NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Vallitsevan epidemiatilanteen perusteella kiihtymis- ja leviämisvaiheen rajoituksia lievennetään ja poistetaan merkittävästi. Lisäksi Uudenmaan maakunnassa enää vain Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa sovelletaan leviämisvaiheen rajoituksia.Asetuksen muutos tulee voimaan perjantaina 1.10.2021.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa sekä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 1.10. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Aiemmin käytössä ollut ns. karaoke- ja tanssikielto sekä vaatimus omasta istumapaikasta ulkotiloissa poistuvat.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa, eli kiihtymis- ja perustason alueilla, 1.10. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet — Hallitus esittää kokeilua, jolla selvitetään rekrytointituen vaikutuksia yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen. Kokeilussa tutkitaan, madaltaako palkkakustannuksiin maksettava rahallinen tuki rekrytointikynnystä. Tavoitteena on edistää yritysten kasvua ja työllisyyttä. Kokeilun on tarkoitus käynnistyä 1.3.2022 ja kestää vuoden 2023 loppuun.Suomessa suurin osa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2020 keskimäärin noin 190 000 yksinyrittäjää, mikä vastasi noin 69 prosenttia yrittäjistä.”Suomessa on paljon yksinyrittäjiä, joilla on potentiaalia kasvattaa yritystoimintaa ja samalla ryhtyä työnantajaksi. Kokeilun avulla saamme tutkittua tietoa siitä, voidaanko palkkakustannuksia alentavalla rahallisella tuella kannustaa yrittäjiä palkkaamaan ensimmäinen työntekijä. Tarkoitus on saada aikaan positiivisen kasvun kierre – työtä työnhakijalle ja liiketoiminnan kasvua yrittäjälle, mikä taas johtaisi uusien työntekijöiden palkkaamiseen, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Yritykset valitaan kokeiluun satunnaisotannallaKokeilu on suunnattu yksinyrittäjille ja muille yrityksille, joissa työskentelee vain yrittäjäasemassa olevia. Kokeilun kohdejoukkona olisivat yritykset, joilla ei ole ollut ulkopuolista palkattua työvoimaa kokeilua edeltäneiden 12 kuukauden aikana ja joiden liikevaihto vuonna 2021 on vähintään 15 000 mutta enintään miljoona euroa. Kokeilussa valittaisiin kohdejoukkoon kuuluvista yrityksistä satunnaisotannalla kokeiluryhmä ja tälle verrokkiryhmä. Kokeilu toteutettaisiin vaiheistettuna siten, että ensimmäisessä vaiheessa kokeiluryhmään valittaisiin 3 500 yritystä. Jos näistä yrityksistä tukea hyödyntäisi alle 900 yritystä, valittaisiin lisäksi kokeilun toisessa vaiheessa uusi kokeilu- ja verrokkiryhmä.Rekrytointituen määrä yhdelle yritykselle olisi enintään 10 000 euroa. Tukea maksettaisiin 50 prosenttia työntekijöiden palkoista enintään 12 kuukauden ajalta ensimmäisen työntekijän työsuhteen alkamisesta, kuitenkin aikaisintaan tuen hakemisesta lukien.Tiedonsaantioikeuksien turvaamiseksi muutoksia myös muihin lakeihinJotta Kaakkois-Suomen TE-toimistolla ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksella (KEHA-keskus) on tarvittavat tiedot kokeilun toteuttamiseen, esittää hallitus väliaikaisia muutoksia myös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin, tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin sekä rikosrekisterilakiin.Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Kokeilun toteuttamiseen on varattu 13 miljoonaa euroa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut 30.9.2021 eduskunnalle esityksen metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamiseksi. Muutosten tavoitteena on metsätuhoriskien pienentäminen. Päivitetyn lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta.Ilmaston lämpeneminen koettelee metsiä muun muassa lisääntyvien hyönteis- ja sienituhoriskien kautta, ja näiden riskien hallitseminen on olennainen osa Suomen varautumista ilmastonmuutokseen. Metsätuhojen ehkäiseminen on välttämätön edellytys myös hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämiselle ja vahvistamiselle. Keskeisimmät muutettaviksi esitettävät lainkohdat koskevatkin kirjanpainaja- ja juurikääpätuhojen ehkäisemisen tehostamista sekä omavalvontavelvoitteen laajentamista uusiin toimijaryhmiin.– Suomi on toistaiseksi säästynyt vakavilta kirjanpainajatuhoilta, mutta ilmaston lämpeneminen lisää meilläkin laajamittaisten tuhojen riskiä. Lakiin esitettävät muutokset muodostavat vastuullisen kokonaisuuden, joka auttaa metsäalaa varautumaan entistä paremmin ilmastonmuutoksen haasteisiin, toteaa ministeri Jari Leppä.Korjuuvelvoitteen ajankohtaa esitetään keskisessä Suomessa aiennettavaksiSyyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana hakattu kuorellinen puutavara on metsätuholain mukaan kuljetettava pois metsästä ja tien varsilta tiettyyn päivään mennessä, jotta sen kaarnan alla kasvavat kuoriaiset eivät ehdi levitä metsiin. Korjuuvelvoitteen ajankohdan suhteen Suomi jaetaan tuhohyönteisten esiintymisen ja lämpösumman perusteella etelä–pohjoissuunnassa kolmeen alueeseen (A, B ja C), joilla sovellettavista torjuntatoimista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.Nykyisellä B-alueella eli keskisessä Suomessa on tutkimusten perusteella selkeä tarve aikaistaa kuorellisen kuusipuutavaran poiskuljetusta. Osia B-alueesta esitetään siksi siirrettäväksi eteläisen Suomen A-alueeseen, jossa määräaika kuusipuutavaran poistamiselle on jo 15. heinäkuuta 24. heinäkuuta sijaan.Pienet, alle 50 kiintokuutiometrin kokoiset mäntypinot esitetään toisaalta vapautettavaksi kokonaan poiskuljetusvelvoitteesta. Vapautusraja nousisi näin nykyisestä 20:stä 50 kiintokuutiometriin. Alle 50 kuutiometrin pinojen aiheuttama uhka lähimetsille on viimeisimpien tutkimusten perusteella vähäinen.Juurikäävän torjuntavelvoitetta laajennettaisiinJuurikäävän torjuntavelvoite eli ns. kantokäsittelyvelvoite esitetään laajennettavaksi myös muihin kuin kasvatus- ja päätehakkuisiin. Velvoite koskisi tällöin jatkossa myös ei-metsänhoidollisia havupuuhakkuita, kuten sähkölinjojen, rautateiden ja tienvarsien raivauksia. Myös mäntyvaltaisille turvemaiden metsille, joita velvoite ei ole aiemmin koskenut, esitetään nyt eteläisessä Suomessa kantokäsittelyvelvoitetta.Torjuntavelvoitteen ulkopuolelle jäisivät edelleen laissa mainitut erityistilanteet, kuten kotitarvehakkuu. Velvoite ei koskisi myöskään tutkimuskäytössä olevia metsiä eikä hakkuita, joilla on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta erityistä merkitystä.Muut esitettävät muutoksetPystykauppasopimusten sisällöissä on vaihtelua omistuksen siirtymisajankohdan suhteen, eivätkä puukauppaa harvoin tekevät metsänomistajat välttämättä tunne myyjää koskevia metsätuholain velvoitteita. Metsätuholaissa määriteltäisiin jatkossa ajankohta, jona puutavaran omistajuus vaihtuu pystykaupoissa metsätuholain 3 ja 4 §:n soveltamisen kannalta.Esityksessä ehdotetaan lisäksi ammattimaista puunvälitystoimintaa harjoittavien toimijoiden sisällyttämistä omavalvonnan piiriin sekä Metsähallituksen aseman selkeyttämistä omavalvonnan osalta. Lakiin lisättäisiin myös velvoite kirjallisen omavalvontasuunnitelman laatimiseen.Metsätuholain tavoitteena on rajoittaa muun muassa puutavaravarastoista ja myrskytuhoista muodostuvaa hyönteis- ja sienituhovaaraa kasvavalle puustolle. Laki rajoittaa esimerkiksi tuoreen havupuutavaran kesäaikaista varastointia metsässä ja sen läheisyydessä. Tuoreimmat pohjatiedot lainmuutosesityksen laatimiseen saatiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) keväällä julkistamasta metsätuholain muutostarpeita koskevasta jatkoselvityksestä.Hallituksen esitys MMM/2021/160
NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 30.9.2021 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoituksen alueellisen jaon suuntaviivoista. Tulevalla ohjelmakaudella rahoitus jakautuisi hieman aiempaa tasaisemmin eri maakuntien välillä.Ohjelmakauden 2021–2027 -rahoitus tulee kolmesta rahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Just Transition Fund, JTF). EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on tasoittaa alueiden kehityseroja Euroopassa ja lisätä unionin talouden kasvua ja kilpailukykyä.Alueellinen jako turvaa Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen nykytasonAlueellisen jaon määrittelyllä koko ohjelmakaudelle taataan alueiden pitkäjänteinen työ elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämiselle. Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman tavoitteet liittyvät muun muassa pk-yritysten kehittämiseen, TKI-toimintaan, työllisyyteen, osaamiseen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Alueellisen jaon ratkaisussa on varmistettu, ettei mikään maakunta menetä rahoitusta nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna, kun tarkastellaan EU:n ja valtion kokonaisrahoitusta. Ratkaisussa hyödynnetään myös nykyisen ohjelmakauden jäljellä olevia valtuuksia (noin 30 miljoonaa euroa). Tämä raha kohdennetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen.EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen alueellinen jako on Suomen kansallisessa päätösvallassa oleva asia. Harvan asutuksen erityisrahoitus kohdennetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen.Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma hyväksytään valtioneuvostossa lokakuun aikana ja toimitetaan Euroopan komission hyväksyttäväksi. Ohjelman on tarkoitus käynnistyä marraskuun 2021 aikana.
NordenBladet — Hallitus esittää työpaikoille uutta jatkuvan vuoropuhelun käytäntöä, jolla kehitetään työnantajan ja henkilöstön suhteita pitkällä aikavälillä. Uudistetun yhteistoimintalain tavoitteena on myös parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.”Yhteistoimintalaki mielletään nykyään irtisanomislaiksi, vaikka siinä on nimensä mukaisesti kysymys yhteistoiminnasta eli yhdessä tekemisestä työpaikoilla. On siis aika tehdä uudistus, jolla parannetaan vuoropuhelua ja luottamusta työantajan ja henkilöstön välillä”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Hallitus antoi esityksen uudesta yhteistoimintalaista eduskunnalle 30.9.2021. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.Uusi yhteistoimintalaki muodostuisi kolmesta kokonaisuudesta:Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välilläNeuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut)Henkilöstön edustaja yrityksen hallinnossa (hallintoedustaja)Lakia sovellettaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä hallintoedustajasta sovellettaisiin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovellettaisi valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.Jatkuva vuoropuhelu kehittää yritystä ja työyhteisöäUudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien olisi käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Vuoropuhelussa voisi käsitellä muun muassa yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannettatyöpaikan sääntöjä ja käytäntöjähenkilöstön rakennetta ja osaamistarpeitatyöhyvinvointia. Työpaikat sopisivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Vuoropuhelua tulisi käydä pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulisi järjestää kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, riittäisi vuoropuhelu kerran vuodessa.Osana vuoropuhelua tehtäisiin suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.Henkilöstön edustaja saa vahvemman roolin muutosneuvotteluissaEnnen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Uudistetussa laissa prosessia kutsuttaisiin muutosneuvotteluiksi. Muutosneuvottelut säilyisivät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuisi. Lisäksi täsmennettäisiin ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.Henkilöstön hallintoedustus tarkentuuHenkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi päätöksentekoon. Henkilöstön edustajaa yrityksen hallinnossa kutsutaan uudessa laissa hallintoedustajaksi. Säännökset hallintoedustuksesta vastaisivat pitkälti nykyistä lakia, mutta siirtyisivät hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulisi olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.
NordenBladet — Valtioneuvosto korostaa kannassaan kustannustehokkuutta päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Suomelle esitetty päästövähennysvelvoite on kunnianhimoinen, mutta tiukka tavoite tukee samalla omaa tavoitettamme olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.EU-komissio ehdottaa, että taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitetta kiristettäisiin koko EU:ssa 10 prosenttiyksiköllä eli nykyisestä 30 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Komissio ehdottaa Suomen velvoitteeksi 50 prosenttia, kun se nyt on 39 prosenttia. Uusi velvoite tarkoittaa, että päästövähennyksiä tulee taakanjakosektorilla löytää tähän asti suunniteltua enemmän ja nopeammin.Ehdotuksen mukaan velvoitteet vaihtelevat eri jäsenvaltioilla 10 prosentista 50 prosenttiin. Velvoite perustuisi bruttokansantuote per capita -malliin, kuten nykyisinkin.Joustojen rooli korostuu, kun velvoite kiristyyValtioneuvosto pitää hyvänä, että päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästövähennysvelvoitteita koskevan taakanjakoasetuksen soveltamisala säilyisi pääpiirteissään nykyisenä. Valtioneuvoston mukaan on hyvä, että tieliikenne ja rakennusten lämmitys säilyvät edelleen taakanjaon piirissä vuoteen 2030 asti.Valtioneuvosto korostaa kannassaan kustannustehokkuutta velvoitteen saavuttamisessa. Komissio esittää kaikkien nykyisinkin käytössä olevien eri sektoreiden välisten ja sisäisten joustokeinojen säilyttämistä ja myös yhtä uutta joustoa. Valtioneuvosto pitää joustojen roolia tärkeänä etenkin nyt, kun velvoite kiristyy.Taakanjakoasetus on yksi 55-valmiuspaketin lainsäädäntöehdotuksistaEuroopan komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksensa 55-valmiuspaketiksi, jolla pannaan toimeen EU:n tavoite vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että 55-valmiuspaketin kunnianhimon taso kokonaisuudessaan varmistetaan ja 55 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan tai ylitetään.Taakanjakoasetus on yksi paketin lainsäädäntöehdotuksista. Asetusta sovelletaan päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, eli muun muassa liikenteen, maatalouden ja rakentamisen päästöihin. Yhteensä EU:n taakanjakosektori vastaa 60 prosentista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Voimassa oleva taakanjakoasetus sisältää jäsenmaille määritetyt määrälliset, prosentteina ilmaistut ja sitovat päästövähennysvelvoitteet vuosille 2021–2030. Kansalliset päästövähennysvelvoitteet määritellään pääosin suhteellisesti perustuen asukasta kohden laskettuun bruttokansantuotekriteeriin. Lisäksi asetus sisältää muun muassa säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja säännöt jäsenvaltioiden käytettävissä olevista erilaisista joustokeinoista.Valtioneuvoston kanta on kuvattu eduskunnalle toimitetussa U-kirjeessä. U-kirje laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen.
NordenBladet — Valtioneuvosto on asettanut tekijänoikeusneuvoston toimikaudelle 15.10.2021–14.10.2024. Neuvoston pääasiallisena tehtävänä on antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta.Neuvostossa ovat edustettuina keskeiset tekijänoikeuslaissa säädettyjen oikeuksien haltijat sekä suojakohteiden käyttäjät. Ns. puolueettomia jäseniä ovat neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muista jäsenistä. Heiltä edellytetään oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamista ja perehtyneisyyttä tekijänoikeuteen.Tekijänoikeusneuvoston jäsenet kaudella 2021–2024Puheenjohtaja (suluissa varajäsen): Oikeustieteen tohtori Ulla-Maija Mylly / (Oikeustieteen tohtori Anette Alén-Savikko)
Varapuheenjohtaja: Oikeustieteen tohtori Juli Mansnérus / (Oikeustieteen tohtori Juha Vesala)
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille myönnettävän koulutuksellisen tasa-arvon määrärahan vakiinnuttamista pysyväksi osaksi valtionavustusjärjestelmää. Työ on osa Oikeus oppia -hanketta. Esitys luovutettiin opetusministeri Li Anderssonille torstaina 30.9.Tasa-arvorahalla voidaan vahvistaa koulutuksen yhdenvertaisuutta suuntaamalla resursseja erityisesti sellaisille alueille, joilla sosioekonomiset tekijät voivat altistaa heikommille oppimistuloksille. – Tasa-arvoraha on täsmäratkaisu oppimisen eriarvoistumiseen, joka on Suomen tämän hetken suurin koulutusta koskeva ongelma. Ei riitä, että osalla lapsista ja nuorista menee koulussa hyvin. Tämän kokoisella maalla ei ole varaa hukata yhdenkään ihmisen osaamista. Tasa-arvorahan avulla voidaan vahvistaa oppimisen tuen suuntautumista juuri sinne, missä lisäpanostuksia tarvitaan, opetusministeri Li Andersson sanoo.Avustuksella voidaan tukea varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa toimia, joilla edistetään lasten kehitystä ja oppimista, laadukkaita oppimistuloksia, koulutuksellista tasa-arvoa ja hyvinvointia sekä vähennetään ja ennaltaehkäistään sosioekonomista eriarvoistumista.Tasa-arvorahoitusta voitaisiin myöntää valtion erityisavustuksena valtionavustuksen hakukriteerit täyttävälle varhaiskasvatuksen järjestäjälle sekä esi- ja perusopetuksen järjestäjälle. Työryhmä katsoo, että myönteisen erityiskohtelun resurssien on tärkeää kohdentua varhaiskasvatuksen toimipaikka- ja koulukohtaisten kriteerien perusteella, eikä esimerkiksi koko kuntaa koskevien indikaattorien perusteella tai postinumeroalueen perusteella.Avustus myönnettäisiin jatkossakin opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille. Järjestäjä ohjaisi avustuksen kullekin toimipisteelle sisäisellä budjetoinnilla.Työryhmä esittää, että avustuksen myöntämisessä käytettävistä kriteereistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tämä toisi ennustettavuutta ja pysyvyyttä rahoitukseen sekä vahvistaisi paikallisen tason mahdollisuuksia toteuttaa pitkäjänteisiä toimia koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Osana uudistusta avustusprosessia ehdotetaan tarkastettavaksi uudelleen, jotta tällä hetkellä melko raskas hakuprosessi sekä myöhemmin avustuksen käytöstä tehtävä selvitysprosessi kevenisi hakijan sekä myöntäjän näkökulmasta. Lisävalmistelua tarvitaan erityisesti Tilastokeskuksen tilastoaineiston käytettävyyttä koskien. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää työryhmän työn ja lausuntomenettelyn pohjalta lainvalmistelun syksyllä 2021.Oikeus oppia –ohjelma on perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tasa-arvon kehittämisohjelma. Ohjelman kokonaisrahoitus hallituskauden aikana on 313 miljoonaa euroa.hallitusneuvos Kirsi Lamberg, puh. 02953 30397ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 02953 30258
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen johtajaksi Kirsi Heinivirran. Johtajan viisivuotinen virkakausi alkaa 11. lokakuuta 2021.Heinivirta on toiminut pitkään opetus- ja kulttuuriministeriössä ja sitä ennen Opetushallituksessa. Nykyisessä virassaan suunnittelupäällikkönä hänen tehtävänään on ollut jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistelu- ja koordinaatio, toimialan maahanmuuttaja-asioiden kehittäminen ja koordinaatio sekä Opetushallituksen tulosohjaus. Heinivirta on vastannut jatkuvaan oppimiseen liittyvien uudistusten valmistelusta ja täytäntöönpanosta parlamentaarisen ryhmän pääsihteerinä. Heinivirran ansiona pidetään myös kokemusta strategisten uudistuksen toimeenpanosta ja hallinnollisista muutoksista.Syksyllä toimintansa aloittava Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus tukee ja sovittaa uudella tavalla yhteen oppimisen ja työllisyyden palveluja. Keskus tuo jatkuvuutta palvelujen kehittämiseen ja tiedon hyödyntämiseen sekä tukee osaamis- ja työllisyyspalvelujen tuottajia ja verkostoja. Palvelukeskuksen perustamiseen liittyvät lait tulivat voimaan 1.9.2021. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Palvelukeskuksen johtajan virkaa haki 34 henkilöä.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut uuden huoltovarmuuden yhteistyöryhmän tukemaan ministeriötä huoltovarmuuden kehittämis- ja varautumistoimien yhteensovittamisessa valtioneuvostotasolla. Sen toimikausi on 1.10.2021–30.9.2024.Yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin ylijohtaja Antti Neimala ja varapuheenjohtajaksi teollisuusneuvos Eeva Vahtera työ- ja elinkeinoministeriöstä. Huoltovarmuustoimintaan liittyen on tehty useita selvityksiä Covid-19-pandemian aikana. Huoltovarmuuden yhteistyöryhmän asettamisella vastataan osittain myös selvityksissä esitettyihin suosituksiin ja kehittämisehdotuksiin.Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa arvioinut ryhmä esitti keväällä 2021 suosituksen valtioneuvoston eri toimijoiden yhteistyön kehittämisestä. Arvion vastaanottanut työ- ja elinkeinoministeriö totesi tuolloin, että suosituksen toteutus tehostaisi entisestään valtioneuvoston yhteistä varautumista, huoltovarmuuden kehittämistä ja varautumistoimien yhteensovittamista. Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain mukaan huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriöt kehittävät huoltovarmuutta omalla toimialallaan. Uusi poikkihallinnollisen huoltovarmuuden yhteistyöryhmä tukee tätä koordinaatiotehtävää.Yhteistyöryhmän tehtäviä ovat muun muassa valtioneuvostotason tiedonkulun edistäminen huoltovarmuusasioissa ja huoltovarmuuskysymysten koordinointi, valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätöksen välitarkasteluun ja uudistamiseen osallistuminen, sekä huoltovarmuuden lainsäädännön kehittämistarpeiden kartoittaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Neimalan ja Vahteran lisäksi ryhmän muut jäsenet ovat valmiuspäällikkö Antti Ellonen (LVM), neuvotteleva virkamies Riitta Ukkonen (MMM), johtava asiantuntija Niina Puolusmäki (OM), hallitusneuvos Juho-Antti Jantunen (OKM), yksikönpäällikkö Tarja Jaakkola (PLM), neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa (SM), neuvotteleva virkamies Merja Rapeli (STM), valmiuspäällikkö Timo Saastamoinen (VM), ylitarkastaja Jyrki Pohjolainen (TEM), valmiuspäällikkö Sampo Kemppainen (VNK), apulaisosastopäällikkö Leena Gardemeister (UM) ja hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi (YM). Jokaisella jäsenellä on varajäsen omasta organisaatiostaan.Ryhmän asiantuntijajäseninä toimivat hallintojohtaja Rain Mutka Huoltovarmuuskeskuksesta, yksikön päällikkö Miikka Salonen Kyberturvallisuuskeskuksesta, johtaja Pietari Pentinsaari Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista ja pääsihteeri Petri Toivonen Turvallisuuskomitean sihteeristöstä.
