NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö teettää esiselvityksen alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta ja sen eri toteuttamisvaihtoehdoista. Esiselvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Norjassa käytössä olevan alueellisen opintolainahyvitysmallin tai vastaavan mallin eri toteuttamisvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.Opetus- ja kulttuuriministeriössä aloitettiin kesäkuussa 2021 alueellisen opintolainahyvityksen kokeilua koskevan hankkeen valmistelu. Kokeilun tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen harvaan asutulla maaseudulla. Osana hankkeen valmistelua laaditaan esiselvitys, joka on tilattu suoritetun tarjouskilpailun perusteella Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatialta.Esiselvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Norjassa käytössä olevan alueellisen opintolainahyvitysmallin tai vastaavan mallin pohjalta tehtävän kokeilun lähtökohtien ja vaihtoehtojen täsmentämiseksi, arvioida millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia talouteen, työvoiman liikkuvuuteen ja koulutukseen mahdollisella alueellisella opintolainahyvityksellä voisi olla Suomessa sekä miten kokeilun kohderyhmän ja alueellisen hyvityksen ehdot voitaisiin määritellä.Esiselvityksen tulee valmistua vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on, että esiselvityksen perusteella voidaan vuoden 2022 alkupuolella arvioida edellytykset käynnistää kokeilulainsäädännön valmistelu.Aiheeseen liittyvääValtioneuvoston asettama harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (HAMA) (1.11.2017–30.9.2019) on tehnyt ratkaisuehdotuksia harvaan asuttujen alueiden ongelmiin työryhmän loppuraportissa.Yhtenä ratkaisuna HAMA-työryhmä on esittänyt Norjassa käytössä olevaa alueellista opintolainahyvitysmallia, jonka mukaan harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttavat saavat opintolainaansa anteeksi 2 600 euron arvosta vuosittain. Lainan korot pitää maksaa itse. Riittävän kauan asumalla laina pyyhkiytyy kokonaan pois. Hyvityksen saamisen edellytyksenä on asuminen ja riittävä työskentely tai siihen rinnastettavan toiminnan harjoittaminen tietyn kunnan alueella.HAMA-työryhmän tilaaman Norjan mallin mukaisia aluekehittämistoimenpiteitä koskevan perustuslaillisen ennakkoarvioinnin mukaan toimenpide-ehdotusten yksityiskohtainen valtiosääntöoikeudellinen arvio on mahdollista vasta sitten, kun toimenpide-ehdotusten toteutuminen etenisi säädösvalmistelun asteelle ja kun toimenpide-ehdotuksista on käytettävissä riittävästi vaikutusarvioita ja muuta tutkimustietoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on 30.9.2021 tehnyt päätöksen Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Päätös tehtiin Savonlinnan kaupungin hakemuksesta. Kansallisen kaupunkipuiston ytimenä on Olavinlinna ja se käsittää yhteensä noin 7700 hehtaarin kokoisen alueen.”Suomen 11. kansallinen kaupunkipuisto sopii linna- ja norppasaaristokaupunkiin. Harvalla Suomen kaupungilla on Savonlinnan kaltaiset luonnon- ja kulttuuriperinnön puitteet. Kansallinen kaupunkipuisto tuo uuden välineen korostaa näitä vahvuuksia ja hyödyntää niitä kestävästi muun muassa matkailun kehittämisessä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Olavinlinna muodostaa puiston ytimen kaupungin keskustassa, josta puisto levittäytyy läheisten puutalokortteleiden, Riihisaaren ja Kyrönsalmen kautta saimaannorpan keskeisille elinalueille etelään Pihlajavedelle ja pohjoiseen Pienelle Haukivedelle aina Linnansaaren kansallispuiston eteläkärkeen asti. Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto säilyttää kulttuuri- ja luonnonperinnöltään edustavan alueen, jossa kohtaavat rikas luonto, kauniit järvi- ja kulttuurimaisemat sekä ihmisen vuosisatojen kuluessa muovaama rakennettu kaupunki arvorakennuksineen, puistoineen ja lähivirkistysalueineen. Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto käsittää alueita ja rakennuksia kaupunginosissa Keskusta (1, 2), Heikinpohja (3), Talvisalo (4), Vääräsaari (5), Kalkkuinniemi (6), Kyrönniemi (7), Venäjänniemi (8), Inkerinkylä (9), Pääskylahti (10), Miekkoniemi (11), Hernemäki (13), Laitaatsilta (14), Kellarpelto (15), Pihlajaniemi (16), Nojanmaa (17) ja Nojanmaanlahti (23) sekä saaria ja vesialueita Pieneltä Haukivedeltä, Haapavedeltä ja Pihlajavedeltä. Kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen kuuluvat alueet on osoitettu Savonlinnan kaupungin hakemuksen liitteenä olevilla kartoilla.Kansallisesta kaupunkipuistosta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen on lainsäädännön kaupungeille tarjoama mahdollisuus edistää kestävää kaupunkisuunnittelua säilyttämällä luonnon- ja kulttuuriperinnön erityisiä arvoja laajoina, eheinä kokonaisuuksina samalla kun kaupunkirakenne tehostuu toisaalla.Päätösaineisto nähtävilläHallintolain (434/2003) 62 §:n mukaan tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivuilla. Ilmoitus on julkaistu tänään 1.10.2021. Päätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 30 päivän ajan päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa tarkemmin esitetyllä tavalla. Päätös liiteaineistoineen on nähtävillä ympäristöministeriön verkkosivuilla osoitteessa ym.fi/savonlinna 1.10.-9.11.2021 välisenä aikana. Päätösaineistoon voi tutustua kyseisenä ajankohtana myös Savonlinnassa kaupungintalon (Olavinkatu 27), Punkaharjun (Kauppatie 20), Kerimäen (Kerimäentie 6) ja Savonrannan (Kangastie 3) palvelupisteiden asiakaspäätteillä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ministerit kiertävät syksyn ja talven aikana eri puolilla maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.Kiertue järjestetään osana Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Yksi osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia on kaikille avoin verkkofoorumi. Siellä jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan. Keskustelua kannustetaan käymään esimerkiksi koulutuksesta, arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta ja terveydestä.  Tule tapaamaan opetusministeri Li Anderssonia ja keskustelemaan koulutuksen kehittämisestä Euroopassa maanantaina 18.10.2021 klo 10.30 – 12.00 paikkana Manillan tehdas, Itäinen Rantakatu 64 b, Turku.Turun tilaisuuden teemana on, miten eurooppalainen koulutus saadaan maailman parhaaksi. Muina keskustelun aiheina ovat mm. koulutuksen tasa-arvo sekä jatkuva oppiminen. Keskustelutilaisuuden järjestävät opetus- ja kulttuuriministeriö ja Eurooppalainen Suomi ry.
Ministeri Anderssonin lisäksi kommenttipuheenvuoron pitää dosentti Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.Keskustelutilaisuus on kaikille avoin ja yleisöllä on mahdollisuus esittää ministereille kysymyksiä ja kommentteja. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu klo 10.00-10.30.Jollet pääse paikan päälle, tilaisuutta on mahdollisuus seurata myös verkossa.Paikkoja salissa on 150 hengelle. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan!

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntoutuksen tutkimuksen ja kehittämisen foorumi (KunFo) aloitti toimintansa huhtikuussa 2021. Foorumin työn ensimmäisessä vaiheessa on pidetty tärkeänä saada yhteinen näkemys kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen nykytilasta sekä tulevista tarpeista. Foorumin työskentely on jakautunut kolmeen alatyöryhmään, joissa työstetään parhaillaan raportteja. Raportit muodostavat pohjan laajemmalle keskustelulle kuntoutuksen koulutuksesta ja tutkimuksesta.Osaamis- ja työelämätarpeita kartoittava työryhmä tarkastelee lääketieteellinen johtaja Mika Pekkosen ja yliopettaja Johanna Holvikiven johdolla tietoa väestön kuntoutustarpeista sekä kuntoutuksen työvoimatarpeesta ja henkilöstön saatavuudesta 2020-luvulla. Ryhmä pohtii sote-uudistuksen vaikutuksia kuntoutuksen osaamis- ja työelämätarpeisiin sekä tulevaisuuden kuntoutuksen trendejä. Koulutuksen työryhmää luotsaavat lehtori Pirjo Vuoskoski ja yliopettaja Ira Jeglinsky-Kankainen. Työryhmässä kuvataan pääpiirteissään kuntoutuksen koulutuksia Suomessa, arvioidaan kuntoutuksen koulutuksen ja opetuksen vahvuuksia ja heikkouksia, sekä tarkastellaan kuntoutuksen koulutusta Suomessa suhteessa kansainvälisiin kehityssuuntiin. Kuntoutuksen koulutuksen nykytilasta on valmistunut erillinen nykytilan katsaus, jonka laati opiskelija Jenni Sillantaka Pirjo Vuoskosken ohjauksessa.Tutkimuksen työryhmässä kuvataan vastaavasti pääpiirteissään kuntoutuksen tutkimuksen nykytila Suomessa, tarkastellaan kansainvälisen tutkimusyhteistyön ja julkaisemisen tilaa Suomessa sekä arvioidaan kuntoutuksen tutkimuksen vahvuuksia ja heikkouksia. Tutkimuksen työryhmän vastuuhenkilöinä toimivat professorit Susanna Melkas ja Mikhail Saltychevin. Työryhmien tekemiä raportteja käsitellään ensin KunFossa sisäisesti, ja ne tullaan altistamaan laajemmalle yleisölle kommentoitavaksi alkuvuodesta 2022. Vuoden 2022 alussa aletaan työstää koulutuksen suunnitelmaa ja tutkimusstrategiaa. Tällöin myös työryhmien rakennetta on tarkoitus muuttaa.Foorumi perustuu Kuntoutuskomitean työhön ja OKM:n kehittämistarpeisiinKuntoutuksen uudistamiskomitea (2017) totesi työnsä päätteeksi julkaistussa raportissaan, että kuntoutuksen tutkimus on hajanaista ja verkostoyhteistyö tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa toteuttavien toimijoiden välillä on sirpalemaista. Kuntoutuksella ei ollut valtakunnallista strategista tutkimus- ja kehittämisohjelmaa. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmassa vuosille 2020–2022 yhdeksi kuntoutuksen uudistamisen tavoitteeksi asetettiin kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen foorumin perustaminen opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Kuntoutuksen osaamistarpeisiin suuntautuu useita ammatillisia tutkintoja ja korkeakoulututkintoja, joista osa tuottaa laaja-alaista osaamista ja osa erikoistunutta osaamista. Kuntoutusosaamista voi sisältyä myös muihin sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan tarvitaan valtakunnallisesti jaettu yhteinen tilannekuva kuntoutuksen ammatti- ja tehtäväkuvista, kuntoutusosaamisen tarpeista ja nykyisten koulutusten ja opintopolkujen toimivuudesta. Tilannekuvan pohjalta kuntoutuksen osaamista tuottavista tutkinnoista ja muusta koulutuksesta muodostuvan kokonaisuuden toimintaa voidaan arvioida ja kehittää.Kehittämisfoorumi tuottaa suunnitelman kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi vuosille 2024–2030. Suunnitelmaan sisältyy selvitys työelämän kehittämistarpeista, ehdotukset perustutkintokoulutuksen ja sitä täydentävän koulutuksen rakenteen kehittämisestä sekä ehdotuksen kuntoutuksen tutkimusstrategiaksi.Foorumin työtä ohjaa ja johtaa ohjausryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajien (tutkimusprofessori Anna-Liisa Salminen, professori Marketta Rajavaara ja professori Olavi Airaksinen) ja asiantuntijasihteerin (erityisasiantuntija Mari Haverinen) lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetushallituksen edustajat. Foorumin jäseniksi on nimetty henkilöitä, jotka edustavat kattavasti koko koulutus- ja tutkimusjärjestelmää sekä sidosryhmiä. Jäseniä on yhteensä 31.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt reilut 14 miljoonaa euroa korona-avustuksina taide- ja kulttuurialan yhteisöille. Tavoitteena on varmistaa toiminnan edellytykset ja varmistaa, että toiminta voi jatkua myös koronaepidemian hellitettyä. Korona-tukipaketista myönnetyt avustukset suunnattiin taide- ja kulttuurialan ammatillisille yhteisöille, joiden toiminta vaikeutui tai estyi keväällä 2021 koronarajoitusten tai -suositusten takia. – Kulttuuriala on ollut koronan pahimpia kärsijöitä. Näillä avustuksilla edesautetaan, että alan toimijat selviävät kriisin yli ja kulttuuriala luo jatkossakin elinvoimaa ja työpaikkoja eri puolilla Suomea, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo. Avustuksia myönnettiin elokuva- ja audiovisuaalisen kulttuurin, kirjallisuuden, kuvataiteen, lastenkulttuurin, mediataiteen, musiikin, näyttämötaiteen, sirkustaiteen, tanssitaiteen, valokuvataiteen, muun taiteen ja kulttuurin yhteisöille sekä taiteen opetukseen yhteensä noin 14 287 000 euroa.Lista myönnetyistä korona-avustuksista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajaksi haki viisi henkilöä. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi 1.3.2022 alkaen.Virkaa hakivat määräajassa:Kiukas Vertti
Riivari Antti
Viskari JanneLisäksi kaksi hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.Hakuaika päättyi torstaina 30.9.2021 kello 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.Patentti- ja rekisterihallitus edistää teknistä ja taloudellista kehitystä ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. Patentti- ja rekisterihallitus toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa valtionavustusta kotona asumista tukevien palvelujen kokonaisuuden kehittämiseen. Tavoitteena on luoda kullekin hyvinvointialueelle iäkkäiden kotona asumista tukevien palvelujen yhtenäinen toimintamalli.Hankkeisiin on varattu yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023.Valtionavustusta myönnetään yhdelle hankekokonaisuudelle kullakin tulevalla hyvinvointialueella. Hanke on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaa. Hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa on huolehdittava kokonaisuuden yhteensovittamisesta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman muiden sisältöjen kanssa.Avustusta haetaan yhdellä alueen kuntien ja kuntayhtymien yhteisellä hakemuksella, jossa hakijana toimii yksi kunnista tai kuntayhtymistä. Hakuaika on 29.9.-29.10.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee avustuspäätökset vuoden 2021 lopulla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 30.9.2021 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoituksen alueellisen jaon suuntaviivoista. Tulevalla ohjelmakaudella rahoitus jakautuisi hieman aiempaa tasaisemmin eri maakuntien välillä.”Päätös turvaa Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen tason. Myös Etelä- ja Länsi-Suomessa on kuitenkin tukea tarvitsevia alueita ja päätös tasapainottaa hieman maan sisäistä rahoituksen jakaumaa”, kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä nyt tehtyä päätöstä.Ministeri Lintilä nimittää lokakuussa Alueiden suunta -työryhmänAluekehityksen isossa kuvassa alueiden väliset erot ovat pienentyneet, mutta alueiden sisäiset erot kasvaneet. Myös Euroopan komissio on kiinnittänyt asiaan huomiota. Elinkeinoministeri Mika Lintilä nimittää lokakuussa Alueiden suunta -työryhmän. Työryhmän tehtävänä on määritellä tavoitteet aluekehityserojen tasaamiseksi ja rakentaa niiden pohjalta yhteisesti hyväksytyt aluekehityksen seurantavälineet ja -mittarit. Ne tukevat aluekehityksen tilannekuvan luomista. Työryhmän kokoaminen alkaa tulevien viikkojen aikana.”Tällaisen yhteisesti hyväksytyn aluekehityskuvan ja aluekehityserojen tasaamisen tavoitteiden puute on vaikeuttanut yhteisen tahtotilan löytämistä. Toivon työryhmän etsivän tähän tilanteeseen nykyistä kestävämpää ratkaisua”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto toimitti 30.9.2021 eduskunnalle U-kirjelmän Euroopan komission ehdotuksesta uudeksi maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsiä koskevaksi LULUCF-asetukseksi. Ehdotuksen tavoitteena on maankäyttösektorin yhdistäminen tiiviimmin EU:n ilmastopolitiikan kehykseen, laskennan yksinkertaistaminen ja raportointitaakan vähentäminen.LULUCF-asetuksen tavoitteena on ohjata jäsenmaita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäyttösektorin päästöjä. Metsät ja maaperä ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeässä roolissa, koska ne ovat tällä hetkellä ainoat vaikuttavat keinot sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä.Ehdotus uudeksi LULUCF-asetukseksi sisältyy Euroopan komission heinäkuussa julkaisemaan laajaan ilmasto- ja energiapakettiin (ns. 55-valmiuspaketti). Maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista arvioitaisiin ehdotuksen mukaan vuodesta 2026 alkaen aiempaa enemmän sektorin todellisten päästöjen ja nielujen pohjalta nykyisten monimutkaisten laskentasääntöjen sijaan. Asetuksen soveltamisaikaa laajennettaisiin samalla vuosista 2021–2030 vuosiin 2021–2035.Asetuksen toimeenpano jakautuisi viisivuotiskausiinLULUCF-asetuksen toteutus on jaettu esityksessä kolmeen viisivuotiskauteen: 2021–2025, 2026–2030 ja 2031–2035.Kaudella 2021–2025 pysyttäisiin vielä nykyisen LULUCF-asetuksen mukaisessa laskentajärjestelmässä, ja Suomella olisi tällä kaudella käytettävissään viiden miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin (Mt CO2 ekv) suuruinen erillisjousto. Kaudella 2026–2030 tarkastelua yksinkertaistettaisiin, ja se pohjautuisi todellisiin raportoituihin kasvihuonekaasutietoihin.Kokonaan uutta esityksessä on jäsenmaille yhteisesti asetettava velvoite: EU-maiden tulisi sitoutua poistamaan maankäyttösektorilla ilmakehästä yhteensä -310 Mt CO2 ekv vuonna 2030. Suomen osuus tästä yhteisestä tavoitteesta olisi -17,8 Mt CO2 ekv. Esimerkiksi vuosina 2016–2018 EU-maiden yhteenlaskettu maankäyttösektorin nettonielu oli vertailun vuoksi keskimäärin noin -268 Mt CO2 ekv ja Suomen maankäyttösektorin keskimäärin -13,6 Mt CO2 ekv. Vuosien 2026–2029 tavoitepolku asetettaisiin myöhemmin.Vuodesta 2031 alkaen maankäyttösektorin päästöihin laskettaisiin mukaan myös ne maatalouden päästöt, jotka nykyisin lasketaan osaksi taakanjakosektoria. Tavoitteena olisi muodostaa uusi AFOLU-niminen kokonaisuus, jossa olisivat mukana kaikki maatalouden, metsätalouden ja muun maankäytön päästöt ja nielut. AFOLU-sektorin tulisi ehdotuksen mukaan olla hiilineutraali vuonna 2035.Ehdotuksen käsittely on jo käynnistynyt Euroopan neuvoston työryhmässä, ja maatalous- ja kalastusneuvosto käy asiasta keskustelua 11.–12.10. järjestettävässä kokouksessa. Ehdotuksen käsittely EU:n toimielimissä tulee alustavan arvion mukaan kestämään vähintään vuoden.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle 30.9.2021 Lisää LULUCF-aiheesta (mmm.fi)EU on uuden ilmastolain myötä sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttamaan ilmastoneutraaliuden EU-tasolla vuoteen 2050 mennessä. EU:n ilmastopaketti (ns. 55-valmiuspaketti) sisältää 12 lainsäädäntöehdotusta, joiden avulla päästövähennystavoite pannaan toimeen. Ehdotukset koskevat mm. päästökaupan uudistamista ja laajentamista, maiden välistä taakanjakoa, maankäyttösektorin (LULUCF) roolia, autojen CO2-päästörajoja, hiilirajamekanismia, energiaverotusta, energiatehokkuutta sekä uusiutuvaa energiaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi 30.9.2021 esityksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa valtakunnallisella työ- tai virkaehtosopimuksella sopiminen nykyistä laajemmin säännöllisen työajan järjestelystä työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Tällaista työtä tehdään tyypillisesti pelastusalalla sekä ensihoidossa.Edellä tarkoitetulla työehtosopimuksella voitaisiin sopia sekä vuorokautisesta että viikoittaisesta säännöllisestä työajasta siten, että työvuoro voi olla 24 tunnin mittainen ja säännöllinen viikkotyöaika voi ylittää keskimäärin 40 tuntia viikossa.Rangaistusvastuuta hätätyösäännöksen rikkomisesta täsmennetäänHallitus esittää lisäksi rangaistusvastuun täsmentämistä hätätyösäännöksen rikkomisesta. Työnantaja, joka rikkoo tahallaan tai huolimattomuudestaan hätätyön teettämiselle säädettyjä rajoja, olisi tuomittava työaikarikkomuksesta sakkoon. Nykysäännöksen mukaan rangaistavaa on enimmäistyöaika- ja vähimmäislepoaikasäännösten rikkominen, joiden kautta hätätyösäännöksen rikkominen on jo nyt voinut tulla rangaistavaksi.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi