NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto kiittelee vaarallisten aineiden kuljetusta koskevaa hallituksen esitystä havainnolliseksi ja ymmärrettäväksi. Hyvätasoisesta esityksestä jäi kuitenkin uupumaan ympäristövaikutusten arviointi.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että melko teknistä esitystä vaarallisten aineiden kuljetuksesta on havainnollistettu esimerkeillä ja tilastotiedoilla, jolloin asia konkretisoituu myös asiaa vähemmän tunteville. Esitys on kauttaaltaan hyvin valmisteltu ja vastaa pääosin lainvalmistelun ohjeistuksia. Esityksessä on arvioitu viranomaisvaikutuksia Liikenne- ja viestintävirastolle esimerkillisen hyvin. Vaikka esityksen vaikutuksia on arvioitu kokonaisuutena kattavasti, niin joitakin puutteitakin löytyi.Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä tulisi arvioida, millaisia kielteisiä ympäristövaikutuksia uudella sääntelyllä kyetään estämään aiempaa tehokkaammin. Ympäristövaikutusten arviointi puuttuu esityksestä, vaikka esityksen ennakoidaan vaikuttavan myönteisesti ympäristön tilaan. Esityksessä voisi kuvata esimerkiksi vaikutusketjuja, miten pohjavesialueet säilyvät puhtaana tai miten vaarallisten aineiden vuotoja voidaan estää aiempaa tehokkaammin.Arviointineuvosto on antanut lausunnon vaarallisten aineiden kuljetusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Kymmenen EU-maan ministerit kirjoittavat 11.10.2021 useassa eurooppalaisissa sanomalehdessä julkaistussa yhteiskirjoituksessa, että ydinvoima on osa ratkaisua päästöjen vähentämiseksi ja Euroopan energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi. Ministereiden mielestä ydinvoima on otettava mukaan EU:n komission valmistelemaan kestävän rahoituksen taksonomiaan.Elinkeinoministeri Mika Lintilä on yksi yhteiskirjoituksen allekirjoittajista. ”Teollisuuden ja koko yhteiskunnan sähköistyessä oman energiantuotannon merkitys korostuu. Suomelle ydinvoima on tärkeä osa toimitusvarmaa ja päästötöntä sähköntuotantoa. Siksi teemme vaikuttamistyötä yhdessä muiden maiden kanssa ydinvoiman merkityksen tunnustamiseksi ilmastonmuutoksen hillinnässä”, ministeri Lintilä sanoo. Yhteiskirjoitukseen osallistuu Suomen lisäksi ministereitä Ranskasta, Sloveniasta, Tšekistä, Slovakiasta, Kroatiasta, Bulgariasta, Romaniasta, Puolasta ja Unkarista. Ministeri Lintilän mukaan asiasta on käyty aktiivista keskustelua saman mielisten jäsenmaiden kesken ja komission kanssa.”Nouseva energian hinta Euroopassa korostaa tarvetta päästä eroon fossiilista polttoaineista. Ydinvoimalla on tässä uusiutuvan energian rinnalla tärkeä rooli. Valmisteltavan EU-sääntelyn on edistettävä eikä jarrutettava vähäpäästöistä energiantuotantoa Euroopassa”, Lintilä painottaa.Ministerit korostavat kirjoituksessa, että Euroopan on vähennettävä riippuvuutta EU:n ulkopuolisista energiatoimituksista. Päästöjen vähentäminen ja esimerkiksi vedyn käytön kehittäminen lisää sähkön tarvetta. Euroopan komission teettämät tieteelliset arviot ydinenergian ympäristövaikutuksista tukevat ydinvoiman sisällyttämistä taksonomiaan, ministerit muistuttavat. Ministereiden kirjoitus on julkaistu maanantaina 11.10. muun muassa saksalaisessa Die Weltissä, ranskalaisessa Le Figarossa ja italialaisessa La Repubblicassa. Komissio ei toistaiseksi ole antanut esitystä kriteereistä, joiden perusteella ydinvoima voisi kuulua taksonomiaan. Kestävän rahoituksen taksonomia tarkoittaa luokittelua, jonka perusteella esimerkiksi energiantuotantoa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä. Taksonomian tavoitteena on tuottaa tietoa sijoittajille rahoituskohteiden kestävyydestä. Yksi tavoitteista on ilmastonmuutoksen hillintä.Valtioneuvoston EU-ministerivaliokunta linjasi kesällä Suomen tavoitteista ydinvoiman ja taksonomian suhteen. Suomi katsoo, että ilmastonmuutoksen hillintää koskevissa arviointikriteereissä ydinenergian kriteereillä on tärkeä osa. Täten on keskeistä, että komissio antaisi täydentävän delegoidun säädöksen ja ydinenergiaa koskevat arviointikriteerit mahdollisimman pian.
NordenBladet — Luontokadon hillitsemiseen tähtäävän laajan strategisen luontohankkeen valmistelu on käynnistynyt ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Suomen ensimmäisen strategisen luontohankkeen valmistelusta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut, jolla on kokemusta lukuisten LIFE-hankkeiden suunnittelusta ja vetämisestä.”Ensimmäisessä hakuvaiheessa vuonna 2022 valmistelemme EU:n komissiolle lyhyen hankekuvauksen. Mikäli hakemus pääsee jatkoon, yksityiskohtainen hankehakemus jätetään vuoden 2023 alussa. Rahoituspäätöksen saadessaan hanke käynnistyisi vuoden 2024 alussa ja päättyisi vuonna 2031”, toteaa Mikko Tiira Metsähallituksen Luontopalveluista.Luontokadon pysäyttäminen vaatii monipuolisia toimia ja hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä. Konkreettisten kunnostus- ja hoitotöiden lisäksi tarvitaan toimia, jotka tukevat ja helpottavat luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävää työtä. ”Tavoitteena on, että hankkeen myötä tärkeät luontotiedot löytyisivät käyttäjille helposti ja esimerkiksi metsänomistajille olisi nykyistä paremmin tarjolla talousmetsien monimuotoisuutta tukevia vaihtoehtoja ja neuvontaa. Tämä edellyttää nykyistä sujuvampaa yhteistyötä yli organisaatio- ja maanomistusrajojen”, toteaa Matti Heikurainen maa- ja metsätalousministeriöstä.Luontohankkeen ytimessä ovat elinympäristöjen kunnostukset. Kunnostusten varmistamiseksi suunnitellaan koulutuksia, joilla parannetaan osaamista laajalla toimijakentällä virkahenkilöistä konkreettisten kunnostustoimien tekijöihin. Kunnostustoimenpiteet keskitetään kohteille, joilla kehitetään tehokkaita, suojelualuerajat ylittäviä toimintatapoja. Luontohankkeen pilottialueilla pyritään lieventämään luontokatoa aiheuttavia ongelmia. Keinoja voivat olla esimerkiksi pienvesien tilaa parantavat kunnostustoimet, haitallisten vieraslajien torjunta tai luontoarvoja tukevat metsänhoitomenetelmät luonnonsuojelualueiden lähistöllä. Hanke perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Maanomistajille tarjotaan mahdollisuuksia saada kunnostusta maillaan sijaitseville luontokohteille ja osallistua eri tavoin luontokadon torjuntaan.Hankkeella lisätään luonnon monimuotoisuuden rahoitustaKoko hankkeen budjetiksi tavoitellaan 50 miljoonaa euroa, josta 60 % tulisi EU:n LIFE –rahastosta. Hanke toteuttaa Natura 2000 -verkoston priorisoitujen toimenpiteiden puiteohjelmaa (PAF), ja tukee vuoteen 2030 ulottuvaa Helmi-elinympäristöohjelmaa. ”Hanke liittyy vahvasti Helmi-ohjelman toimenpiteisiin ja Helmi-alueisiin. Helmi-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimijajoukon laajentamista, osaamisen kasvattamista ja entistä tiiviimpää yhteistyötä. Mielestäni strategisella luontohankkeella voidaan tuoda Helmi-ohjelman toimeenpanoon ja muuhun luonnonmonimuotoisuustyöhön vahva lisäpanos toiminnan kehittämisen kautta”, toteaa Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä.”Hankkeen avulla lisätään olennaisesti luonnon monimuotoisuuden tukemiseen kohdentuvaa rahoitusta, kun kansallista rahaa vastaan saadaan 1,5 kertaisesti EU:n LIFE-rahoitusta. Strategisten LIFE-hankkeiden erityinen piirre on se, että ne synnyttävät ympärilleen tavoitteiltaan samankaltaista toimintaa, jolla on oma rahoituksensa, esimerkiksi toisesta EU:n tai yksityisestä rahoituslähteestä. Tämä lisää hanketoimien vaikuttavuutta sekä moninkertaistaa monimuotoisuutta tukevaa rahoitusta”, täydentää erityisasiantuntija Milka Parviainen ympäristöministeriöstä.
NordenBladet — EU:n sisäasioiden rahastojen ohjelmakauden 2014-2020 viimeinen sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) haku on avattu 11.10. Haettavana on noin 4,5 miljoonaa euroa EU-tukea rahaston tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin. Haku on avoinna 29.10. saakka.Rahastosta tuetaan hankkeita, jotka liittyvät ulkorajavalvontaan, viisumipolitiikkaan, poliisiyhteistyöhön, rikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien hallintaan.Haku kohdistuu pääasiassa pakollisten, EU-vaatimuksista aiheutuvien tietojärjestelmämuutosten toimeenpanoon, joilla mahdollistetaan uusien EU-laajuisten tietojärjestelmien (EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä ETIAS, rajanylitystietojärjestelmä EES) käyttöönotto Suomessa.Lisäksi tuetaan rajatarkastustekniikan uudistamista ja automatisointia. EES-järjestelmän toimeenpanoon sekä automaattisten rajatarkastuslaitteistojen hankintaan on haettavissa molempiin noin 1,5 miljoonaa euroa ja ETIAS-järjestelmään noin 970 000 euroa.Lisäksi haettavissa on pieni määrä rahoitusta muiden viranomaisten tietojärjestelmien, kuten esimerkiksi kansallisen viisumitietojärjestelmän ja matkustajatietojärjestelmän kehittämiseen.Haettaviin toimiin käytettävissä oleva rahoituksen määrä on ilmoitettu hakuilmoituksen liitteessä.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osallistuu liikenne palveluna -aiheiseen MaaS Summitiin sekä älyliikenteen maailmankongressiin 11.-12.10.2021 Hampurissa.Seitsemättä kertaa järjestettävä MaaS Summit on Suomen liikenne- ja viestintäministeriön ja MaaS Alliancen yhdessä järjestämä korkean tason keskustelutilaisuus, johon osallistuu lähes 80 liikenteen huippuasiantuntijaa eri puolilta maailmaa.Ministeri Harakan lisäksi tilaisuudessa puhuvat myös liikennekomissaari Adina Vălean ja Maas Alliancen puheenjohtaja Jacob Bangsgaard.– Hiilineutraalisuus on usein yrityksille kilpailuetu. Ennakointi jättää tilaa luovuudelle ja innovaatioille, toisin kuin pelkkä ulkoisen velvoitteen täyttäminen. Tässä liikenne palveluna tulee kuvaan, ministeri Harakka toteaa.– Liikenne palveluna on niin vahva visio, että se onnistuu yhdistämään sekä julkisen, jaetun ja tilatun liikenteen kestävyyden että oman auton käytön. Kestävyyden kannalta MaaS on kokonaisvaltainen vaihtoehto nykyiselle voimakkaasti autoiluun painottuvalle liikennejärjestelmälle, Harakka sanoo.Älyliikenteen ITS World Congressin aikana ministeri Harakka tapaa muun muassa MaaS Alliancen puheenjohtajan Jacob Bangsgaardin sekä osavaltion liikennesenaattorin Anjes Tjarksin.Lisäksi Harakka vierailee näyttelyn pohjoismaisella yhteisosastolla, jolla ovat edustettuina Suomen, Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Viron ITS-organisaatiot. Ministerin ohjelmassa on myös yritystapaamisia.
NordenBladet — EU:n kehitysministerit keskustelevat etäyhteydellä Afganistanin tilanteesta maanantai-iltana 11. lokakuuta. Kokouksessa Suomea edustaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Kokouksessa keskustellaan EU:n yhteisistä keinoista afganistanilaisten tukemiseksi tilanteessa, jossa maan humanitaarinen tilanne on kärjistynyt ja maan peruspalvelut ovat romahtamassa. Afganistanin tilanteen pelätään entisestään pahenevan talven lähestyessä. Erityisen tärkeää tässä tilanteessa on ihmisoikeuksien, eritoten naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaaminen. Suomi pitää tärkeänä, että EU-maat koordinoivat tiiviisti humanitaarisen avun toimittamista ja käyvät keskustelua kehitysyhteistyön tulevaisuudesta ja sitä koskevista yhteisistä kriteereistä. Lähtökohtana EU:n toimille on, että EU ei tue Taleban-hallintoa. On myös tärkeää pyrkiä tukemaan Afganistanin naapurivaltioita. ”Humanitaarinen katastrofi on estettävä. EU on tässä keskeinen toimija laajan kansainvälisen ja poliittistaloudellisen yhteistyön edistäjänä. Afganistaniin ei saa päästää muodostumaan epäsäännönmukaisen muuttoliikkeen ja huumekaupan lähdettä tai terrorismin kasvualustaa”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
NordenBladet — Suomen elintarvikealan tuotannosta vain noin 15 prosenttia menee vientiin. Yhtenä syynä pidetään yritysten puutteellista vientiosaamista. Alan yritykset tarvitsevat kiperästi lisää kansainvälisen kaupan ammattilaisia. Kasvavaan osaamisen tarpeeseen vastataan uudella pysyvällä koulutuksella.Syksyllä 2022 aukeaa avoimessa korkeakoulussa uusi kahdenkymmenen opintopisteen laajuinen elintarvikealan koulutuskokonaisuus. Koulutus on tarkoitettu uusille elintarvikeviennin osaajille ja lisäkoulutukseksi alalla jo toimiville. Opiskelijat saavat sen aikana kattavat perustiedot elintarvikeviennistä. Vientikoulutus toteutetaan käytännönläheisenä, ja opiskelijat luovat sen puitteissa yhteydet elintarvikealan yrityksiin.Koulutuskokonaisuus toteutetaan elintarvikeviennin pilottikoulutusten pohjalta neljän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulut ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. Lisätietoa pilottikoulutuksista loppublogista ja Elintarvikeviennin aakkoset -julkaisusta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö avaa 8.10.2021 yhteistyöalueilla tehtävää alueellista kehittämistä ja koordinaatiota koskevan valtionavustushaun. Rahoituksen enimmäismäärä on 12 500 000 euroa. Valtionavustusta voivat hakea yliopistollisten sairaaloiden sairaanhoitopiirit. Haku päättyy 4.11.2021.Rahoituksen tavoitteena on kehittää alueellista psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointia. Tavoitteena on myös tukea osaamisen ylläpitoa osana hoito- ja palveluketjuja ja -kokonaisuuksia. Tarkoituksena on vakiinnuttaa alueellinen koordinaatio näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotossa ja ylläpidossa.Rahoitus täydentää Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan ohjattua mielenterveysstrategian rahoitusta. Määrärahalla pyritään myös lieventämään koronavirustilanteesta lapsiin ja nuoriin aiheutuneita vaikutuksia.Lasten ja nuorten vaativien palvelujen osaamis- ja tukikeskusten on määrä tukea verkostomaisella toimintatavalla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia siten, että ne lapset, nuoret ja perheet, joilla on monialaisten, integroitujen palvelujen tarve, saavat tarvitsemansa tuen ja palvelun.Nykyisin erilliset ja yksittäiset palvelut eivät riitä vastaamaan kaikkien lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Osa osaamis- ja tukikeskusten kohtaamista tapauksista ovat niin harvinaisia, että asiantuntijuutta ja apua tilanteisiin on mahdollisesti olemassa vain yhdellä yhteistyöalueella. Tällaisissa tapauksissa asiantuntijaverkosto voi toimia valtakunnallisella tasolla.Haku liittyy parhaillaan käynnissä olevaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeiden täydentävään valtionavustushakuun.Erillishaun hakuohje ja hakulomake
NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgissa 11.-12. lokakuuta. Kokouksen asialistalla on keskustelut mm. EU:n ilmastotoimien 55-valmiuspaketista, metsästrategiasta ja CAP-strategiasuunnitelmien laadinnasta. Lisäksi ministereiden on tarkoitus päättää kalastusmahdollisuuksista Itämerellä vuonna 2022. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Maatalousministerit käyvät keskustelun komission ehdottamasta ilmastotoimien 55-valmiuspaketista ja erityisesti sen maatalous- ja metsänäkökohdista. Keskustelu keskittyy valmiuspaketin LULUCF- ja taakanjakoasetuksiin sekä uusiutuvan energian direktiiviin. Ministerit keskustelevat esimerkiksi maa- ja metsätalouden mahdollisuuksista vastata 55-valmiuspaketin tavoitteisiin ja näkemyksistä sektoreiden ilmastotoimien laskennasta tulevaisuudessa.Ministerit keskustelevat myös komission kesällä antamasta vuoteen 2030 ulottuvasta metsästrategiasta. Puheenjohtajavaltio Slovenian johdolla ministerit keskustelevat mm. metsästrategiassa mainituista suunnitelluista komission aloitteista kuten lainsäädäntöehdotuksesta metsien seurantaan ja raportointiin liittyen sekä metsien ja metsäsektorin kokonaiskestävyydestä.Kalatalousasioissa maatalous- ja kalastusneuvoston on muun muassa tarkoitus päättää kalastusmahdollisuuksista Itämerellä vuonna 2022. Suomen lähtökohtana on, että kalastusmahdollisuudet vahvistetaan kestävää enimmäistuottoa, monivuotista suunnitelmaa ja tieteellistä neuvoa noudattaen.Tieteellisen neuvon noudattaminen on erityisen tärkeää pääaltaan ja Pohjanlahden lohenkalastuksessa. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES on suositellut, että kaikenlainen lohenkalastus kiellettäisiin Itämeren pääaltaalla, kuten Suomi on tehnyt jo vuonna 2013. ICES:n neuvon mukaan lohenkalastus voisi jatkua Suomen merialueilla, mikäli se tapahtuu touko-elokuussa rannikon läheisyydessä. Suomenlahdella lohenkalastus voisi kuitenkin jatkua ympäri vuoden.Lisäksi neuvostossa käydään keskustelut maatalousasioista CAP-strategiasuunnitelmien valmistelutilanteesta sianlihasektorin tilanteeseen ja eläinten hyvinvointiin. Lisäksi neuvosto keskustelee ns. kaupan pitämisen vaatimuksista ja niiden uudistamisesta. Uudistaminen on osa komission Pellolta pöytään -strategiaa.
NordenBladet — EU:n sisämarkkinat, eli ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus, ovat tärkeä pohja Euroopan kasvulle ja taloudelliselle vakaudelle. Euroopan komissio perusti keväällä 2020 työryhmän, joka keskittyy sisämarkkinoiden toiminnan kehittämiseen. Työryhmän ensimmäinen vuosiraportti kokoaa yhteen ensimmäisen vuoden kehitystyötä ja esittelee ensi vuoden uusia projekteja.Euroopan komissio perusti keväällä 2020 jäsenvaltioiden ja komission välisen sisämarkkinoiden täytäntöönpanon valvonnan työryhmän, eli SMET-ryhmän (Single Market Enforcement Taskforce). Työryhmä tarkastelee muun muassa kansallisten lakien yhdenmukaisuutta sisämarkkinasääntöjen kanssa sekä mahdollista perusteetonta ylisääntelyä. Tavoitteena on tiivistää komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Työryhmän ensimmäisen vuoden työstä koottu vuosiraportti julkaistiin tänä syksynä.Työryhmän tavoitteena poistaa sisämarkkinoiden toiminnan esteitäEnsimmäisen vuoden aikana työryhmä on toteuttanut pilottiprojekteja, joilla pyritään poistamaan sisämarkkinoiden toiminnan esteitä jäsenvaltioiden toimenpitein. Pilottiprojektina on muun muassa muutettu säänneltyjen ammattien ennakkotarkastusvaatimuksia silloin, kun kyseessä on tilapäinen tai satunnainen palveluntarjoaja. Säänneltyjä ammatteja ovat ammatit, joihin vaaditaan lain perusteella tietty koulutus, tutkinto tai ammatinharjoittamisoikeus. SMET-työryhmän projektin pohjalta jäsenvaltiot poistivat yhteensä 161 ammatin pätevyyksien ennakkotarkistusvaatimukset. Suomessa ennakkotarkastukset poistettiin kuudelta säännellyltä ammatilta, joita olivat esimerkiksi sairaalakemisti, koulutettu hieroja ja apuvälineteknikko.Toinen pilottiprojekti liittyy protektionistisiin toimenpiteisiin maatalous- ja elintarvikesektorilla. Osassa jäsenmaista on tunnistettu ja poistettu maatalous- ja elintarvikesektorilla kansallisia toimintamalleja ja säännöksiä, jotka ovat EU-sääntelyn vastaisia. Suomessa tarvetta muutoksille ei havaittu. Koronapandemia on lisännyt jonkin verran sisämarkkinoiden esteitä, kuten vientirajoituksia ja rajatarkastuksia. Työryhmä on työskennellyt myös näiden esteiden purkamiseksi. Syksyllä 2021 SMET-työryhmässä käynnistetään kolme uutta pilottiprojektia. Nämä koskevat rakennussektorin kansallisia sertifiointivaatimuksia, lähetettyihin työntekijöihin kohdistuvaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa sekä palveluntarjoajien vakuutusvaatimuksia. Toteutetut pilottiprojektit edistävät sisämarkkinoiden toimivuutta sekä palveluiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella.Työryhmä raportoi työstään säännöllisesti EU:n kilpailukykyneuvostolle ja Euroopan parlamentin sisämarkkinat ja kuluttajansuoja -valiokunnalle (IMCO). Suomen edustajana ryhmässä toimii työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Antti Neimala. SMET-työryhmän työtä valmistelevassa, niin kutsutussa Sherpa-ryhmässä, Suomea edustavat TEM:n erityisasiantuntijat Isabella Paju ja Niina Etelävuori.
