NordenBladet — Metsätiedon avautuminen ja sähköisten palvelujen digiloikka ovat helpottaneet viime vuosina olennaisesti metsiä koskevan tiedon käyttöä. Hyvä niin, koska metsävara-, luonto- ja muuta tietoa tarvitaan koko ajan lisää metsiä koskevan päätöksenteon ja kehitystyön tueksi.Metsät ja metsäsektori ovat Suomelle erittäin tärkeitä: Suomessa on metsiä 73 % pinta-alasta ja metsäteollisuustuotteiden osuus vientituloista on noin viidesosa. Metsien hoidosta ja käytöstä päättää yli 660 000 metsänomistajaa, joiden päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa tietoa ja toimivia palveluita. Metsät ovat lisäksi olennaisessa roolissa Suomen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamisessa, ja metsiä koskevalle tiedolle on myös siksi paljon tarvetta ja käyttöä.Metsien valtakunnallista inventointia (VMI) on tehty Suomessa yhtäjaksoisesti jo sadan vuoden ajan, ja muukin metsätieto ja sen hyödyntämiseen liittyvät tietojärjestelmät ovat maailman huippua. Metsätiedon laatu on kehittynyt viime vuosina olennaisesti laserkeilausaineistojen saatavuuden parantuessa, ja tietoa on lisäksi standardoitu, jotta sitä voidaan siirtää sujuvasti tietojärjestelmästä toiseen. Myös metsänhoidon suositukset ovat nykyään saatavissa digitaalisessa muodossa, ja metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluja on muutenkin kehitetty. Esimerkiksi suuren suosion saanutta uutta joutoalueiden metsitystukea on voinut hakea alusta asti sähköisesti.– Aikaisemmin meillä oli käytössä kahdeksan eri julkaisua metsänhoidon suosituksista, nyt ne kaikki löytyvät suomeksi ja ruotsiksi digitaalisina versioina nettipalvelusta. Toimijat voivat lisäksi rajapintojen kautta hyödyntää metsänhoidon suosituksia omissa järjestelmissään. On hienoa, että suositukset pystytään nyt integroimaan eri toimijoiden toiminnanohjausjärjestelmiin ja toimijoiden maanomistajille tuottamiin palveluihin. Sitä kautta saamme ajantasaiset tiedot nopeasti ja tehokkaasti kaikkien metsäsektorin toimijoiden käyttöön, kertoo metsäneuvos Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston metsä- ja bioenergiayksiköstä.
NordenBladet — Ministerit haluavat tänä syksynä kuulla suomalaisten näkemyksiään tulevaisuuden EU:sta. Maanantaina 18.10. Kokkolassa keskustellaan elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla siitä, miltä Euroopan tulevaisuus näyttää yrityksien ja elinkeinoelämän näkökulmasta.Millaisia mahdollisuuksia EU:n vihreä siirtymä ja valmiuspaketti-55 tarjoavat suomalaisille yrityksille? Miltä EU:n tulevaisuus näyttää yritysten näkökulmasta? Muun muassa näistä teemoista elinkeinoministeri Mika Lintilä haluaa keskustella Elpymisestä kestävään kasvuun -keskustelutilaisuudessa. ”Kokkola on yksi Suomen keskeisistä akkuteollisuuden keskittymistä. Olemme Suomessa rakentamassa maailmanlaajuisesti johtavaa, kestävää akkujen arvoketjua osana eurooppalaisia markkinoita. Akkuteollisuus on voimakkaasti kasvava teollisuuden ala. Myös EU:n tavoitteena on luoda maanosaan innovatiivinen, kilpailukykyinen ja kestävä akkuteollisuus, johon meillä on paljon annettavaa”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo.Ministeri Lintilän lisäksi tilaisuudessa puheenvuoron pitää Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila. Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen pitää tilaisuudessa videotervehdyksen. Elinkeinojen tulevaisuus ja yrittäjyys -paneelikeskusteluun osallistuvat ministerin lisäksi Kokkolan Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting ja Nord Starin hallituksen puheenjohtaja Olli Lindkvist.Eurooppa olemme me -kiertueella ministerit kuulevat suomalaisten ajatuksia EU:staEuroopan tulevaisuuskonferenssi on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen hanke, jolla ne haluavat kuunnella kansalaisia ja antaa kansalaisille puheenvuoron Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Osana Euroopan tulevaisuuskonferenssia suomalaiset ministerit kutsuvat suomalaisia ympäri maan keskustelemaan EU:sta ja sen tulevaisuudesta Eurooppa olemme me -kiertueelle.Kiertueelle osallistuu yli puolet suomalaisministereistä. Jokaisella tilaisuudella on oma teemansa ja tilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea.
NordenBladet — Maa-ja metsätalousministeriön rahoittama Kestävästi pellolta pöytään –seminaari pidettiin 8. lokakuuta Maarianhaminassa. Seminaari on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuusvuoden ohjelmaa. Pohjoismaiset alustajat käsittelivät puheenvuoroissa ruoka-alan kestävyysnäkökulmia omista lähtökohdastaan.Kriisien, kuten Covid 19:n, vaikutusta ruokailutottumuksiin valaisi ruokakulttuuriasiantuntija, dosentti Richard Tellström. Tutkimusten mukaan perinteinen ruoka kiinnostaa nyt aiempaa enemmän, verkkokaupat kukoistavat ja kotona laitetaan jälleen ruokaa. Ihmisten välillä on kuitenkin eroja. Kun toiset ovat muuttaneet elämäntapojaan terveellisempään suuntaan, niin toiset syövät entistä enemmän epäterveellistä ruokaa.Sweden Food Arenan Marie Gidlundin mukaan elintarvikesektori on kuluvan vuosikymmenen uusi kasvumoottori. Hänen mukaansa Pohjoismailla on fantastiset mahdollisuudet tuottaa hyvää ruokaa niin puhtaan ympäristömme kuin innovaatio-osaamisemme ansiosta. Sara Jervfors MatLust –nimisestä EU-hankkeesta puolestaan kertoi Tukholman alueen kestävyystyöstä. Hanke tarjoaa pienille ja keskisuurille ruoka-alan yrityksille ilmaisia kehitysohjelmia Diet for a green planet –konseptin mukaisesti.Mattias Eriksson Ruotsin maatalousyliopistosta tutkii hävikkikysymyksiä. Hänen mukaansa pandemia on merkittävä stressitesti ruokajärjestelmän toimivuudelle. Baltic Sea Action group taas pyrkii Itämeren alueen ekologisen tasapainon palauttamisteen. Projektipäällikkö Anne Antman kertoi maatalousmaan hiilensidonnan edistämisestä. Työtä viedään Suomen ruotsinkielisillä alueilla eteenpäin koulutuksella, seminaareilla, peltopäivillä ja pienryhmätoiminnalla.Niko Micklin, VisitÅland ja MatÅland 2022, kertoi Ahvenanmaan monipuolisesta työstä kestävän ruokamatkailun saralla. Matkailusektori on Ahvenanmaalla erittäin tärkeä toimiala. Monet alan yritykset ovat jo saaneet Green Key -kestävyyssertifikaatin tai pohjoismaisen Joutsen –ympäristömerkin merkiksi kestävästä toiminnastaan. Projektipäällikkö Erika Gustafsson, Educating Professionals on Islands in GastroTourism, valaisi matkailijoiden ruokailukokemuksia. Matkailijat ovat usein hyvin kiinnostuneita perinteisestä paikallisesta ruuasta ja juomasta, ja Ahvenanmaalla on paljon tarjottavaa tällä sektorilla!Lopuksi projektipäällikkö Bettina Lindfors esitteli hiljakkoin aloitettua pohjoismaista keittiömanifestityötä. Vuonna 2004 laadittu manifesti on Pohjoismaiden ministerineuvoston Ny nordisk mat/Uusi pohjoismainen ruoka –ohjelman strateginen perusta. Sitä tuoreutetaan nyt niin, että ruoka-alan vastuullisuuden eri osa-alueet otettaisiin huomioon siinä entistä vahvemmin. Manifesti katalysoi ruoka-alan pohjoismaista vuoropuhelua ja luo siihen arvopohjaa. Tuoreutustyössä kuullaan erityisesti nuoren ammattilaissukupolven näkemyksiä kestävyydestä ja luodaan työkalu vuoropuhelulle. Tuoreuttamisprosessi sisältää osallistavia seminaareja, työpajoja, verkostoitumistilaisuuksia, viestintää ja dialogia Pohjoismaissa vuosina 2021–2022Hybridimuotoinen seminaari, jota toiminnanjohtaja Lotta Nummelin luotsasi, järjestettiin Högskolan på Ålandin kanssa osana Artesaaniruoka 2021 –tapahtumaa.Voit katsoa seminaarin tallenteen YouTubesta.
NordenBladet — Valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontuu vuosikokoukseensa tiistaina 12. lokakuuta. Suomella on kokouksessa näkyvä rooli, sillä valtiovarainministeri Saarikko johtaa puhetta yhdessä Indonesian valtiovarainministerin Sri Mulyanin kanssa.Ministerit käsittelevät ilmastokoalition työtä toimintavuonna 2020–2021 ja määrittelevät tavoitteita ensi vuodelle. Kokous järjestetään virtuaalisena Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosikokousviikon yhteydessä.Ministerit keskustelevat muun muassa • ilmastoasioiden tuomisesta osaksi talouspolitiikkaa ja rahoitusratkaisuja; • ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamista vaikutuksista taloudelliseen päätöksentekoon ja valtiovarainministeriöiden rooliin osana tätä muutosta ja • muutoksen edellyttämistä uudistuksista, kuten hiilen hinnoittelusta, vihreästä budjetoinnista ja oikeudenmukaisesta siirtymästä.Ministerit myös hyväksyvät koalition vuosiraportin. Vuosikokous toimii valmistelevana kokouksena valtiovarainministerien kokoukselle, joka pidetään YK:n ilmastoneuvottelujen yhteydessä Glasgow’ssa Skotlannissa 3. marraskuuta.Valtiovarainministerien lisäksi vuosikokoukseen osallistuu laaja joukko instituutionaalisia yhteistyökumppaneita. IMF:ää edustaa toimitusjohtaja Kristalina Georgieva ja Maailmanpankkia pääjohtaja David Malpass. Myös London School of Economicsin professori Lord Nicholas Stern osallistuu kokoukseen. Hän toimii koalition neuvonantajana ja Grantham Research Instituten puheenjohtajana.Valtiovarainministerien ilmastokoalitio perustettiin huhtikuussa 2019 Washingtonissa Suomen aloitteesta. Koalitio on kuuden viime kuukauden aikana laajentunut yli 10 uudella jäsenmaalla. Mukana on nyt 64 jäsenmaata, jotka ovat sitoutuneet niin sanottuihin Helsingin periaatteisiin. Kantava ajatus ja tavoite koalition toiminnassa on ilmastoasioiden tuominen talouspoliittisen ja rahoitukseen liittyvän päätöksenteon ytimeen sekä ilmastoriskien ymmärtämiseen osana rahoitusratkaisujen suunnittelua.
NordenBladet — YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous COP15 alkaa tänään 11.10. Kiinan Kunmingissa. Kokouksessa pyritään sopimaan tavoitteista ja toimista globaalin luontokadon pysäyttämiseksi. Varsinaisia päätöksiä odotetaan osapuolikokouksen toisesta osiosta, joka järjestetään huhti-toukokuun vaihteessa 2022.Osapuolikokouksen ensimmäisessä vaiheessa ministerit kokoontuvat pääosin virtuaalisesti. Heidän on tarkoitus hyväksyä Kunmingin julkilausuma, joka linjaa, miten kunnianhimoista lopputulosta maat yhdessä tavoittelevat. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, joka puhuu korkean tason osuudessa tiistaina 12.10.”Tavoitteena on määritellä raamit tämän vuosikymmenen työlle luontokadon pysäyttämiseksi. Tarvitsemme kipeästi luontoa vahvemmin kunnioittavaa yhteiskunnallista muutosta. Tavoitteisiin on sitouduttava, ja kansainvälisesti on noudatettava yhteisiä pelisääntöjä. Koska luontokadon torjunta on aina paikallista työtä, tarvitsemme aktiivisia toimia myös kansallisesti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Neuvotteluissa on neljä päämäärää, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Keskeinen kysymys koskee suojeltujen meri- ja maa-alueiden pinta-alaa, joka halutaan nostaa 30 prosenttiin. EU on jo omassa biodiversiteettistrategiassaan sitoutunut tähän. Myös toinen päämäärä, luonnon kestävä käyttö, sisältyy EU:n voimassa olevaan biodiversiteettistrategiaan. Muut päämäärät koskevat geenivarojen saatavuudesta ja käytöstä koituvien hyötyjen oikeudenmukaista jakamista sekä luontokysymyksen valtavirtaistamista, eli sitä, että luonnon monimuotoisuus olisi vastedes osa kaikkia politiikan ja yhteiskunnan päätöksiä ja niiden toteuttamista.Neljän pitkän tähtäimen päämäärän alle tulee yhteensä noin 20 tavoitetta, joilla edistymistä seurataan tiivisti ja joiden takaraja olisi vuodessa 2030.”Tavoitteiden tulisi olla tarkkarajaiset ja määrälliset, jotta ne oikeasti ohjaavat toimintaa. Lopputuloksena pyritään nettopositiivisuuteen eli siihen, että luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle tuotetaan enemmän hyötyjä kuin haittoja, esimerkiksi ennallistamisen avulla”, sanoo Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.Linjattavat tavoitteet perustuvat tieteellisiin arvioihin, joita ovat tuottaneet hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC.Luontokato uhkaa elämän edellytyksiäLuonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajien ja elinympäristöjen kirjoa ja lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua. Monimuotoinen luonto tuottaa mm. puhdasta ilmaa, vettä, ruokaa ja hiilinieluja. Luonto kuitenkin köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti. Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n raportin mukaan noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, useat jo seuraavien vuosikymmenten aikana. Suomessakin jo joka yhdeksäs laji ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen. IPBES:n raportin mukaan suurimpia luontokadon aiheuttajia ovat maankäytön muutokset, eläinten ja kasvien ylihyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja haitalliset vieraslajit.Luontokato kytkeytyy ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos on suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle ja luontokato nopeuttaa ilmastokriisin etenemistä. Vastaavasti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Tämän takia Suomi ja EU korostavat luontopohjaisten ratkaisujen roolia myös kansainvälisissä neuvotteluissa.Globaali luonnon monimuotoisuustyö perustuu vuonna 1992 solmittuun YK:n biodiversiteettisopimukseen (CBD). Sopimuksen tavoitteena on ekosysteemien ja kaikkien lajien suojelu, luonnon monimuotoisuuden kestävä käyttö sekä geenivarojen saatavuudesta koituvien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Sopimuksen on allekirjoittanut 196 osapuolta, ja se astui voimaan vuonna 1993. Kahden vuoden välein järjestettävä osapuolikokous si (COP, Conference of the Parties) on sopimuksen ylin päättävä elin.Osana kokousta järjestetään myös Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan (MOP-10) ja Geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan (MOP-4) osapuolikokoukset.YK:n biodiversiteettisopimusLuonnos uusiksi tavoitteiksiKansainvälinen biodiversiteettipolitiikka
NordenBladet — Tiesitkö, että olet tehnyt yhteistyötä nepalilaisten, somalialaisten ja kenialaisten kanssa ja siten ollut mukana tukemassa tyttöjen koulunkäyntiä, toimittajien koulutusta ja työpaikkojen luomista? Jos yllätyit, ei se mitään. Kehitysyhteistyön tulokset ovat vaikuttavia, mutta me suomalaiset tiedämme niistä aika vähän. Ulkoministeriön 11. lokakuuta alkava kampanja avaa Suomen kehitysyhteistyön saavutuksia ymmärrettävästi.Afganistanin kriisi on nostanut julkiseen keskusteluun kysymyksen siitä, mitä kehitysyhteistyöllä saatiin maassa aikaan ja kuinka työn tulosten käy. Usein juuri maailmalla tapahtuvat kriisit herättävät keskustelun kehitysyhteistyön merkityksestä.Pitkäjänteistä yhteistyötä paremman maailman puolesta tehdään myös silloin, kun kriisit eivät nouse otsikoihin. Olennaista on ymmärtää, että kehitysyhteistyö on yksisuuntaisen avun sijaan yhteistyötä: sitä tehdään yhteistyössä kumppanimaiden ja -organisaatioiden kanssa. Lähtökohtana ovat kumppanimaiden omat kehityssuunnitelmat.Kehitysyhteistyön kautta muun muassa vähennämme köyhyyttä, edistämme tasa-arvoa, luomme kestäviä työpaikkoja ja ennaltaehkäisemme uusien kriisien syntymistä eri puolilla maailmaa. Kehitysyhteistyön kautta vaikutamme siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy. Siten kehitysyhteistyö on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikaa.Ulkoministeriö haluaa #Munvaikutus-kampanjalla avata suomalaisille sitä, miten ja missä kehitysyhteistyö koskettaa meitä jokaista. Suomalaisina me kaikki osallistumme yhteistyöhön kumppanimaiden kanssa ja vaikutamme paremman maailman puolesta – tälläkin hetkellä.”Kehitysyhteistyöhön liitetyt mielikuvat ovat välillä vanhanaikaisia ja yksipuolisia. Haluamme kampanjassa tuoda esiin sitä, millaista tämän päivän kehitysyhteistyö on ja kuinka se on avainasemassa esimerkiksi ilmastokriisiin ja pandemioihin vastaamisessa. Kehitysyhteistyö mukautuu muuttuviin tarpeisiin ja hakee jatkuvasti uusia, tehokkaita tapoja toimia”, sanoo yksikön päällikkö Ville Cantell kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksiköstä. Kampanjassa kehitysyhteistyöstä puhumassa on joukko suomalaisia eturivin vaikuttajia. Yksi heistä on Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen kapteeni Tim Sparv, joka kokee kampanjan vastaavan vahvasti omia arvojaan.”Uskon yhdessä tekemiseen ja siihen, mitä kaikkea tiimi voi saavuttaa, kun kaikki tukevat toisiaan. Jalkapallossa yksilö ei ole mitään ilman joukkuekavereita. Meillä kaikilla on omat tavoitteemme ja unelmamme, mutta ilman muita niitä on mahdoton saavuttaa. Minusta yhteistyö on elintärkeää elämässä yleensä. Tässä nopeasti globalisoituvassa maailmassa valtiot ovat sidoksissa toisiinsa enemmän kuin koskaan. Yhteistyö kehittyvien maiden kanssa on keino rakentaa parempaa planeettaa ja olen todella ylpeä työstä, jota Suomi maailmalla tekee.Tähän kampanjaan osallistuminen käy yksinkertaisesti järkeen. Sen ajamat arvot ovat samoja kuin omani ja olen innoissani, että pääsen jakamaan tärkeän työn tuloksia, jotka usein jäävät huomiotta”, Sparv sanoo.Instagramin seuratuin suomalainen, artisti ja somevaikuttaja Joalin Loukamaa haluaa osallistua kampanjaan, koska kokee sen luovan toivoa siitä, että jokainen voi vaikuttaa maailman tilaan. ”Olen elänyt kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa ja päässyt omin silmin näkemään ja kokemaan, miten eriarvoisessa asemassa tytöt ja pojat vielä tänä päivänä olemme ympäri maailmaa. Pääsy mukaan tähän kampanjaan tuo ehdottomasti uskoa siihen, että voimme yhteistyöllä vaikuttaa. Jos saisin päättää, joka ainoa tyttö maailmassa saisi käydä koulua ja joka ainoa äiti tarvitsemaansa tukea”, Loukamaa sanoo.Sparvin ja Loukamaan lisäksi kampanjan pääkasvoja ovat radiojuontaja Anni Hautala sekä artisti-juontaja Cristal Snow.#Munvaikutus-kampanja alkaa 11.10 ja jatkuu 24.10. saakka. Kampanjaa varten tuotettuja sosiaalisen median sisältöjä jaetaan Musiikkitalon seinälle Helsingissä viikolla 41. Radiokampanja osallistaa keskusteluun koko kampanjan ajan. Sosiaalisessa mediassa keskustelua voi seurata tunnisteella #munvaikutus. Kampanjaan voi osallistua osoitteessa munvaikutus.fi.Kampanjan toteuttaa ulkoministeriö ja sen suunnittelusta vastaa suunnittelutoimisto Måndag.LisätiedotYksikönpäällikkö Ville Cantell, +358 295 351 847Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut runsaat 13 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategiseen kehittämiseen. Summa jakaantuu yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen harjoittelukoulujen kesken.Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen linjauksen mukaisesti ministeriö on varannut kolme miljoonaa euroa kohdennettavaksi loppuvuodesta 2021 yliopistokeskusten kehittämiseen. Tavoitteena on yliopistokeskusten vahvistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää lokakuun lopussa saatavien hakemusten perusteella yliopistokeskuksille myönnettävän lisärahoituksen kohdentamisesta.– Haluan osoittaa lisätukea korkeakoulujen kehittämiselle, yliopistokeskuksia unohtamatta. Tukemalla yliopistokeskuksia vahvistetaan niiden vaikuttavuutta alueilla ja valtakunnallisesti, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo.Yliopistokeskukset sijaitsevat Kajaanissa, Kokkolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Porissa ja Seinäjoella. Yliopistokeskuksilla on tärkeä rooli sijaintikaupunkiensa ja -maakuntiensa elinvoiman parantamisessa, osaamistason nostamisessa ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämisessä.– Päälinja tällä hallituskaudella on nostaa koulutustasoa ja vastata osaajapulaan koko maassa. Tätä linjaa on toteutettu nostamalla korkeakoulujen rahoitusta sekä jakamalla uusia koulutusvastuita ja 10 000 uutta aloituspaikkaa korkeakouluille kautta Suomen, ministeri Kurvinen jatkaa.Ammattikorkeakouluista Centria AMK, Kajaanin AMK, Seinäjoen AMK sekä Karelia AMK saavat kukin 146 000 – 180 000 euron lisätuen toimintansa kehittämiseen strategiansa mukaisesti. Kaikki nämä neljä ammattikorkeakoulua ovat myös saaneet tällä hallituskaudella uusia koulutusvastuita. Lapin AMK saa 200 000 euroa elinkeinoelämän kanssa tehtävän TKI-toiminnan vahvistamiseksi. Rahoitus liittyy Kemin äkillisen rakennemuutoksen tukitoimiin.Lisärahoitusta saavat kaikki yliopistot strategiansa mukaiseen kehittämiseen.Lisämäärärahan korkeakoulukohtainen kohdentuminen
NordenBladet — Merivoimat käynnistää Saaristomerellä sukellustyöoperaation, jonka tavoitteena on tyhjentää Beatris-hylyn polttoainetankit öljystä. Hylky voi olla lähitulevaisuudessa mahdollinen öljypäästöjen lähde. Ympäristöministeriön koordinoimassa vesiensuojelun tehostamisohjelmassa tunnistetaan ja saneerataan Itämeren riskihylkyjä, joista on tätä aiemmin saneerattu jo kolme.Ympäristöministeriö, Merivoimat ja RajavartiolaitosNoin kaksi viikkoa kestävä operaatio alkaa merellä 14. lokakuuta ja varsinaisen työn arvioidaan käynnistyvän tämän viikon lopussa. Merivoimat vastaa operaation toteutuksesta. Operaation tukialus on Merivoimien öljyntorjunta-alus Halli. Merivoimien sukeltajien ohella Rajavartiolaitos tukee operaatiota omilla sukeltajillaan. Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa selvitetään Suomen aluevesillä sijaitsevat hylyt, jotka saattavat lähitulevaisuudessa olla öljypäästöjen lähde. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) arvion mukaan Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä on yli tuhat vanhaa hylkyä, jotka ovat käyttäneet polttoaineenaan öljyä, tai joissa on ollut lastina öljyä tai muita vaarallisia aineita. Näistä arviolta pari kymmentä on korkean riskin hylkyjä eli ne ovat ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.Hankkeessa on saneerattu vuosina 2020-2021 ruoppaaja Veli Hangon edustalla sekä kuivalastialus Hanna-Marjut ja fregatti Fortuna Kihdin selällä. Lisäksi hankkeessa on järjestetty saneeraukseen liittyvää koulutusta sekä tehty tiedustelu- ja tutkimusmatkoja riskihylyille.Saneerauksien jälkeen hylkyjen ympäristövaaran hallinnalle esitetään uutta toimintamallia, jossa otetaan huomioon yksityisen ja viranomaissektorin mahdollinen yhteistyö.Sukellusoperaatiosta on tiedotettu myös muun muassa alueen pelastusviranomaisille. Operaatiossa on varauduttu mahdollisiin työnaikaisiin pieniin öljyvuotoihin. Halli-aluksella on mukana raskasta meripuomia ja imeytyspuomeja varmuuden vuoksi. Varsinais-Suomen pelastuslaitos asettaa torjunta-aluksensa valmiuteen paikan päälle operaation ajaksi.Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.Hylkyjen saneeraus vesiensuojelun tehostamisohjelmassa
NordenBladet — Hyvinvointialueiden valmisteluun liittyvä aluekierros järjestetään 19.10-17.11.2021 hybriditapahtumina. Kierroksella ovat mukana sote-ministerityöryhmän ministerit Krista Kiuru, Sirpa Paatero, Hanna Sarkkinen, Thomas Blomqvist, Antti Kaikkonen ja Annika Saarikko sekä sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, sisäministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet. Ministerit ja virkamiehet vierailevat kaikilla hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa.Aluekierroksen tavoitteena on välittää ajantasaista tietoa ja keskustella sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen sisällöistä sekä toimeenpanosta hyvinvointialueilla. Tilaisuuksien aiheena on myös tammikuussa ensimmäistä kertaa järjestettävät aluevaalit.Aluekierros on suunnattu hyvinvointialueiden edustajille ja sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisille toimijoille. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita seuraamaan tilaisuuksia. Jokaisen tilaisuuden yhteydessä järjestetään haastattelumahdollisuus.Kiertue alkaa Helsingistä ja jatkuu kunkin hyvinvointialueen järjestämällä tilaisuudella. Hyvinvointi-alueet suunnittelevat ja vastaavat aluekierroksen tapahtumista yhdessä sosiaali-ja terveysministeriön kanssa.Aluekierros hyvinvointialueittain 19.10.2021 Helsingin kaupunki, Helsinki klo 8.30-10.3019.10.2021 Lapin hyvinvointialue, Rovaniemi klo 15.00-17.0020.10.2021 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Vantaa klo 9.00-11.00
20.10.2021 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Espoo klo 12.00-14.0022.10.2021 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Oulu klo 9.00-11.0022.10.2021 Kainuun hyvinvointialue, Kajaani klo 15.00-17.0027.10.2021 Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kuopio klo 11.00-13.0027.10.2021 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Joensuu klo 16.00-18.0029.10.2021 Pirkanmaan hyvinvointialue, Tampere klo 9.00-11.0029.10.2021 Keski-Suomen hyvinvointialue, Jyväskylä klo 14.00-16.009.11.2021 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Seinäjoki klo 8.00-10.009.11.2021 Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kokkola klo 12.00-14.009.11.2021 Pohjanmaan hyvinvointialue, Vaasa klo 16.00-18.0010.11.2021 Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Lappeenranta klo 12.00-14.0010.11.2021 Etelä-Savon hyvinvointialue, Mikkeli klo 16.00-18.0011.11.2021 Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Porvoo klo 8.00-10.0011.11.2021 Kymenlaakson hyvinvointialue, Kotka klo 11.30-13.3011.11.2021 Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Lahti klo 16.00-18.0015.11.2021 Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Turku klo 9.30-11.3015.11.2021 Satakunnan hyvinvointialue, Pori klo 14.00-16.0017.11.2021 Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Hyvinkää klo 9.00-11.0017.11.2021 Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinna klo 12.00-14.00Hyvinvointialueet tiedottavat paikkakuntakohtaisista tilaisuuksista. Tilaisuuksia voi seurata sosiaali- ja terveysministeriön Youtube-kanavalla.
NordenBladet — Kustannustuesta järjestetään viides hakukierros. Lakiesitys mahdollistaisi jatkoajan kustannustuen myöntämiselle. Tuki myönnettäisiin erityisesti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille.Tukikelpoisia olisivat myös muiden toimialojen yritykset, joihin on kohdistunut julkisoikeudellinen pandemian hallintaan liittyvä rajoitus joko suoraan tai merkittävään asiakaskuntaan. Pelkkää viranomaisen suositusta ei pidettäisi rajoituksena. Tuen myöntäisi entiseen tapaan Valtiokonttori. Lain tavoitteena on koronapandemiasta erityisesti kärsineiden toimialojen ja rajoituksista kärsineiden yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen COVID-19 -pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen COVID-19 -pandemian aiheuttaman kriisin pitkityttyä.Kustannustuki perustuu Euroopan komission koronaepidemian takia joustavoittamiin EU:n valtiontukisääntöihin, jotka ovat nykyisellään voimassa 31.12.2021 asti. Komissio on parhaillaan arvioimassa, jatketaanko sääntöjen tilapäisiä lievennyksiä vielä vuoden 2022 puolelle. Kustannustuen valmistelun jatko on riippuvainen komission tulevasta linjauksesta.Lain mukainen kustannustuen hakukausi alkaisi joulukuussa ja päättyisi helmikuussa 2022. Lausunto pyydetään antamaan lausuntopalvelu.fi:n kautta viimeistään perjantaina 15.10.2021.
