NordenBladet — ELEBOT-2021-tutkimushankkeen loppuraportin mukaan sosiaalisessa mediassa toimivien automatisoitujen bottitilien yritykset vaikuttaa kevään kuntavaaleihin jäivät vähäisiksi. Asiassa ei ole tapahtunut suurta muutosta 2019 eduskuntavaaleihin nähden.Sosiaalisessa mediassa toimivia automatisoituja bottitilejä on viime vuosina käytetty vaalivaikuttamisen välineenä ympäri maailmaa.Aalto yliopiston Tietotekniikan laitoksen ja Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan tutkijoiden yhteisessä ELEBOT-2021-hankkeessa tutkittiin Twitterissä esiintyvää automatisoitua toimintaa kuntavaalien aikaan touko-kesäkuussa 2021. Tutkimushankkeessa selvitettiin myös, missä määrin tuolloin Twitterissä käydyssä poliittisessa keskustelussa esiintyi alustan jäädyttämiä tai poistamia pysäytettyjä tilejä.Raportin tulosten mukaan botin kaltaisia tilejä oli vähän ja niiden vaikuttavuus poliittiseen keskusteluun jäi matalalle tasolle. Asiassa ei ole tapahtunut suurta muutosta, sillä myös vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan bottien määrä ja vaikuttavuus oli vähäistä.Pysäytettyjä tilejä esiintyi kuntavaalien yhteydessä hyvin vähän. Eduskuntavaalien 2019 aikaan pysäytettyjä tilejä oli havaittavissa enemmän.Hankkeessa selvitettiin myös botin kaltaisten tilien ja pysäytettyjen tilien yhteyttä erilaisiin mielipidekupliin.Tutkijat keräsivät 1 124 550 viestistä koostuvan aineiston touko-kesäkuussa 2021.Tulevaisuudessa olisi tärkeää kehittää työkalu suomen kieltä käyttävien bottien tunnistamiseen, jotta bottien toimintaa voitaisiin perusteellisemmin seurata.Oikeusministeriö on rahoittanut ELEBOT-2021-hankkeen. Hankkeessa on toistettu vuoden 2019 ELEBOT-tutkimus, jossa tutkittiin bottivaikuttamista vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa. Tutkimusraportti edustaa tutkijoiden näkemyksiä. Tutkimuksesta saatua tietoa hyödynnetään muodostettaessa kokonaiskuvaa vaalivaikuttamisesta ja vaalihäirinnästä Suomessa.Linkki tutkimusraporttiin: ELEBOT-2021 loppuraportti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Mitkä näkökulmat pitäisi huomioida Euroopan laajuisessa ilmastokeskustelussa? Mitä viestejä Joensuun ja Pohjois-Karjalan asukkailla on, kun puhutaan ilmastotoimien toteuttamisesta käytännössä? Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kutsuu alueen asukkaat keskustelemaan Euroopan kestävästä tulevaisuudesta maanantaina 25. lokakuuta Joensuussa järjestettävään tilaisuuteen.”Ilmastokriisin torjunnassa voimme onnistua vain yhdessä. Haluamme kuulla, mitkä oman elämän ja kotikunnan kannalta tärkeät näkökulmat pitäisi huomioida, kun Euroopan unionissa suunnitellaan ja toteutetaan ilmastotoimia. Välitämme saadut viestit EU:n tulevaisuuskonferenssin keskusteluihin. Toivon, että mahdollisimman moni tarttuu tilaisuuteen ja tuo oman näkemyksensä julki. Erityisesti kannustan nuoria osallistumaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen rohkaisee.Aika: maanantai 25.10.2021 kello 13.30–15.00Paikka: Joensuun Tiedepuisto, Temple of Challenge -seminaaritila, 3A-rakennus, Länsikatu 15, 80110 Joensuu. Saapumisohje Tiedepuistoon.Osallistuminen paikan päällä edellyttää ennakkoilmoittautumista. Tilaisuus järjestetään terveysturvallisesti. Tilaisuutta voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä.Ilmoittaudu tilaisuuteenSeuraa verkkolähetystäTilaisuuden ohjelma:13.00–13.30 Kahvia tarjolla13.30–15.00 Tilaisuuden puheosuusTilaisuuden avaus, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista MikkonenKaupungin tervehdys, strategiajohtaja Sami Laakkonen, Joensuun kaupunkiPaneelikeskustelu: Euroopan kestävä tulevaisuus – miten ilmastotavoitteita voidaan toteuttaa Pohjois-Karjalassa. Keskustelussa mukana ministerin lisäksi mm. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton metsä- ja ilmastoasiantuntija Sari Pitkänen.Yleisöllä mahdollisuus kysyä ja kommentoidaLähetä kysymyksesi ministerille jo etukäteenYleisö voi esittää kysymyksiä tilaisuudessa paikan päällä ja verkkolähetyksen yhteydessä. Kysymyksiä voi myös lähettää etukäteen verkkolomakkeella.Lähetä kysymyksesi ministerille tai terveisesi EU:n tulevaisuuskonferenssiinTilaisuuden järjestää ympäristöministeriö yhteistyössä Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.Eurooppa olemme me -kiertue kuulee kansalaisten toiveitaJoensuussa järjestettävä tilaisuus on osa suomalaisministerien Eurooppa olemme me -kiertuetta. Ministerit kiertävät syksyn ja talven aikana ympäri maata kuulemassa suomalaisten toiveita EU:n kehittämisestä.Kiertue on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia, jonka tavoitteena on kerätä laajasti EU-maiden kansalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Keskusteluissa esiin nousseet asiat kirjataan tulevaisuusfoorumin verkkofoorumiin, ja suomalaisministerit vievät näitä viestejä tulevaisuuskonferenssin EU-tason täysistuntoihin.Jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimessa verkkofoorumissa. Verkkofoorumin kautta haetaan kansalaisten näkemyksiä esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Sosiaalisessa mediassa käytetään EU-tason yhteistä tunnistetta #SinunTulevaisuutesi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi Opetushallitukseen perustettu osaamiskeskus vahvistaa Suomen roolia oppimisen kriisin ratkaisuissa. Keskus edistää suomalaisen opetusalan osaamisen hyödyntämistä kehitysyhteistyössä ja tukee koulutuksen laadun ja inklusiivisuuden vahvistamista kehittyvissä maissa. Samalla se myös vahvistaa suomalaisten opetusalan toimijoiden valmiuksia toimia kehitysyhteistyötehtävissä.Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus tarjoaa asiantuntijatukea opetussektorin järjestelmätason kehittämiseen osana muuta opetusalan kehitysyhteistyötä. Osaamiskeskus tekee tiivistä yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen, kansalaisjärjestöjen sekä julkisen ja yksityisen sektorin opetusalan toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös kehittyvien maiden, EU:n toimielinten sekä YK-järjestöjen ja kehityspankkien kanssa. ”Koulutus on Suomelle juuri sellainen  vahvuusalue, jossa meillä on hyvä mahdollisuus tukea kestävää kehitystä.  Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa suomalaisen opetusalan asiantuntemuksen hyödyntämisen kehitysyhteistyössä aiempaa laajemmin ja pitkäjänteisemmin”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskuksen toiminta rahoitetaan ulkoministeriön hallinnoimista kehitysyhteistyövaroista. Vuosille 2021–2023 on varattu 4 miljoonaa euroa. Osaamiskeskuksessa työskentelee kolme asiantuntijaa, ja sen työ käynnistyy Opetushallituksessa syksyn 2021 aikana. Keskus kokoaa suomalaisia opetusalan asiantuntijoita opetusalan kehitysyhteistyön asiantuntijaverkostoon. Verkoston asiantuntijat voivat olla esimerkiksi koulutuksen kehittämistehtävissä toimivia virkamiehiä, arvioinnin ja laadunvarmistuksen asiantuntijoita, korkeakouluissa opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen parissa työskenteleviä, kokeneita koulutuksen kentällä toimivia kehittäjiä tai opetusalan kehitysyhteistyön parissa kansalaisjärjestöissä tai yrityksissä työskenteleviä asiantuntijoita. Osaamiskeskus järjestää verkoston asiantuntijoille myös koulutusta.Verkoston asiantuntijoita voidaan lähettää keskuksen kautta eri pituisiin tehtäviin kansainvälisiin järjestöihin ja kehittyviin maihin ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeiden tueksi. Lisäksi keskuksen tarjoama tuki voi olla tiettyyn tehtävään määriteltyä lyhytaikaista tai osa-aikaista asiantuntijatukea kehitysyhteistyön kumppanimaille tai monenkeskisille toimijoille. Päätökset tuen kohdentamisesta osaamiskeskus tekee yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. ”Pidämme tärkeänä sitä, että koulutuksen merkitys kehitysyhteistyössä on laajasti tunnustettu ja siihen panostetaan, mistä uuden osaamiskeskuksen perustaminen on hyvä esimerkki. Osaamiskeskuksen toimintaa lähdetään kehittämään tiiviissä yhteistyössä ulkoministeriön, opetusalan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa”, johtaja Samu Seitsalo Opetushallituksesta kertoo.Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus (linkki Opetushallituksen verkkosivustolle)Lisätietoa:
Johtaja Samu Seitsalo, Opetushallitus, puh. +358 295 338 589, [email protected] 
Neuvonantaja Paula Malan, ulkoministeriö, puh. +358 295 350 424, [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ovat antaneet varhaiskasvatusta, kouluja, oppilaitoksia ja korkeakouluja varten uudet terveysturvallisuutta koskevat suositukset, joissa on huomioitu tartuntatautilain muutokset ja siirtyminen paikallisiin ja alueellisiin täsmätoimiin koronarajoituksia purettaessa. Suositukset on päivitetty vastaamaan voimassa olevia koronaepidemiaan liittyviä muita suosituksia ja valtioneuvoston linjauksia. Suosituksen tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuksen ja koulutuksen turvallista järjestämistä ja tilojen turvallista käyttöä koronaepidemian aikana. Suosituksia noudattamalla voidaan estää tartuntoja ja vähentää altistumisia. Jos alueellisia tartuntarypäitä ilmenee, epidemiaa torjutaan ensisijaisesti paikallisilla ja alueellisilla toimilla tartuntatautilakiin perustuen. Uudet suositukset korvaavat elokuussa annetut vastaavat suositukset.Suositukset maskin käytöstä voivat vaihdella alueellisestiKoronaviruksen tartuntariski varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seurannassa ollut pieni, eikä kasvomaskin käytöstä ole tarvetta enää antaa yleistä valtakunnallista opetussektoria koskevaa suositusta. Alueelliset ja paikalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat epidemiatilanteen mukaan antaa omia täydentäviä tai rajatumpia suosituksia, jotka perustuvat heidän riskinarvioonsa. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät vastaavat opiskeluympäristön turvallisuudesta ja voivat antaa omia opetus- ja tenttitiloja koskevia maskisuosituksia. Suositukset maskin käytöstä oppilaitoksissa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa voivat siksi vaihdella alueellisesti ja oppilaitoksittain.Tartuntatautilain väliaikaiset säännökset toimenpiteistä koronaepidemian ehkäisemiseksi ovat voimassa 31.12.2021 asti. Tartuntatautilain mukaan on edelleen huolehdittava tilojen tehostetusta puhdistamisesta ja siitä, että esimerkiksi käsien puhdistamiseen on mahdollisuus. Tartuntatautilaista on poistettu aiempi kahden metrin väljyysvaatimus. Oleskelu on silti edelleen hyvä järjestää mahdollisimman väljästi. Riittävä etäisyys ja lähikontaktien välttäminen estävät tartuntoja. Valtakunnallisesta suosituksesta pitää opetusryhmät erillään voidaan luopua. Samoin luovutaan aiemmasta kahden metrin valtakunnallisesta turvavälisuosituksesta.Menettelyissä ollaan siirtymässä tartuntatautilain mukaisiin toimivaltuuksiinValtioneuvoston 9.9.2021 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti aiemmin alueellisiin epidemiavaiheisiin (perustaso, kiihtymisvaihe, leviämisvaihe) perustuneista rajoituksista ja suosituksista luovutaan, kun riittävä rokotuskattavuus on saavutettu. Rajoituksia voidaan alueilla purkaa asteittain jo aiemmin, jos tautitilanne sen sallii. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa menettelyt perustuvat niiden toimintaa sääteleviin lakeihin sekä ensisijaisesti tartuntatautilain mukaisiin toimivaltuuksiin.Mahdollisten tartuntojen leviämisen estämiseksi kaikkien on tärkeää noudattaa käytäntöä, jossa oireisena tai sairaana ei osallistuta varhaiskasvatukseen, opetukseen ja muuhun oppilaitosten tiloissa järjestettävään toimintaan.OKM-THL suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (PDF)OKM-THL suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (PDF)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 11. kerran keskiviikkona 13. lokakuuta. Kokouksen aiheena on vähähiilisen kiertotalouden sopimus, jolla pyritään vauhdittamaan keväällä 2021 valmistuneen kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamista.Hallitus teki kiertotalousohjelmasta periaatepäätöksen huhtikuussa 2021. Sen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen tulisi kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä.”Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseen, ja siten ilmastokriisin ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen. Jo pelkkä luonnonvarojen käytön vähentämisen tavoite ohjaa oikeaan suuntaan – tämän olemme nähneet ilmastotyössä yleisemmin. Tavoitteen tueksi etsimme nyt eri sektoreille konkreettisia toimia, jotka edistävät siirtymää kiertotalouteen. Talousjärjestelmän murrokseen tarvitaan mukaan kaikki toimijat”, pyöreän pöydän kokouksen puheenjohtajana toimiva ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Yksi keino edistää kiertotalousohjelman tavoitteita on vähähiilinen kiertotaloussopimus, johon kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden halutaan liittyvän omilla sitoumuksillaan. Sitoumukset pohjaisivat skenaarioihin, joissa organisaatiot laativat askelmerkkejä hiilineutraaliin tulevaisuuteen yhdessä tutkimuslaitosten kanssa. Näiden skenaarioiden pohjalta toimijat asettaisivat omat tavoitteensa, joihin ne sitoutuvat. Skenaarioprosessit voivat myös syöttää vähähiilitiekarttoihin, joita monet toimialat ovat laatineet viime vuosina, ja joiden päivittäminen ja täydentäminen on ajankohtaista. Vaikuttavampien toimien toteuttamiseksi kootaan osaajien verkostoa, joka tarjoaa työkaluja, etsii sopivia rahoituslähteitä sekä auttaa pullonkaulojen ratkomisessa.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 12. lokakuuta, että valtiovarainministeriön ohjaamasta Maakuntien tilakeskus Oy:sta muodostetaan hyvinvointialueiden toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus. Osaamiskeskuksen tehtävänä on ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluita.Osaamiskeskuksen muodostamisesta hyvinvointialueille on säädetty laissa. Muodostettavan osaamiskeskuksen omistus siirretään hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.Valtion omistusosuus yhtiössä täsmentyy jatkovalmistelussa. Omistuksen siirrossa ja hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvään valmisteluun osallistumisessa kuullaan hyvinvointialueita. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus osallistuu hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvään valmisteluun. Lisäksi osaamiskeskus päivittää strategiansa sekä kehittää palvelujaan ja niiden hinnoittelua.  Toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluitaYhteisellä tilatietojärjestelmällä taataan ajantasainen vertailutieto hyvinvointialueiden toimitiloista ja mahdollistetaan tarvittaessa yhdenmukainen vuokranmääritys. Tilatietojärjestelmä sisältää kiinteistökohtaiset tiedot hyvinvointialueen hallinnassa olevista toimitiloista, niiden laajuudesta ja kunnosta. Tiedoilla on merkittävä rooli hyvinvointialueiden ja yhteistyöalueiden investointisuunnitelmia laadittaessa. Erityisesti kuntien tilatiedot ovat keskenään hyvinkin erilaisia ja sijaitsevat eri tietolähteissä. Kuntien kiinteistöjen tasearvo on noin 35 miljardia euroa, ja sairaanhoitopiireille on valmistumassa kymmenen seuraavan vuoden aikana arviolta 5 miljardin euron investointihankkeet.Osaamiskeskuksella on velvollisuus antaa vuosittain hyvinvointialueille ja valtioneuvostolle selvitys hyvinvointialueiden tekemistä toimitiloja koskevista investointipäätöksistä ja niiden vaikutuksista hyvinvointialueen talouteen. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on valmistellut sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen, jossa perustetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä varten itsehallinnolliset hyvinvointialueet. Kiinteistöjen tai tilojen omistusta tai hallintaa ei keskitetä edellisen hallituskauden sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa suunnitelulla tavalla.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rahapelitoiminnan tuottojen edunsaajien valtionrahoitus vähenee kompensaatiosta huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 43 miljoonaa euroa vuonna 2022. Tuottojen vähenemä ensi vuoden budjetissa on nyt kohdennettu hallituksen kehysriihessä päättämien jakosuhteiden mukaisesti.Marinin hallituksen kehysriihessä linjaaman mukaisesti vuodelle 2022 rahapelitoiminnan tuottojen vähenemistä kompensoidaan yhteensä 330 miljoonalla eurolla. Hallitus linjasi asiasta kehysriihessä keväällä 2021.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kompensaatioksi ensi vuodelle hallitus on sopinut 174 miljoonaa euroa. Kuluvaan vuoteen nähden hallituksen linjaus merkitsee 43 miljoonan euron säästöjen kohdentamista taiteeseen ja kulttuuriin, liikuntaan ja urheiluun sekä nuorisotyöhön ja tieteeseen. Näiden leikkausten tarkempi kohdentaminen on nyt linjattu.Taiteeseen ja kulttuuriin osoitettavat rahapelivarat ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta noin 18,4 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna (11 %). Leikkaukset kohdennetaan siten, että niiden haitallinen vaikutus jäisi mahdollisimman vähäiseksi sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen, lainsäädäntöön perustuvien tehtävien, kansainvälisten sopimusten velvoitteiden sekä taide- ja kulttuuripolitiikan linjausten toteuttamisen kannalta.Leikkauksia ei kohdennettaisi muun muassa lakisääteisiin valtionosuuksiin eikä avustuksiin, kuvataiteen tekijöiden lakisääteisiin apurahoihin eikä kulttuuritapahtumia koskeviin avustuksiin.Suurimmalla osalla taiteen ja kulttuurin niistä toimijoista, joiden toiminta rahoitetaan rahapelivaroista, rahoitustaso alenee noin 15 prosentilla. Sen mukaisesti vähenevät avustukset eri taiteenaloille, mediakasvatukseen, kulttuuriin osallistumiseen ja sen saavutettavuuden edistämiseen, kuntien ja alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämiseen, kulttuurivientiin, erikoismuseoille, alan yhteisöille sekä lastenkulttuuriin ja kulttuuri-instituuteille.Taiteen ja kulttuurin alalla keskimääräistä vähemmän leikataan muun muassa kansallisten taidelaitosten sekä kulttuuripoliittisen tutkimussäätiö Cuporen toimintaan osoitettavaa rahoitusta, joita leikataan 5 prosenttia ja yleisten kirjastojen kehittämiseen varattuja määrärahoja, joita leikataan 6 prosenttia.  Elokuvatuotantoon, käsikirjoittamiseen ja jakelun edistämiseen varattuja määrärahoja leikataan 8 prosenttia ja kulttuurilehdille kohdistettuja avustuksia 9 prosenttia.Merkittävimmät prosentuaaliset leikkaukset (noin 50 %) kohdentuvat valtion taideteostoimikunnan rahoitukseen, kulttuuritilojen hankkimista, perustamiskustannuksia ja peruskorjauksia koskeviin avustuksiin, seurantalojen korjausavustuksiin ja neuvonta- ja ohjaustyöhön sekä taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelman toimeenpanoon. Kulttuurimatkailun kehittämisavustusten sekä taiteen eri alojen opetusjärjestöjen toiminnan rahoitus laskee noin neljänneksellä. Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen ja kirjastoille maksettavan kulttuurilehtien tilaustuen rahoitukset on tarkoitus lopettaa kokonaan.Nuoriso- ja liikuntatyön sekä tieteen ja tutkimuksen osuus rahapelitoiminnan tuotoistaNuorisotyöhön osoitettavat rahapelitoiminnan tuotot ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät 4,3 milj. euroa vuonna 2022. Nuorisotyön budjetti pienenee kokonaisuutena noin 4,5 miljoonaa euroa (5,5 %). Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen avustuksiin käytettävissä oleva määräraha pienenee noin 700 000 euroa (4 %). Saman suuruinen 700 000 euron vähennys kohdistuu paikallisen harrastustoiminnan tukiin. Etsivää nuorisotyötä ei enää rahoiteta rahapelitoiminnan tuotoilla lainkaan, mutta sillä on merkittävä rahoitus yleisten budjettivarojen puolella.Liikuntaan ja urheiluun osoitettavat rahapelivarat ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät 11,9 milj. euroa vuonna 2022. Säästöt on pyritty kohdentamaan niin, että ne kohdistuisivat mahdollisimman vähäisesti toimintaan kuten urheiluseuroihin.Suurin leikkaus vuoden 2022 liikuntabudjetissa kohdistuu liikuntapaikkarakentamiseen. Myös liikunnan kansalaistoiminnan avustamiseen tarkoitetut määrärahat pienevät 2,8 miljoonaa euroa (noin 6 %). Käytännössä valtakunnallisten järjestöjen avustuksia ja seuratukia ei kuitenkaan jouduta vähentämään, koska seuratukiin pystytään käyttämään edelliseltä vuodelta siirtyvää rahoitusta.Tieteen ja tutkimuksen edistämiseen osoitettavat rahapelivarat ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät 8,3 miljoonaa euroa (10,9 %) kuluvaan vuoteen verrattuna. Siitä noin 40 % kohdistetaan yksityisen arkistotoiminnan ja kolmannen sektorin tutkimuslaitosten saajaryhmiin ja etenkin niille, joille veikkausvoittovarojen rahoitusosuus on vähäinen.Pienempiä leikkauksia kohdistetaan tieteen yhteisten tietojärjestelmien ylläpitämiseen.
Ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien tuki vähenee keskimäärin 8 prosenttia, Heurekan ja muiden tiedekasvatuksen edunsaajien rahoitus supistuu 7 prosenttia ja poliittisten ajatuspajojen rahoitus 5 prosenttia. Tieteellisten seurain valtuuskunnan avustus laskee 3 prosenttia.Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen rahoitus on siirretty yleisten budjettivarojen puolelle.Leikkausten kohdennuksissa on otettu huomioon toiminnan tiedepoliittinen merkitys ja rahapelitoiminnan tuoton painoarvo edunsaajan rahoituksen kokonaisuudessa. Linjauksissa on otettu huomioon myös valtiosopimukset, jotka sitovat Suomea rahoittamaan toimintaa tietyllä tasolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission 16. kokous ja puheenjohtajatapaaminen järjestetään Helsingissä 14.10.2021. Talouskomission puheenjohtajina toimivat kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja Venäjän teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov. Kokouksessa käsitellään Suomen ja Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyviä kysymyksiä, potentiaalisia yhteistyösektoreita ja talouskomission työryhmien ajankohtaisia asioita. Ministerit tapaavat myös suomalaisten ja venäläisten yritysten edustajia.Talouskomission tehtävänä on tukea yritysten toimintamahdollisuuksia ja luoda yhteyksiä yritysten välille Suomessa ja Venäjällä. Talouskomission alaisuudessa toimii toimialakohtaisia ja alueellisia työryhmiä. Edellisen kerran talouskomission kokous järjestettiin Pietarissa vuonna 2018. Talouskomission puheenjohtajat tapasivat edellisen kerran Pietarissa tämän vuoden kesäkuussa Pietarin kansainvälisen talousfoorumin yhteydessä.   Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (vas) ja teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov.”Talouskomission työ on tärkeää suomalaisten Venäjällä toimivien yritysten kannalta ja myös keskeinen väylä viranomaisten yhteistyössä. Olen iloinen, että voimme järjestää kokouksen täällä Helsingissä tänä vuonna. Odotan keskustelua ministeri Manturovin kanssa erityisesti yhteistyömahdollisuuksista metsäsektorilla. Meillä on myös erillinen tapaaminen suomalaisten ja venäläisten yritysten kanssa”, ministeri Skinnari toteaa. ”Tämän tapaamisen osalta tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat Suomalais-Venäläinen kauppakamari ja East Office.”Myös elinkeinoministeri Mika Lintilä tapaa ministeri Manturovin talouskomission kokouksen yhteydessä. Keskusteluaiheina ovat ajankohtaiset teemat työ- ja elinkeinoministeriön hoitamien talouskomission työryhmien osalta.”Suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista bio- ja kiertotalouden sekä energiateknologian aloilla ja uskon, että talouskomissioyhteistyön avulla voimme kasvattaa kaupallis-taloudellista yhteistyötä entisestään. Suomella ja Venäjällä on yhteisiä tavoitteita muun muassa energiatehokkuuden parantamisessa ja päästöjen vähentämisessä”, Lintilä sanoo.Venäjällä toimii noin 900 suomalaista yritystä, ja suomalaisinvestointien arvon maassa arvioidaan olevan 15 miljardia euroa. Venäjä on Suomen kuudenneksi suurin vientimaa ja kolmanneksi suurin tuontimaa. Kauppaa käydään Venäjän kanssa sekä EU:n talous- ja sektoripakotteiden että Venäjän vastapakotteiden asettamissa rajoissa. Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin vuoksi EU:n Venäjälle asettamista pakotteista pidetään edelleen kiinni.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-puheenjohtajamaan Slovenian järjestämässä epävirallisessa terveysministereiden videokokouksessa 12.10.2021 keskustellaan muun muassa koronavirusrokotteista, lääkkeiden saatavuudesta, EU:n varautumisesta terveyshätätilanteisiin sekä terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamisesta. Suomea kokouksessa edustaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Koronaviruspandemia on nostanut esille haasteita lääkkeiden saatavuudessa. Suomi kannattaa EU-yhteistyötä lääkintähankinnoissa sekä muiden välttämättömien tarvikkeiden saannin turvaamisessa. EU-tason hankinnat eivät kuitenkaan saa rajoittaa kansallisia varautumistoimintoja. Erityisesti pitää varmistaa mahdollisuus kansallisiin huoltovarmuuden kannalta kriittisiin hankintoihin. Suomi on vahvasti sitoutunut rokotesolidaarisuuteen ja tukee rokotteiden saatavuutta kansainvälisen COVAX-rokotusyhteistyön kautta. Rokotteiden saatavuuden parantaminen maailmanlaajuisesti on välttämätöntä pandemian lopettamiseksi. Kolmansien maiden rokotuskattavuuden edistäminen palvelee myös EU:n terveysturvallisuutta ja taloutta. 
 
Terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen epidemioiden ja muiden pitkän aikavälin terveysuhkien varalta on yksi uuden EU4Health -terveysohjelman keskeisiä tavoitteita. Suomi pitää tärkeänä, että koronaviruspandemian myötä entistä ajankohtaisemmiksi tulleiden kokonaisturvallisuutta, varautumista ja kriisinsietokykyä tukevien toimien rinnalla uusi terveysohjelma painottaa myös edelleen ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio toivoo laajasti vastauksia kyselyynsä koskien niin sanottua antiboikottiasetusta. Kysely on avoinna 4.11.2021 puoleen yöhön saakka Suomen aikaa.Neuvoston asetuksen muutoksella on tarkoitus torjua EU:n ulkopuolisten maiden laittomien pakotteiden soveltamista EU:n toimijoihin.Samalla on tarkoitus yksinkertaistaa EU:n sääntöjen soveltamista, esimerkiksi pienentää kustannuksia, joita säännösten noudattamisesta koituu EU-kansalaisille ja yrityksille. Komissio etenee lakimuutoksen muotoilussa saamiensa vastausten pohjalta.Kysely on avoin kaikille yksityishenkilöille, yrityksille ja organisaatioille ja siihen voi vastata suomeksi tai millä tahansa muulla EU:n virallisella kielellä.Kyselyyn pääsee vastaamaan Euroopan komission verkkosivuilla. Linkki vie kyselyn englanninkieliselle verkkosivulle, mutta sivun yläosasta voi vaihtaa kielen suomeksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi