Tutkimus: Suomi 100 -juhlavuosi oli mahdollistava ja monimuotoinen hyvän mielen juhla
NordenBladet — Vuoden 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi osoitti, että valtiollisen juhlinnan yhteydessä osana suomalaisuutta voi käsitellä myös arkisia, pienimuotoisia ja iloisia aiheita. Tämä selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen, Owal Groupin ja Demos Helsingin toteuttamasta tutkimuksesta. Tutkimuksen kolmessa teemaraportissa arvioitiin Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia.Suomi 100 -juhlavuoden avoin hankehaku ja siihen tulleet tuhannet hanke-ehdotukset muodostivat ilmiön, joka poikkesi runsaudellaan aikaisemmista valtiollisista juhlavuosista. Toimintatapa avasi kansalaisille ja yhteiskunnan eri toimijoille mahdollisuuden juhlavuoden sisällön määrittelemiseen oman toimintansa kautta. Juhlavuoden toteutustapa kuvaa demokraattisuudessaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa vuonna 2017, ja se jättää seuraaville kansallisille juhlille ja juhlavuosille esikuvaksi laajan osallistamisen toimintamallin.Juhlavuosi mahdollisti monenlaisten suomalaisuuteen liittyvien aiheiden käsittelyn mutta vuoden aikana ei korostunut mikään erityinen suomalaista yhteiskuntaa koskeva yksittäinen teema. Monissa juhlavuoden ohjelmahankkeissa käsiteltiin esimerkiksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoja, ja yleisemmin juhlavuoden ohjelmassa pyrittiin suuntautumaan historian ja nykyhetken lisäksi tulevaisuuteen. Silti esimerkiksi erityisiä visioita Suomelle yhteiskuntana ei pyritty esittämään. Yhteiskunnallinen keskustelu jäi yksittäisten ohjelmahankkeiden ja niiden toteuttajien varaan.Tutkimuksen mukaan juhlavuodella ei ollut merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntamme monimuotoisuuteen. Kansalaiset kokivat juhlavuoden kutsuvana mutta hetkellisenä ilmiönä. Suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunne on tutkimuksen mukaan jossain määrin laantunut kolme vuotta juhlavuoden jälkeen.Suurten kansallisten kertomusten ja näyttävien sankaritekojen ohella juhlavuoden ohjelmahankkeissa muisteltiin muun muassa itsenäisyyden vuosikymmenten arkea, työtä ja paikallishistoriaa. Juhlavuoden aikana pidettiin esillä iloa arvokkuuden rinnalla, ja tämä muutos koettiin kansalaisten taholta tervetulleeksi. Pyrkimys iloiseen sävyyn vaikuttaa olleen aikaisempia juhlavuosia voimakkaampi.Tutkimuksesta selviää myös, ettei juhlavuosi muuttanut kansalaisten keskeisinä pitämiä itsenäisyyden juhlinnan tapoja tai kansallisen identiteetin tai ulkoisen maakuvamme keskeisiä aiheita. Perinteiset suomalaisuuden ja itsenäisyyden teemat pitivät pintansa. Tuntemattomalla sotilaalla, veteraaneilla ja Linnan juhlilla on edelleen keskeiset roolinsa suomalaisten itsenäisyyden juhlinnassa.Tutkimuksen mukaan juhlavuoden moninaisuudesta ei siis muodostunut tai löytynyt uusia suuria kansallisia kertomuksia. Silti juhlavuoden ohjelmassa tuli esille kansalliseen identiteettikokonaisuuteen ehdolla olevien aihepiirien ja tapojen ituja, liittyen esimerkiksi iloisuuteen, arkisuuteen ja moninaisuuteen. Juhlavuoden ohjelma ja sävy tukevat moniaineksisen suomalaisen kansallisen identiteetin rakentamista myös jatkossa. Vuoden 2017 yhteiskunnallinen tilanne juuri koettuine pakolaiskriiseineen näkyi osaltaan siinä, että juhlavuodesta viestittiin avoimena hyvän mielen juhlana.Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia käsittelevässä kolmannessa osaraportissa käsitellään kansallista identiteettiä ja imagoa. Neljäs osaraportti kokoaa yhteen Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia tarkastelevan raporttisarjan tulokset. Ensimmäinen, yhteistyötä ja organisoitumista käsittelevä raportti julkaistiin syyskuussa 2020. Toinen, osallisuutta ja osallistumista käsittelevä raportti julkaistiin joulukuussa 2020.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
