NordenBladet — Yritykset ja julkiset toimijat eri puolilla maailmaa ovat pilotoineet YK:n lastenjärjestö UNICEFin kehittämää, Suomen tukemaa Lapset ja tekoäly -ohjeistusta vuoden 2021 aikana. Pilotoinnin tulosten pohjalta kehitetty ohjeistuksen toinen versio julkaistaan marraskuussa 2021. Kuva: Sakari PiippoYK:n lastenjärjestö UNICEF on kehittänyt yhteistyössä Suomen kanssa ohjeistuksen, joka luo kansainväliset pelisäännöt lapsiin liittyvän tekoälyn käytölle ja kehitykselle. Ohjeistusta on pilotoitu eri puolilla maailmaa, ja Suomessa sen testaamiseen osallistuivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä startup-yritys Someturva.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi. Suunnitelmassa linjataan, miten jätteen syntyä on ehkäistävä ja jätehuoltoa kehitettävä vuoteen 2027 mennessä, jotta voimme siirtyä kierrätyksestä kiertotalouteen. Lausuntoja voi antaa 19.11. asti.Vuoteen 2030 ulottuvaan visioon sisältyy muun muassa, että materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja ja hillitsevät ilmastonmuutosta, ja että jätteen määrä on saatu laskuun.Jätteen synnyn ehkäisylle ja kierrätykselle asetetaan 15 tarkempaa tavoitetta. Esimerkiksi yhdyskuntajätteestä olisi kierrätettävä 57 prosenttia. Ruokahävikki halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja biojätteen kierrätys nostaa 65 prosenttiin. Sähkö- ja elektroniikkaromussa olevat arvokkaat raaka-aineet halutaan tehokkaammin takaisin kiertoon – ja toisaalta niiden sisältämät vaaralliset aineet pois kierrosta. Rakennus- ja purkumateriaalista halutaan hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia.Suunnitelmassa listataan noin 100 toimenpidettä, joilla tavoitteisiin päästään. Valtionhallintoa koskevat toimet olisivat sitovia suunnitelman hyväksymisen jälkeen. Toimia ehdotetaan myös tuotanto- kulutus- ja jätehuoltoketjun kaikille tasoille ja toimijoille.Jätesuunnitelma kattaa maantieteellisesti koko Manner-Suomen. Suunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain kerättävien määrällisten indikaattorien avulla. Suunnitelmakauden puolivälissä tehdään laajempi väliarvio, jolloin selvitetään myös toimenpiteiden toteutumista.Suunnitelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kesken. Tavoitteena on saada suunnitelma hyväksytyksi valtioneuvostossa vuodenvaihteessa.Lausuntopalvelu.fi: Lausuntomateriaalit
NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä vierailee Virossa Team Finland -yritysdelegaation kanssa. Vierailun tavoitteena on keskustella matkailun toipumisesta sekä suomalaisyritysten mahdollisuuksista Virossa.Elinkeinoministeri vierailee Virossa 20.10.2021 yhdessä elinkeinoelämän järjestöjen edustajien kanssa. Tapaamisen agendalla on muun muassa elpymisrahoituksen ja Viron suurten infrastruktuurihankkeiden tarjoamat mahdollisuudet suomalaisille yrityksille. Lisäksi keskustelussa on Suomen ja Viron välisen matkailun toipuminen koronapandemian väistyessä.”Viro on Suomen tärkeä ja läheinen kumppani. Yhteistyötä on tärkeää tiivistää edelleen matkailun virkoamiseksi sekä digitaalisen ja vihreän siirtymän mahdollisuuksiin tarttumiseksi”, elinkeinoministeri sanoo.Ministeri tapaa vierailun aikana muun muassa Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Taavi Aasin ja julkishallinnon ministeri Jaak Aabin. Ministeri osallistuu yhdessä yritysdelegaation kanssa keskustelutilaisuuksiin matkailusta ja Itä-Virumaata uudistavista hankkeista sekä EU-rahoituksen mahdollisuuksista yrityksille.Team Finland -delegaatioon osallistuvat organisaatiot ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Palta, Tapahtumateollisuus, Suomen Varustamot sekä Helsingin kaupunki.
NordenBladet — Euroopan komissio on julkaissut päivityksiä luontodirektiivin soveltamista koskeviin ohjeisiin. Päivitykset liittyvät Natura 2000 -alueiden menetelmäohjeisiin sekä luontodirektiivin tiukasti suojelemia eläinlajeja koskevaan ohjeeseen. Luontodirektiivi ja Natura 2000 -verkosto ovat Euroopan unionin tärkeimpiä keinoja luonnon monimuotoisuuden suojelussa.Päivitetyt ohjeet koskevat luontodirektiivin 6. artiklan kohtien 3 ja 4 soveltamista. Ohjeet käsittelevät Natura 2000 -alueisiin mahdollisesti vaikuttavien suunnitelmien ja hankkeiden arviointia. Kaikista suunnitelmista ja hankkeista, jotka vaikuttavat merkittävästi Natura 2000 -verkostoon, on tehtävä asianmukainen vaikutusten arviointi.Ohjeen uudistuksessa on käytetty hyödyksi luontodirektiivin täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia, EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöjä sekä aihepiirin tieteellistä näyttöä ja tapaustutkimuksia. Lisäksi uudistuksessa on kuultu palautetta EU:n jäsenvaltioiden viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Edellinen vastaava ohjeistus on 20 vuoden takaa. Uudet menetelmäohjeet koskevat jäsenvaltioiden viranomaisia ja kansallisia virastoja, suunnitelmien ja hankkeiden toteuttajia, konsultteja, aluehallintoa, alan toimijoita sekä muita sidosryhmiä. Kaikkien toimijoiden tulee tarkistaa, että suunnitelmien ja hankkeiden arvioinnit vastaavat säännöksen velvoitteita. Oppaan liitteessä esitellään menetelmäohjeiden käytännön sovelluksia, jotka perustuvat eri jäsenvaltioiden esimerkkeihin.Päivitetty ohje luontodirektiivin eläinlajien tiukasta suojelustaEuroopan komissio on julkaissut uudistetun ohjeasiakirjan luontodirektiivin mukaisesta yhteisön tärkeinä pitämien eläinlajien tiukasta suojelusta.Päivitetty ohjeasiakirja korvaa aiemman, vuonna 2007 julkaistun ohjeen. Ohje koskee luontodirektiivin 12 ja 16 artiklan velvoitteiden soveltamista ja perustuu unionin tuomioistuimen tuomioihin sekä eri jäsenvaltioissa käytössä olevien suojelujärjestelmien esimerkkeihin. Ohjeen päivityksessä on otettu huomioon käytännön kokemukset, joita luontodirektiiviin sisältyvien lajien suojelua koskevien säännösten toimeenpanosta on saatu viimeisen 15 vuoden aikana.Asiakirja antaa tietoa ja ohjeita kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille, suojeluelimille ja muille luontodirektiivin täytäntöönpanosta vastaaville sekä sidosryhmille. Sen tarkoituksena on auttaa toimijoita kehittämään tehokkaita ja käytännöllisiä tapoja säännösten soveltamiseen ja oikeudellisen kehyksen noudattamiseen.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille jätelain muuttamista koskevan lakiluonnoksen. Muutoksia ehdotetaan jätealan rekisterisääntelyyn sekä jätteen ammattimaisen kuljetus- ja välitystoiminnan hyväksymisedellytyksiin. Lausuntoja voi antaa 29.11. asti.Lausunnoille lähetetty lakiesitys sisältää muutokset, joiden jatkovalmistelu irrotettiin EU:n jätesäädöspaketin toimeenpanoa koskevasta jätelain muutoksesta.Esityksen mukaan Suomen ulkopuolella sijaitsevien jätteen kuljettajien ja välittäjien, joilla on Suomeen ulottuvaa toimintaa, olisi haettava hyväksyntää jätehuoltorekisteriin. Hyväksymisen edellytyksiä muutettaisiin siten, että kuljettajilta ja välittäjiltä vaadituista vakuuksista luovuttaisiin, ja niiden sijaan jätteen kuljettajilla tulisi olla yhteisön liikennelupaa. Toiminnanharjoittajien, joiden toiminta ei edellytä liikennelupaa, täytyisi olla luotettavia. Toimijan luotettavuus arvioitaisiin Harmaan talouden selvitysyksikön tekemien velvoitteidenhoitoselvitysten perusteella. Muutoksen tavoitteena on varmistaa mahdollisimman yhdenmukainen vaatimustaso kaikille toimijoille.Esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön kaksi uutta tietopalvelua, jotka parantaisivat jätealan rekistereihin merkityistä toiminnanharjoittajista tarjolla olevaa tietoa. Jätehuoltorekisteriä koskevasta tietopalvelusta olisi tarkistettavissa jätehuoltorekisteriin merkityt jätteen kuljettajat ja välittäjät. Tuottajarekisteriä koskevasta tietopalvelusta voisi tarkistaa tuottajarekisteriin hyväksytyt tuottajat, tiedot tuottajayhteisöstä ja sen jäsenyrityksistä.Käyttöön otettaisiin myös uusi rekisteri jätekuljetusten siirtoasiakirjoista. Se täydentäisi EU:n jätedirektiivin täytäntöönpanoa ja parantaisi siirtoasiakirjavelvoitteen piiriin kuuluvien jätteiden kuljetusten valvontaa ja seurantaa sekä jätteistä tarjolla olevaa tietoa. Siirtoasiakirjavelvoitteen piiriin kuuluvat esimerkiksi vaaralliset jätteet, rakennus- ja purkujätteet sekä lietteet.Lisäksi jätelakiin tehtäisiin rekisterinpitäjien vastuita selkeyttäviä ja henkilöiden tietosuojaa parantavia täydennyksiä.Lausuntopalvelu.fi: Lausuntomateriaalit
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi postilain muuttamisesta sekä sanomalehtien määräaikaista jakelutukea koskevasta asetusluonnoksesta. Molempien lausuntoaika päättyy 28.11.2021.Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että nykyisestä postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirryttäisiin kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun.Samaan aikaan kolmipäiväiseen jakeluun siirryttäessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön määräaikainen sanomalehtijakeluun myönnettävä valtionavustus niille alueille, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua, ja joilla ei ole saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua. Postilakiin lisättäisiin avustusta koskevan sääntelyn reunaehdot.Esitysluonnoksen mukaan yleispalvelun tarjoajan tulisi ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle keräily- ja jakelupäivänsä vähintään kuusi kuukautta ennen keräilyn ja jakelun aloittamista kyseisinä päivinä. Laista ehdotetaan poistettavaksi yleispalvelun tarjoajalle säädetty hankintamenettely. Lisäksi esityksessä määriteltäisiin Posti Oy:n nykyisellään hoitamat perustuslain mukaiset julkiset hallintotehtävät ja tarkennettaisiin niitä koskevaa sääntelyä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen perusteella.Ehdotukset perustuvat valtiosihteerityöryhmän loppuraporttiin.Postilain mukaan koko maassa on oltava pysyvästi tarjolla postipalvelujen yleispalvelu, joka on saatavilla tasapuolisin ehdoin. Nykyisellään postin yleispalvelulähetykset on keräiltävä ja jaettava viitenä päivänä viikossa. Viisipäiväinen sanomalehtijakelu halutaan turvataSanomalehtijakelun tuesta ehdotetaan säädettävän valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen ehdotetaan olevan voimassa 31.12.2027 asti. Tuen piiriin kuuluisi pääasiassa varhaisjakeluna toimitettava sanomalehtien jakelu niinä päivinä, kun Posti ei ole velvoitettu postilain mukaiseen yleispalveluun.Asetusehdotuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä viisipäiväisen lehtijakelun toteutumiselle alueilla, joilla sitä ei ole saatavilla, ja näin osaltaan varmistaa yhteiskunnallisesti tärkeän tiedonvälityksen saatavuus, tukea uutistoiminnan monimuotoisuutta sekä laadukasta ja monipuolista tiedonvälitystä.Avustuksensaajat valittaisiin kilpailuttamalla, ja ne sitoutuisivat tukea vastaan hoitamaan jakelun tukikauden ajan kilpailutuksessa tarkemmin määritellyn hinnan perusteella.Valtioneuvoston asetuksen jakelutuesta on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun postilain muutosesitys tulee voimaan.Mitä seuraavaksi?Lausuntopyynnöt on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt netissä tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen lain ja asetuksen valmistelu jatkuvat virkatyönä.Hallituksen esitys laiksi postilain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle loppuvuodesta 2021 tai viimeistään alkuvuodesta 2022.Sanomalehtijakeluun myönnettävää avustusta koskevien säännöksien tulisi olla voimassa vuoden 2022 alkupuolella, jos avustettu lehtijakelu halutaan ottaa tavoitteiden mukaisesti käyttöön viimeistään vuoden 2023 alusta.
NordenBladet — Pohjoismaiden tasa-arvo- ja HLBTI-asioista vastaavat ministerit kokoontuivat virtuaaliseen kokoukseen maanantaina 18. lokakuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimi pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Ministerit keskustelivat kokouksessa yhteistyöstä ja keinoista kansainväliseen anti-gender-liikehdintään vastaamiseksi. Lisäksi aiheena oli YK:n koordinoima kansainvälinen Generation Equality kampanja, jonka tavoitteena on vauhdittaa tasa-arvon edistymistä. Ministerit käsittelivät hyväksi todettuja pohjoismaisia työskentelytapoja, joita hyödyntäen tasa-arvoa ja HLBTI-ihmisten oikeuksia voidaan turvata ja edistää vastustuksesta huolimatta. Sukupuolten tasa-arvon ja HLBTI-ihmisten oikeuksien vastustus on kasvanut kansainvälisesti viime vuosina. Yhteispohjoismaisilla ratkaisuilla maat voivat saavuttaa parempia tuloksia kuin kukin maa yksinään. – Pohjoismaiden tulee olla vahvoja ja yhtenäisiä ja käyttää johtajuuttaan tasa-arvon, HLBTI-ihmisten oikeuksien ja demokratian edistämisessä, sanoo ministeri Blomqvist.– Työssä anti-gender-liikehdintää vastaan on erityisen tärkeää tukea ja tehdä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, erityisesti tasa-arvoa, HLBTI-ihmisten oikeuksia ja demokratiaa edistävien järjestöjen ja liikkeiden kanssa. Suomen ajama ihmisoikeuksiin pohjaava ulkopolitiikka painottaa vahvasti kansalaisjärjestöjen rahoittamista eri puolilla maailmaa sekä niiden toiminnan ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämistä.Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuoden 2021. Suomen puheenjohtajuuskauden pääteema on edistää pohjoismaiden pääministereiden visiota: Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vision strategiset painopistealueet ovat vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi Genomikeskuksesta ja terveyteen liittyvän geneettisen analyysin suorittamisen edellytyksistä. Lakiesitys on lausunnolla 18.10.- 26.11.2021. Ehdotetun lain tarkoituksena on tukea genomitiedon vastuullista, yhdenvertaista ja tietoturvallista käyttöä ihmisten terveyden hyväksi.Sosiaali- ja terveysministeriö on aiemmin pyytänyt lausunnon tätä lakiehdotusta edeltäneistä genomikeskustyöryhmän arviomuistiosta sekä kahdesta luonnoksesta hallituksen esitykseksi genomilaiksi. Laissa säädettäisiin Genomikeskuksesta ja sen tehtävistäLakiehdotuksessa esitetään Suomeen perustettavaksi Genomikeskus, joka olisi genomitiedon käsittelyä ja terveyteen liittyviä geneettisiä analyysejä koskevien asioiden kansallinen asiantuntijaviranomainen. Genomikeskuksesta asiantuntijaviranomainenGenomikeskuksen tehtävänä olisi toimia genomitiedon käsittelyyn liittyvien seikkojen asiantuntijaviranomaisena. Genomikeskus toimisi myös asiantuntijana terveyteen liittyvissä geneettisiä analyysejä koskevissa asioissa. Kansallinen genomitietorekisteri vaatii lisävalmistelua Lain valmistelussa on ilmennyt, että kansalliseen genomitietorekisteriin liittyvät seikat vaativat vielä lisävalmistelua. Tästä johtuen genomitietoon liittyvä lainvalmistelu on päätetty vaiheistaa kahteen rinnakkain valmisteltavaan lakiesitykseen, joista nyt lausunnolle lähtevä luonnos on ensimmäinen. Vaiheistamisesta johtuen Genomikeskukseen liittyvän sääntelyn antaminen sekä Genomikeskuksen perustaminen eivät kohtuuttomasti viivästy. Lisäksi genomitietorekisterin valmistelun kannalta on katsottu parhaaksi ensin perustaa Genomikeskus, jotta valmiudet genomitietorekisterin perustamiseen ovat vahvemmat Genomikeskuksen itse voidessa osallistua valmistelutyöhön.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tapahtumaa, jossa keskustellaan sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen kohdentamisesta. Näin vastataan arkkiatri Risto Pelkosen Terveysfoorumissa keväällä 2021 tekemään ehdotukseen priorisointia käsittelevästä kansallisesta kokouksesta. Varsinainen tapahtuma on tarkoitus järjestää loppuvuodesta 2022.Voimavarat on kohdennettava niin, että kokonaisuutena saadaan aikaan mahdollisimman paljon hyvinvointia ja terveyttä. Tällöin on pohdittava sekä yksilön että yhteisön oikeuksia. Tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja varmistaa resurssien käytön vaikuttavuus ja tehokkuus. Priorisointi ymmärretään kuitenkin usein virheellisesti säästötoimeksi taikka yksittäisiin väestöryhmiin kohdentuvaksi. ”Tarpeet voivat olla rajattomat ja mahdollisuudet lähes rajattomat, mutta resurssit ovat aina rajalliset. Kyse ei ole pelkästään taloudellisista resursseista vaan myös osaavan henkilöstön saatavuudesta. Tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuoltoon yleiset priorisoinnin periaatteet, jotka ovat avoimesti kaikkien tiedossa ja joihin voidaan nojata päätöksissä eri tasoilla”, sanoo kansliapäällikkö Kirsi Varhila.”Perinteisesti priorisointikeskustelu on kohdistunut terveydenhuoltoon. Nyt haluamme mukaan myös sosiaalihuollon, jotta keskustelua voidaan käydä rinnakkain. Keskusteluun tarvitaan erilaisia näkökulmia – kansalaisten ja ammattilaisten ajatuksia sekä poliittista, strategista, juridista ja eettistä katsantoa”, toteaa kansliapäällikkö Varhila.Tapahtuman valmistelu alkaa syksyllä 2021. STM aikoo kutsua mukaan valmisteluun laajasti eri toimijoita, sillä keskustelusta halutaan saada aidosti monitieteinen ja moniarvoinen.
NordenBladet — EU:n yleisten asioiden neuvoston kokouksen aiheina 19. lokakuuta Luxemburgissa on lokakuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, vuosittainen oikeusvaltiovuoropuhelu sekä Euroopan tulevaisuuskonferenssi. Suomea kokouksessa edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Eurooppaministerit keskustelevat lokakuun Eurooppa-neuvoston (21.–22.10.) päätelmäluonnoksesta. Eurooppa-neuvoston kokouksen aiheita ovat koronapandemia, digitalisaatio, energian hintojen nousu, muuttoliike sekä kauppa- ja ulkosuhteet.”Olemme kaikki havainneet energian hintojen nousun. On tärkeää lisätä uusiutuvien ja muiden päästöttömien energialähteiden osuutta energiapaletissa. Se suojaa meiltä myös hintashokeilta pidemmällä aikavälillä”, eurooppaministeri Tuppurainen sanoo. Yleisten asioiden neuvosto käy myös vuosittaisen oikeusvaltiovuoropuhelun Euroopan komission heinäkuussa antaman tiedonannon pohjalta. Keskustelu keskittyy tiedonannon yleiseen osaan. Keskustelu jatkuu marraskuussa oikeusvaltiokertomuksen maakohtaisista luvuista.”Toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi Euroopassa on jatkettava. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta. Ne on huomioitava kaikessa unionin ja sen jäsenvaltioiden toiminnassa”, eurooppaministeri Tuppurainen painottaa.Lisäksi yleisten asioiden neuvosto saa tilannekatsauksen Euroopan tulevaisuuskonferenssin etenemisestä. Kansalaiskeskustelut ovat käynnissä sekä EU-tasolla että jäsenmaissa. Konferenssin seuraava täysistunto järjestetään 22.–23. lokakuuta Strasbourgissa ja etäyhteyksin.
Kuva: Sakari PiippoYK:n lastenjärjestö UNICEF on kehittänyt yhteistyössä Suomen kanssa ohjeistuksen, joka luo kansainväliset pelisäännöt lapsiin liittyvän tekoälyn käytölle ja kehitykselle. Ohjeistusta on pilotoitu eri puolilla maailmaa, ja Suomessa sen testaamiseen osallistuivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä startup-yritys Someturva.