NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Fingrid Oyj:lle hankeluvan Suomen ja Ruotsin välisen rajan ylittävän 400 kilovoltin voimajohdon rakentamiseen. Rajayhdysjohto lisäisi Suomen ja Pohjois-Ruotsin välistä siirtokapasiteettia Ruotsista Suomeen 800 MW ja Suomesta Ruotsiin 900 MW.”Uusi rajajohto Suomen ja Ruotsin välillä on tärkeä sähkön siirron turvaamiseksi ja Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittämisen kannalta. Yhteys hyödyttää kansantaloutta, sekä sähkön käyttäjiä sadoilla miljoonilla euroilla. Toimivat siirtoyhteydet ovat tärkeä osa teollisuuden ja yhteiskunnan sähköistymisen tukemista”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija Fingrid Oyj haki kesällä ministeriöltä sähkömarkkinalain mukaista hankelupaa Vuennonkoski–Viitajärvi väliselle voimajohdolle. Rajayhdysjohdon on tarkoitus valmistua vuoden 2025 loppupuolella.Hankkeen merkitys on tunnistettu myös EU:ssa, sillä yhdysjohto on osa Aurora Line -hankekokonaisuutta, joka valittiin marraskuussa 2017 Euroopan yhteisen edun mukaisten hankkeiden (Projects of Common Interests, PCI) -listalle.Hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on, että sähköjohdon rakentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista. Valtakunnan rajan ylittävän sähköjohdon hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että sähköjohdon rakentaminen on muutoinkin sähkömarkkinoiden kehityksen ja vastavuoroisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Hankeluvassa ei määrätä sähköjohdon reittiä.Hankkeen taustalla on sähkönsiirron lisäkapasiteetin tarve Ruotsin ja Suomen välillä. Maiden välinen rajasiirtokapasiteetti on usein riittämätön, jolloin sähkömarkkinat eivät voi toimia tehokkaasti ja sähkön hinnat eriytyvät. Tuontitilanteessa tämä nostaa sähkön hintaa Suomessa. Lisäksi hyvien olosuhteiden myötä kasvava tuulivoimatuotanto pohjoisessa Suomessa ja Ruotsissa lisää sähkönsiirtotarvetta.Sähkön hinta laskisi – sähkönkäyttäjät hyötyisivät satoja miljoonia euroja vuodessaHakijan mukaan keskeisin hyöty uudesta sähkönsiirtoyhteydestä on sähkönhintojen tasaantuminen Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä, jolloin hinta laskee Suomessa. Rakennettavan siirtoyhteyden arvioidaan vähentävän Suomen ja Pohjois-Ruotsin tarjousalueiden sähkön hintaeroa. Arvion mukaan yhteys laskee sähkön hintaa Suomessa ja Baltian maissa noin 3 e/MWh vuoden 2025 tilanteessa ja noin 8 e/MWh vuoden 2035 tilanteessa. Voimajohtohanke on arvioitu kansantaloudellisesti kannattavaksi. Fingridin mukaan sen kansantaloudellisten hyötyjen arvioidaan olevaan Suomelle noin 59 miljoonaa euroa vuodessa vuonna 2025 ja vuoden 2035 tilanteessa noin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalaisille sähkönkäyttäjille kohdistuva hyöty on arvioitu vuoden 2025 tilanteessa noin 400 miljoonaksi euroksi vuodessa ja vuoden 2035 tilanteessa noin 1,1 miljardiksi euroksi vuodessa. Hankkeen toteuttamatta jättäminen aiheuttaisi merkittäviä kansantaloudellisia haittoja. Rakennettava siirtojohto muodostaisi kolmannen vaihtosähköyhteyden Suomen ja muun pohjoismaisen synkronialueen välille, mikä parantaa sähköjärjestelmän vikasietoisuutta. Yhteys laskisi Suomen ja Ruotsin välisten vaihtosähköyhteyksien yhtäaikaisesta vikaantumisesta aiheutuvaa Suomen ja muun pohjoismaisen synkronijärjestelmän saareketilanteen todennäköisyyttä 98 %. Uusi siirtoyhteys parantaa merkittävästi myös sähkön toimitusvarmuutta. Suomessa käytössä oleva sähköntuotantokapasiteetti on selvästi sähkön huippukulutusta pienempi, ja Suomi on riippuvainen sähköntuonnista erityisesti talvikauden kulutushuippujen aikana. Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikön käyttöönotto parantaa tehotasapainoa lähitulevaisuudessa, mutta sähkötehon riittävyyteen liittyy silti huolenaiheita tulevina vuosina. Yhteiskunnan sähköistymisen arvioidaan lisäksi nostavan sähkön kysyntää tulevan vuosikymmenen aikana merkittävästi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksista, jotka koskevat Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita. Kaikki perustettavat alueet ovat valtion omistuksessa ja ne on varattu jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksiin. Alueet kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon.Pohjois-Pohjanmaalle on tarkoitus perustaa yhteensä 47 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 36 560 hehtaaria. Näistä valtioneuvoston asetuksella perustettaisiin 33 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 35 984 hehtaaria. Luonnonsuojelualueista 14 perustettaisiin ympäristöministeriön asetuksella. Näiden alueiden yhteispinta-ala on noin 576 hehtaaria.Edustavia dyynejä, hiekkarantoja, lehtoja, metsiä, soita ja kosteikoitaLuonnonsuojelualueet perustettaisiin monipuolisesti Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa edustavien dyynien, hiekkarantojen, lehtojen, vanhojen metsien, soiden, lintukosteikkojen ja merenrantaluonnon suojelemiseksi. Luonnonsuojelualueet turvaisivat myös rakennetun kulttuuriperinnön ja perinnemaisemien ylläpitämistä ja tukisivat retkeilyä, opetusta ja tutkimusta.Perustettavat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Hailuodon, Iin, Kalajoen, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Reisjärven, Siikajoen, Siikalatvan, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kuntien tai kaupunkien alueella.Alueet säilytetään luonnontilaisina, hirven metsästys sallitaan suurella osalla alueistaSuojeltavat alueet säilytetään luonnontilaisina. Niiden häiriötön kehitys turvataan tarvittaessa ennallistamalla muuttuneita luonnon- ja perinneympäristöjä. Alueet palvelevat jokamiehenoikeuksien puitteissa myös retkeilyä, luontoharrastusta, tutkimusta ja opetusta.Asetusluonnoksen mukaan hirven metsästys sallittaisiin perustettavilla yli sadan hehtaarin suuruisilla luonnonsuojelualueilla lukuun ottamatta kahta luonnonsuojelualuetta, joilla metsästystä ei ole aiemmin harjoitettu sekä Pilpasuon, Häyrysenniemen – Purjekarin ja Olkijokisuun – Pattijoen pohjoishaaran luonnonsuojelualueita, joilla on tai sijaintinsa perusteella tulee olemaan virkistyksellistä merkitystä. Eräiden kanalintujen sekä jäniksen ja rusakon metsästys sallittaisiin sellaisilla alueilla, joissa niitä on aiemminkin metsästetty, ja joissa siihen on paikallisesti esitetty olevan hyvät edellytykset ilman, että metsästys olisi ristiriidassa alueiden suojelutavoitteiden tai muiden käyttötarkoitusten kuten luontoretkeilyn kanssa. Ketun, minkin ja supikoiran metsästys sallittaisiin lintujen suojelualueilla lajiston pesinnän turvaamiseksi kuitenkin pesintä- ja muuttoajan ulkopuolella. Luonnonsuojelualueiden perustamista ovat valmistelleet ympäristöministeriö ja Metsähallitus, jotka ovat kuulleet laajasti eri tahojen näkemyksiä paikallisissa tilaisuuksissa ja keskusteluissa.Lausunnolla olevat asetusluonnokset ovat osa laajempaa säädösvalmistelua, jossa perustetaan eri puolille Suomea kaikkiaan noin 670 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Kaikki alueet ovat valtion omistuksessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 20. lokakuuta oli esillä energiahintojen nousu sekä muut lokakuun Eurooppa-neuvoston asiat.Energiahintojen nousua käsitellään 21. ja 22. lokakuuta järjestettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa sekä ylimääräisessä energianeuvostossa 26. lokakuuta. EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja myös Euroopan komission 13. lokakuuta asiasta antamaan tiedonantoon. Suomi pitää hinnan nousun vaikutuksia kuluttajille valitettavana, ja komission esittämiä toimenpidevaihtoehtoja tilanteen helpottamiseksi lähtökohtaisesti perusteltuina ja oikeansuuntaisina. Suomi katsoo, että ratkaisuja etsittäessä on huomioitava, että hinnan nousulle on useita selittäviä tekijöitä, joista merkittävin on fossiilisten polttoaineiden kallistuminen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä uusiutuvan ja muun päästöttömän energian osuuden kasvattaminen on tärkeää, koska nämä myös auttavat suojaamaan hintashokeilta pidemmällä aikavälillä. On myös tärkeää, että hintojen nousun perusteella ei luoda uusia EU:n sisäisiä tulonjakomekanismeja. Hintojen noustessa on kansallisissa toimissa tärkeää kiinnittää huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin kuluttajiin.Lokakuun Eurooppa-neuvoston muita asioita ovat EU:n koronatoimet, digitalisaatio, muuttoliike ja kauppapolitiikka sekä ulkosuhdeasioissa muun muassa Itäisen kumppanuuden huippukokous, ASEM-huippukokous sekä Glasgow´n COP26-ilmastokokous.Suomi katsoo, että covid-19-rokotteiden tuotantoa on yhä vauhditettava, myös jotta EU pystyy vastaamaan sitoumukseen globaalista solidaarisuudesta. EU:n on jatkossa oltava paremmin ja kokonaisvaltaisesti varautunut kriiseihin.Suomi pitää tärkeänä, että digitalisaatiolle asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita. Perusoikeuksien toteutumisesta, tietoturvasta sekä kuluttajan- ja tietosuojasta on huolehdittava. Suomi korostaa sisämarkkinoiden kehittämistä ja digitalisaation kytkemistä osaksi vihreää siirtymää, ja pitää tärkeänä datan hyödyntämistä. Kriittisten komponenttien jakeluketjujen ja saatavuuden turvaamista on tarkasteltava huomioiden toimitus- ja arvoketjujen globaali luonne, tasapuolisen toimintaympäristön tarve ja tulevaisuuden käyttötarpeet. Suomi tukee EU:n digi- ja kyberpolitiikkaan liittyvien ulkosuhteiden sekä EU:n kybertoimintakyvyn vahvistamista.Suomi katsoo, että muuttoliike edellyttää kokonaisvaltaisia, yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Kuluvalla rahoituskehyskaudella muuttoliikkeen hallintaan kohdennettavia varoja on hyödynnettävä tehokkaasti. Kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ovat keskeisiä. EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän osalta on pyrittävä ratkaisuihin. Muuttoliikkeen välineellistämistä ei voida hyväksyä. Keskustelu keinoista tällaisiin yrityksiin vastaamiseksi on tarpeellinen. EU:n ulkorajavalvonnan tulee toimia tehokkaasti ja uskottavasti. On noudatettava kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia.Suomi tukee komission EU:n kauppapolitiikalle asettamia tavoitteita avoimuudesta, kestävyydestä ja määrätietoisuudesta. EU:n on pysyttävä avoimena kansainväliselle kaupalle ja investoinneille. EU:lla on oltava johtorooli Maailman kauppajärjestön uudistamisessa. Kauppapolitiikan tärkeää tukevaa roolia kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä on yhä vahvistettava.Suomi katsoo, että EU:n yhtenäisyyden kannalta on hyvä, että Eurooppa-neuvosto käsittelee valmistautumista tuleviin huippukokouksiin sekä COP26- ja COP15-kokuksiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ahvenanmaan asioista vastaava oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on joutunut peruuttamaan tämän päiväisen vierailunsa Ahvenanmaalle. Peruutus johtuu huonosta säästä, joka estää lentämisen.Ministeri Anna-Maja Henrikssonin oli tarkoitus puhua Maarianhaminassa Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia koskevassa seminaarissa. Henrikssonin puheenvuoro kuullaan tilaisuudessa nyt videoituna.Seminaari järjestetään osana Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden juhlallisuuksia. Keskiviikkona 20.10. 2021 tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia koskevan kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ahvenanmaan asioista vastaava oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vierailee Ahvenanmaalla keskiviikkona 20. lokakuuta.Ministeri Anna-Maja Henriksson puhuu Maarianhaminassa Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia koskevassa seminaarissa, jonka avaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Seminaari järjestetään osana Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden juhlallisuuksia. Keskiviikkona 20.10. 2021 tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia koskevan kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhdysvaltojen kehitysyhteistyövirasto USAID:n pääjohtaja Samantha Power ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari julkistivat 19. lokakuuta tavoitteensa edistää yhteistyössä kehittyvien maiden taloudellista tuottavuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia digitaalisaation keinoin.Washingtonissa tavanneet Power ja Skinnari allekirjoittivat aiesopimuksen yhteistyöstä, joka tarjoaa kumppanimaiden hallituksille, kansalaisyhteiskunnalle ja yrityksille tukea digitalisaation poliittiseen suunnitteluun ja toteutukseen.Yhteistyön tavoitteena on nopeuttaa digitaalista murrosta ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Pyrkimyksenä on, että kaikilla on mahdollisuus hyödyntää avoimen ja turvallisen digitaalisen ympäristön tarjoamia etuja ja mahdollisuuksia.“Meidän täytyy panostaa paljon vahvemmin siihen, että uudet teknologiat saadaan laajasti kehittyvien maiden käyttöön, jotta ihmiset ja yritykset voivat toimia, oppia ja olla keskenään kanssakäymisissä entistä tehokkaammin. Samalla pitää varmistaa, että teknologia on keino vahvistaa ihmisten asemaa eikä rajoittaa heidän oikeuksiaan. Suomi antaa mielellään kokemuksensa ja osaamisensa maailman käyttöön yhdessä amerikkalaisten kollegoidemme kanssa”, ministeri Skinnari sanoo.Yksi keskeinen työkalu tässä on yrityshankkeiden rahoitus. Suomen kehitysrahoittaja Finnfund on jo jonkin aikaa investoinut digitaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Finnfundin sijoitukset parantavat kohtuuhintaista pääsyä dataan ja digitaalisiin palveluihin etenkin maaseudulla.”Olen henkilökohtaisesti erittäin innostunut uudesta yhteistyön tasosta USAID:in kanssa. Arvostan suuresti pääjohtaja Powerin sitoutumista kehittyvien maiden ihmisten – etenkin naisten – aseman vahvistamiseen digitaalisaation avulla”, ministeri Skinnari sanoo.Aiesopimus (englanniksi) (pdf, 115, 47 Kt)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja Ruotsi ovat allekirjoittaneet sopimuksen raja-alueen poliisiyhteistyöstä Tornionlaaksossa. Sen tarkoituksena on tehostaa entisestään maiden välistä poliisiyhteistyötä. Sisäministeri Maria Ohisalo ja Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg allekirjoittivat sopimuksen tiistaina 19.10. Torniossa.-Suomen ja Ruotsin poliisiyhteistyöllä on pitkät perinteet. Nyt tarkoituksena on entisestään parantaa viranomaisyhteistyötä ja ihmisten kiireellistä avunsaantia alueella, jossa rajat ylittävä kanssakäyminen ja yhteistoiminta on hyvin tiivistä muutenkin, kertoo sisäministeri Ohisalo.Sopimusta sovelletaan Suomessa Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon, Tornion ja Ylitornion kuntien alueilla. Ruotsissa sopimusta sovelletaan Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kuntien alueilla.Valtiosopimus kattaa vakavien rikosten estämiseen liittyvät kiireelliset tilanteetSopimusta sovelletaan vain kiireellisissä tilanteissa, ja se sisältää pääasiassa kahdenlaista yhteistyötä: pyynnöstä ja ilman pyyntöä toteutettavat toimenpiteet. Pyyntö voidaan esittää naapurivaltiolle, jos tarvitaan kiireellistä apua sellaisen vakavan rikoksen torjumiseksi, johon liittyy ihmisen elämää, terveyttä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vaara. Tällaisia vakavia rikoksia ovat esimerkiksi raiskaus, törkeä pahoinpitely ja henkirikokset. Pyynnöstä voi kuitenkin aina kieltäytyä.Apua voidaan antaa naapurivaltiolle myös ilman erillistä pyyntöä. Poliisiviranomainen voi siis ylittää valtionrajan ja ryhtyä raja-alueella väliaikaisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan torjua edellä mainittujen tyyppisiä vakavia rikoksia. Tätä sovelletaan vain, jos on olemassa riski, että vaara toteutuu ennen kuin isäntämaan poliisit ehtivät paikalle.Poliisien, jotka toimivat toisen maan alueella sopimuksen perusteella, on toimittava isäntämaan lainsäädäntöä noudattaen ja kansalliseen lainsäädäntöönsä perustuvien toimivaltuuksiensa rajoissa. Sopimuksessa määrätään myös muun muassa rikos- ja siviilioikeudellisesta vastuusta sekä kulujen vastaamisesta.Pohjoismaista poliisiyhteistyötä tehdään niin strategisella kuin operatiivisella tasollaPohjoismaiset poliisiviranomaiset ovat tehneet käytännönläheistä rikostorjuntayhteistyötä jo vuosikymmeniä. Yhteistyö perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, EU-oikeuteen ja kunkin maan kansalliseen lainsäädäntöön, ja sitä tehdään niin strategisella kuin operatiivisella tasolla. Pohjoismainen poliisiviranomaisten yhteistyö on tehokasta ja säännöllistä.Suomen ja Ruotsin rajaseutu on luonteeltaan poikkeuksellista valtioiden raja-aluetta, sillä alueen yhdyskuntarakenne ei noudata valtioiden rajoja (Tornio-Haaparanta-alue) ja rajat ylittävä kanssakäyminen ja yhteistoiminta on eri elämänalueilla ylipäänsä hyvin tiivistä koko Tornionlaakson alueella.Nyt allekirjoitettu sopimus on oikeudellisesti sitova valtiosopimus. Allekirjoituksen jälkeen valmistellaan hallituksen esitys, jolla eduskuntaa pyydetään hyväksymään sopimus ja joka sisältää lakiehdotuksen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö on saatettava asialliselta sisällöltään sopusointuun sopimuksen kanssa.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoisen ryhmän (Northern Group) puolustusministerit tapaavat ministerikokouksessa Brysselissä 20. lokakuuta. Pohjoisella ryhmällä on kiertävä puheenjohtajuus ja Suomi toimii puolustusministeri Antti Kaikkosen johdolla kokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana.Pohjoisen ryhmän puolustusministerit keskustelevat alueellisesta turvallisuudesta Pohjois-Euroopassa arktinen alue mukaan lukien. Kokouksessa keskustellaan myös tulevaisuuden haasteista, kuten strategisesta kilpailusta ja murrosteknologiasta, sotilaallisesta liikkuvuudesta ja niin kutsutusta Green Defence -ulottuvuudesta.”Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on yhteinen intressi Pohjoisen ryhmän maille. Edessämme on myös monia tulevaisuuden kehityskulkuja, kuten uudet teknologiat ja niin kutsuttu Green Defence, jotka haastavat ja antavat mahdollisuuksia puolustushallinnoille. Tällaisista kysymyksistä on mielekästä käydä puolustuspoliittista dialogia tässä ryhmässä”, sanoo puolustusministeri Kaikkonen.Pohjoinen ryhmä on puolustusyhteistyömuoto, johon kuuluu Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi Alankomaat, Iso-Britannia, Saksa ja Puola.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö lähetti 15.10.2021 EU-komission ennakkonotifiointimenettelyyn asetusluonnoksen arviointiperusteista, joilla rakentamisessa käytetty betonimurske lakkaisi olemasta jätettä. Notifiointi kestää lyhyimmillään kolme kuukautta. Tavoitteena on saada rakennusalan paljon odottama asetus voimaan keväällä 2022.Asetusluonnosta on muutettu jonkin verran lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella. Siihen otettiin esimerkiksi mukaan betoniasema-asetuksen mukaiset betoniasemat, jotka murskaavat betonin tuotannossa syntyvää ylijäämäbetonia. Linkki notifiointiin lähetettyyn asetusluonnokseen löytyy uutisen lopusta.Betonimurske on suurin yksittäinen rakennusjätejae ja tärkeä raaka-aine. Sitä syntyy vuodessa noin kaksi miljoonaa tonnia. Asetuksessa säädettäisiin niistä arviointiperusteista, joilla betonijätteestä valmistettu betonimurske lakkaa olemasta jätettä ja määritellään uudelleen tuotteeksi. Näin sitä voitaisiin käyttää asetuksessa määriteltyihin käyttötarkoituksiin kuten vastaavaa uutta tuotetta.Asetus tuo betonijätteen käyttöön uuden väylän. Betonimurskeen nykyiset käyttötavat jäävät voimaan. Näitä ovat esimerkiksi MARA-asetuksen (valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisesta) mukainen maarakennuskäyttö. Uuden asetuksen suhdetta muihin asetuksiin ja asetettujen raja-arvojen perusteita selvennetään myöhemmin julkaistavassa taustamuistiossa.Materiaalien jätteeksi luokittelun päättyminen (niin sanottu End of Waste -menettely) on tärkeä mutta monimutkainen kiertotalouden kysymys. Materiaaleja halutaan uusiokäyttöön, mutta samalla on varmistettava, että ne ovat riittävän puhtaita korvatakseen täysin uusia materiaaleja.Uusiomateriaalien tuotteistamisen mahdollisuuksia ja pullonkauloja mietitään parhaillaan muun muassa ympäristöministeriön asettamassa laajapohjaisessa työryhmässä.Valtioneuvosto.fi: Asetusluonnos Hankeikkunassa (pääset asiakirjoihin valitsemalla aikajanalla ’ennakkonotifiointi’)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälisen merenkulkujärjestön, IMO:n meriturvallisuuskomitea on päättänyt edistää merenkulun automaatiota ja ehdottaa automaation mahdollistavan sääntelyn valmistelun aloittamista. Suomi osallistui aktiivisesti päätöksen valmisteluun.IMO:n meriturvallisuuskomitea teki automaatiota koskevat päätökset 4.-8.10.2021 pidetyssä kokouksessa. Järjestön tavoitteena on saada aikaiseksi kansainvälisesti sitovaa sääntelyä, joka mahdollistaisi turvallisen meriliikenteen automaation.Jo aiemmin IMO:ssa on valmistunut automaatiota estävän sääntelyn kartoitus. Kartoituksen pohjalta meriturvallisuuskomiteassa päätettiin laatia suunnitelma uudesta sääntelystä, jolla sallittaisiin autonomiset laivat (Maritime Autonomous Surface Ship, MASS). Autonomiset laivat ovat aluksia, joilla on valmius operoida itsenäisesti tai etäohjattuina.Jatkotyö sisältää ohjeistuksen valmistelua, keskeisten käsitteiden määrittelyä sekä yhteistyötä muiden IMO:n komiteoiden kanssa. IMO:n merenkulun sujuvoittamiskomitean (FAL) istuntojen välinen kokous laati raportin säädösesteistä Suomen laatiman kartoituksen pohjalta 12.-14.10.2021.Automaatiotyö on vasta aluillaanNyt tehdyillä päätöksillä IMO luo edellytyksiä meriliikenteen automaatiolle. Sallittuja autonomiset alukset olisivat kansainvälisillä vesillä aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua.Automaation edistäminen ja sitä koskevan sääntelyn luominen sisältyy IMO:n nykyisen meriturvallisuuskomitean kaksivuotisohjelmaan vuosille 2022-2023 ja seuraavan meriturvallisuuskomitean alustavaan ohjelmaan. Automaation mahdollistavan sääntelyn tavoiteaikataulu on nyt hyväksytyn työohjelmaesityksen perusteella vuonna 2025, mutta todennäköisesti työ jatkuu vielä senkin jälkeen.Suomen tavoitteena on olla edelläkävijämaa merenkulun automaatiossa, sekä teknologiakehityksen että käyttöönoton mahdollistavan lainsäädännön näkökulmasta. Suomi pyrkii automaatiolla turvallisempaan, tehokkaampaan ja kestävämpään vesiliikenteeseen.Pandemia korosti etäkatsastusten tarvettaMeriliikenteen automaation lisäksi meriturvallisuuskomitean kokouksessa päivitettiin merirosvoutta koskevaa päätöslauselmaa ja covid-19-pandemiaa koskevaa päätöslauselmaa yleiskokoukselle hyväksyttäväksi. Kokouksessa päätettiin myös aloittaa alusten etäkatsastusohjeistuksen kehittäminen.Pandemia-aikana jäsenvaltiot hyödynsivät katsastuksissa digitaalisia ratkaisuja, ja kokemusten perusteella on havaittu, että nämä etäkatsastukset voisivat olla jatkossakin vaihtoehtoinen keino varmistaa alusten todistuskirjojen pätevyys. Etäkatsastusten laajempi käyttö edellyttää toimivia etäkatsastusprosesseja, jotta etäkatsastukset voitaisiin suorittaa vastaavalla laadulla kuin aluksilla tehtävät katsastukset.Mitä seuraavaksi?Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää Merenkulun automaation aamupäivä -hybriditilaisuuden 2.12.2021 klo 10.30-12.30 Teams-etäyhteydellä ja paikan päällä Helsingissä. Tilaisuus on katsottavissa myös verkkolähetyksenä. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet kerrotaan lähempänä ajankohtaa. Tervetuloa mukaan keskustelemaan, miten edistämme yhdessä ja läpinäkyvästi ihmiskeskeistä vesiliikenteen automaatiota!

Lähde: Valtioneuvosto.fi