NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta.Esitysluonnos helpottaisi EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden oleskelulupakäytäntöjä. Tavoitteena on mahdollistaa kolmansista maista tulevien opiskelijoiden keskittyminen opintoihinsa alusta loppuun ilman velvollisuutta opintojen suorittamisen aikana hakea jatko-oleskelulupaa. Tavoitteena on myös lisätä kolmansista maista tulevien valmistuvien opiskelijoiden jäämistä Suomen työmarkkinoille. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksen perusteella on vaikeata hahmottaa uudistuksen vaikutuksia eri tahoille. Esitysluonnoksen vaikutusarvioiden esittämistapa ei myöskään vastaa oikeusministeriön ohjetta vaikutusten esittämistavasta. Esitysluonnoksessa tulisi esittää tarkempi arvio uuden sääntelyn vaikutuksista oleskelulupajärjestelmän toimivuuteen ja läpinäkyvyyteen, huomioiden myös esitysluonnoksessa ehdotettu opiskelijoiden jälkivalvonta.Esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin uudistuksen vaikutusta korkeasti koulutettujen osaajien määrään Suomen työmarkkinoilla. Lisäksi esitysluonnoksessa tulisi käsitellä uudistuksen vaikutusta korkeakoulujen resurssitarpeeseen.Vaikutusarvioinnin epävarmuustekijöiden vuoksi esitysluonnoksessa tulisi esittää kuvaus uudistuksen vaikutusten jälkiarvioinnista ja seurannasta. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Iso-Britannian Glasgow’hun 31.10.-12.11. Kokous on ensimmäinen Pariisin ilmastosopimuksen kauden alettua 2020. Sen keskeisenä tavoitteena on kirittää maita tiukempiin päästövähennyksiin.Ilmoituksia tiukemmista päästövähennyssitoumuksista toivotaan erityisesti valtionpäämiehiltä, jotka kokoontuvat World Leaders Summitiin Glasgow’hun 1.-2.11. Suomea päämiesten kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Jälkimmäisellä kokousviikolla Suomen delegaatiota johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Maiden sitoumukset eivät vielä riitä lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseenMaiden on edellytetty päivittävän päästövähennystavoitteensa ennen Glasgow’n kokousta. Esimerkiksi EU ja USA ovat jo ilmoittaneet tiukemmista tavoitteista. EU on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta ja USA vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kokousta pohjustaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n elokuinen raportti, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu ylittää 1,5 asteen rajan jo tällä vuosikymmenellä. YK:n ilmastosopimussihteeristö julkaisi syyskuussa synteesiraportin maiden päästövähennyssitoumuksista. Raportin mukaan päästöt ovat kasvamassa 16 prosenttia 2030 mennessä, kun IPCC:n mukaan niitä pitäisi vähentää 45 prosenttia, jotta lämpeneminen olisi mahdollista rajata 1,5 asteeseen. Nykytoimilla maapallo lämpenisi noin 2,7 astetta.”Pariisin sopimuksen toteuttamiseen tarvitaan nyt uutta puhtia. Olemme kaikki sitoutuneet tavoittelemaan lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen tavoitteeseen, mutta käytännön toimissa se ei vielä riittävästi näy. Erityisesti isoilta talouksilta tarvitaan tiukempia päästövähennyslupauksia, joita toivottavasti kuulemme jo ensi viikonloppuna G20-kokouksesta. Vastuunkantoa tarvitaan jokaiselta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Neuvotteluissa Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdatGlasgow’ssa ei neuvotella maiden päästövähennyssitoumuksista, vaan kokouksen neuvottelutavoitteet koskevat Pariisin sopimuksen toimeenpanon välineitä. Pyrkimyksenä on löytää sopu esimerkiksi mailta vaadittavan raportoinnin yksityiskohdista (ns. läpinäkyvyyskehikko), syklistä, jonka mukaan maiden olisi kiristettävä sitoumuksiaan sekä kansainvälisten markkinamekanismien käyttöä koskevista säännöistä. Markkinamekanismisäännöissä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien, Pariisin sopimukseen ilmoittamiensa päästötavoitteiden saavuttamisessa.”EU:lle ja Suomelle on tärkeää, että mekanismien avulla saavutetut päästövähennykset ovat todellisia ja ettei samoja päästövähennyksiä lasketa useamman maan hyväksi”, Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.Kokouksessa etsitään ratkaisuja myös maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Kehittyvät maat sitoutuivat Pariisin sopimuksen yhteydessä vähintään 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuosittaiseen ilmastorahoitukseen vuoteen 2025 saakka, mutta rahoituksen toteutuminen näyttää nykyisellään haasteelliselta. Lisäksi kehittyville maille tarvittaisiin näkymä rahoitukseen myös vuoden 2025 jälkeen. Erityisesti sopeutumisrahoituksen kasvattaminen on kehitysmaille keskeinen prioriteetti.”Vaikka valmisteleva kokous syyskuussa Italiassa sujui hyvässä hengessä, neuvottelut ovat Madridin ilmastokokouksen jälkeen edenneet varsin hitaasti. Näkemykset ovat useissa asioissa vielä kaukana toisistaan, eikä meillä ole vielä olemassa mitään pohjatekstiä, josta lähteä liikkeelle. Odotettavissa on siis todella tiukat neuvottelut Glasgow’ssa”, Nummelin toteaa.Puheenjohtajamaa UK:n kampanjat pyrkivät kirittämään maita neuvottelusalien ulkopuolellaPuheenjohtajamaa UK on kampanjoinut Glasgow’n alla viiden suuren teeman alla. Näitä ovat rahoitus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja resilienssi, energia, liikenne ja luontopohjaiset ratkaisut.Suomi on mukana useissa kampanjoista ja niihin liittyvissä aloitteissa, mm. ilmastonmuutokseen sopeutumista vahvistavassa Adaptation Action Coalitionissa, jonka tavoitteena on tukea maita käytännön sopeutumistoimissa, sekä Adaptation Finance Champion’s Groupissa, joka haluaa parantaa sopeutumisrahoituksen laatua, määrää ja saatavuutta erityisesti vähiten kehittyneille maille. Molemmat aloitteet myös tukevat neuvotteluprosessien edistymistä. Lisäksi Suomi on mukana mm. kivihiilen energiakäytön lopettamista ajavassa koalitiossa sekä merten suojelua edistävässä koalitiossa. Korona-ajan ensimmäinen suuri, fyysisenä järjestettävä YK-kokousGlasgow’n kokous on korona-ajan ensimmäinen suuri YK-kokous, joka järjestetään fyysisenä kokouksena. Koronapandemia ei näytä vähentäneen osallistujien määrää, vaan osapuolikokouksen ja useiden sivutapahtumien odotetaan keräävän kaupunkiin yhteensä noin 28 000 ihmistä.Myös valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontuu Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä keskiviikkona 3. marraskuuta. Ministerit keskustelevat muun muassa siitä, miten ilmastoasiat saadaan osaksi talouspoliittista päätöksentekoa. Suomea edustaa valtiovarainministeri Annika Saarikko, joka toimii koalition puheenjohtajana yhdessä Indonesian valtiovarainministerin kanssa.Terveysturvallisuus on huomioitu kokouskohtaisissa osallistujamäärissä, kokoustilojen suunnittelussa ja siivouksessa sekä kokousten rytmityksessä. Kokousosallistujien odotetaan tekevän päivittäin koronapikatestit ja lisäksi osallistuvan PCR-testeihin kokouksen alussa ja tarvittaessa myöhemminkin. Kokouspaikalla liikuttaessa tulee käyttää maskia ja huolehtia turvaväleistä muihin kokousosallistujiin.Glasgow’n kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata Twitterissä #ilmastoCOP26.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu keskiviikkona 3. marraskuuta Kööpenhaminassa Pohjoismaiden neuvoston 73. istuntoon sekä Pohjoismaiden pääministerien kokoukseen. Suomi toimii kuluvana vuonna hallitusten välisen pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajana.Pääministeri Marin johtaa Kööpenhaminassa Pohjoismaiden pääministerien kokousta, johon osallistuvat myös itsehallintoalueiden eli Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan päämiehet kanssa. Kokouksen pääaiheena on pohjoismainen huoltovarmuus ja varautumisyhteistyö, jonka puitteissa pureudutaan pohjoismaiseen energiaturvallisuuteen ja kriisinsietokykyyn ja -valmiuteen. Aloite pohjoismaisen huoltovarmuus- ja varautumisyhteistyön tiivistämiseksi on keskeinen Suomen puheenjohtajakauden teema. Pohjoismaisen yhteistyön vuonna 2019 hyväksytyn vision mukaisesti tavoitteena on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.Pohjoismaiden neuvoston 73. istunnon puitteissa järjestetään huippukokous, jossa pääministerit ja kansanedustajat keskustelevat siitä, mitä Pohjoismaat voivat oppia koronakriisistä ja miten yhteistyötä voidaan jatkossa vahvistaa. Keskiviikkona myös NATO:n pääsihteeri Jens Stoltenberg puhuu Pohjoismaiden neuvostolle. Tämän jälkeen neuvosto keskustelee puolustuksesta.Ulkoministeri Pekka Haavisto toimii tiistaina 2. marraskuuta puheenjohtajana pohjoismaisessa ulkoministerikokouksessa (N5). Kokouksen teemoja ovat muun muassa Afganistan ja ajankohtaiset YK-ja ETYJ-asiat. Ulkoministeri Pekka Haavisto pitää myös puheenvuoron pohjoismaisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Pohjoismaiden neuvoston täysistunnossa.Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist toimii tiistaina 2. marraskuuta puheenjohtajana pohjoismaisessa yhteistyöministerikokouksessa. Yhteistyöministerit käsittelevät muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2022 budjettia ja keskustelevat selvitysmies Jan-Erik Enestamin antamista suosituksista pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiseksi kriisiaikoina. Yhteistyöministerit tapaavat myös Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistoa ja osallistuvat täysistunnossa kyselytunnille. Ministeri Blomqvist antaa myös selonteon Pohjoismaiden neuvostolle pohjoismaisten yhteistyöministereiden ja tasa-arvoministereiden puolesta. Keskiviikkona 3. marraskuuta ministeri Blomqvist osallistuu paneelikeskusteluun pohjoismaisessa kansalaisjärjestötapahtumassa.Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toimii keskiviikkona 3. marraskuuta puheenjohtajana pohjoismaisessa ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa. Ministerit keskustelevat siitä, miten Pohjoismaat voisivat yhdessä edistää Glasgowin ilmastokokouksen (COP26) tuloksia. Aiheena on lisäksi nuorten osallistuminen maailmanlaajuiseen ympäristö- ja ilmastotyöhön sekä Pohjoismaiden tavat tukea sitä. Ympäristöministereillä on myös yhteiskokous Pohjoismaiden neuvoston kestävän kehityksen valiokunnan kanssa.Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen toimii puheenjohtajana pohjoismaisessa kulttuuriministerikokouksessa 3. marraskuuta. Kokouksen keskeisiä teemoja ovat mm. kulttuuri ja kestävä kehitys sekä kansainvälisten teknologiajättien vaikutus demokraattiseen keskusteluun ja ammattimaiseen uutismediaan.Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuus-, lasten- ja nuortenkirjallisuus-, musiikki-, elokuva- sekä ympäristöpalkinnot jaetaan gaalassa tiistaina 2. marraskuuta klo 21.00 suomen aikaa. Gaalaa voi seurata suorana lähetyksenä esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkosivulla.Sosiaalisessa mediassa kokouksia voi seurata tunnisteilla: #nrpol #nrsession ja #norden2021.
NordenBladet — Tekoäly rakennetussa ympäristössä -kurssi lanseerataan 27.10. Kurssi on maailman ensimmäinen suosittuun Elements of AI-kurssiin pohjautuva tekoälyverkkokurssi, joka on räätälöity tietylle toimialalle.Kurssi on syntynyt toimialan yhteistyönä tarpeesta levittää tekoälyosaamista kiinteistö- ja rakentamisalalla. Tekoälystä ja sen mahdollisuuksista puhutaan paljon, mutta sen kokonaisvaltaista perusosaamista on vielä liian vähän. Rakennettu ympäristö tuottaa paljon tietoa, mutta hyödyntäminen voisi olla paljon tehokkaampaa. Kurssi on tarkoitettu laajasti kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaisille ja se esittelee käytännön esimerkkejä sekä mahdollisuuksia, joita uusi teknologia toimialalle tarjoaa.”Tekoäly rakennetussa ympäristössä verkkokurssi sai alkunsa siitä, että KIRAHub toi meille näkyväksi toimialan haasteet, jotka vaikuttivat sellaisilta, joita halusimme yhdessä ratkaista”, Ville Sinisalo Reaktor Educationilta kertoo kurssin synnystä.”Halusimme löytää tavan levittää tekoälyosaamista laajasti koko kiinteistö- ja rakentamisalalle. KIRA-ala on dataintensiivinen, mutta meillä ei ole vielä tapoja hyödyntää arvokasta tietoa, jota rakennetussa ympäristössä syntyy,” Teemu Lehtinen, KIRAHubin toimitusjohtaja jatkaa.Ympäristöministeriö on ollut tukemassa kurssin toteutusta, joka on haluttu tarjota maksutta kaikille kotimaisille toimijoille. “Tekoälyn keinoin voidaan ratkaista keskeisiä ongelmia yhteiskunnassa. Tämä pätee myös rakennettuun ympäristöön. Kun rakennettua ympäristöä luodaan, luodaan parempaa tulevaisuutta koko ihmiskunnalle” kiteyttää Juhani Damski, ympäristöministeriön kansliapäällikkö. Tekoäly rakennetussa ympäristössä -verkkokurssin ovat toteuttaneet ympäristöministeriö ja rakennetun ympäristön kestävää digitalisoitumista edistävä yleishyödyllinen yhdistys KIRAHub yhdessä kansainvälisiä verkkokursseja tuottavan Reaktor Educationin kanssa. Kurssin kumppaneina toimivat YIT, Ramboll, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Kiinteistöalan koulutussäätiö Kiinko. Kurssin sisällön on tuottanut tekoälykiihdyttämö FAIA.Kurssi ilmestyy suomeksi 27.10. ja englanniksi 30.11.Aloita Tekoäly rakennetussa ympäristössä -kurssi
NordenBladet — Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnista hyvinvointialueille sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa vuoden 2023 alussa. Uudistuksen yhteydessä selvitetään myös valtion koulukotien asemaa. Selvityksen tekee sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta professori, emerita Anneli Pohjola.Valtion koulukodit tuottavat vaativan sijaishuollon ja vaativan erityisen tuen perusopetuksen palveluja. Niiden toiminnasta on säädetty laissa.Valtion koulukodit toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisina lastensuojeluyksiköinä ja sijoittuvat hallinnollisesti Valtion palvelut -osastolle. Tulosohjauksesta vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetushallitus koulukodeissa järjestettävän perusopetuksen osalta.Selvityshenkilön tehtävänä on selvittää valtion koulukotien rooli, niiden hallinnollinen sijoittuminen, tehtävä ja keskeiset tulevaisuuden kehittämistarpeet sekä toimintaa määrittelevä lainsäädäntö ja sen muutostarpeet osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Selvitystyön toteuttamisen tueksi on asetettu taustaryhmä, johon kuuluvat valtion koulukotien toiminnasta ja ohjauksesta vastaavat henkilöt. Selvityksen on tarkoitus valmistua 31.1.2022 mennessä.
NordenBladet — Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman 2016–2020 seurannassa nousi esiin paikallisten toimijoiden koulutustarpeet. Tärkeää on myös kytkeä järjestöt entistä tiiviimmin mukaan yhteistyöhön ympäri Suomea.Rikoksentorjuntaneuvoston laatiman Turvallisesti yhdessä -rikoksentorjuntaohjelman linjaukset hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä marraskuussa 2016. Ohjelmassa painottui paikallisen osallisuuden edistäminen. Ohjelman viiden tavoitteen ja 29 toimenpiteen toteutumista arvioitiin yhteistyökumppaneille sekä kunnille ja järjestöille lähetettyjen kyselyjen avulla.Ohjelman yhtenä tavoitteena oli kytkeä rikoksentorjunta kunnan muihin suunnitelmiin. Tätä tavoitetta edisti muun muassa rikoksentorjunnan kannalta tärkeiden indikaattorien sisällyttäminen sähköisiin hyvinvointikertomuksiin. Rikoksenehkäisyn yhteistyön ja viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten verkostoitumisen parantamista koskevista toimista osa toteutui hyvin ja osalla ei havaittu konkreettista vaikutusta. Kyselyjen mukaan yhteistyö kuitenkin lisääntyi kunnissa vuosien 2017 ja 2020 välillä.Kolmas tavoite oli rikoksentorjuntatyön osaamisen lisääminen. Ohjelman aikana luotiin koulutusmateriaalia rikoksentorjunnan menetelmistä ja järjestettiin koulutuksia, mutta tätä on kyselyjen mukaan tehtävä edelleen.Tavoitteena oli myös lisätä asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kuulemista rikoksentorjunnan suunnittelussa. Kyselyt viittaavat siihen, että asukkaiden kuuleminen on hieman lisääntynyt ohjelman aikana, mutta se on edelleen hyvin matalalla tasolla. Haavoittuvia ryhmiä on kuitenkin tavoitettu viestinnän keinoin paremmin, ja tässä järjestöjen rooli on ollut suuri. Ohjelman viides tavoite, kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamiskeinojen lisääminen rikoksenehkäisyssä, toteutui hyvin. Esimerkkinä tästä on dialogiin perustuva ns. Forssan malli, joka voitti Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2018, ja osallistavan budjetoinnin lisääntyminen kunnissa.Paikallista rikoksentorjuntatyötä on edelleen tarpeen kehittääRikoksentorjuntaohjelman seurannan mukaan paikallisen laaja-alaisen yhteistyön toteutus vaihtelee kunnissa eikä välttämättä saavuta kaikkia ehkäisevää työtä tekeviä toimijoita ja järjestöjä. Valtakunnallisella tasolla taas tehdään jonkin verran päällekkäistä työtä. Tämän vuoksi oikeusministeriö on käynnistänyt selvityksen rikoksentorjunnan organisoinnista Suomessa. Muita kehittämistarpeita ovat informaatio-ohjauksen ja motivoinnin vahvistaminen, rikollisuuden juurisyihin vaikuttaminen ja rikoksia ehkäisevän työn arviointi.– Seurannassa havaittiin, että moni viranomainen tai järjestö ei miellä tekevänsä rikollisuutta ehkäisevää työtä. Rikoksentorjunnan roolia ja paikallisen poikkihallinnollisen yhteistyön mahdollisuuksia tulisi selkeyttää. Kyse on paljon arkisista ruohonjuuritason toimista, joilla voimme ehkäistä myös nuorten rikollisuutta, sanoo rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, professori Sakari Melander. Lisätietoa: erityisasiantuntija Saija Sambou, p. 0295 150 352, [email protected]Selvitys Turvallisesti yhdessä -ohjelman toimeenpanosta
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi opintotuen tulorajojen nostosta. Esityksen mukaan opintotukeen vaikuttavia opiskelijan tulorajoja korotetaan 25 prosentilla vuodeksi 2022. Tulorajojen määräaikainen korottaminen tulee edistämään opiskelijoiden mahdollisuutta työskennellä opintojen ohessa nykyistä enemmän.– Ahkeruudelle pitää antaa tilaa. Kohtuullisemmat tulorajat ovat opiskelijoiden toive ja yhteiskunnan etu, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Tulorajojen korotus ehdotetaan tehtäväksi vuoden määräajaksi. Tavoitteena on parantaa nuorten toimeentulon edellytyksiä ja työllisyyttä. Esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi vuoden 2022 täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä. Tuoreimpien virka-arvioiden mukaan tulorajojen noston vaikutukset julkiseen talouteen ovat myönteiset.– Uskon, että tulorajojen korotuksesta saadaan myönteisiä tuloksia. Jos ja kun näin käy, voimme alkaa valmistella pysyvää tulorajojen nostoa, toteaa ministeri Kurvinen. Ehdotuksen myötä tavanomaiset 9 tukikuukautta tukea vuoden aikana nostava opiskelija saisi vuonna 2022 ansaita noin 3000 euroa nykyistä enemmän, eli vuosituloraja nousisi nykyisestä 12 498 eurosta 15 630 euroon.
NordenBladet — YK:n ihmisoikeusneuvoston ikääntyvien oikeuksista vastaava itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler vierailee Suomessa 26.10.-4.11.2021. Vierailu on vuonna 2014 perustetun ikääntyvien oikeuksien itsenäisen asiantuntijan mandaatin ensimmäinen vierailu Pohjoismaihin. Vierailun tarkoituksena on raportoida YK:n ihmisoikeusneuvostolle ikääntyneiden oikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja oikeuksien toteutumisessa Suomessa. Asiantuntija esitellee Suomea koskevan raportin ja suositukset ihmisoikeusneuvostolle vuoden 2022 syysistunnossa, jolloin Suomi osallistuu asianomaisena maana vuoropuheluun.Itsenäinen asiantuntija Mahler tapaa Suomen-vierailunsa aikana ulkoministeri Pekka Haaviston, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun. Lisäksi hän tapaa laajasti valtionhallinnon johtoa, suomalaisia viranomaisia sekä järjestöjen edustajia, tutkijoita ja vanhusalan toimijoita.Ikääntyvien oikeuksien itsenäisen asiantuntijan mandaatti on osa YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisia riippumattomia asiantuntijamekanismeja, joiden toimintaa Suomi tukee vahvasti. Asiantuntijat raportoivat ja antavat suosituksia ihmisoikeusneuvostolle sekä valtiolle.
NordenBladet — Puolustusministerit Antti Kaikkonen ja Peter Hultqvist vierailevat Ruotsin Merivoimien SWENEX21-pääsotaharjoituksessa keskiviikkona 27.10.2021. Suomalaisia joukkoja harjoitukseen osallistuu noin 320.Harjoitukseen tutustuminen on osa Naton pääsihteerin ja Naton jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuvan Pohjois-Atlantin neuvoston (North Atlantic Council, NAC) Suomeen ja Ruotsiin suuntautuvan vierailun ohjelmaa, jonka yhteydessä on tarkoitus perehtyä Suomen ja Ruotsin väliseen puolustusyhteistyöhön.”Naton, Suomen ja Ruotsin välinen niin kutsuttu 30+2-yhteistyö on keskeinen osa Suomen kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa”, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen.Lisätietoa vierailun agendasta antaa apulaisosastopäällikkö Janne Kuusela, puh. +358 295 140 206 sekä tilaisuuden viestintään liittyen viestintäsuunnittelija Emma Virkkunen puh. +358 295 140 176.
NordenBladet — Lapin taiteilijaseura on saanut Barentsin kulttuuristipendin. Stipendi on arvoltaan 10 000 euroa. Barentsin kulttuuristipendit jaettiin tiistaina 26. lokakuuta Tromsassa Norjassa. Kaikkiaan stipendejä myönnettiin neljä.Lapin taiteilijaseura on Lapin ammattikuvataiteilijoiden keskusjärjestö. Toiminnan keskiössä on galleria- ja näyttelytoiminnan lisäksi taidelainaamotoiminta, kansainvälinen toiminta ja taideperustaisten palvelujen tuottaminen. Lapin taiteilijaseuran hallituksen puheenjohtaja Maria Huhmarniemi kertoo stipendin merkityksestä seuralle: – Olemme tehneet Barentsin alueen kulttuuriyhteistyötä sinnikkäästi. Meille rajojen ylittäminen tarkoittaa näyttelyjen ja teosten liikkuvuutta, kansainvälisten näyttelyiden tuottamista Suomen Lappiin paikallisille yleisöille sekä ystäviä ja sukulaissieluja Barentsin alueella. Stipendi on merkittävä tunnustus.Vuonna 2021 toteutui kaksi merkittävää Lapin taiteilijaseuran tuottamaa näyttelyä, jotka ovat sisältäneet Barentsin alueen yhteistyötä. Rovaniemellä esitetty Wiping the Ice-Cream Off Your Face oli Lapin taiteilijaseuran 30-vuotisjuhlanäyttely, johon kutsuttiin pohjoismaisia ja venäläisiä taiteilijoita sekä Lapin taiteilijaseuran jäseniä. Näyttely purki stereotypioita arktisesta tyhjänä ja talvisena maisemana ja herätti keskustelua dearktistamisen tarpeesta ja keinoista.Neljäs Young Arctic Artists näyttely on esitetty Rovaniemellä ja esitetään parhaillaan Altassa Norjassa teemana on kamppailu. Näyttelyn lähtökohtana on Barentsin alueen monikulttuurisuus ja -kielisyys. Alkuperäiskansojen ja kansallisten valtaväestöjen lisäksi alueella on myös muita kielellisiä ja kulttuuria vähemmistöryhmiä. Kamppailu-näyttely nostaa esiin alueen kulttuurista rikkautta mutta myös kulttuurisia konflikteja ja kulttuuristen vähemmistöjen kokemuksia menneessä ja nykyajassa.Lapin taiteilijaseura on perustettu vuonna 1990. Barentsin alueen yhteistyötä on tehty koko seuran historian ajan muun muassa Pohjoismaisen kulttuurirahaston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelman tukien avulla. Aiempina vuosina Taiteen edistämiskeskuksen Rovaniemen toimipiste edesauttoi Barentsin yhteistyötä merkittävästi.Barentsin kulttuuristipendiBarentsin kulttuuristipendi myönnetään joka toinen vuosi. Se myönnetään yhtä aikaa jokaisessa Barentsin toiminta-alueen neljässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.Stipendillä halutaan nostaa esille Barentsin alueen kulttuuriyhteistyötä ja taiteilijoita sekä rohkaista työskentelemään alueella. Stipendillä pyritään myös tekemään Barentsin alueen taiteilijoita ja kulttuuritoimintaa paremmin tunnetuksi.Barentsin kulttuuristipendit myönnettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tuolloin stipendin sai torniolainen valokuvataiteilija Jaakko Heikkilä.Muualla verkossaBarents Euro-Arctic Cooperation
