NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 85 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen koronarokoteannoksen, ja 76 prosenttia kaksi rokoteannosta 20.10. mennessä. Nykyisen arvion mukaan 80 prosentin rokotuskattavuus on mahdollista saavuttaa marraskuun ensimmäisellä viikolla, mikäli rokotuskattavuuden nousu ei hidastu.Paikallisen tai alueellisen epidemiatilanteen heikentyessä tartuntojen leviämistä ja sen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia voidaan edelleen tehokkaasti estää ottamalla oikea-aikaisesti käyttöön hybridistrategian mukaisia toimenpiteitä kuntakohtaisesti tai yksittäistä kuntaa laajemmalla alueella.Viikon aikana (14.–20.10.) ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut alle yhdellä prosenttiyksiköllä ja toisen annoksen kattavuus kahdella prosenttiyksiköllä.Viikon 41 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 137 potilasta, joista 103 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 34 teho-osastoilla. Viikolla 41 erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 118 uutta koronaviruspotilasta, mikä on yhtä paljon kuin tätä edeltävällä viikolla.Erikoissairaanhoidon kuormitus on kasvanut viimeisen kolmen viikon aikana erityisesti vuodeosastoilla, 58 potilaasta 103 potilaaseen. Samaan aikaan teho-osastojen potilasmäärät ovat kasvaneet 23 potilaasta 34 potilaaseen. Tehohoitoon tuli viime viikolla 28 uutta koronaviruspotilasta. Erikoissairaanhoidon potilasmäärät vastaavat nykyisellään helmikuun 2021 lopun potilasmääriä. Tautiin liittyviä kuolemia oli 20.10. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 133.Epidemiatilanteen heikentyminen voi muodostaa ilmeisen riskin taudille alttiiden ihmisten terveydelle ja sairaalahoidon tarpeen kasvulle. Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana rokottamattomat 12−79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi erikoissairaanhoitoon 19 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on ollut suurin 50−79-vuotiailla, rokottamattomilla henkilöillä, joilla riski on 28-kertainen verrattuna saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotettuihin. Tilanteen hillitsemiseksi tärkeintä on kaikin keinoin edistää mahdollisimman korkeaa rokotuskattavuutta ja terveysturvallisia toimintatapoja alueellisella ja paikallisella tasolla.Uusia koronatartuntoja on ilmaantunut Suomessa kahden viimeksi kuluneen viikon aikana 137 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on noin 10 prosenttia enemmän kuin näitä edeltävien kahden viikon aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 124 sataatuhatta asukasta kohden. Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana tartuntojen ilmaantuvuus on ollut suurin 12−49-vuotiailla rokottamattomilla henkilöillä.Muuttunut ohjeistus testiin hakeutumisesta on vaikuttanut tehtyjen testien määrään. Viikolla 41 testejä tehtiin noin 80 300, lähes saman verran kuin edellisviikolla. Testatuista näytteistä 4,6 prosenttia oli positiivisia. Osuus on laskenut hieman tätä edeltävästä viikosta, jolloin lukema oli 4,9 prosenttia. Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottama viikoittainen seurantaraportti julkaistaan poikkeuksellisesti seuraavan kerran ensi viikon torstaina.
NordenBladet — Hallituksen koulutuspoliittiseen selontekoon sisältyy tavoite turvata toisen asteen koulutuksen saavutettavuus tilanteessa, jossa alueiden väliset väestölliset erot kasvavat. Tätä varmistamaan opetusministeri Li Andersson asettaa toisen asteen koulutuksen uudistamishankkeen, jonka esitysten on määrä valmistua kesäkuuhun 2022 mennessä.Väestökehitys ja työelämän muutokset vaikuttavat toisen asteen koulutuksen tehtäviin ja muuttavat koulutuksen järjestämisen reunaehtoja. Hankkeessa valmistellaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan toisen asteen koulutuksen saatavuus vastaten samalla työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeisiin, jotka vaativat koulutuksen sisältöjen nykyistä joustavampaa yhdistelemistä. Koulutuspoliittisen selonteon tavoitteiden mukaisesti toisen asteen toimintamuotoja uudistetaan siten, että ne vastaavat yhteiskunnan tuleviin haasteisiin. Keskeistä on myös varmistaa oppivelvollisten koulutuksen hyvä saavutettavuus ja laatu sekä vastata jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Hankkeella tuetaan nuorten nykyistä nopeampaa ja laajempaa siirtymistä toiselta asteelta korkea-asteelle. Työssä tulee ottaa huomioon käynnissä oleva jatkuvan oppimisen uudistus.– Vaikka nuorten ikäluokkien merkittävin pieneneminen tulee tapahtumaan vasta vuoden 2030 tienoilla, valmistautuminen tulevaan on koulutuksen valtakunnallisen saatavuuden varmistamiseksi käynnistettävä nyt. Toisen asteen kehittämiseen liittyviä ratkaisuja tarvitaan siis jo pian. Esimerkiksi oppivelvollisuusuudistus ja jatkuvan oppimisen tarpeet ovat asioita, joiden hyvä toimivuus toisella asteella on varmistettava läpi Suomen, opetusministeri Li Andersson toteaa.Hankkeessa huomioidaan sekä ammatillisen koulutuksen että lukiokoulutuksen kehitystarpeet molemmilla kansalliskielillä.Hankkeelle asetetaan valmisteluryhmä ja ohjausryhmä. Riittävän laajan yhteiskunnallisen keskustelun varmistamiseksi työn tueksi asetetaan myös laajapohjainen seurantaryhmä.Koulutuspoliittinen selonteko
NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu torstaina 21.10.2021 Brysselissä EU:n strategisen kompassin työpajaan. Strategisella kompassilla tarkoitetaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnan määrittämistä ja tavoitteiden kirkastamista seuraavan 5-10 vuoden aikana. Ministeritason työpajassa on tarkoitus keskustella muun muassa EU:n kyvykkyydestä vastata kriiseihin, hybridiuhkiin vastaamisesta, suorituskykyjen kehittämisestä sekä EU-Nato-yhteistyöstä. Tämä työpaja on viimeinen ministeritason keskustelu ennen kuin ensimmäinen luonnos strategisesta kompassista tulee käsittelyyn. Luonnosta on määrä käsitellä ulkoasiainneuvostossa marraskuussa.
Lisäksi ministeri Kaikkonen osallistuu torstaina 21.10. Brysselissä Saksan johtaman kehysvaltioyhteistyö FNC:n ministerikokoukseen. Kokouksen tavoitteena on hyväksyä FNC:n vuosittainen edistymisraportti ja keskustella FNC-yhteistyön jatkonäkymistä.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaAssi Salminen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 215 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi julkisen arvonannon osoituksista annetun lain muuttamisesta (HE 215/2020 vp; EV 126/2021 vp)UlkoministeriöOlli Kantanen, ulkoasiainneuvos p. 0295 350 359 – Valtuuskunnan asettaminen Pohjoismaiden neuvoston 73. istuntoon Kööpenhaminassa 1.-4.11.2021Saija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202 – Edustuston päällikön sivuakkreditointiOikeusministeriöTerhi Salmela, hallitusneuvos p. 0295 150 203 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmästä annetun lain muuttamisestaTimo Makkonen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 230 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaostaSofia Aspelund, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 554 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain muuttamisestaLaura Nurminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 008 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisestaPuolustusministeriöJoona Lapinlampi, hallitussihteeri p. 0295 140 033 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja siviilipalveluslain 79 §:n muuttamisestaValtiovarainministeriöKarri Safo, hallitusneuvos p. 0295 530 223 – Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiJari Salokoski, hallitusneuvos p. 0295 530 437 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2025 annetun lain sekä varainsiirtoverolain 56 c §:n muuttamisestaAntero Toivainen, hallitusneuvos p. 0295 530 098 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Alankomaiden kanssa Aruban osalta tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain muuttamisesta – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Alankomaiden kanssa Alankomaiden Antillien osalta tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain muuttamisestaMiska Lautiainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 212 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisestaJouko Narikka, budjettineuvos p. 0295 530 017 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain 2 ja 2 c §:n muuttamisestaLeena Aine, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 032 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiMarja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisestaKrista Sinisalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 248 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmisteverotuslain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 2 ja 39 §:n muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöSami Aalto, hallitusneuvos p. 0295 330 082 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiMaa- ja metsätalousministeriöMikko Peltonen, tutkimusjohtaja p. 0295 162 296 – Allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen kokeellisen ekosysteemitutkimuksen eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (AnaEE ERIC) liittymiseksiTimo Rämänen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 197 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonmukaisesta tuotannosta sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisestaTuija Ahonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 204 – Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenTapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152 – Myönnetään valtuudet tehdä kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kalastussäännön voimassaoloajan pidentämisestä 1 päivään toukokuuta 2024 noottienvaihdolla sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välillä.Juha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347 – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavasta lihan ja vuodelta 2020 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä vuodelta 2021 maksettavasta eräiden kotieläintalouden palvelujen tuestaPäivi Marttila, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 004 – Maa- ja metsätalousministeriön hallitussihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenLiikenne- ja viestintäministeriöSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532 – Valtioneuvoston asetus tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta yleispalvelussa ja erityisryhmille tarjottavien palveluiden vähimmäisvaatimuksistaVeli-Matti Syrjänen, liikenneneuvos p. 0295 342 124 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiRonja Kava, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 071 – Virkavapauden myöntäminen liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevalle virkamiehelleAino Koskinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 224 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muuttamisestaKatja Peltola, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 031 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 26 b §:n muuttamisestaJenni Korhonen-Pereira Coutinho, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 045 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 115/2021 vp; EV 130/2021 vp)Sonja Töyrylä, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 459 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksiTyö- ja elinkeinoministeriöElise Pekkala, hallitusneuvos p. 0295 063 731 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksiArto Rajala, hallitusneuvos p. 0295 064 828 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräistä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottoon liittyvistä määräaikaisista toimenpiteistä (HE 116/2021 vp; EV 135/2021 vp)Johanna Osenius, neuvotteleva virkamies p. 0295 064 937 – Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman hyväksyminen – Suomen EU-ohjelmien kumppanuussopimuksen 2021−2027 hyväksyminenEmmi Äijälä, hallitussihteeri p. 0295 047 216 – Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028Kanerva Sunila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 138 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöMikko Horko, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 344 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasavustuslain 11 §:n muuttamisestaMari Leinonen, hallitussihteeri p. 0295 163 509 – Työsuojeluneuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 1.11.2021-31.10.2024Pekka Paaermaa, hallitussihteeri p. 0295 163 180 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisestaJoni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 11 luvun väliaikaisesta muuttamisestaYmpäristöministeriöElina Vaara, erityisasiantuntija p. 050 572 3942 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisestaHanne Lohilahti, erityisasiantuntija p. 0295 250 374 – Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisesta
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mietinnön ja sitä koskevan lausuntopalautteen takia hallitus on päättänyt, että pienyritysten tilintarkastukseen liittyvään lakiin ei tässä vaiheessa esitetä muutoksia. Tulevia muutoksia harkittaessa otetaan huomioon kansainväliset standardit, joita uudistetaan paraikaa. Hallituksen esitystä pienyritysten yleisluonteisen tarkastuksen käyttöönotosta ei anneta eduskunnalle tällä hallituskaudella. Nykytilaa selkiytetään ja yhdenmukaistetaan tilintarkastusvalvonnan ja alan edustajien välisellä, entistä tiiviimmällä vuoropuhelulla. Työ- ja elinkeinoministeriö on osaltaan sitoutunut osallistumaan keskusteluun näkemysten yhdenmukaistamiseksi.Uusi kansainvälinen standardi yksinkertaisten yhteisöjen tilintarkastukselleYksinkertaisten yhteisöjen tilintarkastusta kehitetään niin sanotussa LCE-hankkeessa (Less Complex Entity). Hankkeen tavoitteena on selventää ja yksinkertaistaa tilintarkastuksen sisältövaatimuksia ja tarjota tarkastuksen kannalta yksinkertaisina pidettävien yhteisöjen tilintarkastukselle nykyisiä ISA-standardeja (International Standards of Auditing) tarkoituksenmukaisempi viitekehys.Kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja laativa IAASB julkaisi ensimmäisen luonnoksen uudeksi standardiksi yksinkertaisten yhteisöjen tilintarkastuksiin heinäkuussa 2021 ja sen kuulemiskierros päättyy tammikuussa. Uusi standardi hyväksytään mahdollisesti jo loppuvuonna 2022. Suomessa arvioidaan hankkeen edistyessä, missä määrin se tarjoaa ratkaisua pienyritysten tilintarkastuksen kehittämiseen. Kansainvälinen kehitys huomioidaan mahdollisia tulevia kansallisia uudistuksia tehtäessä.Työryhmän mietintö herätti keskustelua ja jakoi mielipiteitäTEM:n asettama työryhmä valmisteli muutoksia, joita lakisääteistä tilintarkastusta kevyemmän tarkastuksen käyttöönottaminen edellyttäisi lainsäädäntöön. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Mietintöä ja sitä edeltäviä esityksiä tilintarkastusvelvollisuuden rajojen nostamisesta sekä annettua lausuntopalautetta voidaan hyödyntää mahdollisissa tulevissa hankkeissa. Ministeriö järjesti työryhmän mietinnöstä lausuntokierroksen syksyllä 2020. Lausuntoja annettiin 42 kappaletta. Lausunnoissa annettu palaute nykytilasta ja kehittämistoimenpiteistä ei ollut yksimielistä. Suurin osa lausuntopalautteesta vastusti mietinnön sisältänyttä esitystä. Esitystä vastustavat tahot vetosivat etenkin siihen, että muutoksella ei saavutettaisi asettamispäätöksen tavoitteita yritysten hallinnollisen taakan keventämisestä. Lisäksi esityksen nähtiin heikentävän harmaan talouden torjuntatyötä.
NordenBladet — Oikeusministeriö on aloittanut vaalitietojärjestelmän uudistamisen. Uusi tietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2027 eduskuntavaaleissa.Hankkeen tavoitteena on uusi vaalitietojärjestelmä, joka käyttää uutta teknologiaa ja jonka käytettävyys on nykyistä järjestelmää parempi. Oikeusrekisterikeskus valmistelee ja toteuttaa uudistuksen oikeusministeriön toimeksiannosta. Hankkeen esiselvitys valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä ja tarjouskilpailu avataan vuoden 2022 keväällä, kun myös tarvittavat rahoituspäätökset on tehty. Uudistuksen kokonaiskustannusarvio on 16,4 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset pitävät sisällään kustannuksia uuden ja vanhan järjestelmän päällekkäisestä käytöstä, mikä on välttämätöntä vaalivarmuuden kannalta. Mikä on vaalitietojärjestelmä? Vaalitietojärjestelmää käytetään yleisiin vaaleihin liittyvän tiedon käsittelyssä. Järjestelmästä löytyvät tiedot mm. äänestyspaikoista, ehdokkaista ja äänioikeutetuista. Myös vaalien tuloslaskenta ja tuloksen julkaisu tapahtuvat järjestelmän avulla. Käyttäjät ovat vaalivirkailijoita, joita on useita tuhansia jokaisissa vaaleissa. Lue lisää vaalitietojärjestelmän uudistamisesta vaalit.fi-sivustolta.
NordenBladet — Valtiovarainministeriö on asettanut hanketyöryhmän selvittämään julkisomisteisten yhtiöiden toimintaedellytyksiä hyvinvointialueilla. Selvitystyö tehdään ajalla 25.10.2021–31.5.2022.Hankkeen tavoitteena on selkeyttää julkisomisteisten yhtiöiden toimintaedellytysten jatkuvuus sote-uudistuksessa ja arvioida, millaisia lakimuutoksia tämä mahdollisesti vaatii. Lisäksi hankkeessa selvitetään, miltä osin lainsäädännössä voidaan ylipäätään kohdella eri tavalla julkisesti ja yksityisesti omistettuja yhtiöitä ja olisiko tarvetta säätää erikseen julkisesti omistettujen yhtiöiden asemasta ja toiminnasta.Eduskunta edellytti selvitystä, kun se hyväksyi sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen kesäkuussa 2021.Hanketyöryhmässä ovat edustettuina valtiovarainministeriön ohella oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Selvitys tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa selvityksen kohteena olevien julkisomisteisten yhtiöiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.
NordenBladet — Itämeren suojelusta vastaavien rantavaltioiden ministerit ja Euroopan komissio hyväksyivät tänään päivitetyn Itämeren suojelun toimintaohjelman, Baltic Sea Action Planin. Itämeren rantavaltiot ja EU ovat toteuttaneet toimintaohjelmaa vuodesta 2007 alkaen. Toimintaohjelma sisältää yhteiset tavoitteet ja sovitut toimenpiteet vuoteen 2030 asti.”Tarvitsemme lisää tarmokkaita toimia Itämeren tilan parantamiseksi. Paljon on jo tehty, mutta työn vaikutukset näkyvät valitettavan viiveellä”, Suomen delegaation johtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoi Itämeren suojelukomission (HELCOM) kokouksessa Lyypekissä. ”Suomen aloitteesta ohjelmaan saatiin vahvempia tavoitteita rehevöitymisen hillintään ja kiertotalouteen sekä merenkulun ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Baltic Sea Action Plan on käytännössä osoittanut yhteistyön voiman ja välttämättömyyden näissä asioissa”, Mikkonen korosti.Ministerikokous antoi julistuksen, jossa korostuu Itämerellä tapahtuvan yhteistyön tärkeys myös globaalisti. HELCOM-työ edistää globaaleja kestävän kehityksen, ilmaston, luonnon ja mertensuojelun tavoitteita. HELCOMin työtä alueellisessa mertensuojelussa pidetään esimerkillisenä muun muassa YK:ssa.Suunnitelmaan lisää toimia Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksiPäivitetty Baltic Sea Action Plan sisältää lähes 200 toimenpidettä Itämeren meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi. Osaa näistä valtiot toteuttavat erikseen ja osaa yhdessä.Ohjelmassa Itämeren valtiot ja EU sopivat HELCOMin pahimpien saastuttajien eli niin sanotun hot spot -listan täydentämisestä vuoteen 2025 mennessä. Samoin sovittiin ravinteiden kierrätyksen strategiasta ja toimenpiteistä sekä Itämeren suojelusopimuksen maatalouden kuormitusta koskevan liitteen modernisoinnista. Lisäksi sovittiin, että vähintään 30 prosenttia Itämeren merialueesta suojellaan vuoteen 2030 mennessä yhtenäisellä, tehokkaalla, hyvin hallinnoiduilla ja ekologisesti edustavalla merisuojelualueverkostolla.Alkuperäiseen toimintaohjelmaan nähden ohjelma laajeni siten, että se nyt entistä vahvemmin torjuu meren roskaantumista, estää vedenalaisen melun haittoja, parantaa ravinteiden kierrätystä sekä merenpohjan ja luonnon ennallistamista. Ilmastonmuutosta käsitellään koko ohjelman läpileikkaavana aiheena, koska sen vaikutus Itämeren ekosysteemiin ja suojelutoimiin on merkittävä.Suomi ajoi päivitystä koskevissa neuvotteluissa erityisesti rehevöitymisen hillintään liittyvien toimenpiteiden vahvistamista sekä teki aloitteen ravinteidenkierrätyksen strategian laatimiseksi ja johti sen valmistelua. Suomi johti myös merellisten toimintojen, kuten merenkulun ja kalastuksen, haitallisten vaikutusten hillintään liittyvien toimenpiteiden laatimista.Baltic Sea Action Plan on parantanut Itämeren tilaa, mutta hyvä tila on edelleen saavuttamattaItämeren hyvää tilaa ei onnistuttu saavuttamaan alkuperäisen Baltic Sea Action Planin asettamaan määrävuoteen 2021 mennessä. Meren tila on monelta osin edelleen heikentynyt, ja rehevöityminen on jopa lisääntynyt. Myönteistäkin kehitystä on: Ravinnekuormitus on pienentynyt, haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöt ovat vähentyneet ja tiettyjen hylje-, kala- ja lintupopulaatioiden tila on nyt hyvä.Ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä. HELCOM sopi vuonna 2007 Baltic Sea Action Planissa ensimmäisenä kansainvälisenä toimijana kokonaisen merialueen ravinnekuormituksen ylärajoista ja jyvitti kullekin valtiolle ravinnekuormituksen vähennystavoitteet.Alkuperäisessä vuoden 2007 toimintaohjelmassa oli yhteensä 177 toimenpidettä, joista yhteisten toteutus eteni kansallisesti toteutettavia toimia paremmin. Osa toteutetuista toimista ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa meren tilaan. Esimerkiksi ravinnekuormituksen väheneminen näkyy viiveellä, joissain tapauksissa vasta jopa vuosikymmenien kuluttua.Suomelle osoitettuja toimia on toteutettu etenkin kansallisten vesienhoitosuunnitelmien ja Suomen merenhoitosuunnitelman kautta. Vuosina 2015–2018 hallitus tuki vesien- ja merensuojelua noin 40 miljoonalla eurolla ja vuosina 2019–2023 hallitus on sopinut tehostavansa toimenpiteiden toteutusta jopa 69 miljoonalla eurolla.Itämeren ympärysvaltioiden merensuojelusta vastaavat ministerit ja Euroopan komission meri- ja ympäristökomissaari kokoontuivat ensimmäiseen fyysiseen kokoukseen sitten koronapandemian alun. Kokousta emännöi HELCOMin puheenjohtajana vuosina 2020–2022 toimiva Saksa.Ministerikokouksen tiedote HELCOM:in sivuillaPäivitetty Itämeren toimintaohjelma (Updated Baltic Sea Action Plan)
NordenBladet — Kunnilla ja sairaanhoitopiireillä tulee säilyä kyky turvata toimintansa erilaisissa häiriötilanteissa siirryttäessä hyvinvointialueiden rakenteeseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kunnille, sairaanhoitopiireille ja aluehallintovirastoille ohjauskirjeen valmiuden turvaamisesta ja kehittämisestä tulevaisuuden siirtymävaiheessa ja tulevilla hyvinvointialueilla.Nykyisen lainsäädännön mukaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävä sairaanhoitopiiri ohjaa erityisvastuualueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden valmiussuunnittelua. Kyseisten säädösten toimeenpanoa varten STM on asettanut valtakunnallisen ohjausryhmän ajalle 1.4.2021 – 31.12.2023. Säädösten alueellinen toimeenpano toteutetaan viiden alueen mallilla yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin ja niiden keskuskaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon johtavien viranhaltijoiden ohjauksessa ja johdolla. Toimeenpanossa oleellisia toimijoita ovat sairaanhoitopiirit ja niiden alueiden kunnat. Viiden alueen mallilla turvataan valmiussuunnittelun ja tilannekuvan luomisen yhtenäisyys sekä alueellinen ja paikallinen kyvykkyys häiriötilanteiden ennakoinnissa ja niihin vastaamisessa. Toimintamalli koskee julkisen sektorin järjestämää sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja siinä on huomioitava erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon muodostama kokonaisuus. Lisäksi on huomioitava yhteistyö pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille 1.1.2023. Hyvinvointialueiden valmiudesta ja varautumisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa. Järjestämislain sisältämät säädökset on yhteen sovitettu jatkumoksi edellä kuvattujen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain nykyisten säännösten kanssa. Valtioneuvoston asetuksella tullaan säätämään tarkemmin muun muassa häiriötilanteiden hoitamisesta, valmiuden huomioimisesta yhteistyöalueiden sopimuksissa ja tulevista valmiuskeskuksista.Siirtymävaiheessa on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelmat päivitetään kaikilla alueilla huomioiden tuleva hyvinvointialuerakenne. Valmiussuunnittelu perustuu keskeisiin kansallisen riskinarvion uhkakuviin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sisäisen valmiuden ja varautumisen turvaamisen lisäksi alueiden tulee vahvistaa suorituskykyään erityistilanteissa tukemaan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaavia viranomaisia. Valmiuden ja varautumisen ohjaus on osa hyvinvointialueiden ohjausta.
NordenBladet — Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta julkaisi 20.10.2021 mietintönsä valtion metsien avohakkuita koskeneesta kansalaisaloitteesta. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Metsähallitus pitävät aloitteen myötä virinnyttä keskustelua metsienkäsittelymenetelmistä ja niiden vaikutuksista erittäin tärkeänä.Eri kasvatusmenetelmien etuja ja haittoja käsitellään maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä monipuolisesti useasta eri näkökulmasta. Valiokunta kuuli käsittelyn aikana aiheesta eri sidosryhmien edustajia ja sai käyttöönsä lukuisia kirjallisia lausuntoja. Aiheesta järjestettiin myös julkinen kuulemistilaisuus.Johtopäätöksenään valiokunta toteaa, että jatkuvan kasvatuksen osuuden lisääminen valtion metsissä on perusteltua ja toivottavaakin. Sen säätäminen pääasialliseksi metsänkasvatuskeinoksi ei kuitenkaan välttämättä tukisi kansalaisaloitteen tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta, vesistöjen tilan parantamisesta ja virkistys- ja retkeilymahdollisuuksien lisäämisestä. Avohakkuukiellon seuraukset voisivat päinvastoin olla joissakin tapauksissa jopa negatiivisia puuntuotannon, monimuotoisuuden, ilmastotavoitteiden ja sosiaalisen kestävyyden yhteensovittamisen näkökulmasta.Jokaiseen metsikköön tulee valiokunnan mielestä valita kulloisellakin hetkellä ja kuhunkin kasvupaikkaan parhaiten soveltuva kasvatusmenetelmä, joka toteuttaa parhaiten myös muita omistajan kyseiselle kohteelle asettamia tavoitteita. Kun eri kasvatusmenetelmiä yhdistellään sopivasti toisiinsa, tulos on valiokunnan mukaan usein parempi kuin kumpikaan menetelmä yksin käytettynä.”On erinomaista, että parhaat asiantuntijat ovat nyt arvioineet erilaisten hakkuutapojen hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Kyse on tässäkin kestävyyden eri näkökulmien yhteensovittamisesta ja sitä kautta parhaan ratkaisun löytämisestä. Keskustelun myötä on havahduttu myös nykytietämyksessä oleviin puutteisiin, jotka liittyvät muun muassa eri puulajien luontaiseen uudistumiseen jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa eri kasvupaikoilla. Tutkimusrahoitusta osataan nyt osoittaa paremmin lisäselvitystä vaativiin kohteisiin”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoaPääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan perustuvissa Metsähallituksen uusissa omistajapoliittisissa linjauksissa korostetaan kaikkien kestävyyden osa-alueiden – eli taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden – huomioimista ja yhteensovittamista. Uudet linjaukset näkyvät myös Metsähallituksen liiketoiminnalle tälle vuodelle asetetussa tulostavoitteessa, joka on merkittävästi viime vuotta pienempi.Peitteellisen metsänkäsittelyn osuutta uudistusluonteisista hakkuista lisätään uusien linjausten mukaisesti 25 prosenttiin, ja lisäys kohdennetaan erityisesti turvemaille. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä käytetään niille soveltuvilla kasvupaikoilla erityisesti silloin, kun peitteisyyden ylläpitäminen on myös alueen muiden käyttömuotojen vuoksi tärkeää. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Lapin karut männiköt, matkailu- ja retkeilyalueiden metsät sekä muut virkistyskäyttöpainotteiset metsät.Eri asiantuntijoiden kansalaisaloitteesta antamat – osittain myös toisistaan poikkeavat – lausunnot osoittavat, että jatkuvasta kasvatuksesta tarvitaan lisää kokeellista kenttätutkimusta, pelkkä mallinnus ei riitä.”Tarvitsemme lisää tietoa muun muassa taloudelliseen kannattavuuteen, hiilensidontaan sekä uhanalaisten lajien säilymiseen liittyen”, sanoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula. Tätä varten Metsähallitus perusti kaksi vuotta sitten kolme 5 000 hehtaarin suuruista jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta, joissa muun muassa kyseisiä asioita tutkitaan.”Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksia ja soveltuvuutta eri kasvupaikoille tutkitaan parhaillaan myös useissa Kansallista metsästrategiaa ja maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävissä Hiilestä kiinni -hankkeissa”, muistuttaa ministeri Leppä. Aktiivista kehitystyötä tässä suhteessa tullaan hänen mukaansa jatkamaan myös tulevina vuosina yhdessä käytännön toimijoiden kanssa.Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön sisältyy kaksi lausumaa. Maa- ja metsätalousministeriö toimittaa lausumissa mainitut eduskunnan edellyttämät selvitykset maa- ja metsätalousvaliokunnalle asetettujen aikataulujen mukaisesti.Maa- ja metsätalousvaliokunta: Metsien käytön tulee olla kokonaiskestävää (eduskunnan tiedote 20.10.2021)Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö (MmVM 13/2021 vp)Uudet omistajapoliittiset linjaukset laskevat Metsähallituksen liiketoiminnan tulostavoitetta (MMM-tiedote 18.2.2021)Kansallisen metsästrategian uusilla hankkeilla edistetään aktiivista metsätaloutta ja kestävyyden eri näkökulmien yhteensovittamista (MMM-tiedote 11.3.2021)Ks. myös Hiilestä kiinni –hanke: Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kasvatusmallit (luke.fi)
