NordenBladet — Hallitus esittää sotilasavustukseen lisättäväksi suojaosaa. Suojaosan suuruus olisi 200 euroa.Muutos koskisi varusmiespalveluksessa ja siviilipalveluksessa olevia sekä naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia. Suojaosa tarkoittaa summaa, jonka henkilö saa tienata ilman että se vaikuttaa hänen sotilasavustuksensa suuruuteen.Voimassa oleva sotilasavustuksen tulokäsite on tiukka ja se poikkeaa muiden Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien etuuksien tulokäsitteistä. Tulokäsite on koettu epäoikeudenmukaiseksi, koska palveluksen aikana tehdystä työstä saatu palkka vähennetään täysimääräisesti maksettavasta avustuksesta. Hallitus linjasi osana vuoden 2022 talousarvioesitystä nopeavaikutteisista työllisyyttä vahvistavista toimista. Sotilasavustuksen suojaosan tarkoitus on tehdä palveluksen aikana tehtävästä työstä kannattavampaa ja kannustavampaa. Kosketuksen säilyttäminen työelämään tai omaan yritystoimintaan on hyödyllistä palveluksen jälkeisen työllistymisen ja toiminnan kannalta. Laki tulisi voimaan 1.1.2022.
NordenBladet — Hallitus esittää, että ilmailulakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja täsmennettäisiin vastaamaan muun muassa EU-sääntelyn viimeaikaisia muutoksia. Lakiluonnosten keskeiset muutosehdotukset selkeyttävät ilmailuviranomaisten ja eräiden ilmailun toimijoiden toimivaltaa. Tavoitteena on parantaa edelleen siviili-ilmailun korkeaa turvallisuutta.Lakiluonnoksissa täydennettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston toimivaltuuksia kansallisena siviili-ilmailun turvallisuusviranomaisena. Viraston roolia täsmennettäisiin muun muassa lentoliikenneoikeuksien käytön rajoittamisen ja EU:n turva-asetuksen soveltamisen osalta. Lisäksi lentokenttäavustusten myöntäminen siirtyisi liikenne- ja viestintäministeriöltä viraston tehtäväksi.Kansallisten ilma-aluksien lentokelpoisuuden tarkastamista sujuvoitettaisiin siten, että lentokelpoisuustarkastajalla olisi oikeus myöntää tarkastustodistus. Nykyisin Liikenne- ja viestintävirasto myöntää todistuksen tarkastajan suosituksesta.Lakiluonnoksessa on täsmennetty eräitä lennonvarmistuspalveluita sekä lentomenetelmien suunnittelua koskevia vastuita ja laajennettu ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelutehtävissä olevien toimijoiden oikeutta saada tehtävään liittyviä välttämättömiä tietoja. Lisäksi matkustajien kuljetustoiminnasta historiallisilla ilma-aluksilla tulisi jatkossa ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle, jos toiminta ei kuulu muun luvan- tai ilmoituksenvaraisuuden piiriin.Samassa yhteydessä tarkistettaisiin myös ilmailua koskevia sanktiointeja, kuten rikoslain liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevaa tunnusmerkistöä. Keskeinen muutos olisi se, että EU-säännösten vastainen miehittämätön ilmailu katsottaisiin rikkomukseksi ja siitä olisi seuraamuksia.Miehittämättömän ilmailun osalta ilmailulailla annettaisiin eräille toimijoille oikeus havainnoida luvatonta miehittämätöntä ilmailua esimerkiksi lentoasemaympäristössä.Mitä seuraavaksi?Hallituksen 21.10.2021 eduskunnalle antama muutosesitys koskee ilmailulakia, liikenteen palveluista annettua lakia, sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia, rikoslakia ja puolustusvoimista annettua lakia.Esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.Tarkoitus on, että muutokset tulisivat voimaan viimeistään vuoden 2022 alusta.
NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annettuun lakiin. Muutoksella täytäntöönpannaan EU:n neuvoston direktiivin vaatimus, jonka mukaan jokaisella kalastusaluksella on oltava miehistöluettelo, jonka kopio on toimitettava maissa oleville valtuutetuille henkilöille.Hallitus esittää, että velvollisuus koskisi vain niitä aluksia, joilla on palkattua miehistöä. Soveltamisalan ulkopuolelle ehdotetaan jätettäväksi itsenäisesti kalastusta harjoittavat sekä muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa kalastavat ammatinharjoittajat.Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 21.10.2021. Lain on tarkoitus tulla voimaan 19.12.2021, jolloin Suomen tähän asti noudattaman poikkeuksen määräaika päättyy. Poikkeuksen mukaan miehistöluettelon toimittaminen koskee vain yli 24-metrisiä kalastusaluksia.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
NordenBladet — Suomeen perustetaan uusi, valtion omistama erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy. Sen tehtävä on edistää vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Yhtiö tukisi työllistettävien valmiuksia niin, että he Työkanavassa ensin työskenneltyään saisivat työpaikan avoimilta työmarkkinoilta.Yhtiön perustamisen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoite edistää osatyökykyisten työllistymistä ja kehittää uudella tavalla välityömarkkinoita.Hallitus antoi yhtiötä koskevan lakiesityksen eduskunnalle 21. lokakuuta 2021. Tavoite on, että yhtiö käynnistäisi toimintansa vuoden 2022 aikana. Työkanava Oy:n mallina on käytetty soveltuvin osin Ruotsissa jo pitkään toiminutta Samhall-yhtiötä.”Oikeus ja mahdollisuus työhön kykyjensä mukaan on sekä osatyökykyiselle ihmiselle että koko suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeää. Työkanava Oy voi jatkossa työllistää tästä joukosta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä. Heidän työllistymismahdollisuuksiaan ei ole aiemmin onnistuttu merkittävästi lisäämään työllistymistä edistävillä toimilla ja palveluilla. Yhtiön toiminnan käynnistäminen on yksi osoitus myös siitä, että Suomi toimeenpanee kansainvälisiä velvoitteitaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti”, sanoo työministeri Tuula Haatainen.Työkanava Oy:n omistajaohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Toiminta käynnistyisi vaiheittainTarkoitus on, että Työkanava Oy toimisi koko maassa, mutta toiminta käynnistyisi asteittain. Työkanava voisi hyödyntää olemassa olevia palveluja ja toimia yhteistyössä muiden eri välityömarkkinatoimijoiden kanssa.Työkanavan toiminta rahoitettaisiin osoittamalla sille valtion talousarviossa 20 miljoonan euron peruspääoma Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (EU:n elpymis- ja palautumistukiväline RRF). Lisäksi yhtiölle annettaisiin 10 miljoonan euron vuotuinen määräraha, jolla tavoitellaan 1000 henkilön työllistymistä pidemmällä aikavälillä. Yhtiö saisi tuloja myös palvelujensa myynnistä. Työntekijä saisi työsuhteen Työkanavassa – viranomaisena toimisi TE-toimistoTyökanavaan työllistyminen olisi viimesijainen vaihtoehto, kun muut keinot eivät ole johtaneet työllistymiseen. TE-palveluissa työnhakijoina on nyt yli 30 000 työtöntä, joilla on diagnoosi työkyvyn aleneman takia. Heistä vaikeimmassa asemassa ovat sellaiset henkilöt, joilla on vamma tai sairaus ja jotka ovat yli 55-vuotiaita ja joilla on matala koulutustaso.Työntekijä palkattaisiin suoraan yhtiön palvelukseen työsuhteeseen. Henkilön palkkaus ja muut työehdot määräytyisivät työlainsäädännön ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti.Yhtiöllä ei olisi julkisia hallintotehtäviä eikä se käyttäisi julkista valtaa. Työkanava voisi hyödyntää työntekijöiden valinnan väylänä ainoastaan TE-toimistoa, joka toimii viranomaisena. TE-toimisto ohjaisi keskitetysti työttömiä osatyökykyisiä Työkanava Oy:n palvelukseen yhtiön tarpeiden mukaisesti.”Työnantajien asenteet vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistämiseen ovat koko ajan myönteisempiä, mistä olen erittäin iloinen. Osatyökykyisillä on monenlaista ammattiosaamista ja koulutustausta on laaja ja monipuolinen. Työkanavan kautta toivottavasti vielä madallamme entisestään kynnystä osatyökykyisten työllistämiseen”, toteaa ministeri Haatainen.Yhtiön hinnoittelun oltava markkinaehtoistaYhtiön taloudelliseen toimintaan sovellettaisiin kilpailulain säädöksiä kilpailun tasapuolisuuden turvaamisesta julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä (ns. kilpailuneutraliteettivaatimus). Siten yhtiö toimisi niin, ettei se vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten ja järjestöjen vastaavaan palvelujen tarjontaan nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön tuottamien palvelujen hinnoittelu olisi markkinaehtoista. Hinnoittelua ja yhtiön markkinaosuutta seuraisivat erillinen neuvottelukunta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä työ- ja elinkeinoministeriö osana omistajaohjausta. Työkanava Oy on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuuttaHallituksen tavoitteena on saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Tämä edellyttää myös osatyökykyisten osallistumista nykyistä enemmän työelämään. Tavoitteen saavuttamiseksi ja osana hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta on käynnissä Työkykyohjelma. Sen tarkoitus on edesauttaa osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jaksamista. Yksi ohjelman käytännön toimenpiteistä on Työkanava Oy:n toiminta.Työ-ja elinkeinoministeriö toimeenpanee Työkykyohjelmassa lisäksi useita muita osatyökyisten työllistymistä parantavia toimenpiteitä. Esimerkiksi TE-toimistoihin lisätään työkykykoordinaattoreita ja TE-palvelupiloteissa parannetaan TE-palvelujen osuvuutta osatyökykyisille. Lisäksi osatyökykyisten työllistymisen näkökulma on mukana hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmassa sekä juuri perustetun yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen toiminnassa.Työkykyohjelman lisäksi on käynnissä useita samaan suuntaan vieviä isoja uudistuksia, jotka auttavat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä työllistymään. Näitä ovat muun muassa TE-palvelujen uudistustyö, johon kuuluvat muun muassa TE-palvelujen järjestämisvastuun siirto kuntiin vuonna 2024, pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto ja palkkatuen uudistus.
NordenBladet — Hallitus esittää lakimuutosta, jonka myötä varuskunnissa toimitettaisiin laitosäänestys vaaleissa. Kuntavaaleissa 2021 varuskunnissa järjestettiin laitosäänestys väliaikaisen lakimuutoksen nojalla.Esityksessä ehdotetaan, että vaaleissa toimitettaisiin jatkossa laitosäänestys Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnissa ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä. Muutoksen myötä varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat äänioikeutetut voisivat äänestää laitosäänestyksessä.– Tällä muutoksella parannamme varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten mahdollisuuksia äänestää, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.1.2022, jotta se olisi voimassa tammikuussa 2022 toimitettavissa aluevaaleissa.Valtioneuvoston päätökset
NordenBladet — Yleispalvelulaajakaistan eli tarkoituksenmukaisen internetyhteyspalvelun yleispalvelunopeutta nostetaan nykyisestä tasosta 2 megabittiä sekunnissa tasolle 5 megabittiä sekunnissa.Valtioneuvosto antoi asiasta asetuksen 21.10.2021. Asetus tulee voimaan 25.10.2021.Asetuksen mukaan kuitenkin riittää, että internetyhteyden miniminopeus saapuvassa liikenteessä on vähintään 3,5 Mbit/s, normaalinopeus vähintään 4,5 Mbit/s sekä maksiminopeus vähintään 5 Mbit/s.Miniminopeudella tarkoitetaan liittymän vähimmäisnopeutta, joka toteutuu pääsääntöisesti aina. Normaalinopeus on nopeus, joka toteutuu 90-prosenttisesti jokaisen neljän tunnin mittausjakson aikana. Maksiminopeudella tarkoitetaan nopeutta, joka toteutuu ainakin osan ajasta.Mikä on yleispalvelulaajakaista?Yleispalvelu on viimesijainen turvaverkko ja peruspalvelujen saatavuuden takaaja, mikäli saatavissa ei ole markkinaehtoisia ratkaisuja. Yleispalvelu koskee kuluttajia ja mikroyrityksiä.Liikenne- ja viestintävirasto voi nimetä teleyrityksen yleispalveluyritykseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Yleispalveluyrityksiä on nimetty tällä hetkellä lähinnä harvaan asutuilla alueilla pohjoisessa Lapissa sekä itärajalla.
NordenBladet — Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jakoon ehdotetaan muutosta.Hallituksen esityksessä ehdotetaan tehtävien jakoa, joka vastaisi aiempaa paremmin laillisuusvalvojien perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä säädettyjä erityistehtäviä sekä kansainvälisistä sopimuksista johtuvia ja tosiasiallisia erikoistumisaloja. Oikeusasiamiehelle ohjautuisivat aikaisempaa laajemmin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvontaa koskevat asiat yksilötasolla ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kohdalla. Oikeuskanslerin tekemän laillisuusvalvonnan painopiste suuntautuisi puolestaan selvemmin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen rakenteellisten ja järjestelmätasoisten kysymysten tarkasteluun.– Ylimmät laillisuusvalvojamme ovat oikeusvaltiomme tärkeimpiä viranomaisia. Haluamme luoda heille paremmat olosuhteet tehdä valvontatyötään selkeyttämällä heidän välistä työnjakoaan. Toimiva laillisuusvalvonta tukee vakaan oikeusvaltion kehittämistä ja ylläpitämistä, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Valmistelussa on otettu huomioon yhteiskuntakehityksestä ja kansainvälisistä ilmiöistä johtuvat laillisuusvalvonnan tarpeet. Kokonaan uusi tehtävienjakoperuste olisi joihinkin teemoihin liittyvien laajojen asiakokonaisuuksien valvonta, kuten esimerkiksi ympäristöperusoikeuden turvaamiseen ja hallinnon automatisointiin kohdistuva laillisuusvalvonta.Muutoksella pyritään myös tehostamaan ylimpien laillisuusvalvojien resurssien käyttöä vähentämällä päällekkäistä työtä ja lisäämällä henkilöstön erikoistumismahdollisuuksia.Kummankaan laillisuusvalvojan toimivaltaan ei ehdoteta uusia tehtäviä eikä rajoituksia, ja tehtävien jakaminen olisi vastaisuudessakin vain ensisijainen toimintatapa. Kummallekin laillisuusvalvojalle voisi näin ollen kannella entiseen tapaan ja laillisuusvalvojat huolehtisivat itse työnjaon toteutumisesta. Muutokset ylimpien laillisuusvalvojien tehtävienjaossa edellyttävät kuitenkin tehokasta viestintää kantelujen ohjaamiseksi jo ensi vaiheessa tehtävienjakolain mukaisesti.Valtioneuvoston päätökset
NordenBladet — Hallitus esittää, että unionin oikeuden mukaisesti EU:n toimielimet vapautettaisiin arvonlisäverosta eräiden sellaisten hankintojen osalta, joita ne ovat tehneet reagoidakseen covid-19-pandemiaan.Verottomuus koskisi EU:n jäsenvaltioille, niiden kansallisille viranomaisille ja muille vastaaville toimijoille lahjoitettavia tavaroita ja palveluita. Verottomuus ei koskisi edelleen myytäviä hyödykkeitä.Esityksellä olisi lähtökohtaisesti lahjoitettavien tavaroiden ja palvelujen määrää lisäävä ja lahjoittajan hallinnollista taakkaa alentava vaikutus. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Lakia sovellettaisiin takautuvasti 1.1.2021 alkaen.
NordenBladet — Siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä uudistetaan siten, että sitä voidaan soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden koko laajuudessa.Esityksen tavoitteena on, että jatkossa kansallisen, siirtohinnoitteluun liittyvän säännöksen sisältö vastaisi Suomen verosopimuksiin sisältyvää, etuyhteysyritysten välisiä liiketoimia koskevan määräyksen sisältöä. Samaan konserniin kuuluvien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua koskevaa kansallista säännöstä voitaisiin soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden koko laajuudessa.Esitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kansainvälistä verotusta koskevaan kirjaukseen.Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan samaan konserniin kuuluvien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua. Samaan konserniin kuuluvien yritysten liiketoimiin voi kuulua esimerkiksi tavaroiden tai palveluiden kauppa. Uudistuksen esitetään tulemaan voimaan vuoden 2022 alusta. Verotuksessa uudistusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa.Hallituksen esitys julkaistaan päätökset-sivulla.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa 5.10.2021 avattua kiertotalouden investointiavustusten hakuaikaa 16.11. saakka. Avustusta on tarjolla uusien innovatiivisten tulevaisuuden kiertotalousratkaisujen edistämiseen. Alun perin tuen hakuaikaa oli 28.10. saakka. Avustuksiin on käytettävissä 575 000 euroa.Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää yrityksille avustusta innovatiivisiin kiertotalousratkaisuihin. Tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja, edistää ilmastotavoitteita ja edistää toimintatapojen muutosta kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi. Avustus on tarkoitettu joko investointeihin tai investointeihin tähtääviin kehittämishankkeisiin. Kiertotaloutta edistävät investoinnit voivat liittyä teknologiaan tai tukea uusia toimintatapoja tai palveluja. Kehittämishankkeita voivat olla merkittävien investointien vaatimat selvitykset tai investointien toteuttamiseen tarvittavien verkostojen ja yhteistoiminnan luominen. Avustusta voi hakea myös työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen. Tällöin avustusta voi saada myös kolmannen sektorin toimija. Tällä avustuksella toteutettavat hankkeet tulee toteuttaa 30.6.2023 mennessä. Tuen määrä on enintään 200 000 euroa yhtä yritystä kohden de minimis -ehtoisesti. Avustusta voi hakea tiistaihin 16.11.2021 klo 16.15 saakka. Hakemukset toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi. Lisäohjeita ja tietoa avustuksen hakemista varten www.tem.fi/kiertotaloustuki
