NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaAssi Salminen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 215 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi julkisen arvonannon osoituksista annetun lain muuttamisesta (HE 215/2020 vp; EV 126/2021 vp)UlkoministeriöOlli Kantanen, ulkoasiainneuvos p. 0295 350 359 – Valtuuskunnan asettaminen Pohjoismaiden neuvoston 73. istuntoon Kööpenhaminassa 1.-4.11.2021Saija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202 – Edustuston päällikön sivuakkreditointiMaa- ja metsätalousministeriöTapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152 – Myönnetään valtuudet tehdä kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kalastussäännön voimassaoloajan pidentämisestä 1 päivään toukokuuta 2024 noottienvaihdolla sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välillä.Liikenne- ja viestintäministeriöJenni Korhonen-Pereira Coutinho, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 045 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 115/2021 vp; EV 130/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöArto Rajala, hallitusneuvos p. 0295 064 828 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräistä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottoon liittyvistä määräaikaisista toimenpiteistä (HE 116/2021 vp; EV 135/2021 vp)
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 21.10.2021 eduskunnalle esityksen laiksi sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain muuttamisesta. Laki saatettaisiin vastaamaan sisällöltään sähkön sisämarkkinoista annetun EU-asetuksen vaatimuksia resurssien riittävyyden arvioinnin sekä kapasiteettimekanismien käyttöönoton osalta.Esityksen tavoitteena on kehittää tehoreservijärjestelmää vastaamaan strategisia reservejä koskevia uusia EU-sääntelyn vaatimuksia. Tehoreservijärjestelmällä pyritään jatkossakin varmistamaan sähkön riittävyys talvikauden huippukulutuksen aikana.Tehoreservin tarve ja määrä arvioitaisiin jatkossa vähintään kahden vuoden välein. Arviointi pohjautuisi sähkömarkkina-asetuksen mukaiseen eurooppalaista resurssien riittävyysarviointia täydentävään kansalliseen arvioon. Lisäksi Energiaviraston tulisi tehoreservin määrää mitoittaessaan ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä asetettava sähkön toimitusvarmuuden tavoitetaso.Tehoreserviin voisivat jatkossa osallistua voimalaitosten ja kulutusjoustoon kykenevien kohteiden lisäksi myös tekniset vaatimukset täyttävät energiavarastot sekä näiden yksiköiden yhdistelmät (aggregointi). Tehoreservi on aiemmasta poiketen ilmoitettava Euroopan komissiolle valtiontukena. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi 21.10.2021 Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman ja päätti sen toimittamisesta Euroopan komissiolle. Ohjelma tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä.Ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimet. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet sisällytetään erikseen ohjelmaan myöhemmin tehtävällä ohjelmanmuutoksella. Ohjelma koskee Manner-Suomea. Ahvenanmaan maakuntahallitus vastaa omasta ohjelmatyöstään.”Uusi seitsenvuotinen Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma tarjoaa raamit pitkäjänteiselle alueiden kehittämiselle. Ohjelman rahoituksella esimerkiksi tuetaan yritysten TKI-toimintaa, edistetään osaavan työvoiman saatavuutta, vauhditetaan vihreää siirtymää ja lisätään nuorten osallisuutta – ohjelmalla edistetään siis kestävää kasvua ja ihmisten hyvinvointia”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Ohjelma tukee kestävän kehityksen mukaista uudistumista, osaamisen kehittämistä ja osallisuuttaUudistuva ja osaava Suomi -ohjelman läpileikkaavia painopisteitä ovat kestävä kehitys, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, digitaalisuus, kansainvälistyminen, ilmastonmuutos ja innovatiivisuus. Nämä sisältyvät kaikkeen toimintaan. EAKR-rahoituksesta 35 prosenttia kohdistetaan ilmastotoimenpiteisiin.Ohjelmassa on kuusi toimintalinjaa:Innovatiivinen Suomi (EAKR): Tavoitteena on edistää alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Rahoituksella vauhditetaan pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää digitalisaatiota kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi.Hiilineutraali Suomi (EAKR): Tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Rahoitusta kohdennetaan myös toimiin, joilla varaudutaan ilmastonmuutokseen.Saavutettavampi Suomi (EAKR): Tavoitteena on tukea pk-yritystoimintaa Itä- ja Pohjois-Suomessa kehittämällä paikallista tieliikenneinfrastruktuuria harvaan asuttujen alueiden erillisrahoituksella.Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+): Tavoitteena on tukea työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, jatkuvaa oppimista ja joustavia koulutuspolkuja.Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+): Tavoitteena on tukea lastensuojelun asiakkaana olevien sekä erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten elämäntilannetta ja pärjäämistä.Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+): Tavoitteena on auttaa heikommassa asemassa olevia tarjoamalla tukea elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden hankintaan. Samanaikaisesti pyritään tarjoamaan muita palveluja, joilla avunsaajien tilannetta parannetaan.Ohjelman julkinen rahoitus noin 3,2 miljardia euroaUuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden toteutus kohdistuu vuosille 2021–2027. Ohjelman rahoitus koostuu EU-rahoituksesta ja kansallisesta rahoituksesta. Ohjelman julkinen rahoitus on 2,493 miljardia euroa, joista 1,469 miljardia on EU-rahoitusta ja 1,024 miljardia kansallista vastinrahoitusta. Myöhemmin vahvistettava oikeudenmukaisen siirtymän rahoitus tulee olemaan yhteensä noin 0,7 miljardia euroa.Ohjelman toimeenpano käynnistyy marraskuussaJokainen jäsenmaa laatii kutakin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakautta koskevan ohjelman, jossa kuvataan jäsenmaan kehittämistoiminnalle asettamat lähtökohdat, tavoitteet ja toimet sekä rahoitus EU:n ohjelmakautta koskevien säädösten mukaisesti. Suomen ohjelma on valmisteltu laajassa kumppanuudessa ministeriöiden, alueiden ja järjestöjen edustajien kanssa. Euroopan komission odotetaan antavan lopullinen hyväksyntä ohjelmalle maalis–huhtikuussa 2022. Ohjelman toimeenpano käynnistyy asteittain hankehauilla loppuvuoden 2021 aikana. Ensimmäisiä rahoituspäätöksiä tehdään keväällä 2022. Rahoitusta myöntävät maakuntien liitot, ELY-keskukset ja Ruokavirasto. Ohjelman uudet verkkosivut avautuvat marraskuussa osoitteessa www.rakennerahastot.fi. Verkkosivuille kootaan tietoa muun muassa tulevan ohjelmakauden avautuvista hankehauista.
NordenBladet — Hallitus korostaa, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulee tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Hallitus pitää periaatteellisesti tarpeellisena, että ilmastotoimien mahdollisia haitallisia tulonjakovaikutuksia kompensoidaan etenkin pienituloisille ja haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille. Nykymuotoinen komission ehdotus ei kuitenkaan ole hallituksen mielestä tarkoituksenmukainen. Erityisesti hallitus kritisoi ehdotukseen sisältyvää mahdollisuutta suoriin tulonsiirtoihin EU:n talousarviosta ja painottaa, että päällekkäisiä kompensaatiojärjestelmiä tulisi välttää.Hallitus linjasi kantaansa komission ehdotukseen uuden ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta tänään eduskunnalle toimittamassaan U-kirjelmässä. Rahaston perustaminen linkittyy tiiviisti päästökaupan ehdotettuun laajentumiseen liikenne- ja lämmityspolttoaineisiin, johon hallitus suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti. Uuden päästökaupan myötä tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle määräytyisi hinta, jonka kustannusvaikutukset voivat heijastua haitallisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, mikroyrityksiin ja liikenteen käyttäjiin. Rahaston tavoitteena olisi vähentää näitä negatiivisia vaikutuksia. Komission ehdottaman rahaston koko olisi 72,2 miljardia euroa, ja se toimisi määräaikaisesti vuosina 2025-2032.Hallitus pitää yleisellä tasolla hyvänä, että uuden päästökauppajärjestelmän huutokauppatulojen avulla pystyttäisiin kompensoimaan mahdollisia negatiivisia vaikutuksia haavoittuvimmissa asemissa oleville kotitalouksille ja muille toimijoille sekä toisaalta tukemaan puhtaita investointeja. Hallitus pitää myös hyvänä, että komissio kiinnittää huomiota ilmastotoimien oikeudenmukaiseen toteutumiseen. Esitys ei kuitenkaan nykymuodossaan ole tarkoituksenmukainen. Hallitus korostaa, että ehdotuksen jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota saavutettavaan EU-tason lisäarvoon, kustannustehokkuuteen sekä hallinnolliseen taakkaan. Myös rahaston suureen kokoon hallitus suhtautuu varauksellisesti.Hallitus suhtautuu kriittisesti monivuotisen rahoituskehyksen avaamiseen ja siihen, että EU rahoittaisi suoria sosiaalietuuksiaRahasto rahoitettaisiin siten, että jäsenmaat luovuttaisivat neljäsosan uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan huutokauppatuloista EU:n omiksi varoiksi. Ehdotus edellyttää muutoksia EU:n omia varoja koskevaan päätökseen. Lisäksi päätöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä olisi muutettava. Hallitus suhtautuu näihin erittäin kriittisesti. Rahaston varojen hyödyntäminen edellyttäisi jäsenmaakohtaisen suunnitelman laatimista ja hyväksyttämistä komissiossa. Rahastosta myönnettävät avustukset voisi jäsenvaltioissa käyttää toimiin, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edesauttaisivat siirtymää kohti vähä- ja nollapäästöistä liikennettä ja rakennusten lämmitystä. Tämän lisäksi ehdotus mahdollistaa sen, että jäsenmaat voivat suunnitelmissa osoittaa suoria tulonsiirtoja haavoittuville kotitalouksille, liikenteenkäyttäjille ja mikroyrityksille. Hallitus toteaa, että jäsenvaltioiden tulee ensisijaisesti vastata perusturvan vähimmäistasosta osana sosiaaliturva- ja huoltojärjestelmiään. Valtioneuvosto suhtautuu erityisen kriittisesti siihen, että EU toimisi jäsenvaltioiden rinnalla suorien sosiaalietuuksien rahoittajana.Hallitus linjaa kannassaan, että sillä on valmius tarkastella vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat eduskunnan kantojen ja Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaisen ratkaisun. Tämä arviointi voidaan tehdä, mikäli 55-valmiuspaketin toteutuminen tai Suomen tavoitteisiin nähden riittävän kunnianhimoisen kokonaisuuden saavuttaminen sitä vaatii.”Sosiaalirahasto herättää paljon kysymyksiä ja epäilyksiä – ja aivan syystä. Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä iso kuva. Komission ehdotukset päästökaupan laajentamisesta ja sosiaalirahaston perustamisesta linkittyvät tiivisti toisiinsa. Jos sosiaalirahastoa ei perusteta eikä uutta päästökauppaa tule, menetetään tehokas keino vähentää fossiilisia päästöjä kaikkialla EU:n alueella ja erityisesti niissä jäsenmaissa, joissa on meitä vähäisemmät velvoitteet päästökaupan ulkopuolella. Siksi on tärkeää, että Suomen kanta ei ole kategorinen ei, ja vaihtoehtoja selvitetään”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Miten työ etenee?Komission ehdottama uusi rahasto on osa laajempaa EU:n ilmastopakettia eli 55-valmiuspakettia, jonka Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa. Paketilla pannaan toimeen EU:n velvoite vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius EU:n tasolla vuoteen 2050 mennessä.Säädösehdotusten käsittely on alkanut Euroopan unionin neuvoston työryhmissä. Neuvottelut kestävät ainakin vuoteen 2022 asti.
NordenBladet — EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 käynnistyy 1.11.2021. Valtioneuvosto on antanut viimeiset ohjelmakautta koskevat asetukset lokakuussa ja lainsäädäntökokonaisuus on nyt valmis.Säädöspohja muodostuu kolmesta laista ja neljästä asetuksesta, jotka sisältävät säännökset muun muassa ohjelmakauden toimeenpanoon osallistuvista viranomaisista ja muista toimijoista sekä alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varoista rahoitettavista hankkeista.Toimeenpanolaki ja -asetus muodostavat aluekehittämisjärjestelmän selkäranganAlueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa (756/2021, toimeenpanolaki) säädetään alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmästä toimijoineen, viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta. Laki sisältää myös Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmien, eli Interreg-ohjelmien, toimeenpanoa koskevat kansalliset säännökset. Laki tuli voimaan 1.9.2021.Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021, toimeenpanolaki) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpano-asetus) täsmentää toimeenpanolain säännöksiä kansallisen aluepolitiikan ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta ja yhteensovittamisesta. Asetus tuli voimaan 1.9.2021. Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpano-asetus)Rahoituslaki sekä tukikelpoisuus- ja rahoitusasetukset täydentävät alue- ja rakennepolitiikan rahastojen EU-sääntelyäLaki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (757/2021, rahoituslaki) täsmentää ja täydentää tulevan ohjelmakauden 2021–2027 rahastojen sääntelykokonaisuuden kansallista soveltamista. Lakia sovelletaan ohjelmakauden hankkeiden lisäksi kansallisten alueiden kehittämisen varojen sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen myöntämiseen ja maksamiseen. Laki tuli voimaan 1.9.2021.Laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (757/2021, rahoituslaki)Valtioneuvoston asetuksessa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (tukikelpoisuusasetus) annetaan kansalliset säännökset ohjelmakaudella rahoitettavien hankkeiden kustannusten korvausperusteista, käytettävissä olevista kustannusmalleista, kustannusten tukikelpoisuuden yleisistä edellytyksistä, hyväksyttävistä kustannuksista ja niihin liittyvistä keskeisistä menettelyistä.Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (tukikelpoisuusasetus)Valtioneuvoston asetuksella alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoitusasetus) annetaan säännöksiä tuen käyttökohteista, tuen hakemisesta, päätöksenteosta, tuen maksamisesta ja hankkeen muutostilanteista ja menettelyistä. Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoitusasetus)Tukikelpoisuus- ja rahoitusasetukset tulivat voimaan 15.10.2021.Yritystukilain ja -asetuksen mukaiset avustukset on suunnattu erityisesti pk-yritysten kasvuun ja kehittämiseenLaki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 (758/2021, yritystukilaki) koskee kahta ELY-keskusten yritystoiminnan kehittämiseksi myöntämää avustusta, joita ovat yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus. Avustusohjelmia käytetään EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien toimeenpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 sekä kansallisesti rahoitettaviin avustuksiin. Laki tulee voimaan 1.11.2021.Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 (758/2021, yritystukilaki)Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 sisältää tarkemmat säännökset muun muassa yrityksen kehittämisavustuksen ja toimintaympäristön kehittämisavustuksen enimmäismääristä, avustuksen käyttökohteista, avustuksen myöntämisessä käytettävistä kustannusmalleista sekä avustusta myönnettäessä sovellettavista Euroopan unionin valtiontukisäännöistä. Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028Asetus tulee voimaan 1.11.2021.
NordenBladet — Hallitus esitti 21.10.2021, että Tasavallan presidentti vahvistaisi uuden sähköisiä tietullijärjestelmiä koskevan lain. Laki koskee muutoksia eurooppalaiseen tietullijärjestelmään eikä se velvoita tai johda tietullien käyttöönottoon Suomessa.Lain on tarkoitus tulla voimaan 23.10.2021. Voimaan tullessaan uusi laki kumoaisi nykyisen samannimisen lain.Lailla pantaisiin Suomessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston uusi direktiivi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ja laiminlyötyjä tiemaksuja koskevasta tiedonvaihdosta. Direktiivi koskee pääasiassa sähköisten tietullien teknistä yhteentoimivuutta.Lakiesitys sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ei toteuta hallitusohjelman kirjausta ruuhkamaksut mahdollistavasta laista. Kyseinen lainsäädännön valmistelu tapahtuu erikseen ja siitä vastaa valtiovarainministeriö.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläketurvaa koskevat indeksit vuodelle 2022.Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2691. Työeläkeindeksi nousee noin 2,28 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.Palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,501. Vuoteen 2021 verrattuna palkkakerroin nousee noin 2,46 prosenttia. Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.
NordenBladet — Hallitus antoi 21.10.2021 eduskunnalle esityksensä asevelvollisuuslain ja siviilipalveluslain 79 §:n muuttamisesta sekä uuden lain naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.Lakien tarkoitus on sujuvoittaa asepalvelusta.Asevelvollisuuslakiin tehdään muutoksia vaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Pandemiatilanteissa kutsunnat olisi mahdollista järjestää etänä. Tällöin poikkeusmenettelyistä päättäisi puolustusministeriö. Asevelvollinen sen sijaan ei voisi päättää kutsuntoihin osallistumisen tavoista. Samasta syystä aluetoimistoille lisättäisiin mahdollisuus perua kertausharjoituksia ja peruuttaa harjoitusmääräyksiä pandemiatilanteissa.Tällä hetkellä laissa ei ole yhtenäistä säännöstä siitä, milloin asepalvelus tulisi viimeistään aloittaa. Lakiehdotuksessa esitetään aikarajaksi, että varusmiespalvelus pitäisi aloittaa viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta.Naisten vapaaehtoiseen palvelukseen hakemista aikaistetaan noin kuudella viikolla. Hakemukset tulisi jättää viimeistään 15. tammikuuta. Muutos mahdollistaa naisten valintatilaisuuden järjestämisen kutsuntojen kanssa samanaikaisesti. Myös valintoihin liittyvät terveystarkastukset saadaan näin samaan rytmiin miesten kanssa.Naisten oikeutta keskeyttää vapaaehtoinen palvelus lyhennetään 45 vuorokaudesta 30 vuorokauteen palveluksen aloittamisesta. Näin estetään keskeyttäminen tehtyjen koulutushaaravalintojen jälkeen ja niistä aiheutuvat siirrot perusyksiköiden välillä.Siviilipalveluslakiin esitetään muutosta, joka selkeyttäisi siviilipalveluksesta jo kertaalleen kieltäytyneiden ja tuomittujen asemaa. Vapauttavan tuomion saaneita ei enää määrättäisi uudelleen palvelukseen rauhan aikana.Ehdotettujen lakimuutosten ja uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.Asevelvollisuuslain säännöstä viimeisestä mahdollisesta varusmiespalveluksen aloittamisajankohdasta sovellettaisiin vasta 1.1.2024 jälkeen varusmiespalveluksen aloittaviin varusmiehiin.Hallituksen esityksiin ei kuulu sellainen asevelvollisuusjärjestelmän ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen laajempi kehittäminen, jota arvioidaan valtioneuvoston 5.3.2020 asettamassa parlamentaarisessa komiteassa.
NordenBladet — Hallitus esittää työttömyysvakuutusmaksuihin 0,20 prosentin korotusta ensi vuodelle. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,50 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 197 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 2,05 prosenttia palkasta.Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi ensi vuonna 0,74 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,50 prosenttia palkasta.Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan 2 197 500 euroa. Sen ylittävältä osalta maksu olisi 1,18 prosenttia palkasta.Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 197 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,49 prosenttia palkasta.Omavastuumaksun palkkasummarajoja ehdotetaan muutettaviksi siten, että täysimääräinen omavastuumaksu perittäisiin yrityksiltä, joiden palkkasumma olisi vähintään 35 160 000 euroa. Omavastuumaksua ei perittäisi yrityksiltä, joiden palkkasumma olisi enintään 2 197 500 euroa. Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait tulisivat voimaan 1.1.2021. Työttömyysvakuutusmaksut vahvistetaan kalenterivuosittain.
NordenBladet — Hallitus esittää, että joitain marraskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatkettaisiin vuoden 2022 loppuun asti. Esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa työttömyysturvan toimeenpanoa ja näin keventää etuushakemuksen käsittelyn edellyttämää työmäärää.Työttömyysturvan suojaosan korotusta sekä liikkuvuusavusta ja yritystulon sovittelua koskevia poikkeuksia ei esitetä jatkettavaksi.
