NordenBladet — Vuoden 2021 Luonnonvara- ja biotalouspäiviä vietettiin 21. lokakuuta virtuaalisesti. Päivän teemana oli Lahden ympäristöpääkaupunkivuosi ja sivuvirtojen kestävä hyödyntäminen. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä ja edistää metsätalouden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä.Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä totesi avauspuheenvuorossaan, että luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen on ministeriön hallinnonalan ytimessä. ”Erittäin ajankohtainen teema luonnonvara-alalla on tuotannossa syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen. Se tarjoaa ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin”.Hämeen ELY-keskuksen ylijohtaja Tommi Muilu arvioi puheenvuorossaan, että Lahti on ansainnut eurooppalaisen ympäristökaupungin tittelin aidolla sitoutumisella ympäristöstä huolehtimiseen. ”Esimerkiksi Sibeliustalon puurakentaminen ja sen vieressä oleva kallionsisäinen jätevedenpuhdistamo ovat esimerkkejä oman aikansa ympäristöratkaisuista. Nyt teemme ratkaisuja uusiin ympäristöhaasteisiin.”Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoi tervehdyksessään, että Lahden ympäristöpääkaupunkivuosi on lähtöpiste kaupungin kunnianhimoisille ympäristötavoitteille. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2025. ”Uskomme, että tämä houkuttelee Lahteen uutta yritystoimintaa”.Aamupäivän puheenvuoroissa kuultiin konkreettisia yritysesimerkkejä sivuvirtojen kestävästä hyödyntämisestä Lahden seudulla. Anna Nicol Fazerilta kertoi, miten ksylitolitehdas tuottaa kauramyllyn sivuvirroista raaka-aineita elintarviketeollisuuteen ja biopohjaisen energian tuotantoon. Johanna Rusanen Salpakierto Oy:stä esitteli Kujalan yritysekosysteemiä. Niko Wassholm Labio Oy:stä kertoi Kujalassa sijaitsevasta Suomen suurimmasta biokaasulaitoksesta. Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä kertoi Koskisen Oy:n Sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck.Kimmo Hietanen Viking Maltilta kertoi yrityksen mittavasta laitosinvestoinnista Lahteen ja kuinka uudessa laitoksessa sivuvirtoja hyödynnetään energiantuotantoon täysimääräisesti. ”Näin mittavissa määrissä ruokaraaka-aineiden sivuvirtoja korostuu niiden käytön taloudellisuus, mutta erityisesti niiden vastuullisuus ja ympäristövaikutus. Jyvistä ja maltaista irtoaa merkittävä määrä pölyä ja kuorta, joista tuotamme energiaa laitokselle”.Valtiohallinnon näkökulmaa Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kuultiin TEM:n Ulla Palanderin puheenvuorossa uuden biotalousstrategian valmistelusta ja MMM:n Petri Koskela kertoi elintarvikealan materiaalitehokkuusohjelmasta. Ruoka-ala on toimialojen joukossa edelläkävijä, sillä se on ensimmäinen materiaalitehokkuuden edistämiseen sitoutunut ala Suomessa.Sivuvirtojen hyödyntämisen ja skaalautuvuuden edistämisestä kuultiin hyviä esimerkkejä ja alueellista näkökulmaa ympäri Suomen. Keskustelemassa olivat Sinikka Koikkalainen Hämeen ELY-keskuksesta, Tuomas Pussila Kemin Kiertotalouskeskuksesta sekä Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Keskustelussa nousi vahvasti esiin materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden edistämisen tärkeys ilmastotoimien merkityksen lisäksi.Tilaisuus oli suunnattu maa- ja metsätalousministeriön ja muiden ministeriöiden edustajille, toimialan tehtäviä hoitavien virastojen ja laitosten johdolle ja keskeisille asiantuntijoille sekä maakuntien ja muiden sidosryhmien edustajille.Tilaisuuden järjesti maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinneista perjantaina 22. lokakuuta.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Suomen Madridin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Sari Raution Andorraan. Lisäksi tasavallan presidentti sivuakkreditoi Suomen Nairobin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Pirkka Tapiolan Seychelleille ja Ugandaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 22.10.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon valtiovarainministeriölle eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta annetun lain ja tuloverolain 9 ja 10 §:n muuttamisesta annettujen lakien hallituksen esityksen luonnoksesta.Arviointineuvosto katsoo, että ehdotettu sääntely voi olla asiaa vähemmän tuntevalla henkilölle vaikeasti ymmärrettävää ja esitysluonnoksestakin saa kuvan, että sääntelyn soveltamistilanteet voivat olla monimutkaisia. Esitysluonnoksen mukaan verovelvollisten on vähintään tunnettava ehdotetun sääntelyn sisältö ja noudatettava siitä seuraavia ilmoittamisvelvoitteita. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin esitysluonnoksen vaikutuksia erilaisten verovelvollisten näkökulmasta.Lakiluonnoksesta saa käsityksen, että ehdotettujen lakimuutosten soveltamistilanteet tulevat olemaan hyvin harvinaisia ja koskettamaan rajattua kohderyhmää. Esitysluonnoksessa on kuvattu vaikutusten olevan vähäisiä. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi kuvata selkeämmin, kuinka todennäköistä on ylipäätänsä arvioitujen vaikutusten toteutuminen. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ja kuntaministeri Sirpa Paatero edustavat etäyhteyksin Suomen hallitusta EU:n tulevaisuuskonferenssin toisessa täysistunnossa, joka järjestetään 22.-23.10.2021 Strasbourgissa. Suomea edustaa myös kansalaisedustajaksi nimetty Ninni Norra.Tulevaisuuskonferenssin täysistunnon keskustelua valmistellaan yhdeksässä temaattisessa työryhmässä, jotka käynnistävät työnsä perjantaina. Työryhmät valmistelevat tulevaisuuskonferenssin täysistuntokeskusteluita. Työryhmät käsittelevät muun muassa asioita, joita kansalaiset nostavat esiin ympäri Eurooppaa järjestettävissä kansalaistilaisuuksissa, EU-tason kansalaispaneeleissa sekä verkkofoorumissa. Valtioneuvostossa Euroopan tulevaisuuskonferenssista vastaava eurooppaministeri Tuppurainen edustaa Suomea työryhmässä, jonka teemana on arvot, oikeudet, oikeusvaltio ja turvallisuus. Kuntaministeri Paatero puolestaan edustaa Suomea digitalisaatio-työryhmässä. ”Suomi on Euroopan kärkeä digitalisaatiossa, ja se antaa meille mahdollisuuksia vaikuttaa. Toimimme EU:ssa sen puolesta, että eurooppalainen visio digitaalisesta tulevaisuudesta on ihmislähtöinen ja yhdenvertainen”, sanoo julkisen hallinnon digitalisaatiosta vastaava kuntaministeri Sirpa Paatero.Eurooppaministeri Tuppurainen käyttää Suomen hallituksen puheenvuoron lauantaina täysitunnossa. Lauantaina istunnossa käsitellään muun muassa EU-tason kansalaispaneelien, jäsenmaissa järjestettyjen kansalaistilaisuuksien sekä verkkofoorumin tähänastisia aihenostoja. Suomessa kansalaisten näkemyksiä ja toiveita kootaan muun muassa ministerien Eurooppa olemme me –kiertueella. Viisi ensimmäistä tapahtumaa on jo järjestetty ja useita muita on vielä tulossa eri puolilla Suomea. ”On tärkeää, että tulevaisuuskonferenssi säilytetään vahvasti kansalaisia lähellä olevana projektina. Tämän täytyy näkyä myös täysistunnossa ja työryhmissä. Meidän on käytettävä täysimääräisesti tämä mahdollisuus kuulla laaja-alaisesti eurooppalaisten ajatuksia ja entisestään lisätä unionin läpinäkyvyyttä”, toteaa ministeri Tytti Tuppurainen.Suomalaiset voivat vapaasti jakaa ajatuksiaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimessa verkkofoorumissa. Verkkofoorumin kautta haetaan kansalaisten näkemyksiä esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Sosiaalisessa mediassa käytetään EU-tason yhteistä tunnistetta #SinunTulevaisuutesi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö avaa 9.11.2021 uuden rahoitushaun osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuutta. Hausta rahoitetaan metsätalouden ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta tukevia kehittämis- ja koulutushankkeita yhteensä noin seitsemällä miljoonalla eurolla.Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sisältyy yhteensä 10 miljoonan euron määräraha, joka suunnataan  metsätalouden ilmastokestävyyttä edistäviin toimenpiteisiin vuosina 2022–2025. Määrärahasta rahoitetaan kehittämis- ja koulutushankkeita, joilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen.Marraskuussa avautuva ensimmäinen rahoitushaku on auki 15.12.2021 asti. Hankkeet voivat käynnistyä aikaisintaan maaliskuussa 2022 ja ne on saatava valmiiksi vuoden 2024 loppuun mennessä. Hakemuksia toivotaan erityisesti laajoilta hankekokonaisuuksilta.Hankehaussa rahoitetaan hankkeita, joissakehitetään ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta turvaavia metsänhoidon ja -käsittelyn menetelmiä huomioiden myös peitteisen metsänkasvatuksen kehitystarpeet,parannetaan metsätalouden ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta tukevaa arvonmuodostusta, tehostetaan metsätoimenpideketjuja ja kehitetään uusia kansallisesti ja globaalisti hyödynnettäviä innovaatioita taiedistetään ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta tukevien metsätalouden käytänteiden jalkauttamista koulutuksen avulla.Metsätaloudessa pyritään menetelmäkehityksen avulla siirtymään kohti ns. täsmämetsätaloutta, eli paremmin kohdennettuja ja monimuotoisempia hakkuu- ja kasvatusmenetelmiä, joissa muun muassa maaperä ja luontoarvot sekä vesien suojelu huomioidaan nykyistä vahvemmin.”Tämä on erinomainen mahdollisuus Suomen metsäsektorille viedä eteenpäin kestävää kasvua ja vahvistaa entisestään metsien ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta talousmetsissä”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Rahoituksen myöntäminen perustuu Suomen hiilineutraalisuustavoitetta 2035 tukevaan valtioneuvoston asetukseen maankäyttösektorin ilmastokestävistä toimenpiteistä, ja hankehaku on osa maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaa Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.Suomen kestävän kasvun ohjelmaa toteuttavien hankkeiden on noudatettava ”Ei merkittävää haittaa” -periaatetta. Haun tavoitteista ja kriteereistä kerrotaan tarkemmin hakuilmoituksessa.Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisää kokonaisuudesta osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelmaAiheesta lisää:Hakuilmoitus (PDF)Suomen kestävän kasvun ohjelma (investoinnin P1C5I2 kuvaus sivulla 95)Valtioneuvoston asetus 5/2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Alueiden talous ja työllisyys ovat lähteneet koronakriisin helpottumisen ja rajoitusten purkamisen myötä vahvaan kasvuun. Odotukset lähitulevaisuudesta ovat eri puolilla maata positiiviset ja työvoiman kysyntä on vilkasta. Käytännössä kaikilla alueilla tulevaisuuden näkymiä vaimentaa kuitenkin huoli osaavan työvoiman saatavuudesta. Arviot perustuvat 22.10.2021 julkaistuun maakuntien ja seutukuntien nykytilaa ja lähiajan kehitysnäkymiä tarkastelevaan katsaukseen, jonka ELY-keskukset ovat laatineet yhdessä muiden keskeisten aluekehittäjien kanssa. Katsauksen arviot on tuotettu syyskuun 2021 aikana.”Hienoa nähdä, että kaikkialla Suomessa on vahvaa talouskasvua ja uskoa huomiseen. Koronakriisin varjo alkaa hiljalleen väistyä, myös palvelusektorilla”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. ”Alueiden huoli osaavan työvoiman saatavuudesta tulee ottaa vakavasti. Hallitus tekee hartiavoimin töitä, jotta työt ja tekijät kohtaisivat entistä paremmin”, ministeri Lintilä jatkaa. Alueiden kasvua vauhdittavat teollisuuden näkymät ja palvelujen kysynnän kasvuTeollisuuden tilauskannat ovat kehittyneet hyvin ja vienti on vahvassa kasvussa. Käynnissä ja suunnitteilla on useita suuria teollisuuden investointeja muun muassa Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa ja monilla muilla alueilla. Akkuteollisuus on nyt vahvassa nosteessa. Metsäteollisuudessa on samanaikaisesti menossa isoja investointeja ja tuotantolaitosten lakkauttamisia. Rakentaminen on kasvukeskuksissa vilkasta, mikä pohjautuu ennen muuta asuntorakentamiseen ja aktiiviseen korjausrakentamiseen.Koronapandemia on koetellut erityisesti palvelusektoria, kuten matkailua, majoitus- ja ravitsemisalaa sekä tapahtumatuotantoa. Palvelujen kysyntä on kasvanut muun muassa kotimaan matkailun ja kaupan osalta. Silti tulevaisuus näyttäytyy edelleen epävarmana. Esimerkiksi matkailun osalta Venäjältä tulevien matkailijoiden puute nakertaa yritysten liikevaihtoa muun muassa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Lentoliikenne on alkanut elpyä, mutta edelleen pääkaupunkiseudulle tärkeän työllistäjän, Helsinki–Vantaan lentoaseman, matkustajamäärät ovat vain neljäsosa siitä mitä ne olivat ennen koronakriisiä.Osaavan työvoiman saatavuus ja pitkäaikaistyöttömyys edelleen alueiden huolenaOsaavan työvoiman saatavuuden ongelmat ovat koko korona-ajan pysyneet pinnalla. Talouden elpymisen myötä ne ovat kärjistyneet entisestään ja koskevat yhä useampia toimialoja ja ammatteja. Pahimmillaan työvoiman saatavuusongelmat vaimentavat alueiden kasvunäkymiä.Työttömien määrä on laskenut ripeästi kautta maan. Työllisyyden kasvu pohjautuu pitkälti lomautusten vähenemiseen ja työvoiman kysynnän vilkastumiseen. Työttömyyden pitkittyminen nähdään alueilla haasteena, vaikka tuoreimpien tietojen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvu näyttäisi taittuvan. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppa-neuvosto keskusteli Brysselissä torstaina 21. lokakuuta korkeista energian hinnoista, EU:n oikeusvaltiotilanteesta, koronapandemiasta sekä kauppapolitiikasta. Lisäksi ulkosuhdeasioissa nousivat esille Glasgow’n COP26-ilmastokokous, Itäinen kumppanuus ja ASEM-huippukokous. Suomea huippukokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin. Kokous jatkuu perjantaina.Eurooppa-neuvosto kävi laajan keskustelun energian hintojen nousun vaikutuksesta kansalaisiin ja yrityksiin. Komissiota ja neuvostoa pyydetään harkitsemaan keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia, joilla voidaan estää liiallista hintojen vaihtelua. Samalla halutaan vahvistaa EU:n energian joustava käyttö ja varmistaa vihreä siirtymä. Ylimääräinen energianeuvosto kokoontuu 26. lokakuuta Luxemburgissa harkitsemaan jatkotoimia.Suomi katsoo, että hintashokkien välttämiseksi on tärkeää luopua fossiilisista polttoaineista. Samaan aikaan on kasvatettava uusiutuvan energian ja muiden päästöttömien energialähteiden osuutta. Hintojen noustessa on kiinnitettävä huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin kuluttajiin.Varsinaisen asialistan ulkopuolella EU:n valtiojohtajat käsittelivät myös jäsenmaiden oikeusvaltiotilannetta. Keskustelussa nostettiin esille huoli EU-oikeuden etusijan kyseenalaistamisesta. Suomi katsoo, että toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi Euroopassa on jatkettava. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.Eurooppa-neuvosto totesi rokotusten edistäneen merkittävästi Covid-19:n vastaista taistelua. Rokotuskattavuutta on edelleen nostettava muun muassa torjumalla disinformaatiota. Rokotteiden tuotantoa on niin ikään vauhditettava myös siksi, että EU voi vastata sitoumukseen globaalista solidaarisuudesta. EU:n on jatkossa oltava paremmin varautunut kriiseihin.Eurooppa-neuvosto kävi strategisen keskustelun kauppapolitiikan tavoitteista. Suomi katsoo, että EU:n on pysyttävä avoimena kansainväliselle kaupalle ja investoinneille, ja sillä on oltava johtorooli Maailman kauppajärjestön uudistamisessa. Kauppapolitiikan on myös vahvistettava kestävän kehityksen tavoitteita.Ulkosuhteissa Eurooppa-neuvosto käsitteli valmistautumista ASEM-huippukokoukseen 25. ja 26. marraskuuta sekä itäisen kumppanuuden huippukokoukseen 15. joulukuuta. Glasgow’n COP26-kokouksen osalta EU:n valtiojohtajat peräävät kunnianhimoisia globaaleja toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.Eurooppa-neuvosto huomioi myös Kiinan Kunmingissa järjestettävän luonnon biodiversiteettia käsittelevän COP15-kokouksen valmistelut. Luonnon monimuotoisuuden kadon estämiseksi tarvitaan kunnianhimoisia toimia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu perjantaina 22.10.2021 Naton puolustusministerikokouksen toisen kokouspäivän työistuntoon, jonka aiheina ovat geostrategiset haasteet sekä EU-Nato-yhteistyö.
”Nato on keskeinen transatlanttista ja eurooppalaista turvallisuutta ja vakautta edistävä toimija. Suomelle on tärkeää päästä säännöllisesti vaihtamaan näkemyksiä Naton ja sen liittolaisten kanssa”, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen.
Nato-maiden lisäksi kokoukseen on kutsuttu Suomen ja Ruotsin puolustusministerit sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell. Kokous järjestetään Naton päämajassa Brysselissä.

Lisätietoa kokouksen agendasta antaa erityisasiantuntija Outi Nieminen, puh. +358 295 140 079 sekä kokouksen viestintään liittyen viestintäsuunnittelija Emma Virkkunen puh. +358 295 140 176.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen eli datahubin käyttöönoton edellyttämät säädösmuutokset tulevat voimaan 27.10.2021. Niitä ovat laki sähkömarkkinalain muuttamisesta ja laki eräistä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottoon liittyvistä määräaikaisista toimenpiteistä. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa nämä lakimuutokset perjantain esittelyssä.Datahub otetaan käyttöön 21.2.2022, mutta sen viiden kuukauden pituinen käyttöönottojakso alkaa jo 1.11.2021. Datahubin käyttöönotto aiheuttaa muutoksia erityisesti sähkökauppojen selvitykseen jakeluverkoissa ja sähkön vähittäismyynnin markkinaprosesseihin.Keskitetty ja standardoitu rajapinta sähkönkulutustietoon edistää älyverkkojen ja -mittareiden täysimääräistä hyödyntämistä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia- ja palveluita kuten energiatehokkuuspalveluita, sähköautojen latausoperaattoreiden toimintaa ja kysyntäjouston tarjoamista markkinoille, helpottaa hajautetun sähköntuotannon käsittelyä sekä lisää kilpailua vähittäismarkkinoilla.Suomen vähittäismarkkinoilla toimii 77 jakeluverkonhaltijaa ja 64 vähittäismyyjää. Vuoden aikana Suomessa tapahtuu noin miljoona muuttoa, yli 200 000 myyjänvaihtoa ja mittaustietoja vaihdetaan 3,5 miljoonasta käyttöpaikasta päivittäin. Osapuolten välisiä tiedonvaihtosanomia lähetetään vuodessa yhteensä useita satoja miljoonia. Tiedonvaihto perustuu määrämuotoisiin sähköisiin sanomiin ja menettelytapoihin, joita osapuolien on velvollisuus noudattaa. Datahubin käyttöönotto edellyttää, että kaikki jakeluverkonhaltijat ja vähittäismyyjät siirtyvät samanaikaisesti uuden keskitetyn tiedonvaihdon käyttäjiksi. Datahubin käyttöönotto on massiivinen tietojärjestelmien kehitys- ja yhteensovittamishanke. Käyttöönottoa valmistelee kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Se myös ohjaa ja koordinoi vähittäismyyjien ja verkonhaltijoiden valmistelutoimenpiteitä.Käyttöönottojakson tavoitteena on, että vähittäismarkkinoilla toimivien sähköalan yritysten välisten keskinäisten menettelytapojen muutos ei vaikuttaisi asiakkaiden palveluihin ja niiden saatavuuteen. Tällä pyritään turvaamaan datahubin aikataulun mukainen käyttöönotto sekä varmistamaan, että asiakkaiden sähkönsaanti ja palvelujen saatavuus sekä sähkön vähittäismarkkinoiden toiminta eivät vaarantuisi datahubin käyttöönoton mahdollisissa ongelmatilanteissa. Uusi lainsäädäntö sisältää aiempaa joustavampia ja tarkemmin säänneltyjä menettelytapoja käyttöönottoon liittyvien mahdollisten ongelmatilanteiden varalle. Mahdollisissa asiakkaisiin vaikuttavissa ongelmatilanteissa vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat tulevat informoimaan asiakkaitaan ja antamaan heille tarvittavat toimintaohjeet. Myös työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja Fingrid tulevat näissä tilanteissa antamaan asiakkaille toimintaohjeita eri tiedotuskanavien kautta. Merkittävien käyttöönotto-ongelmien tilanteissa datahubin käyttöönottoa ja käyttöönottojaksoa voitaisiin siirtää valtioneuvoston asetuksella enintään vuodella eteenpäin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi