NordenBladet — Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua on jatkettu vuosi sitten järjestetyn laajan lausuntokierroksen pohjalta. Sen tuoma monipuolinen palaute on otettu jatkovalmistelussa huomioon. Keskeiset tarkennukset koskevat erityisesti raiskausta koskevaa sääntelyä sekä lapsia koskevia seksuaalirikossäännöksiä. Oikeusministeriö pyytää vielä eräiltä keskeisiltä asiantuntijoilta tarkentavia näkemyksiä lakiluonnoksesta.Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta. Raiskausta koskeva sääntelyLakiluonnoksessa raiskausmääritelmä muutettaisiin suostumusperusteiseksi. Tämä toteutettaisiin määrittelemällä raiskaukseksi sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.Jatkovalmistelussa sääntelyä on vielä täsmennetty lausuntopalaute huomioon ottaen. Henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei olisi pidettävä vapaaehtoisena, jos hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut vapaaehtoisuuttaan.Vapaaehtoinen ei olisi myöskään se, joka on pakotettu tai ei ole olosuhteiden vuoksi voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Tällainen tilanne voi tulla esimerkiksi, jos henkilöön on kohdistettu väkivaltaa, hän on pelkotilassa tai hänellä ei valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi ole aitoa valinnanmahdollisuutta.Uudistettu sääntely laajentaisi raiskauksena rangaistavien tekojen alaa nykyisestä. Tavoitteena on varmistaa, että raiskauksen määrittelyssä keskeistä on uhrin oma tahto eikä vain se, miten tekijä on menetellyt. Tämä parantaa rikosvastuun toteutumista ja uhrin asemaa.  Sääntelyllä ei asetettaisi rajoja aikuisten väliselle seksuaaliselle kanssakäymiselle, joka ei loukkaa toisen itsemääräämisoikeutta.Lasten suoja vahvemmaksiLakiluonnoksessa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten sääntelyä on selkeytetty ja yksinkertaistettu. Rangaistusvastuuta ja seuraamuksia on ankaroitettu.Lakiehdotuksen yhtenä lähtökohtana on, että lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistava lapsenraiskauksena. Tällaiset teot muuttuisivat näin rikoslaissa pääsääntöisesti hyväksikäyttörikoksista lapsenraiskauksiksi. Teon vähimmäisrangaistus korotettaisiin yhdestä kahteen vuoteen vankeutta. Lähtökohtaisesti vankeus tuomittaisiin tällöin käytännössä ehdottomana.Rangaistavaa ei jatkossakaan olisi sellainen nuorisoikäisten keskinäinen kanssakäyminen, jossa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei loukata.Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2022.Hankeikkuna

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Naton jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuva Pohjois-Atlantin neuvosto (North Atlantic Council, NAC) ja neuvoston puheenjohtaja, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vierailevat Suomessa 25.-26. lokakuuta 2021. Kuva: NATOVierailu alkaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääsihteeri Stoltenbergin kahdenvälisillä keskusteluilla sekä presidentin keskusteluilla neuvoston kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Tukholmassa 25.10. Ministeri tapaa Ruotsin ulkomaankauppaministerin Anna Hallbergin ja Ruotsin teollisuuden edustajia yhdessä ruotsalaisten ja suomalaisten yritysten sekä yliopistojen kanssa.Suomen ja Ruotsin ulkomaankauppaministerit tapasivat Lahdessa syyskuussa ja sopivat tuolloin tähtäävänsä tiivistyvään yhteistyöhön maiden tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen, uusien investointien ja kansainvälistymisen vahvistamisessa. Tällä matkalla suunnitelmia on tarkoitus konkretisoida yhdessä korkeakoulujen ja yritysten kanssa.”Lahdessa sovimme konkretisoivamme sähköisen liikenteen ja hiilineutraalin rakentamisen yhteistyöstä. Yhdistämällä voimamme ruotsalaisten kanssa olemme yhdessä vahvempia kansainvälisesti,” Skinnari sanoo.  Ministeri Skinnari tapaa vierailullaan Ruotsin ulkomaankauppaministerin Anna Hallbergin ja Ruotsin teollisuutta edustavan Marcus Wallenbergin. Ministerit tapaavat yhdessä elinkeinoelämän ja yliopistojen edustajia. Ruotsista mukana ovat muun muassa Luulajan tekninen yliopisto, StoraEnso ja SSAB. Suomesta osallistuvat muun muassa hiilineutraaliin rakentamiseen ja sähköiseen liikenteeseen panostava LUT-yliopisto ja lahtelainen kasvuyritys Kempower. Ministeri Skinnari tapaa myös Ruotsin valtiovarainministerin Magdalena Anderssonin.”Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on erittäin tiivistä lähes kaikilla osa-alueilla, mukaan lukien kauppa ja tieteellinen tutkimus. Maailmalla on nyt todella kova kilpailu ja siksi on meidän molempien maiden etu, että juuri Suomi ja Ruotsi tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä ” sanoo Skinnari.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön koordinoima Tietoa syrjinnästä -hanke järjestää 25.10. tilaisuuden, jossa keskustellaan sateenkaaripolitiikan tavoitteista sekä julkaistaan selvitys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa.Miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia voitaisiin paremmin edistää Suomessa? Entä miten tietoa tulisi paremmin hyödyntää päätöksenteossa? Näistä ja muista sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan liittyvistä aiheista keskustellaan oikeusministeriön HLBTIQ-keskustelutilaisuudessa tänään 25.10.Tilaisuudessa julkaistaan myös selvitys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea -selvitys sisältää tilannearvion seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumisesta sekä ehdotuksia lähivuosien sateenkaaripolitiikan tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Selvitys kattaa laajasti eri hallinnonalat sekä elämänalueet. Selvityksen tavoitteena on tukea systemaattista sateenkaari-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien edistämistä valtioneuvostossa. Lisäksi tilaisuudessa julkaistaan infolehtinen sateenkaariryhmiä koskevan tiedonkeruun kehittämisestä, jossa nostetaan esiin konkreettisia ehdotuksia tiedonkeruun ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi.Tilaisuus on suunnattu päättäjille, virkamiehille, tutkijoille, yhdenvertaisuusasiantuntijoille sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Tapahtuman juontaa toimittaja Laura Haimila.Tilaisuus järjestetään osana Tietoa syrjinnästä -hanketta, joka on rahoitettu Euroopan Unionin perusoikeus, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta (2014-2020).Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea: Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea, kun EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuvat videoneuvotteluun torstaina 28. lokakuuta.Kaikkien EU-maiden pitää esittää kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma, jotta ne voivat saada EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomi toimitti elpymis- ja palautumissuunnitelmansa EU:lle 27. toukokuuta. Suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.Euroopan komissio julkisti myönteisen arvion Suomen suunnitelmasta 4. lokakuuta. Samalla komissio antoi ehdotuksen EU:n neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi. Päätösehdotus sisältää muun muassa välitavoitteet ja tavoitteet, joiden avulla seurataan Suomen suunnitelman toimeenpanoa.Neuvosto hyväksyy suunnitelmat kokouksen jälkeenEU-maiden valtiovarainministerit keskustelevat videoneuvottelussaan Suomen, Viron ja Romanian elpymis- ja palautumissuunnitelmista. EU:n neuvosto hyväksyy suunnitelmat ja täytäntöönpanopäätökset muutaman päivän kuluessa kirjallisella menettelyllä.Suomi voi hyväksyä Viron ja Romanian suunnitelmat.Kun neuvosto on hyväksynyt Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman, Suomi saa käyttöönsä 13 prosenttia suunnitelman EU-rahoituksesta eli 271 miljoonaa euroa nykyhinnoin. Eduskunta on hyväksynyt kolmannen lisätalousarvion, joka linjaa rahoituksen käyttöä tänä vuonna. Ensi vuoden EU-rahoitus sisältyy hallituksen talousarvioesitykseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppa-neuvosto pureutui 22.10. muuttoliikkeeseen ja digitalisaatioon EU-huippukokouksen toisena päivänä Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.Muuttoliikkeestä käytiin laaja keskustelu. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa toimeenpanemaan viipymättä kesäkuun päätelmien mukaisesti lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävän yhteistyön toimintasuunnitelmat. Niiden rahoituksessa on hyödynnettävä mm. NDICI Globaali Eurooppa -välinettä. Eurooppa-neuvosto kiirehti myös rahoitusta syyrialaispakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille.EU-valtiojohtajat tuomitsivat kaikki pyrkimykset välineellistää maahanmuuttajia poliittisiin tarkoituksiin. EU jatkaa täysimääräisesti ulkorajavalvontaansa laittoman muuttoliikkeen estämiseksi.
Suomi katsoo, että muuttoliike edellyttää kokonaisvaltaisia, yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja.Muuttoliikkeen hallintaan kohdennettavia varoja on hyödynnettävä tehokkaasti. Kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ovat keskeisiä. Muuttoliikkeen välineellistämistä ei voida hyväksyä. Samaan aikaan on noudatettava kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia.EU:n valtiojohtajat hyväksyivät loppupäätelmät myös digitalisaatiosta. Eurooppa-neuvosto totesi haitallisten kybertoimien lisääntyneen merkittävästi. Siksi EU:n sitoumusta avoimeen, vapaaseen, vakaaseen ja turvalliseen toimintaympäristöön on vahvistettava. Tämä korostaa tarvetta kehittää edelleen EU:n kyberturvallisuuden kriisinhallintaa ja tehokasta EU-tason vastausta laajamittaisiin kyberturvallisuuden uhkiin.Eurooppa-neuvosto muistutti myös EU:n tavoitteesta varmistaa Euroopan digitaalinen siirtymä, joka edistää talouskasvua, työpaikkojen luomista ja kilpailukykyä sekä vahvistaa digitaalista suvereenisuutta. Eurooppa-neuvosto peräänkuulutti ripeää edistymistä tärkeimmässä lainsäädännössä (ml. verkkovierailuasetus sekä digitaalisia palveluita ja digitaalisia markkinoita koskevat säädökset) sekä dataa, tekoälyä, digitaalista identiteettiä ja eurooppalaista siruekosysteemiä koskevissa aloitteissa. Kokouksessa jätettiin jäähyväiset Saksan liittokanslerille Angela Merkelille ja Ruotsin pääministerille Stefan Lövfenille, jotka osallistuivat viimeisen kerran Eurooppa-neuvostoon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Barentsin euroarktisen neuvoston ulkoministerikokoukseen 25.–26. lokakuuta Tromssassa. Kokous päättää Norjan puheenjohtajakauden, jonka jälkeen puheenjohtajuus siirtyy seuraavaksi kahdeksi vuodeksi Suomelle.Ministereiden on tarkoitus hyväksyä  kokouksessa uuden Barentsin alueen hankerahaston perustaminen, uusi Barentsin ilmastopoliittinen toimintaohjelma sekä kokouskannanotto, jossa on yhteenveto Norjan puheenjohtajuuskauden saavutuksista ja joka viitoittaa Suomen puheenjohtajuuskauden tulevia painopisteitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) keskeiset jäsenvaltiot ovat sopineet hiilivoimaloiden sekä niiden osien rahoittamisen lopettamisesta vientiluotoilla ja sidotulla avulla lokakuun loppuun mennessä. Sopimus julkistettiin 22.10.2021 Pariisissa.Sopimuksessa ovat mukana Australia, Kanada, Euroopan unioni, Japani, Korea, Uusi-Seelanti, Norja, Sveitsi, Turkki, Iso -Britannia ja Yhdysvallat.”Uusien hiilivoimaloiden rahoituksen kieltäminen vientihankkeissa on tärkeä askel tavoitteessa vähentää globaaleja hiilidioksidipäästöjä. OECD-maiden yhteinen päätös ohjaa rahoitusta fossiilista uusiutuvan energian investointeihin, jotka ovat välttämättömiä päästöjen vähentämiseksi”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Kielto koskee myös olemassa oleviin laitoksiin toimitettavia laitteita, ellei niiden tarkoitus ole saasteiden tai hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Nämä laitteet eivät kuitenkaan saa pidentää laitoksen käyttöikää tai lisätä sen käyttökapasiteettia. Myös CCUS-järjestelmän jälkiasennus olemassa oleviin laitoksiin olisi mahdollista. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sen osapuolet ovat saattaneet päätökseen sisäiset sopimusprosessinsa. Sopimuksella tuetaan myös 31.10. alkavan Glasgow´n ilmastokokouksen (COP26) pyrkimyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, joten osallistujavaltiot pyrkivät saamaan sopimusprosessinsa valmiiksi jo lokakuun loppuun mennessä.Vientirahoituksen ilmastoa koskeva keskustelut käynnistettiin EU:ssa uudelleen vuonna 2019 Suomen aloitteesta puheenjohtajuuskaudellamme. Suomi on tukenut aktiivisesti Euroopan komission ehdotusta uusien hiilivoimaloiden rahoituksen lopettamiseksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee tiistaina 26. ja keskiviikkona 27. lokakuuta Berliinissä.Pääministeri Marin tapaa keskiviikkona liittokansleri Angela Merkelin sekä tiistaina virkaatekevän valtiovarainministerin ja varakansleri Olaf Scholzin. Pääministeri Marin osallistuu tiistaina 26. lokakuuta vuosittain Berliinissä järjestettävään Maailman terveyshuippukokoukseen. Korkean tason kokoukseen osallistuu useita Maailman terveysjärjestö WHO:n jäsenmaita, kansainvälisiä järjestöjä, kansalaisjärjestöjä, akateemisia instituutioita sekä yksityissektorin toimijoita. Pääministeri Marin pitää kokouksen päätösjakson avauspuheenvuoron. Puheen aiheena on hyvinvointitalous. Keskustelua voi seurata suorana tapahtuman verkkosivulla.Pääministeri Marinilla on myös kahdenvälinen tapaaminen WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesusin kanssa.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi