NordenBladet — Työttömien työnhakijoiden määrä laski 50 500 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin syyskuussa 96 500. Kaikkiaan avoinna oli 170 300 työpaikkaa, mikä on 67 300 enemmän kuin vuosi sitten.Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli syyskuun lopussa yhteensä 265 300 työtöntä työnhakijaa. Se on 50 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 39 300 enemmän kuin kaksi vuotta sitten syyskuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 15 700:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 143 200 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna syyskuun lopussa 31 500 henkilöä, mikä on 42 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 21 100 henkilöä, mikä on 35 700 vähemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Elokuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 3 500:lla.Pitkäaikaistyöttömiä oli 109 400Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 109 400, mikä on 28 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 101 800 eli 11 700 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 8 700 vähemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa eli yhteensä 29 400. Nuorten työttömyyksistä 60,1 prosenttia päättyi tammi-syyskuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 3,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin syyskuun aikana 96 500 eli 38 500 enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Kaikkiaan syyskuussa oli avoinna 170 300 työpaikkaa, mikä on 67 300 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli syyskuun lopussa 110 800 henkilöä, mikä on 3 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 7,6 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli syyskuussa 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 72,5 prosenttia, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden syyskuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 191 000, mikä oli 11 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 7,6 prosenttia eli 0,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot: Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetusministeri Li Andersson käynnistää selvityksen, jolla kartoitetaan tarvittavia lainsäädäntötoimenpiteitä erityisesti henkilöstömitoituksen osalta varhaiskasvatusalan työolosuhteiden parantamiseksi. Tuoreen selvityksen mukaan alanvaihtoaikeet ovat varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa yleisiä. Tämän lisäksi monilla paikkakunnilla on merkittäviä vaikeuksia rekrytoida riittävästi varhaiskasvatusalan ammattilaisia.Opetusministeri Li Andersson nostaa tänään opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla julkaistussa kolumnissaan esiin varhaiskasvatusalan rekrytointiongelmat ja haasteet alan työoloissa. Opettajien ammattijärjestön tuoreen selvityksen mukaan peräti yli kuusi kymmenestä varhaiskasvatuksen opettajasta oli viimeisen vuoden aikana harkinnut alan vaihtoa.– Hyvä varhaiskasvatus tasaa lasten välisiä sosioekonomisia eroja ja luo vahvan pohjan oppimiseen. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on muita pohjoismaita jäljessä ja meidän on yhdessä onnistuttava ratkaisemaan alan ongelmat, jotta voimme vahvistaa oppimista heti lapsen varhaisista vuosista lähtien, opetusministeri Li Andersson sanoo.Selvitys henkilöstömitoituslainsäädännön puutteistaOpetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää opetusministeri Anderssonin johdolla selvityksen varhaiskasvatusta koskevista lyhyen aikavälin lainsäädäntötarpeista. Erityisesti selvitetään, onko henkilöstömitoitusta koskevassa lainsäädännössä tarkennettavaa.– Tavoitteena on löytää ongelmakohdat ja mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet, jotta jokainen lapsi saisi suomalaisessa varhaiskasvatuksessa mahdollisimman hyvää ja laadukasta opetusta, hoitoa ja hyvinvoinnin tukemista, opetusministeri Andersson sanoo.Alalta on viitteitä, että esimerkiksi riittävän ammattilaisten määrän takaavaa henkilöstömitoitusta olisi joissakin tapauksissa mahdollista kiertää.Tällainen tilanne voi muodostua esimerkiksi, mikäli varhaiskasvatuksen yksikössä henkilökuntaa on säännönmukaiseti aamu- tai ilta-aikaan normaalia vähemmän, mutta mitoituksen toteutumista seurataan keskiarvotasolla.Pyöreä pöytä kokoamaan toimia alan työolosuhteiden parantamiseksiSelvityksen lisäksi opetusministeri Andersson kutsuu kokoon pyöreän pöydän keskustelun kartoittamaan toimenpiteitä, jolla varhaiskasvatusalan työoloja ja vetovoimaa voidaan parantaa.OAJ:n selvityksen mukaan työn kuormittavuus ja varhaiskasvatusalan palkkataso olivat merkittäviä alanvaihtohaluihin vaikuttavia syitä.– Pidän tärkeänä, että keskustelussa kuullaan niin työntekijöiden, työnantajien, kuin lainsäätäjänkin ääntä. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen vaikeaa tilaa koskeva keskustelu typistyy usein alan aloituspaikkojen lisäämiseen. Aloituspaikat eivät kuitenkaan yksin riitä, mikäli alan sisäisiä ongelmia ei onnistuta ratkaisemaan. Tämän vuoksi keskustelua eri osapuolten välillä tarvitaan, Andersson sanoo.Hallituskauden aikana toteutettu ja joukko toimia varhaiskasvatuksen laadun ja alan työolojen parantamiskesiKuluneen hallituskauden aikana on toteutettu merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia varhaiskasvatuksen laadun parantamiseksi. Hallituskauden alussa palautettiin subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, ja pienennettiin ryhmäkokoja palauttamalla suhdeluku 1:7 yli 3-vuotiaiden ryhmissä.Elokuussa tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä henkilöstömitoituksesta poikkeaminen on aiempaa tiukemmin säädeltyä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osaavia aikuisia on jatkossa yhä varmemmin riittävästi jokaista lasta kohden. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle säädettiin myös velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista tai epäkohtien uhista.– Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä osa lapsen oppimista ja kasvua. Se auttaa tasaamaan lasten sosioekonomisesta taustasta juontuvia eroja ja lisää näin koulutuksen tasa-arvoa, opetusministeri Andersson summaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeriöiden kansliapäälliköt ja valtiosihteerit kokoontuivat maanantaina 25. lokakuuta ensimmäiseen yhteiseen läsnäkokoukseen koronapandemian alun jälkeen. Säätytalossa pidetyssä kokouksessa käsiteltiin julkisen hallinnon digitalisaation tilannekuvaa ja tavoitteita.Avauspuheenvuorossaan valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Henrik Haapajärvi totesi, että julkishallinnolla on monta roolia digitalisaation edistämisessä Suomessa. Väestön ikääntyessä ja palveluiden tarpeen kasvaessa työn tuottavuutta tulisi lisätä digitalisaation avulla. Samalla tulisi huolehtia kansalaisten digitaalisten palveluiden käytettävyydestä. Yksi keskeisiä lähivuosien kysymyksiä on tekoälyn hyödyntäminen ja sen eettisyyden varmistaminen. Haapajärvi totesi, että Suomi tarvitsee yhteisen vision digitalisaation edistämiseksi.Kokouksessa kuultiin myös asiantuntijanäkemyksiä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on maailman kärkeä digitaalisuuden hyödyntämisessä. Kehitys ja kansainvälinen kilpailu kuitenkin kiihtyvät, ja osaamista sekä kestävää infrastruktuuria on kehitettävä jatkuvasti. Myös julkisten palveluiden kansalaislähtöistä ja eri ihmisryhmät huomioivaa digitalisointia on vahvistettava ja yritysten digitaalista muutosta tuettava.Hallitusohjelmassa on useita digitalisaatioon ja datatalouteen liittyviä kirjauksia, ja näiden toteuttamiseksi on käynnissä lukuisia hankkeita, mutta yhteistyötä ja koordinaatiota on vahvistettava entisestään. Keskustelussa todettiin, että sekä yhteinen strateginen visio että konkreettiset askeleet ovat tarpeen. Digitalisaatiota koskevan lainsäädännön valmistelussa toimintaympäristön ennakointi ja tietoturvallisuus on otettava erityisesti huomioon. Myös resurssit pitkäjänteiselle kehittämiselle, ratkaisujen ylläpidolle ja osaamisen vahvistamiselle on turvattava.Ministerityöryhmä ohjaa julkisen hallinnon digitalisaatiotaKansliapäälliköiden ja valtiosihteerien kokous pohjusti osaltaan syyskuussa asetetun digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän työtä. Työryhmän tehtävänä on ohjata julkisen hallinnon, digitalisaation, datatalouden ja tietopolitiikan kehittämistä.Koronapandemia on omalta osaltaan kiihdyttänyt digitalisaation tarvetta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen laatiman talouden kestävyystiekartan mukaan digitalisaatio on yksi keskeinen keino julkisen hallinnon tuottavuuden kasvattamisessa ja kustannustehokkuuden saavuttamisessa.Osa ministerityöryhmän työtä on Suomen digitalisaation tilannekuvan ja vision laatiminen. Työllä vastataan Euroopan unionin digistrategian tavoitteisiin valjastaa digitalisaatio palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä sekä tukemaan tavoitetta tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii julkista hallintoa koskevissa asioissa kuntaministeri Sirpa Paatero. Muissa asioissa puheenjohtajana toimii maaliskuun 2022 loppuun saakka liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja sen jälkeen elinkeinoministeri Mika Lintilä syyskuun 2022 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Minkälainen on Euroopan tulevaisuus? Mitä ratkaisuja sosiaalinen Eurooppa tarjoaa? Mitä olisivat sosiaalisesti oikeudenmukaiset ilmastotoimet? Millaiset ovat nuorten tulevaisuuden näkymät työelämässä, hyvinvoinnissa ja osallisuudessa? Tule tapaaman sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkista ja keskustelemaan sosiaalisesti kestävästä Euroopasta maanantaina 1.11.2021 klo 11.15-13.30, paikkana Piispantalo, Piispankatu 8, Kuopio.Tilaisuudessa pohditaan myös muun muassa, miten EU tukee kaikkien yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta, millä tavalla EU tukee Euroopan reuna-alueiden hyvinvointia, mikä nuoria puhututtaa ja huolettaa ja miten he haluaisivat itse vaikuttaa.Ministeri Sarkkinen ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijat keskustelevat Euroopan sosiaalisesta tulevaisuudesta. Keskustelemassa ovat myös Maria Kokkonen Euroopan komissiosta, Paula Saikkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä Pauliina Ryökäs Itä-Suomen hallituksen ylioppilaskunnan hallituksesta. Itäsuomalaista näkökulmaa keskusteluun tuo Helena Länsimies Mieliteko-ohjelmasta (ESR). Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Pohjois-Savon maakuntaliiton, Europe Direct Kuopion ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tilaisuus on kaikille avoin ja edellyttää ennakkoilmoittautumista 31.10. mennessä tällä lomakkeella. Tilaisuutta voi seurata myös verkkolähetyksen kautta ja lähetyksen aikana on mahdollista lähettää kysymyksiä. Toivotamme yleisön aktiivisesti mukaan keskusteluun! Keskusteluosuuden jälkeen avataan Europe Directin Kuopion piste Pohjois-Savon maakuntatalolla.Ohjelma, Eurooppa olemme me Kuopiossa 1.11.2021Suomalaisministerit kiertävät syksyllä ja talvella Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Eurooppa olemme me –keskustelu on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia.
Yhteystiedot:ministerin erityisavustaja Jiri Sironen, STM, p. 040 4509 077, [email protected] (ministerin haastattelupyynnöt)
asiantuntija Juuli Hakulinen, STM, p. 0295 163 651, [email protected]
asiantuntija Elina Häkkinen, STM, p. 0295 163 119, [email protected]
viestintäasiantuntija Jessica Gustafsson, STM, p. 0295 163 690, [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Saimaalla esiintyy entistä useammin tulva- ja kuivuustilanteita ilmastonmuutoksen myötä. Poikkeuksellisten vesitilanteiden lisääntymisen vuoksi suomalais-venäläinen rajavesistökomissio on sopinut yhteistoimintakäytännöstä, joka lisää ennakointia ja tiedonvaihtoa Saimaan ja Vuoksen juoksutusten hoitamisessa.Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntöä koskeva sopimus solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välille vuonna 1989, ja sopimus on edelleen voimassa Suomen ja Venäjän välisenä. Juoksutussäännön mukaan Saimaan vedenkorkeus ja Vuoksen virtaama pidetään mahdollisimman normaaleina. Saimaata ei säännöstellä normaalitilanteessa eli silloin, kun Saimaan vedenkorkeus poikkeaa vähemmän kuin 0,5 metriä ajankohdan keskimääräisestä. Juoksutussäännön tarkoituksena on alentaa Saimaan poikkeuksellisia tulvahuippuja ja nostaa poikkeuksellisen matalia vedenkorkeuksia. Juoksutusta Vuokseen voidaan lisätä tai vähentää, jos vedenkorkeus nousee tai uhkaa nousta normaalin vedenkorkeuden vaihtelun yläpuolelle tai laskea sen alapuolelle. Poikkeusjuoksutusten toteutuksessa huomioidaan niiden vaikutukset Suomessa ja Venäjällä.Viime vuosina etenkin talviaikaiset sateet ovat olleet Saimaalla aiempaa runsaampia. Juoksutussääntö on osoittautunut toimivaksi ja juoksutukset tapahtuvat jatkossakin sen määrittämissä puitteissa. Ennakointia lisätään kuitenkin siten, että poikkeusjuoksutukset pyritään aloittamaan aiempaa aikaisemmin vesistöennusteita hyödyntäen. Näin voidaan varautua entistä paremmin ilmastonmuutoksen lisäämiin tulva- ja kuivuustilanteisiin. ”Saimaan ja Vuoksen juoksutusten yhteistoimintakäytäntö on historiallinen askel Suomen ja Venäjän rajavesistöyhteistyössä ja osoittaa, että olemme yhdessä valmiita vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin”, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka on myös rajavesistökomission Suomen osapuolen puheenjohtaja.Saimaan juoksutussääntöSaimaan juoksutukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti 25.10.2021 henkilöliikenteen toimijoille suunnatun keskustelufoorumin jo neljättä kertaa. Foorumin tarkoituksena on jakaa viranomaistietoa sekä keskustella parhaista käytännöistä niin suurten kuin pienten palveluntarjoajien kesken.Koronapandemian aikana julkisen henkilöliikenteen matkustajamäärät romahtivat, mikä on vaikuttanut merkittävästi alan toimijoiden taloudelliseen tilanteeseen. Yhteiskunnan avautuessa ja elpymisen käynnistyessä on keskeistä saada palautettua myös julkisen henkilöliikenteen matkustajamäärät takaisin kasvu-uralle, ja huolehdittava samalla matkustamisen turvallisuudesta.– Turvallisuus on edelleen päällimmäisenä matkustajien mielissä. Kun luottamus on kunnossa, liikennepalveluiden kysyntä lähtee jälleen kasvuun. Elpymistä voi vauhdittaa monin keinoin, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka korosti tilaisuudessa.Palvelutaso houkuttelee matkustajat takaisinTilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja elpymisestä julkisen henkilöliikenteen eri toimijoiden näkökulmasta sekä keskusteltiin toimenpiteistä, joilla vahvistetaan kysynnän kasvua.Kun ihmiset palaavat rajoitusten poistumisen myötä erilaisten palveluiden pariin ja etätyösuosituksen päätyttyä laajemmin lähityöhön, on odotettavissa, että myös matkustajamäärät kasvavat. Matkustajamäärien palautumisen pandemiaa edeltävälle tasolle odotetaan kuitenkin vievän vuosia.Puheenvuoroissa nousivat esiin matkustamistrendien muutokset ja keskustelua käytiin muun muassa lisääntyneen etätyön vaikutuksesta palveluiden kysyntään ja tarjontaan. Tilaisuudessa jaettiin esimerkkejä onnistuneista lippukampanjoista ja toimijat korostivat yhteisten, myönteisten viestien merkitystä elpymisen kannalta.– Olen ilolla huomannut, että alalla jokainen on pohtinut, miten asiakaskokemus voisi olla entistä houkuttelevampi. Uskon, että matkustajat palaavat paremman palvelun pariin. Osaltamme osoitamme tukea aloittamalla ensi viikolla valtakunnallisen joukkoliikennekampanjan, jolla toivotetaan matkustajat takaisin turvalliselle työ- ja asiointimatkalle, ministeri Harakka kertoi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on yhteistyökumppaneidensa kanssa laatinut uuden toimintaohjelman maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi kiristyneiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisiksi. Toimintaohjelmia on tehty jo vuodesta 1994 alkaen, edellinen vuonna 2018.Hyvä ilmanlaatu on tärkeää ihmisten ja eläinten terveyden ja viihtyvyyden sekä luonnon hyvinvoinnin kannalta. Suomessa ilmanlaatu on yleisesti ottaen hyvä, mutta töitä sen eteen on tehtävä jatkuvasti eri sektoreilla.Suomi on sekä kansainvälisellä että Euroopan unionin tasolla sitoutunut parantamaan ilmanlaatua vähentämällä ilmakehään joutuvia päästöjä. Yksi vähennettävistä kaasuista on ammoniakki.
Pääosa Suomen ammoniakkipäästöistä tulee maataloudesta, joten maatalous pystyy merkittävästi vaikuttamaan ammoniakkipäästöihin ja sitä kautta ilmanlaatuun. Ammoniakkipäästöjen osalta Suomen päästövähennysvelvoite on vuodesta 2020 alkaen 20 prosenttia verrattuna vuoden 2005 päästöihin.Maa- ja metsätalousministeriö on yhteistyössä ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa päivittänyt toimintaohjelman maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi vuosille 2021-2027. Päivitystyön on pääasiassa tehnyt Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toimeenpanon Maatalous-teemaryhmä.Toimintaohjelmassa esitetyillä toimenpiteille pyritään maataloudesta peräisin olevien ammoniakkipäästöjen vähentämiseen niin, että maatalouden ammoniakkipäästöt olisivat velvoitteiden mukaiset. Tehokkaimmat toimenpiteet liittyvät lantaan, sen varastointiin ja levitykseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Luxemburgin diplomaattisten suhteiden solmimisesta tulee maanantaina 25.10. 2021 kuluneeksi 100 vuotta.Luxemburg vastasi 20.10.1921 myönteisesti Suomen esittämään agrementtipyyntöön eli pyyntöön nimittää Suomen hallituksen diplomaattinen edustaja Luxemburgiin. Tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg nimitti 25.10.1921 Georg Achates Gripenbergin, Suomen va. asiainhoitajan Brysselissä ja Haagissa, toimimaan samassa tehtävässä myös Luxemburgissa. Luxemburg vastasi 20.10.1921 myönteisesti sähkösanomalla Suomen pyyntöön nimittää Suomen hallituksen diplomaattinen edustaja Luxemburgiin. Tasavallan presidentti nimitti 25.10.1921 Georg Achates Gripenbergin, Suomen va. asiainhoitajan Brysselissä ja Haagissa, toimimaan samassa tehtävässä myös Luxemburgissa. Lähde: Ulkoministeriön arkisto. Kuva: Sami HeinoSuomella ja Luxemburgilla on paljon yhteistä useilla ulkopolitiikan aloilla, kuten ihmisoikeus- ja tasa-arvoasioissa, ilmastotavoitteissa ja oikeusvaltioperiaatteen osalta. Sekä Suomi että Luxemburg valittiin vastikään Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston jäseniksi kaudelle 2022–2024. Myös EU-politiikassa Suomella ja Luxemburgilla on paljon yhteneväisiä tavoitteita ja arvoja, esimerkiksi EU:n sisämarkkinoiden syventäminen ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiivistäminen.”Molemmat maat ovat vahvoja multilateralismin kannattajia ja myös tuki EU:lle on vahvaa ja kantamme ovat usein lähellä toisiaan. Tältäkin pohjalta yhteistyö Suomen ja Luxemburgin välillä on luontevaa”, toteaa Suomen Luxemburgin-suurlähettiläs Riitta Resch.Suomen Luxemburgin-suurlähettiläs Riitta Resch on akkreditoitu Luxemburgiin Suomen Brysselin-suurlähetystöstä, ensimmäisen asiainhoitajan tavoin. Luxemburgin Suomen-suurlähettiläs Henri Schumacher on puolestaan akkreditoitu Suomeen Luxemburgin Kööpenhaminan-suurlähetystöstä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n energiaministerit tapaavat tiistaina 26.10.2021 ylimääräisessä neuvoston kokouksessa Luxemburgissa. Asialistan ainoat aiheet ovat energia hintojen nousu ja Euroopan komission 13.10. julkaiseman energiatiedonannon ehdotukset hinnannousua lievittäviksi toimiksi. Suomea Luxemburgissa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Puheenjohtajamaa Slovenia pyytää energiaministereille valmistelemassa taustapaperissa näkemyksiä kahteen kysymykseen: 1) Miten EU-tason toimet voisivat tukea ja täydentää välittömiä kansallisia toimenpiteitä hintojen nousun hillitsemiseksi? ja 2) Ovatko komission esittämät keskipitkän aikavälin toimenpiteet riittäviä ottamaan huomioon tulevat hintavaihtelut, ja mitä muita toimia voitaisiin toteuttaa EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla?Myös EU:n päämiesten Eurooppa-neuvosto kävi 21.10. laajan keskustelun energian hintojen nousun vaikutuksesta kansalaisiin ja yrityksiin. Komissiota ja neuvostoa pyydettiin harkitsemaan keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia, joilla voidaan estää liiallista hintojen vaihtelua. Samalla halutaan vahvistaa EU:n energian joustava käyttö ja varmistaa vihreä siirtymä. Myös näistä toimista on tarkoitus keskustella energianeuvoston kokouksessa. Komissio esittää tiedonannossaan joukon toimenpidevaihtoehtoja, joilla jäsenvaltiot voisivat hillitä energiahintojen nousun vaikutuksia. Toimenpiteet olisivat pääosin toteutettavissa nykylainsäädännön puitteissa, eikä tiedonanto sisällä merkittäviä uusia lainsäädäntöaloitteita. Mahdollisina lyhyen aikavälin toimina jäsenvaltioille ehdotetaan esimerkiksi väliaikaisesti energiaverojen laskuja ja erilaisia könttäsummamaksuja pahiten kärsineille asiakkaille. Toimia voitaisiin rahoittaa esimerkiksi lisääntyneillä päästökauppatuloilla. Pidemmällä aikavälillä komissio ehdottaa esimerkiksi EU:lle vapaaehtoisia kaasureservejä.”Komission esittämät keskipitkän aikavälin toimenpiteet vaikuttavat oikeansuuntaisilta. Mahdolliset EU-tasoiset lainsäädäntöehdotukset tulee aina valmistella huolella. Vuodenvaihteessa on käsittelyyn tulossa komission kaasupaketti. Tämä paketti olisi oikea paikka tarkastella esimerkiksi komission esittämiä kaasureservejä”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Hallituksen eduskunnalle 20.10.2021 toimittaman E-kirjeen mukaan Suomi pitää komission tiedonannossaan esittämiä toimenpidevaihtoehtoja tilanteen helpottamiseksi lähtökohtaisesti perusteltuina ja oikeansuuntaisina. EU:n ei kuitenkaan tulisi ryhtyä toimiin, jotka aiheuttaisivat häiriöitä päästökauppajärjestelmälle tai sähkömarkkinoille. Suomen näkemyksen mukaan markkinamallien lyhytjänteinen muokkaaminen tai kilpailun rajoittaminen johtaa tehottomuuteen ja korkeampaan energian hintaan pitkällä aikavälillä. Mahdollisia lisätoimia tai -velvoitteita harkittaessa on syytä huomioida jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet ja jäsenvaltioiden voimassa olevat kansalliset varautumisjärjestelmät. Keskustelun tilapäisestä energiahintojen noususta ei tule johtaa siihen, että ilmastopaketin kunnianhimon tasoa kyseenalaistettaisiin. Ilmastopaketti on osa ratkaisua, ei hintojen nousun ensisijainen syy. On myös tärkeää, että energiahintojen nousun perusteella ei luoda uusia EU:n sisäisiä tulonjakomekanismeja. Hintojen noustessa on kansallisissa toimissa tärkeää kiinnittää huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin kuluttajiin. Suomessa näiden kuluttajien asema on turvattu kansallisen sosiaalipolitiikan toimin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua on jatkettu vuosi sitten järjestetyn laajan lausuntokierroksen pohjalta. Sen tuoma monipuolinen palaute on otettu jatkovalmistelussa huomioon. Keskeiset tarkennukset koskevat erityisesti raiskausta koskevaa sääntelyä sekä lapsia koskevia seksuaalirikossäännöksiä. Oikeusministeriö pyytää vielä eräiltä keskeisiltä asiantuntijoilta tarkentavia näkemyksiä lakiluonnoksesta.Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta. Raiskausta koskeva sääntelyLakiluonnoksessa raiskausmääritelmä muutettaisiin suostumusperusteiseksi. Tämä toteutettaisiin määrittelemällä raiskaukseksi sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.Jatkovalmistelussa sääntelyä on vielä täsmennetty lausuntopalaute huomioon ottaen. Henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei olisi pidettävä vapaaehtoisena, jos hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut vapaaehtoisuuttaan.Vapaaehtoinen ei olisi myöskään se, joka on pakotettu tai ei ole olosuhteiden vuoksi voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Tällainen tilanne voi tulla esimerkiksi, jos henkilöön on kohdistettu väkivaltaa, hän on pelkotilassa tai hänellä ei valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi ole aitoa valinnanmahdollisuutta.Uudistettu sääntely laajentaisi raiskauksena rangaistavien tekojen alaa nykyisestä. Tavoitteena on varmistaa, että raiskauksen määrittelyssä keskeistä on uhrin oma tahto eikä vain se, miten tekijä on menetellyt. Tämä parantaa rikosvastuun toteutumista ja uhrin asemaa.  Sääntelyllä ei asetettaisi rajoja aikuisten väliselle seksuaaliselle kanssakäymiselle, joka ei loukkaa toisen itsemääräämisoikeutta.Lasten suoja vahvemmaksiLakiluonnoksessa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten sääntelyä on selkeytetty ja yksinkertaistettu. Rangaistusvastuuta ja seuraamuksia on ankaroitettu.Lakiehdotuksen yhtenä lähtökohtana on, että lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistava lapsenraiskauksena. Tällaiset teot muuttuisivat näin rikoslaissa pääsääntöisesti hyväksikäyttörikoksista lapsenraiskauksiksi. Teon vähimmäisrangaistus korotettaisiin yhdestä kahteen vuoteen vankeutta. Lähtökohtaisesti vankeus tuomittaisiin tällöin käytännössä ehdottomana.Rangaistavaa ei jatkossakaan olisi sellainen nuorisoikäisten keskinäinen kanssakäyminen, jossa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei loukata.Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2022.Hankeikkuna

Lähde: Valtioneuvosto.fi