NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriössä asetettiin keväällä 2021 virkamiestyöryhmä valmistelemaan rahapelipoliittista ohjelmaa. Työn taustaksi toivomme nyt kansalaisten näkemyksiä suomalaisesta rahapelaamisesta ja sen aiheuttamien haittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä.Otakantaa.fi-sivuilla avattuun verkkokyselyyn voi vastata 30. marraskuuta saakka. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa kansalaisten ajatuksia ja mielipiteitä rahapelaamisesta Suomessa sekä pelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisemisestä. Kyselyssä pyydetään ottamaan kantaa muun muassa rahapelaamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa, rahapelitoiminnan järjestämiseen ja valvontaan sekä rahapeliongelmiin liittyviin palveluihin. Rahapelipoliittinen ohjelma luo suuntaviivat haittoja ehkäisevän ja vähentävän rahapelipolitiikan toteuttamiselle vuoteen 2030. Ohjelma keskittyy ehkäisevään työhön, haittoja ehkäisevään rahapelitoimintaan ja ohjaukseen sekä palveluiden varmistamiseen. Rahapelipoliittisen ohjelman tavoitteena on kääntää rahapeliongelmien määrä laskuun ja vakiinnuttaa haittojen laskeva trendi.Osallistu kyselyyn:Kansalaiskysely: rahapelipoliittinen ohjelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö teettävät ulkopuolisen selvityksen poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahan riittävyyteen liittyvistä tekijöistä. Sisäministeriö asettaa selvityshenkilöiksi maakuntaneuvos Timo Kietäväisen, professori Lasse Oulasvirran ja professori Roope Uusitalon. He luovuttavat yhteisen selvityksensä ministeriöille 31.1.2022 mennessä.Poliisille valtion talousarviossa annetut määrärahat ovat useiden vuosien ajan osoittautuneet riittämättömiksi poliisin menoihin ja tehtävämääriin nähden. Määrärahojen puutetta on paikattu säännönmukaisesti edellisen vuoden siirtyvän erän käytöllä ja lisätalousarvioilla. Selvityksessä kartoitetaan poliisin määrärahojen käyttöä ja kohdentumista sekä arvioidaan syitä, miksi poliisin vuodesta 2017 vuoteen 2021 vuosittain nousseet määrärahat eivät ole riittävät suhteessa poliisin menoihin ja tehtäviin. Tavoitteena on tuottaa kehittämisehdotuksia, joilla voitaisiin vaikuttaa poliisitoiminnan menoihin, resurssien tehokkaaseen kohdentumiseen sekä menojen ja tulojen tasapainoon. Selvityshenkilöt voivat tehdä myös ehdotuksia poliisin hallinnollisesta kehittämisestä.Selvityshenkilöt arvioivat henkilöstökuluja, poliisin tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, toimitilakuluja, ICT-menoja ja investointeja, kehittämishankkeiden määrää, lainsäädäntömuutosten vaikutuksia kustannuksiin ja poliisin työmäärään sekä budjetointitavan vaikutuksia.Selvityshenkilöiden työlle asetetaan ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. Jäseniä ovat valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen (varapuheenjohtaja), osastopäälliköt Jukka Aalto ja Tomi Vuori sisäministeriöstä ja osastopäällikkö Sami Yläoutinen valtiovarainministeriöstä. Selvityshenkilöiden työtä tukee hankeryhmä, jossa puheenjohtajana toimii poliisijohtaja Stefan Gerkman sisäministeriöstä. Jäseniä ovat talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi (varapuheenjohtaja), johtava asiantuntija Heidi Kankainen ja neuvotteleva virkamies Antti Karila sisäministeriöstä, budjettineuvos Lauri Taro valtiovarainministeriöstä sekä Poliisihallituksesta hallintojohtaja Anne Aaltonen, suunnittelu- ja talouspäällikkö Tiina Pelkonen ja poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen. Selvityshenkilöt sekä ohjaus- ja hankeryhmät voivat työnsä aikana kuulla tarvittavia asiantuntijoita. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikössä tutkijana toimiva tietokirjailija Jussi Pekkarinen on yksi vuoden 2021 Tietokirjailijapalkinnon saajista. Pekkarinen on tehnyt jo vuosikymmeniä monipuolisesti töitä ulkoministeriön arkistojen parissa, joiden tutkimuksiin perustuvia tietoteoksia hän on julkaissut. Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 30.10.2021. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnon saajat olivat (vasemmalta) Jussi Pekkarinen, Lasse Kosonen, Suvi Ahola, Pentti Paavolainen ja Anu Kantola. Palkinto jaettiin nyt 21. kerran. Kuva: Suomen TietokirjailijatPekkarisen monista ansiokkaista töistä voidaan mainita yhdessä Juha Pohjosen kanssa kirjoitettu Ei armoa Suomen selkänahasta: ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944–1981 (Otava, 2005), jossa kuvataan riipaisevia ihmiskohtaloita kylmän sodan aikana Suomen ja Neuvostoliiton vaihtelevissa suhteissa. Pekkarisen kirja Kohtu 4: Suomen Tallinnan-lähetystön historia (SKS, 2015) on harvinaisen monipuolinen ja värikäs kuvaus ulkoministeriön diplomatiasta Virossa eri aikoina. Teoksessa Ei pelkkää glamouria: UM 100 vuotta (Edita, 2018) kerrotaan virkamiesten ja diplomaattien eriskummallisista tehtävistä ja kurkistetaan näin virallisen protokollan taakse. Uusimmassa kirjassaan Diplomatian tuntemattomat tekijät: Ulkoministeriön puolisoyhdistyksen historia (Otava, 2021) Pekkarinen kuvaa, kuinka diplomaatin puoliso voi olla kokki, tarjoilija, siivoja, pyykkäri, autonkuljettaja ja matkaopas. Lisäksi puoliso edustaa ja on toki mukana tiedonhankinnassa.Pitkäjänteistä tutkimustyötäPalkintoperusteluissa todetaan, että Jussi Pekkarisen kirjat ovat huolellisen ja pitkäjänteisen tutkimustyön tulosta, ja niistä välittyy syvällinen tutustuminen lähdemateriaaliin. Pekkarinen osaa kuvata asiat harvinaisen selvästi ja ytimekkäästi muodostaen asioista ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Tietokirjailijana Jussi Pekkarinen tuo esille myös hauskoja sattumuksia vakavampien tapahtumien keskelle elävöittäen kirjoja omalla persoonallisella tyylillään.“Olen työskennellyt UM:ssä 30 vuotta, ensin reilut kymmenen vuotta tietopalvelussa ja sen jälkeen suunnittelu- ja tutkimusyksikössä. Kaikki kirjoittamani teokset perustuvat UM:n arkistoon ja käsittelevät UH:n historiaa. Ministeriön arkisto on melkoinen aarreaitta. Sieltä löytyy paljon sellaistakin materiaalia, jonka ei voisi kuvitellakaan kuuluvan UM:n toimialaan.”Tällä hetkellä Pekkarinen kertoo käyvänsä läpi poliittisia raportteja vuosilta 1918-1945. ”Miten lähettiläät onnistuivat tietolähteiden hankinnassa, tiedon keruussa ja analysoinnissa sekä sen välittämisessä Helsinkiin. Toisaalta: oliko raporteista apua päätöksenteossa, vai menivätkö ne suoraan arkistoon, kuten jotkut ovat valittaneet.”Kiinnostavaa historiankirjoitusta ulkoasiainhallinnosta on siis jälleen odotettavissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön toteuttaman kuntien rahoitusjärjestelmän sidosryhmäselvityksen mukaan rahoitusjärjestelmä toimii varsin hyvin kunnissa, joissa väestömäärä ja -rakenne eivät ole nopeassa muutoksessa. Järjestelmän heikkoudet korostuvat pienissä ja supistuvissa kunnissa sekä suurissa ja kasvavissa kaupungeissa. Rahoitusjärjestelmä kaipaakin kokonaisvaltaista uudistamista, joka ottaa huomioon myös muun talouspolitiikan kokonaisuuden.Raportin mukaan kuntien rahoitus ja tehtävät ovat epätasapainossa. Eriytymiskehitys haastaa kuntien rahoitusjärjestelmän erityisesti kuntakentän ääripäissä – voimakkaasti kasvavissa suurissa kunnissa ja väestöään menettävissä pienissä kunnissa. Näitä haasteita ei välttämättä ratkaista rahoitusjärjestelmän muutoksilla, vaan selvityksessä nousi esille myös kuntien tehtävien eriyttäminen ja kuntarakenteen uudistaminen.”Selvityksen mukaan osa kunnista kokee kuntien nykyisen rahoitusjärjestelmän toimivaksi, mutta erityisesti voimakkaasti kasvavissa kaupungeissa ja toisaalta väestöään menettävissä kunnissa rahoitusjärjestelmän toimivuus tulevaisuudessa huolestuttaa”, toteavat selvityksen tekijät johtava erityisasiantuntija Markus Syrjänen ja finanssiasiantuntija Tom-Henrik Sirviö valtiovarainministeriöstä. Rahoitusjärjestelmän osissa on kehitettävääValtionosuusjärjestelmää on kehitettävä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mukanaan tuomien mittavien muutoksien jälkeen. Uudistuksen jälkeen peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmällä rahoitetaan ennen kaikkea varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tehtäviä. Selvityksen tulosten mukaan valtionosuusjärjestelmän kriteeristöä olisikin edelleen kehitettävä tosiasiallisiin palvelujen järjestämisen laskennallisiin kustannuseroihin perustavaksi. Lisäksi hyvinvointialueiden ja kuntien rahoituksen kokonaisuutta olisi arvioitava yhdessä ja kehittää edistämään hallinnontasojen yhteistyötä. Erillisten valtionavustusten haasteista kuntatoimijoilla oli yhtenäinen näkemys. Valtionavustusten kokonaisuus on hajanainen, tehoton ja kuntien johtamista häiritsevä. Kokonaisuuden ohjauksen kehittäminen ja erillisavustusten määrän vähentäminen koetaan tarpeelliseksi. Myös kuntien verojärjestelmä herätti keskustelua sidosryhmäselvityksessä. Kuntien eriytymisen katsotaan näkyvän myös erilaisten kuntien veropohjissa. Toisaalta näkemyksiä jakoi yhteisöveron rooli osana kuntien rahoitusta. Suuret kaupungit tavoittelevat uudenlaista yhteistyötä valtion kanssaSuurten kaupunkien muusta kuntakentästä poikkeava tilanne nousi selvityksessä esiin. Kaupungit kasvavat kansainvälisen ja kansallisen muuttoliikkeen seurauksena, ja niiden rooli elinkeinoelämän keskuksina korostuu. Kasvu haastaa suuria kaupunkeja, joissa on erityinen huoli investointikyvystä sote-uudistuksen jälkeen. Suuret kaupungit kaipaavat erityispiirteidensä tunnistamista ja kokonaisuutena uudenlaista yhteistyötä valtion kanssa. Kuntien rahoitusjärjestelmää koskeva tietopohja kaipaa vahvistamista. Monista rahoitusjärjestelmän kokonaisuuteen ja yksityiskohtiin liittyvistä teemoista puuttuu tutkimukseen perustuva tietoa. Toisaalta kunnilla on peruspalvelujen järjestämisen lisäksi keskeisenä tehtävänä edistää alueensa elinvoimaa, ja erityisesti se kaipaa vahvempaa tietopohjaa ja näkemyksien yhteensovittamista eri toimijoiden kesken.Kuntien rahoitusjärjestelmän sidosryhmäselvitys tehtiin kevään ja kesän 2021 aikana. Työssä selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeisen kunnan rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja kehittämistä teemahaastatteluin ja sidosryhmäkuulemisin. Haastattelujen antia analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Selvitys oli osa valtiovarainministeriössä käynnissä olevaa kuntapolitiikan tulevaisuustyötä. Kuntapolitiikan tulevaisuustyön taustamateriaaliksi on toteutettu erillisselvityksiä. OTT, työelämäprofessori Timo Viherkenttä tarkasteli alkusyksystä julkaisussa selvityksessään kuntien verotulorahoituksen kehittämistä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) ja kuntaministeri Sirpa Paatero (Sdp) lähettivät yhteisen kirjeen hyvinvointialueen valmistelijoille alueellisten nuorisovaltuustojen huomioimisesta hyvinvointialueiden rakentamisessa.Yhteiskirjeen tarkoituksena on muistuttaa nuorten osallisuuden lisäämisen tärkeydestä hyvinvointialueiden rakentamisen yhteydessä.Ministerit muistuttivat kirjeessään niin hallintosääntöihin kirjattavista lauseiden merkityksestä, kuin nuorten kohtaamien haasteiden ratkaisemisen tärkeydestä.Ministereiden mukaan nuorten osallisuuden tulee näkyä hyvinvointialueuudistuksessa kautta linjan. Osallisuus tarkoittaa nuorten mukaan ottamista sotepalveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.–  On olennainen ero kuulemmeko, vai kuuntelemmeko nuoria päätöksenteon eri portailla. Kuuleminen ei monesti johda mihinkään. Kuunteleminen on puolestaan aitoa vuorovaikutteista osallistamista, joka johtaa aitoihin ratkaisuihin, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Ministerit muistuttavat yhteiskirjeellään hyvinvointialueiden lainsäädännön velvoittavan asettamaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen nuorisovaltuuston.– Kuntapuolella nuorten osallisuus sekä nuorisovaltuustojen asema on jo vakiintunut. On tärkeää, että saamme samat, hyvät käytännöt mukaan myös hyvinvointialueille heti alusta alkaen, muistuttaa kuntaministeri Sirpa Paatero.Nuorten osallisuuden eteen on tehty monia toimia niin kunnissa kuin maakunnissakin. Ministereiden mukaan jo tehty työ tulee hyödyntää.– Meidän aikuisten tehtävänä on osata kysyä, kuunnella ja antaa tilaa nuorten toteuttaa itseään ja kasvaa turvassa. Nuorilla on sanottavaa, uusia ideoita ja kykyä kantaa vastuuta. Kysymys kuuluu, annammeko me aikuiset sille tilaa ja mahdollisuuksia? Osallisuudesta kasvaa vahva Suomi, sanovat ministerit.Kulttuuri- ja tiedeministerin vastuualueelle ja johdettavaksi kuuluu nuorisolain mukaisesti nuorten osallisuus.Kuntaministerin vastuulla on kuntalaki, jossa säädetään nuorten osallisuudesta nuorisovaltuuston osalta. Nuorten osallisuudesta säädetään myös sote-järjestämislaissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettaman henkilöstöfoorumin tehtävänä on seurata uudistuksen kansallista toimeenpanoa, esimerkiksi henkilöstösiirtojen valmistelun etenemistä. Foorumi seuraa myös henkilöstön asemaa koskevan lainsäädännön soveltamista ja sen vaikutuksia henkilöstöön.Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen myötä toteutuu Suomen kaikkien aikojen suurin liikkeenluovutus, kun kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy noin 173 000 sosiaali- ja terveydenhuollossa ja pelastustoimessa työskentelevää henkilöä hyvinvointialueiden palvelukseen. Lisäksi hyvinvointialueelle siirtyvät kuntien opetustoimesta opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. ”Henkilöstöfoorumi luo suoran keskustelukanavan uudistuksesta vastaavien ministeriöiden sekä hyvinvointialueita ja kuntatyönantajaa edustavien viranomaisten ja henkilöstöjärjestöjen välille”, kertoo Henkilöstöfoorumin puheenjohtaja, neuvottelujohtaja Sari Ojanen valtiovarainministeriöstä.”On hienoa, että meillä on virallinen foorumi, jossa ministeriöiden edustajat saavat uudistuksen etenemisestä kaikilta sen osapuolilta selkeän kuvan,” Ojanen jatkaa.Henkilöstöfoorumin toimiaika on 14.10.2021–31.5.2023. Se kokoontuu 2–3 kertaa vuodessa. Ensimmäinen kokous pidettiin 2. marraskuuta 2021. Foorumissa on edustus valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, sisäministeriöstä, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista (KT), Julkisen alan uniosta (JAU), Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöstä (JUKO) ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestöstä (Sote). 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan oleskeluluvan saaneiden, alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden nuorten ja lasten palveluiden järjestämisen uudistamista. Tavoitteena on turvata näille nuorille yhdenvertaiset palvelut muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien tapaan. Työryhmän tehtävänä on Kotoutumisen selonteossa esitettyjen kirjausten mukaisesti valmistella ehdotus oleskeluluvan saaneiden, alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden nuorten ja lasten palveluiden järjestämistä koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Tavoitteena on turvata näille lapsille ja nuorille yhdenvertaiset palvelut samaan tapaan kuin muille sosiaalihuoltolain mukaan erityistä tukea tarvitseville ryhmille. Työryhmä tarkastelee myös valtion korvauksia, jotka koskevat asiaan liittyviä palveluita. Työryhmän tulee tarkastella oleskeluluvan saaneiden, alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden• palveluiden järjestämistä suhteessa sosiaalihuoltolakiin, 
• asumisen järjestämistä ja järjestämisvastuita sekä tulevien hyvinvointialueiden roolia, 
• perhehoitoa koskevaa lainsäädäntöä, 
• jälkihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä, 
• palveluiden turvaamista, mikäli alaikäinen ei saa palveluita kotoutumislain nojalla, mukaan lukien kansalaisuuden saaneiden palvelut sekä
• edustajajärjestelmän vahvistamista, mukaan lukien edustajarekisteri, edustajajärjestelmän laatu ja valvonta. Työryhmän saa työnsä valmiiksi ensi syksylläTyöryhmän toimikausi on 21.10.2021 – 31.10.2022 ja sitä johtaa TEMin neuvotteleva virkamies Paula Karjalainen. Työryhmä voi kuulla asiantuntijoita.Työryhmään kuuluu ministeriön omien asiantuntijoiden lisäksi myös sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten, Espoon ja Tampereen kaupungin sekä Kuntaliiton edustajat. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Museoiden valtionosuuksiin osoitetaan vuonna 2022 yhteensä 50,3 miljoonaa euroa, joka on noin 2 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2021 johtuen kustannustason muutoksesta sekä indeksitarkistuksesta.Laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on museoilla 1 294,5, josta alueellisiin tehtäviin osoitetaan 155,2 henkilötyövuotta. Vuonna 2022 museoiden arvonlisäveroton yksikköhinta on 79 185 euroa (tänä vuonna 75 652 euroa) ja arvonlisäverolla korotettu yksikköhinta 84 269 euroa (tänä vuonna 80 751 euroa). Valtakunnallisten vastuumuseoiden lisärahoitukseen osoitetaan ensi vuonna 5 900 000 euroa. Määrä on sama kuin tänä vuonna.Päätöksissä noudatetaan vuosille 2021–2023 vahvistettua rahoitussuunnitelmaa. Valtionosuuden piiriin voi seuraavan kerran pyrkiä vuoden 2024 alusta lukien, joten vuotta 2022 koskien ei ole käsitelty valtionosuuden piiriin pääsyä tai vastuumuseotehtävää koskevia hakemuksia.Museoiden valtionosuudet  

Lähde: Valtioneuvosto.fi