NordenBladet — Ministeriöt ovat aloittaneet tulevaisuuskatsaustyönsä. Aiemmasta poiketen tulevaisuuskatsaukset julkaistaan yhtenä kokonaisuutena. Näin helpotetaan katsausten käyttöä ja lisätään niiden vaikuttavuutta.Kerran vaalikaudessa tehtäviä tulevaisuuskatsauksia on laadittu vuodesta 2002. Niiden tavoitteena on tuottaa puolueille ja seuraavalle hallitukselle yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä. Ministeriöiden katsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Tulevaisuuskatsaukset ovat kehittyneet vuosien varrella hyvin erityyppisistä julkaisuista kohti yhtenäisempää rakennetta ja ilmiasua. Vuodesta 2014 katsaukset ovat valmistuneet samanaikaisesti ja ne on julkaistu ministeriöiden yhteisessä tilaisuudessa. Kehitys on tapahtunut yhteisen valtioneuvoston hengessä ja työtä on koordinoinut valtioneuvoston kanslia.Vuonna 2022 otetaan taas uusi harppaus kohti yhtenäisempää valtioneuvostoa, kun ministeriöiden katsaukset julkaistaan yksissä kansissa kahdentoista erillisen julkaisun sijaan. Sen lisäksi että tieto on entistä helpommin saatavilla, on koko julkaisu tarkoitus tuottaa helppokäyttöisenä verkkojulkaisuna, josta lukijat löytävät helposti kiinnostuksen kohteensa.Yhteisen tulevaisuuskatsaustyön aluksi kirjoitetaan kuvaus toimintaympäristöstä. Työssä hyödynnetään pian valmistuvaan hallituksen tulevaisuuselontekoon tehtyä analyysiä. Yhteinen tulevaisuuskatsaus valmistuu keväällä ja julkistetaan touko-kesäkuun vaihteessa. Tämän jälkeen kansliapäälliköt muodostavat aiempien hallituskausien tapaan yhteiset kiteytetyt pääviestit tulevaisuuskatsaustyön pohjalta tulevan hallituksen päätöksenteon tueksi. Kansliapäälliköiden pääviestit julkaistaan alkuvuodesta 2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu 10.11. Brysselissä järjestettävään EU:n arktiseen foorumiin.“EU:n arktisena jäsenmaana Suomi on määrätietoisesti pyrkinyt edistämään alueen painoarvoa EU:ssa, sillä arktinen alue ei ole tärkeä ainoastaan Suomelle vaan koko Euroopalle ja koko maapallolle”, ulkoministeri Haavisto sanoo.Järjestyksessä neljäs EU:n arktinen foorumi kokoaa yhteen keskeisiä arktisia toimijoita ja sidosryhmiä arvioimaan alueen viimeaikaista kehitystä ja keskustelemaan tulevaisuuden haasteista. EU julkaisi vastikään uuden arktisen politiikan strategian, jossa se vahvistaa sitoutumista vihreämmän, vakaamman ja vauraamman arktisen alueen luomiseksi. Foorumin yhteydessä jatketaan myös EU:n alkuperäiskansavuoropuhelua. Tapahtuman avaavat EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell ja komissaari Virginijus Sinkevičius. Ulkoministeri Haavisto osallistuu foorumissa korkean tason paneeliin, joka käsittelee kansainvälistä yhteistyötä arktisella alueella. Paneelikeskustelun tavoitteena on keskustella keinoista, joilla ylläpidetään arktisen alueen turvallisuutta, vakautta, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta sekä varmistetaan, että alue säilyy matalan jännitteen ja rauhanomaisen monenkeskisen yhteistyön alueena. Arktisen foorumin lisäksi ulkoministeri Haavisto tapaa Brysselissä muun muassa komissaarit Jutta Urpilaisen, Janez Lenarčičin, Ylva Johanssonin ja Olivér Várhelyin sekä EU:n ulkosuhdehallinnon pääsihteerin Stefano Sanninon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on hyvin mukana eurooppalaisessa data-avaruuksien kehittämistyössä, selviää liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa data-avaruuksia koskevasta selvityksestä. Data-avaruudet ovat osa yhteiskunnan digitalisoitumista ja dataan perustuvaa taloutta.Data-avaruudella tarkoitetaan toimijoiden tai järjestelmien verkostoa, joka on luotu datan avointa jakamista ja vaihtoa varten ja, joka toimii yhteisesti sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen pohjalta. Tällaisia datan jakamista ja hyödyntämistä edistäviä data-avaruuksia kehitetään muun muassa liikenteen, terveyden, energiasektorin, maatalouden ja julkisen sektorin toimialoilla. Data-avaruuksien avulla on tarkoitus rakentaa yhteentoimivuutta myös eri sektoreiden välillä. Data-avaruuksia koskevassa selvityksessä tarkastellaan data-avaruuden käsitettä ja selitetään sen toimintaperiaatteita sekä listataan hyvän data-avaruuden ominaisuuksia. Lisäksi selvityksessä on katsaus käynnissä olevaan eurooppalaiseen ja suomalaiseen kehittämistyöhön, valmisteilla oleviin hankkeisiin ja standardisointiin. Selvityksen mukaan suomalaiset hankkeet ovat hyvin mukana eurooppalaisessa data-avaruuskehitystyössä. Nyt tärkeää olisi huolehtia, että suomalaiset ovat aktiivisesti mukana myös EU:n data-avaruushankkeiden rahoitushauissa. Ministeriö käyttää selvityksen tuloksia datan hyödyntämistä koskevan sääntelyn valmistelussa ja EU-vaikuttamisessa sekä yksityisyyden suojaan, liikenne- ja viestintäpalvelujen turvallisuuteen ja luottamuksellisuuteen liittyvien asioiden valmistelussa. Tavoitteena on mahdollistavan sääntelyn avulla edistää tietojen saatavuutta ja siten parantaa tietopohjaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Data-avaruudet toteuttavat datan avoimen markkinan infrastruktuurinSelvityksestä ilmenee, että datan oikeudenmukaisen saatavuuden ja jakamisen tarpeesta vallitsee laaja kansainvälinen yksimielisyys. Tilannetta tulisi käyttää hyödyksi data-avaruuksien kehityksen nopeuttamiseksi. Selvityksen mukaan Euroopassa data-avaruuksia hyödyntävät toimijat ovat siirtymässä yleisten periaatteiden määrittelemisestä ja kokeiluista kohti laajaa teollista käyttöönottoa. Myös Euroopan komissio vauhdittaa avointen digitaalisten, datan hyödyntämiseen perustuvien sisämarkkinoiden kehitystä. Komission valmistelussa on useita digitaalisen liiketoimintaympäristön kannalta keskeisiä säädöksiä, joiden tavoitteena on selkeyttää datan jakamista ja hyödyntämistä. Valmistelussa on korostettu datan avointa ja tasapuolista saatavuutta ja hyödynnettävyyttä sekä OmaData-periaatteita, joissa ihmisillä on mahdollisuus hallita heitä koskevaa tietoa. Selvityksen mukaan eurooppalainen, yhteiskunnan asettamiin tavoitteisiin ja sääntelyyn perustuva lähestymistapa datan hyödyntämiseen nähdään vastavoimana kansainvälisten dataa käyttävien suuryhtiöiden toimintamallille. Tulevaisuudessa toimintamalli olisi todennäköisesti hyödyllisempi rakentaa eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten toimijoiden tasapainoisen yhteistyömallin pohjalta.State of Data Spaces -selvitys julkaistiin liikenne- ja viestintäministeriön Datatalousfoorumissa 8.11.2021. Selvitys on englanninkielinen ja luettavissa valtioneuvoston hankeikkunassa. Selvityksen liikenne- ja viestintäministeriölle teki 1001 Lakes.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja Belgia toimivat Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmän rinnakkaispuheenjohtajina tulevat kaksi vuotta. Puheenjohtajuus antaa Suomelle entistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa humanitaarisen avun käytäntöihin aikana, jolloin avun tarve on historiallisen suuri.Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmä (Good Humanitarian Donorship, GHD) on yksi merkittävimmistä humanitaaristen rahoittajien yhteistyöfoorumeista. Epäviralliseen ryhmään kuuluu 42 rahoittajamaata ja muun muassa EU, joiden osuus globaalista humanitaarisesta rahoituksesta on yhteensä yli 80 prosenttia. Ryhmä vaalii humanitaarisen avun puolueettomuutta ja tasapuolisuutta sekä hakee parhaita käytäntöjä tehokkaaseen ja vastuulliseen avunantoon.”Humanitaariseen apuun kohdistuu yhä voimakkaampia vaatimuksia. Toimintaympäristö on aseellisten konfliktien, terrorismin ja ilmastonmuutoksen myötä muuttunut yhä vaikeammaksi. Rahoittajamailla on suuri vastuu siitä, miten humanitaarinen järjestelmä toimii ja parhaiten tavoittaa hätäapua tarvitsevat ihmiset. Suomella ja Belgialla on nyt tärkeä ja ainutlaatuinen rooli näiden keskustelujen luotsaajana”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Ryhmän merkitys korostuu vallitsevassa humanitaarisessa tilanteessa: avun tarpeet ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi, mutta rahoitus ei ole pysynyt tarpeiden tahdissa. Myös siksi avun tehokkuutta ja avunantajien yhteistyötä on jatkuvasti tarve parantaa. Ryhmän jäsenet ovat sitoutuneet 24 periaatteeseen, joiden tarkoituksena on ohjata virallista humanitaarista apua, vahvistaa rahoittajien vastuuta avun saajia kohtaan ja lisätä avunantajapolitiikan yhtenäisyyttä ja tehokkuutta. Periaatteissa muun muassa korostetaan humanitaarisen avun tarpeeseen perustuvaa, epäpoliittista luonnetta ja avunsaajien roolia sekä vahvistetaan avun vähimmäisvaatimuksia ja rahoittajamaiden velvollisuutta myöntää rahoitusta tehokkaasti sekä seurata ja arvioida sen tuloksia.Suomen ja Belgian puheenjohtajakaudella pyritään löytämään parempia käytäntöjä erityisesti vammaisten henkilöiden huomioimiseen, seksuaalisen häirinnän kitkemiseen sekä siihen, miten terrorisminvastaisten toimien haitallisia vaikutuksia humanitaariseen apuun voitaisiin ehkäistä ja vähentää. Suomi muun muassa toteuttaa tutkimuksen siitä, miten humanitaarista apua antavien järjestöjen tulisi huomioida sekä budjetoinnissaan että toiminnassaan vammaisten henkilöiden tarpeet. Puheenjohtajakausi käynnistyy marraskuussa. Ensimmäisissä kokouksissa käsitellään humanitaariseen apuun vaikuttavia systeemisiä muutostekijöitä, muun muassa koronapandemian vaikutuksia avunantoon, valtasuhteita rahoittajamaiden ja paikallisten humanitaaristen toimijoiden välillä sekä humanitaarisen avun ympäristövaikutusten pienentämistä. Ympäristöteema oli keskiössä myös Suomen edellisellä GHD-puheenjohtajakaudella vuonna 2013.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle U-kirjelmästä, joka koskee direktiiviehdotusta kuluttajaluotoista. Arviointineuvosto pitää esitystä melko hyvin valmisteltuna, mutta vaikutukset kuluttajiin, luotonantajiin ja luotonantoon jäivät liian yleiselle tasolle.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että U-kirjelmässä kuluttajaluotoista on selostettu tiiviisti ja ymmärrettävästi direktiiviehdotuksen keskeiset esitykset sekä todennäköiset muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Myös Suomen kannat on kuvattu selkeästi. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että kuluttajaluottojen kansallista nykytilaa ja kipupisteitä ei kuvata U-kirjelmässä. Tämä vaikeuttaa direktiiviehdotuksen vaikutusten arviointia, kun muutosta ei voi verrata kansallisen lainsäädännön kokonaisuuteen. Lyhytkin kuvaus kuluttajaluottojen nykytilasta, muun muassa pikavipeistä, auttaisi arvioimaan uuden direktiiviehdotuksen merkitystä Suomelle.Asian jatkovalmistelussa tulisi arvioida vaikutuksia erilaisille kuluttajille. Onko esityksellä vaikutuksia esimerkiksi sellaisille kotitalouksille, joilla ei ole mahdollisuutta saada luottokorttia ja joilla on lyhytkestoisia rahoitustarpeita. Jos ilman korkoja ja maksuja olevien luottojen tarjonta vähenisi, mitä vaikutuksia tällä olisi arjen hankintojen tekemiseen.Vaikutuksia luotonantajille tulisi myös tarkentaa. Kuinka suurta joukkoa luotonantajia uusi sääntely koskee ja millaisia vaikutuksia seuraa erilaisille toimijoille?Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotukseen kuluttajaluotoista, josta oikeusministeriö on antanut U-kirjelmän (U 38/ 2021 vp) eduskunnalle.  Arviointineuvosto katsoo, että U-kirjelmän perusteella saa hyvän käsityksen direktiiviehdotuksesta ja Suomen kannoista, mutta vaikutusarvioita tulisi syventää ja ehdotuksen merkitystä Suomelle tulisi selventää käsittelyn edetessä. Arviointineuvosto suosittelee, että edellä esitetyt kehittämis-ehdotukset otetaan huomioon asian jatkovalmistelussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen työelämä on eriytynyt voimakkaasti sukupuolen mukaan: naiset ja miehet työskentelevät suurelta osin eri toimialoilla ja eri tehtävissä. Eriytyminen eli segregaatio pitää yllä ahtaita sukupuolistereotypioita, estää osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen, vaikuttaa haitallisesti työmarkkinoiden toimintaan ja heijastuu myös palkkaeroihin ja sitä kautta eläkkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt laajan yhteistyöhankkeen, jossa kehitetään uudenlaisia työkaluja tilanteen parantamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Tavoitteena on lieventää työelämän segregaatiota ja vahvistaa kaikkien sukupuolten tasa-arvoa, palkkatasa-arvoa ja jokaisen todellisia mahdollisuuksia suuntautua mille tahansa alalle sukupuoleen liitetyistä oletuksista ja odotuksista riippumatta.Hanke toimii alueellisesti yhteistyössä pilottityöpaikkojen ja muiden työelämätoimijoiden sekä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Verkostoyhteistyön vahvistamiseksi hanke kokoaa olemassa olevia työelämän ja koulutuksen verkostoja sekä toimintansa kehittämisestä kiinnostuneita työpaikkoja pilottiorganisaatioiksi. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa pysyvä malli segregaation purkamiseksi. Hanke kartoittaa lisäksi segregaation purkamisen toimivia käytäntöjä tutkimuskirjallisuudesta, tasa-arvohankkeista ja työpaikoilta sekä laatii poliittisille päättäjille suositukset segregaation purkamisen pysyvämmistä keinoista. Hankkeen tuotoksena on työpaikoille ja oppilaitoksille suunnattu työkalupakki, joka julkaistaan THL:n Sukupuolten tasa-arvo -sivustolla. Työkalupakkia levitetään laajasti työpaikkojen, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten käyttöön.Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään -kehittämishanke toteutetaan vuosina 2021–2023 ja se on osa hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä samapalkkaisuusohjelmaa. Hanke perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jossa on sitouduttu kaventamaan sukupuolten välisiä palkkaeroja useilla eri keinoilla, muun muassa purkamalla työelämän segregaatiota.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto keskustelee EU:n globaalista roolista 9. marraskuuta Helsingin Tiedekulmassa. Tilaisuudessa halutaan kuulla kansalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tilaisuus on osa Eurooppa olemme me -ministerikiertuetta.Ministeri keskustelee EU:n globaalista roolista yleisön kanssa tiistaina 9. marraskuuta klo 9.00 –10.30 Helsingin Tiedekulmassa, Yliopistonkatu 4. Keskustelemassa ovat myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Inka Sylgren. Tiedekulmaan voi saapua paikanpäälle esittämään kysymyksiä ja näkökantoja. Tilaisuutta voi seurata myös etänä verkkolähetyksen kautta, jossa voi myös esittää kysymyksiä ja kommentteja. Suomalaisministerit kiertävät syksyllä ja talvella Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Eurooppa olemme me –keskustelu on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia.Lisätietoa ulkoministerin ”Vahvempi EU globaalisti” -tilaisuudesta Helsingin Tiedekulmassa löydät kiertuesivuilta ja Facebook-tapahtumasta. Tilaisuutta voit seurata ja kommentoida myös suoratoiston välityksellä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen arviomuistiosta, jonka ministeriön poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä on valmistellut kansallisen tieliikenteen päästökaupan toimeenpanosta. Lausuntoaika päättyy 3.12.2021.Työ on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelua. Tiekartan toimet koskevat tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Virkamiestyöryhmän valmistelu liittyy tiekartan kolmanteen, ehdolliseen vaiheeseen. Jos kahden ensimmäisen vaiheen toimenpiteet ja EU-tason ratkaisut eivät yhdessä riitä, päästökauppa voisi tulla mukaan kolmannessa vaiheessa. Arviomuistio on selvitys päästökauppajärjestelmän ominaisuuksista ja vaikutuksista.Lausunnoissa toivotaan erityisesti näkemyksiä kansallisen mallin tarkoituksenmukaisuudesta, vaikutusten arvioinnista ja mahdollisista kompensaatiomalleista.Euroopan komissio julkisti 14.7.2021 säädösehdotuspaketin (Fit for 55) ilmastotoimista. Työryhmän työssä on otettu huomioon Euroopan komission ehdotus.Siihen sisältyy esitys vuonna 2026 alkavasta EU:n kattavasta tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupasta. Kansallinen tieliikenteen päästökauppa on vaihtoehto, jos EU:n laajuinen tieliikenteen päästökauppa ei toteutuisi. Lisäksi siirtymävaiheessa voitaisiin tarvittaessa harkita kevennettyä kansallista päästökauppaa.Kansallisen tieliikenteen päästökaupan valmistelu on lisännyt tietopohjaa ja osaltaan auttanut arvioimaan komission esityksen tarkoituksenmukaisuutta ja tarvetta vaikutusarvioille. Työryhmä on kuullut sidosryhmiä valmistelun aikana.Mikä on päästökauppa?Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille.Tieliikenteen päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan.Päästökaupan etuna muihin sääntelykeinoihin on, että se varmistaa päästötavoitteen toteutumisen, koska myytävien päästöoikeuksien määrä voidaan asettaa vastaamaan päästökattoa.Kansallisen tieliikenteen päästökaupan käyttöönotolle ei tarvetta tällä hetkelläArviomuistiossa luonnosteltu kansallinen järjestelmä ja Euroopan komission esittämä EU-tasoinen järjestelmä muistuttavat huomattavasti toisiaan.Kansallisen järjestelmän etuna EU-päästökauppaan verrattuna olisi kansallisiin päästövähennystavoitteisiin pääseminen nimenomaan tieliikenteen sektorilla. Lisäksi aikataulu olisi kansallisesti sovittavissa.EU:n laajuisen päästökaupan merkittävänä etuna on, että se ohjaisi päästövähennyksiin kaikkialla EU:n alueella. Sama EU:n laajuinen hintavaikutus ei heikentäisi suomalaisen elinkeinoelämän suhteellista kilpailukykyä muuhun unioniin verrattuna.Tieliikenteen päästöjen ennustetaan vähenevän odotettua nopeammin. Kesällä 2021 päivitetyn tieliikenteen perusennusteen mukaisen päästövähenemää koskevan ennusteen perusteella tilanne ei vaikuta edellyttävän kansallisen tieliikenteen päästökaupan välitöntä käyttöönottoa, mikäli kansalliset ja EU-tason toimet toteutuvat suunnitellusti.Kansallisesti tulee varautua myös siihen mahdollisuuteen, että EU:n päästökauppa myöhästyy tai jää kokonaan toteutumatta.Mitä seuraavaksi?               Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt. Lausuntoaika päättyy 3.12.2021.Valmistelu jatkuu lausuntokierroksen jälkeen virkatyönä.Kansallista päästökauppaa valmistelevan työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi