NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön sivuakkreditointiSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaSeppo Sivula, poliisitarkastaja, esittelijä p. 0295 488 591
– Kannettavien ampuma-aseiden tarkastusleimojen vastavuoroista hyväksymistä koskevalla sopimuksella perustetun pysyvän komission (C.I.P.) päätösten XXXV-36 – XXXV-46 hyväksyminenPuolustusministeriöAnna Gau, hallitussihteeri p. 0295 140 085
– Kutsunta-asiain keskuslautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.1.2022 päättyväksi toimikaudeksiValtiovarainministeriöSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320
– Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 neljänneksi lisätalousarvioksiJari Salokoski, hallitusneuvos p. 0295 530 437
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 44 §:n muuttamisestaTarja Järvinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 089
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a ja 18 b §:n muuttamisestaLeo Parkkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 372
– Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksiToni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411
– Valtiovarainministeriön hallitusneuvoksen viran täyttäminenAntti Sinkman, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 817
– Hallituksen esitys eduskunnalle verontilityslain 12 ja 12 f §:n, tuloverolain 124 ja 124 b §:n sekä verotusmenettelystä annetun lain 32 c §:n muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöKirsi Lamberg, hallitusneuvos p. 0295 330 397
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 113/2021 vp; EV 139/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöJukka Mirvo, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 468
– Valtioneuvoston asetus koltta-asetuksen 17 ja 38 §:n muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun direktiivin (EU) 2014/53 muuttamisesta (COM(2021) 547 final).Katja Viertävä, hallitusneuvos p. 0295 342 612
– Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen VII lukuun liittyvään vaarallisten aineiden kuljetusta kappaletavarana aluksessa koskevaan säännöstöön (IMDG-säännöstö) tehtyjen muutosten hyväksyminenKirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 342 570
– Tieliikennettä koskevan yleissopimuksen 1 artiklan muuttamisen ja 34 bis artiklan lisäämisen hyväksyminenVeera Kojo, hallitussihteeri p. 0295 342 130
– Eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston yhtiön toiminnasta vuodelta 2020 antaman kertomuksen johdosta (K 14/2021 vp; EK 30/2021 vp)Helinä Teittinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 017
– Suomen tasavallan ja Perun tasavallan välisen lentoliikennesopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenSosiaali- ja terveysministeriöHenna Huhtamäki, hallitusneuvos p. 0295 163 072
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta (HE 103/2021 vp; EV 137/2021 vp)Arita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522
– Sosiaali- ja terveysministeriön lakimiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiMari Leinonen, hallitussihteeri p. 0295 163 509
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain, eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta (HE 94/2021 vp; EV 138/2021vp)Tom Strandström, erityisasiantuntija p. 0295 163 430
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (SOLVENSSI II) uudelleen tarkastelemisesta sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vakuutusyritysten ja jälleenvakuutusyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestäYmpäristöministeriöOili Rahnasto, hallitusneuvos p. 0295 250 244
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ympäristönsuojelulain, jätelain ja EU-ympäristömerkistä annetun lain sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 153/2021 vp; EV 136/2021 vp)Anu Karjalainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 067
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain 32 ja 89 §:n muuttamisestaPekka Virkamäki, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 073
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 121/2021 vp, EV 144/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin vierailu Helsinkiin ja tapaaminen pääministeri Sanna Marinin kanssa tiistaina 9. marraskuuta on peruuntunut.Tilaisuus peruttiin pääministeri Sánchezin aikataulusyistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuivat tänään 3.11. Kööpenhaminaan valmistautuakseen Glasgow’n ilmastokokoukseen. Ministerit keskustelivat ilmastokokouksen neuvottelutilanteesta, nuorten osallisuudesta ilmastopäätöksentekoon ja Suomen Pohjoismaisen puheenjohtajuuskauden hankkeista, jotka liittyvät rakentamisen kiertotalouteen.”Keskeisin tapa kirittää kansainvälisiä ilmastotoimia ja pitää 1,5 asteen tavoite saavutettavissa on tehdä kansallisesti näiden tavoitteiden mukaisia ilmastotoimia. Me Pohjoismaat voimme kannustaa maailman muita maita omalla esimerkillämme ja pitämällä teemaa jatkuvasti esillä kansainvälisessä yhteistyössämme”, kokousta puheenjohtanut ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Ministerit keskustelivat ilmastokokouksen neuvottelutilanteesta ja siitä, kuinka Pohjoismaat voivat yhdessä vaikuttaa kunnianhimoisen lopputuloksen saavuttamiseksi COP26:ssa.Glasgow’n ilmastokokouksen neuvottelutavoitteet koskevat Pariisin sopimuksen toimeenpanon välineitä. Pyrkimyksenä on löytää sopu esimerkiksi mailta vaadittavan raportoinnin yksityiskohdista, syklistä, jonka mukaan maiden olisi kiristettävä sitoumuksiaan sekä kansainvälisten markkinamekanismien käyttöä koskevista säännöistä. Kokouksessa etsitään ratkaisuja myös maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen.Ministerit keskustelivat myös mahdollisuuksista lisätä nuorten osallistumista poliittisiin prosesseihin. Pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat yhdessä pohjoismaisten nuorten kanssa Tukholma+50-kokouksen yhteydessä.Rakentamisen päästöjen vähentäminen keskeinen tekijä matkalla hiilineutraaliuteenPohjoismaisen ministerikokouksen erityisenä painopisteenä oli rakentamisen ilmastovaikutukset. Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen pohjoismaisista kasvihuonekaasupäästöistä.”Nykyisillä ratkaisuilla voitaisiin vähentää rakennuksen elinkaaren päästöjä jo noin 40 %. Nämä keinot tulee saada laajemmin käyttöön ja uusia kehittää”, toteaa ministeri Mikkonen.Pohjoismainen ministerineuvosto tukee kahta Suomen koordinoimaa hanketta, joilla pyritään ottamaan nopeasti käyttöön kiertotalouden ratkaisuja rakentamisessa sekä vähentämään rakennusten hiilijalanjälkeä paremman digitaalisen suunnittelun keinoin. Globaalisti tarkasteltuna rakennusmateriaalien valmistuksen päästöt ovat uhka Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteelle rajata maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Radikaaleja kiertotalouden ratkaisuja tarvitaan, jotta maailman kasvavalle väkimäärälle voidaan rakentaa terveellisiä ja turvallisia koteja ilman ilmastohaittoja.Pohjoismaiden paviljonki Glasgow’n ilmastokokouksessa näyttää esimerkkiä kestävyydestä    Pohjoismainen paviljonki näyttää tänäkin vuonna esimerkkiä sivutapahtumien kestävyydessä, kun tapahtuma järjestetään hybridinä Glasgow’ssa ja Helsingin Kaisaniemessä. Paviljongissa esitellään Pohjoismaiden ratkaisuja kansainvälisiin ympäristöhaasteisiin ja kutsutaan päättäjät, kansalaiset ja sidosryhmät mukaan keskusteluun.Pohjoismaiseen COP26-ohjelmaan sisältyy yli 100 tapahtumaa Glasgow’n pohjoismaisessa paviljongissa sekä Helsingin Nordic COP26 Hubissa. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja niihin voi voi osallistua etänä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on mukana E2:n tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, miten Suomen vetovoimaa kansainvälisten osaajien ja ulkosuomalaisten paluumuuttajien keskuudessa voidaan vahvistaa. Hankkeessa kuullaan ulkosuomalaisia, Suomessa asuvia ulkomaalaisia ja kansainvälisiä diginomadeja. Pula osaavasta työvoimasta on jo monella toimialalla kasvun este. Tämän vuoksi Suomi tarvitsee kohtaantoa parantavien toimien lisäksi myös työvoiman maahanmuuttoa. E2:n tutkimushankkeessa ääneen pääsevät myös potentiaaliset Suomeen muuttajat. Tutkimus hakee vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten Suomesta tulee osaajia kutsuva, sitouttava ja vetovoimainen maa, jonne ulkosuomalaisen on mutkatonta palata tai ulkomaalaisen tulla töihin? Miten Suomen rakentamiseen voisi osallistua myös maamme ulkopuolelta? Uusi tieto tukee Talent Boost -ohjelmaa”Osaava työvoima on tärkeä voimavara töllisyyden vahvistamiselle. Teemme ministeriössä nyt paljon töitä, jotta saamme maahanmuuttoon liittyvät prosessit sujuviksi ja koko järjestelmän toimimaan. On hienoa, että saamme tutkimuksen avulla laajan Talent Boost -ohjelman tueksi lisää tietoa siitä, miten yhdessä voisimme kehittää koko maahanmuuttokokonaisuutta”, sanoo työministeri Tuula Haatainen. ”Monissa yrityksissä on akuutti osaajapula. On tärkeää, että nyt käynnistyvä hanke tuottaa monipuolista tietoa siitä, miten Suomi voi olla paitsi vetovoimainen myös pitovoimainen”, korostaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Työ valmistuu ennen kevään 2023 eduskuntavaalejaTutkimuksen toteuttaa yleishyödyllinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Työ valmistuu ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja. Tutkimushanke nivoutuu osaltaan työvoiman maahanmuuttoa edistävään, kansalliseen Talent Boost -ohjelmaan ja koulutus- ja työperäisen maahanmuuton Tiekarttaan. Tutkimusta rahoittavat TEMin lisäksi ulkoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, KEVA, Tekniikan Akateemiset, Teollisuuden palkansaajat, Business Finland sekä Helsingin, Espoon, Tampereen ja Oulun kaupungit.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Espanjan pääministeri Pedro Sánchez vierailee ensi viikolla Helsingissä ja tapaa pääministeri Sanna Marinin tiistaina 9. marraskuuta.Pääministeri Marin ja pääministeri Sánchez keskustelevat maiden kahdenvälisistä suhteista sekä ajankohtaisista EU-kysymyksistä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden pääministerit ovat hyväksyneet huoltovarmuutta ja varautumista koskevan yhteisen julkilausuman. Pohjoismaat korostavat varautumisen sekä yhteistyön merkitystä epävakaassa ja vaikeasti ennustettavassa toimintaympäristössä.”Pohjoismainen yhteistyö on voimavara, jonka avulla Pohjoismaat voivat vahvistaa valmius- ja kriisinsietokykyään. Tiivistämällä pohjoismaista huoltovarmuus- ja varautumisyhteistyötä rakennamme kaikissa tilanteissa toimintakykyistä Pohjolaa”, sanoo pääministeri Sanna Marin. Pohjoismaiden pääministerit hyväksyivät julkilausuman Kööpenhaminassa keskiviikkona 3. marraskuuta. Pohjoismaiden pääministerit sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin hallitusten johtajat tapasivat Kööpenhaminassa Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä.Suomi toimii kuluvana vuonna hallitusten välisen pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajana. Huoltovarmuusyhteistyön kehittäminen on ollut yksi Suomen puheenjohtajuuden keskeisistä tavoitteista. Pohjoismaiden yhteistyötä ohjaa pääministereiden hyväksymä yhteinen visio, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Kokouksessa kuultiin Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäen yhteenveto yhteisen visiotyön etenemisestä sekä kyselytutkimuksesta, joka kartoitti kansalaisten odotuksia pohjoismaiselle yhteistyölle. Pohjoismaiden hallitusten välinen yhteistyöelin Pohjoismaiden ministerineuvosto täyttää kuluvana vuonna 50 vuotta. Pääministerit totesivat Kööpenhaminassa, että maailma on muuttunut merkittävästi 50:ssä vuodessa, mutta pohjoismainen yhteistyö jatkuu vahvana, nyt ja tulevaisuudessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Teollisuuspäästödirektiivissä määritellyiltä sika- ja siipikarjatiloilta edellytetään BAT-päätelmien mukaista vuosittaista typen ja fosforin erityksen sekä ammoniakkipäästöjen tarkkailua. Päästöjen tarkkailussa on voitu hyödyntää Suomen ympäristökeskuksen tähän tarkoitukseen kehittämää päästölaskuria. Laskuri on nyt uudistettu niin, että sillä voidaan laskea myös eläinpaikkakohtainen typen ja fosforin eritys tilan omien tuotanto- ja ruokintatietojen pohjalta. Lisäksi laskuri tuottaa myös E-PRTR raportoinnissa tarvittavan ammoniakkipäästötiedon.Laskuri on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintoviraston käyttöön.Uudistettu laskuri löytyy alla olevalta sivulta kohdasta ”BAT-päätelmät ja ammoniakkipäästöjen tarkkailu”.Ymparisto.fi: Maatalouden ympäristönsuojelun lomakkeet 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet -sanasto on valmistunut. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon parissa työskenteleville tarkoitettu sanasto ohjaa käyttämään alan keskeisiä käsitteitä ja termejä yhdenmukaisesti. Sanasto kokoaa yhteen uusia ja jo aiemmin käyttöön otettuja käsitteitä, joista osa on muuttunut tai muuttumassa esimerkiksi teknologian kehityksen mahdollistamien uudenlaisten palvelukanavien myötä.Sanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot 44 käsitteestä. Sanastossa selvitetään käsitteiden sisällöt määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla sekä annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä ruotsin, englannin- ja venäjänkieliset vastineet. Käsitekuvaukset on käännetty ruotsiksi ja englanniksi. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioilla.Sanasto on saatavilla nyt sanastokeskuksen TEPA-termipankissa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sote-sanastoissa. Sanasto valmisteltiin työryhmässä ja viimeisteltiin lausuntojen pohjalta. Sanaston suomenkielisen osuuden on laatinut työryhmä, johon kuului sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kelan, Kotuksen sekä valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan asiantuntijoita. Työryhmä työskenteli Sanastokeskuksen asiantuntijoiden johdolla. Työryhmä konsultoi työn edetessä myös työryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita.Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti sanastoluonnoksesta lausuntokierroksen, ja työryhmä viimeisteli sanaston lausuntojen pohjalta. Työn rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimiala vastasi sanaston kieliversioista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metropolipolitiikan yhteistyöryhmä tarkasteli kokouksessaan 2.11., miten yhteistyötä hiilineutraaliuden ja kiertotalouden vauhdittamiseksi voidaan edelleen tiivistää ja vahvistaa. Metropolialueen kunnissa on sovittu ja sovitaan parhaillaan keinoja, joiden avulla ilmastotavoitteita viedään käytännössä eteenpäin.Aika on otollinen ilmastotyölle, sillä sitä ohjaavia dokumentteja, kuten ilmastolakia ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa, uudistetaan parhaillaan. Paikallistason päivittäinen ilmastotyö kunnissa konkretisoi ja kirittää kansallisen tason tavoitetta, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Metropolialueella on valmisteltu uusia kaupunki- ja kuntastrategioita, joissa ilmasto- ja kiertotalouskysymykset ovat vahvasti esillä.”Meidän tehtävämme on varmistaa, että hyödynnämme käytössä olevat mahdollisuudet tehokkaasti ja yhteistyössä. Metropolialueella käynnissä olevat yhteistyöhankkeet tekevät näkyväksi kumppanuuden voiman ja sen, miten hiilineutraaliustavoitteet saavutetaan käytännössä, ihmisten arjessa”, yhteistyöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kannustaa.Monet metropolialueen kunnista ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja tähtäävät hiilineutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä. Hiilijalanjäljen keventämisessä tehdään merkittävää yhteistyötä alueen yritysten, asukkaiden, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Metropolialueella on riittävän suuri kriittinen massa erilaisia toimijoita, joiden yhteisellä kehittämisellä saadaan toimivia työkaluja jaettavaksi koko maahan. Malleista on kehitettävissä myös vaikuttavia, käytännössä koeteltuja vientituotteita.Monet kaupunkien keinoista liittyvät rakentamiseen ja asumiseen, liikkumiseen, hankintoihin ja energiantuotantoon. Helsinki on aikaistanut Salmisaaren voimalan sulkemista. Espoo puolestaan on kehittänyt päästötöntä kaukolämpöä yhdessä Fortumin kanssa ja geolämpöä ST1:n kanssa. Vantaa kehittää jätteenpolttoa yhdessä vantaan Energian kanssa ja lentokentän seutua ympäristöystävällisemmäksi laajassa yhteistyössä. KUUMA-kuntien suunnitelmissa näkyvät muun muassa alueen läpi kulkevat liikenteen pääväylät. Kunnat panostavat muun muassa lasten ja nuorten ympäristövastuutaitoihin.Kuntien oman työn rinnalla metropolipolitiikan yhteistyöryhmän alla toimiva hiilineutraaliustyöryhmä jatkaa yhteisten ilmastotavoitteiden edistämistä erityisesti viiden teeman avulla. Niitä ovat fossiilittoman liikenteen tiekartta, hiilineutraalius julkisissa hankinnoissa, energiatehokkuuden parantaminen rakennuskannassa, hiilineutraalien alueiden kehittäminen sekä kiertotalous rakentamisessa ja muissa materiaaleissa.Hallitusohjelmassa on tunnistettu metropolialueen ja suurten kaupunkien mahdollisuudet synnyttää kestävää kasvua koko maahan. Metropolipolitiikalla tiivistetään valtion ja Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien yhteistyötä asioissa, jotka tukevat metropolialueen kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä sekä alueen erityishaasteiden ratkaisua. Yhteistyöryhmän seuraavassa kokouksessa pureudutaan työllisyyden ja maahanmuuton kysymyksiin. Metropolipolitiikan yhteistyöryhmän toimikausi on hallituskauden loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 8.11. työstämään kannanottoja sosiaaliturvan uudistamiseksi.Sosiaaliturvakomitea alkaa myös suunnitella rakennetta alkuvuonna 2023 valmistuvaan välimietintöönsä. Lisäksi se keskustelee jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen sosiaaliturvasta.Puheenjohtajiston luonnos kannanotoista (5.10.2021 päivitetty versio)

Lähde: Valtioneuvosto.fi