NordenBladet — Ympäristöministeriö on vastaanottanut valituksen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä 18.3.2020, UUDELY/7320/2016. Päätöksellä ELY-keskus päätti olla suojelematta Espoon kulttuurikeskuksen alueen ja Marimekkotalon rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.Espoon kulttuuriseura ry:n valitusten (28.4.2020 ja 15.7.2021) johdosta ympäristöministeriö kuulee Espoon kulttuurikeskuksen alueella sijaitsevien rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ja haltijoita sekä viereisten ja vastapäätä olevien kiinteistöjen omistajia ja haltijoita rakennusperintölain 7 §:n 1 momentin mukaisesti.Ympäristöministeriö varaa edellä mainituille rakennusperintölain 7 §:n 1 momentin mukaisille asianosaisille tilaisuuden tulla kuulluksi valituksen johdosta. Mielipiteet tulee toimittaa ympäristöministeriön kirjaamoon 17.12.2021 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen PL 35, 00023 Valtioneuvosto. Lähetyksessä tulee mainita ympäristöministeriön diaarinumero VN/10924/2020.Valitusasiakirjat liitteineen ovat nähtävillä virka-aikana 17.12.2021 saakka ympäristöministeriössä osoitteessa Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki. Tiedoksiannon vastaanottaja voi myös erikseen pyytää asiakirjoja nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöministeriön kirjaamosta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta.
Kokonaisharkinta suojeluesityksestä kuuluu asiaa hallintoviranomaisena käsittelevälle ELY-keskukselle. Ympäristöministeriö on asiassa valitusviranomainen, joka tarkastelee tehdyn päätöksen lainmukaisuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionavustusten haku Eurooppa-tiedottamiseen on avattu kansalaisjärjestöille. Avustusten tavoitteena on EU-tietouden lisääminen. Haku jatkuu 3. joulukuuta 2021 saakka.Ulkoministeriö avaa haettavaksi valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Avustukset myönnetään, mikäli eduskunta osoittaa vuoden 2022 valtion talousarviossa tähän varoja. Hakukierros on auki 3.12.2021 klo 16.15 saakka.
Avustuksiin on vuoden 2022 talousarviossa esitetty 445 000 euroa. Avustusten tavoitteena on Euroopan unioniin liittyvän tietouden lisääminen sekä ajankohtaisen EU-keskustelun edistäminen. Vuoden 2022 hakukierroksen painopisteitä ovat
•    Nuorten EU
•    EU ihmisoikeustoimijana ja demokratian edistäjänä
•    EU:n kestävä tulevaisuus – digitaalinen ja vihreä siirtymä
•    EU:n globaali rooli, ulkosuhteet ja turvallisuuspolitiikkaAvustusten myöntämisessä, maksamisessa, käytössä ja käytön valvonnassa noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Tukea voidaan myöntää suomalaisille, voittoa tavoittelemattomille kansalaisjärjestöille.
Hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiedot tammikuun aluevaalien ennakkoäänestyspaikoista löytyvät oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi. Sivuilta voi tarkistaa ennakkoäänestyspaikkojen osoitteet ja aukioloajat kotimaassa sekä ulkomailla.Aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022. Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022.Aluevaaleissa on kotimaassa yhteensä 900 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikat ovat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa. Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoja on 71 eri valtiossa yhteensä 96 toimipaikassa. Osa ennakkoäänestyspaikoista on avoinna vain joinakin ennakkoäänestyspäivinä.Ennakkoäänestysaikana ja vaalipäivänä ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat ennakkoäänestää myös kirjeitse ulkomailta. Ohjeet kirjeäänestykseen löytyvät oikeusministeriön vaalisivuilta.Vaalipäivän äänestyspaikkoja tammikuun vaaleissa on 1664. Kunnat tiedottavat äänestyspaikoistaan myös itse.Aluevaaleista lyhyestiAluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue ja vaaleissa valitaan jäsenet sekä varajäsenet hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Aluevaltuustot vastaavat sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden ja pelastustoimen tehtävien järjestämisestä hyvinvointialueilla. Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi allekirjoitti tänään Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints –julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön. Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen hillinnässä. Suomea pyydettiin mukaan allekirjoittamaan vesivastuullisuuden edelläkävijämaana.Vesijalanjälkemme vaikuttaa miljooniin ihmisiin ympäri maailman. Suomalaisten vesijalanjäljestä reilu puolet muodostuu ulkomailla, yritysten arvo- ja hankintaketjujen ja kansainvälisten toimipaikkojen kautta. Esimerkiksi litran maitoa valmistamiseen tarvitaan 1000 litraa ja farkkujen valmistamiseen 8000 litraa vettä. Suomalaisten kokonaisvedenkulutuksesta vain kolme prosenttia syntyy kotitalouksissa. Vastuullinen veden käyttäminen onkin ratkaisevassa roolissa, kun pyritään saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja kun pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvään kuivuuteen ja tulviin. Vesivastuullisuus tarkoittaa, että vettä käytetään ympäristön kannalta kestävästi ja että veden käyttö on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista sekä taloudellisesti kannattavaa. Julistuksen tavoitteet sekä valtioille suunnatut sitoumukset ovat linjassa Suomen kansallisen politiikan, lainsäädännön sekä vesivastuullisuuden edistämistyön kanssa. Suomen vesialan kansainvälisen strategian tavoitteena on tehdä Suomesta ja suomalaisista yrityksistä maailman vesivastuullisimpia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteina on myös edistää vesivastuullista tuotantoa ja kulutusta.Suomella on myös oma, vuonna 2017 perustettu vesivastuusitoumus, joka haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Kansallisen vesivastuusitoumuksen ovat allekirjoittaneet useat suuret suomalaiset yritykset. Suomi haluaa edistää ja tuoda näkyviin vesivastuullisuutta vahvasti myös kansainvälisesti. Fair Water Footprints –julistuksen allekirjoittaminen on tärkeä askel tässä työssä. Allekirjoittajina on sekä valtioita, yrityksiä että kansalaisjärjestöjä. Julistuksen allekirjoittivat Suomen puolesta maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Vesivastuullisuutta edistetään kansallisesti ja kansainvälisesti eri toimijoiden laajalla yhteistyöllä.  Lue lisää:The Glasgow Declaration for Fair Water Footprints for climate resilient, inclusive, and sustainable developmentVesivastuullisuusSuomen vesialan kansainvälinen strategia  Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat tiekartta 2019–2030Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n koronatodistuksen saavat nyt myös koronan sairastaneet, joilla on yksi rokotus. He saavat koronapassina toimivan EU:n rokotustodistuksen Omakannasta 5.11.2021 alkaen. Myös Koronatodistuksen lukija -sovellus hyväksyy tämän todistuksen. Matkustettaessa todistuksen kelpoisuus tulee tarkistaa kohdemaasta.Koronapassin saavat henkilöt, jotka ovat sairastaneet koronan ja saaneet lisäksi yhden koronarokotuksen. Tällaisessa tapauksessa heille tulee rokotustodistukseen merkintä 1/1 kohtaan ”saadut rokoteannokset”.Rokotustodistusta voi käyttää koronapassina Suomessa, kun rokotuksesta on kulunut seitsemän päivää. Myös Koronatodistuksen lukija -sovellus hyväksyy tämän koronarokotustodistuksen seitsemän päivän kuluttua rokotuksesta. Lääketieteellisten tutkimusten mukaan koronavirustaudin sairastanut henkilö saa yhdestä koronarokotteesta vähintään yhtä hyvän suojan tautia vastaan kuin mitä muut saavat kahdesta rokotteesta. Siksi THL ja Euroopan neuvosto suosittavat ja STM katsoo, että koronataudin sairastaneilla ja yhden rokotteen saaneilla henkilöillä pitää olla samanlaiset oikeudet hyödyntää EU:n koronatodistusta ja koronapassia kuin täyden rokotesarjan saaneilla.Myös sairastamistodistus käy koronapassinaKoronan sairastaneet henkilöt, jotka ovat ottaneet yhden rokotuksen, voivat edelleen käyttää koronatodistuksena ja -passina myös EU:n koronatodistusta sairastetusta koronavirustaudista. Tämä todistus on voimassa 180 päivää positiivisesta koronavirustestistä. EU:n koronatodistus kannattaa hakea Omakannasta (www.kanta.fi) etukäteen, ja tallentaa se puhelimeen pdf-tiedostona tai tulostaa paperille, jotta se on valmiina käytettäväksi koronapassina. Henkilöt jotka eivät käytä Omakantaa, saavat koronatodistuksen terveydenhuollosta. Koronapassia käytetään Suomessa koronarajoitusten vaihtoehtona.Matkustajan selvitettävä kohdemaan käytännötMatkustettaessa on selvitettävä, mikä koronatodistus tarvitaan kohdemaan rajanylitykseen ja miten koronatodistuksia voi käyttää kohdemaassa muihin tarkoituksiin. Eri maiden vaatimukset voivat vaihdella myös EU:n sisärajoilla. Ennen matkalle lähtöä on hyvä lisäksi tarkistaa kohdemaan koronatilanne. Suomeen palatessa on hyvä muistaa, että matkustajan tulee osallistua pakolliseen koronatestiin, ellei hänellä ole koronatodistusta. Ennakkotestissä tai testissä maahan tullessa käyneiden sekä henkilöiden, jotka ovat saaneet vain osittaisen rokotesarjan, tulee lisäksi osallistua testiin 3–5 vuorokautta maahan saapumisen jälkeen. Suomeen saapuville testit ovat maksuttomia. Todistus- ja testivelvoite ei koske alle 16-vuotiaita eikä matalan riskin maista saapuvia.EU-maita koskevat matkustusohjeet ja -rajoitukset on koottu Re-open EU -verkkosivustolle (reopen.europa.eu).Maat päättävät itse, mitä todistuksia edellyttävät maahan saapuvilta ja edellyttävätkö ne esimerkiksi yhtä tai kahta rokoteannosta. Jotkut maat voivat vaatia myös niin sanottua sairastamistodistusta koronavirustaudista. EU-asetuksen mukaan jäsenmaiden on hyväksyttävä EU:n yhteinen koronatodistus, jos jäsenmaa hyväksyy myös muita vastaavia todistuksia.Yleisesti matkustettaessa on hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta. Koronavirustilanne voi eri maissa ja alueilla muuttua äkillisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on lähetetty lausunnolle. Ehdotus lisää muun muassa sähköjärjestelmän joustavuutta, tuo asiakkaille uusia mahdollisuuksia osallistua markkinoille ja parantaa huoltovarmuutta kehittämällä älykkäämpää sähköverkkoa ja energian varastointimahdollisuuksia.Esityksen päätavoitteena on panna täytäntöön sähkömarkkinadirektiivin vaatimat muutokset sähkömarkkinoita koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Toisena keskeisenä tavoitteena on panna toimeen TEM:n älyverkkotyöryhmän lokakuussa 2018 julkaisemassa loppuraportissa esitettyjä konkreettisia toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa. Esityksessä ehdotetaan muun muassa täsmennyksiä energiavarastojen omistus- ja käyttöperiaatteisiin ja joustojen hyödyntämisestä verkkotoiminnassa sekä selvennetään pieniä kulutus- ja tuotantokohteita yhteenkokoavien itsenäisten aggregaattoreiden asemaa sähkömarkkinoilla.Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös toimenpiteitä sähkön vähittäismarkkinoilla esiintyneiden kuluttajiin kohdistuneiden epäasiallisten sopimus- ja markkinointikäytäntöjen ehkäisemiseksi. Kuluttaja-asiamies teki TEM:lle kesäkuussa 2021 aloitteen, jossa ehdotettiin muun muassa ennakkolaskutuksen kieltämistä sähkön vähittäismyynnissä.Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ennen kevätistuntokauden 2022 alkua.Lausuntoja voi antaa 8. joulukuuta 2021 saakkaLausunnot pyydetään antamaan Lausuntopalvelu.fi-sivustolla julkaistuun lausuntopyyntöön viimeistään 8.12.2021. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen ministeriöön sähköpostitse tai postitse. Lausunnon antajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät lausuntopalvelu.fi:n käyttöohjeista. Tukea palvelun käyttöön voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om(at)gov.fi Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan sivustolla.Mikäli lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää myös sähköpostilla kirjaamo.tem(at)gov.fi työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/372/2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt 3 393 400 euroa liikuntajärjestöjen, liikunnan aluejärjestöjen ja kesäpalloilusarjojen toiminnan turvaamiseen koronavirustilanteesta johtuen sekä liikunnan ja urheilun suurtapahtumien tukemiseen ja ylimääräisten kustannusten kattamiseen.Valtakunnallisille lajiliitoille myönnettiin yhteensä 1 043 500 euroa, josta 588 500 euroa myönnettiin alijäämän kattamiseen ja 455 000 euroa kehittämishankkeisiin. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 34 kappaletta.Suomen Sotilasurheiluliitolle myönnettiin kehittämisavustusta 48 000 euroa varusmiesten liikuntakerhotoiminnan kehittämiseen.Liikunnan aluejärjestöille myönnettiin yhteensä 276 900 euroa, josta kehittämishankkeisiin 130 400 euroa, ja alijäämäavustusta 146 500 euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä kymmenen.Ammattimaista kilpa- ja huippu-urheilun sarjatoimintaa toteuttavien kesälajien seuroille myönnettiin yhteensä 1 455 000 euroa. Avustuksella katetaan ylimpien sarjatasojen seurojen kesälajien sarjatoiminnan kotiotteluiden järjestämisestä syntynyttä alijäämää talvilajien sarjatoiminnan tapaan, koska viranomaispäätöksen seurauksena ottelutapahtumat jouduttiin järjestämään katsojarajoituksin. – Harjoitus-, kilpailu- ja yleisötapahtumien järjestäminen on ollut keskeytyksissä covid-19 pandemian vuoksi. Liikunta- ja urheiluseurojen toiminta ja toimintaan osallistuvien määrä on myös vähentynyt oleellisesti. Toiminnan elvyttäminen aiemmalle tasolle edellyttää erityistoimia ja lisäinvestointeja, jotta harrastajamäärissä päästäisiin vähintään koronaa edeltävälle tasolle, sanoo ministeri Antti Kurvinen.Erityisavustus liikunnan ja urheilun suurtapahtumien tukemiseenPandemian vuoksi kansallisia ja kansainvälisiä liikunta- ja urheilutapahtumia jouduttiin peruuttamaan tai järjestämään ilman katsojia. Niitä myös siirrettiin myöhempään ajankohtaan tai järjestettäväksi Suomeen. Näistä kaikista syntyi kustannuksia, joita ei kyetty ennalta ottamaan huomioon.Avustuksen tarkoitus on kattaa alijäämää sekä kustannuksia, joita tapahtumajärjestäjille on syntynyt COVID-19-epidemian vuoksi peruuntuneiden, siirrettyjen tai uudelleen järjestettyjen liikunta- ja urheilutapahtumien järjestämisestä.Avustusta myönnettiin kahdeksalle tapahtumajärjestäjälle 16 tapahtuman tai arvokisakarsintaottelun kustannuksiin yhteensä 815 000 euroa. Avustusta ei myönnetty tapahtumille, jotka ovat saaneet suurtapahtuma-avustuksen vuonna 2021 kyseistä arvokisaa varten tai tapahtumille, jotka on siirretty järjestettäväksi vuonna 2022. Esityksessä on hylätty Valtiokonttorin tapahtumatukea saaneiden hakijoiden hakemukset sillä perusteella, että avustusta ei voi myöntää päällekkäiseen tarkoitukseen.Myönnetyt avustuksetErityisavustus valtakunnallisten liikuntajärjestöjen, liikunnan aluejärjestöjen ja kesäpalloilusarjojen toiminnan turvaamiseen koronavirustilanteesta johtuen  
Erityisavustus liikunnan ja urheilun suurtapahtumien tukemiseen Covid-19-tuki

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea euroryhmässä maanantaina 8. marraskuuta sekä EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa tiistaina 9. marraskuuta. Molemmat kokoukset järjestään Brysselissä.Arviointi talouspolitiikan koordinaatiosta keskeytyi EU:ssa koronakriisiin viime vuonna. Keskustelu käynnistyi uudelleen tänä syksynä, kun Euroopan komissio julkisti aiheesta tiedonannon. Arviointi käsittelee talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa ja finanssipolitiikan sääntöjä. Komissio esittelee tiedonantonsa, ja valtiovarainministerit keskustelevat siitä neuvostossa alustavasti.Ministerit keskustelevat neuvostossa myös energiahinnoista, inflaatiosta ja näihin liittyvistä politiikkatoimista. Lisäksi esillä ovat muun muassa ehdotus pankkisektorin vakavaraisuussääntöjen muuttamiseksi sekä elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpano.Euroryhmä keskustelee talouskehityksestäEuroryhmän kokouksen aiheita ovat muun muassamakrotalouden kehitys, inflaatio ja talouspoliittiset näkymättalouspolitiikan koordinaatio euroalueen näkökulmastadigitaalinen euroedistyminen pankkiunionin viimeistelyssä ja pankkisektorin kehitys.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio -ohjelma rahoittaa maankäyttösektorin ilmasto- ja kokonaiskestävyyden edistämiseen liittyviä monitieteisiä hankkeita. Ne tuottavat ennakoivaa tutkittua tietoa ja ratkaisuehdotuksia, joilla tuetaan maankäytön hiilipäästöjen vähenemistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitoa ja lisäämistä. Lisäksi hankkeissa tuotetulla uudella tiedolla vahvistetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kokonaiskestävyyttä.Maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden sekä maankäytön muutosten kestävyyden edistäminen on tärkeässä osassa kuluvalla hallituskaudella. Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -kokonaisuus ja siihen kuuluva tutkimus- ja innovaatio -ohjelma tukevat osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteutumista. Kokonaisuuden tavoite on yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittainen nettovaikutus vuoteen 2035 mennessä.”Tavoite saavutetaan paitsi päästövähennyksillä, myös hiilinieluja ja -varastoja vahvistamalla sekä panostamalla Suomen olosuhteista lähtevään tutkimukseen ja innovaatioihin”, toteaa tutkimus- ja innovaatio -ohjelman ohjelmapäällikkö Marjaana Suorsa maa- ja metsätalousministeriöstä.Merkittävä panostus suomalaiseen tutkimukseenTutkimus- ja innovaatio -ohjelmasta rahoitetaan tällä hetkellä kymmentä hanketta yhteensä 10,7 miljoonalla eurolla. Lisäksi tänään päättyvästä uudesta rahoitushausta rahoitetaan vielä viittä muuta hanketta noin viidellä miljoonalla eurolla. Hiilestä kiinni -kokonaisuuteen kuuluu tutkimus- ja innovaatiohankkeiden ohella kymmeniä kehittämis- ja tietohankkeita. ”Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma on todella suuri panostus tutkimukseen. Olennaista hankkeissa on niiden monitieteisyys ja tieteidenvälisyys, sillä kestävän kehityksen haasteet vaativat laaja-alaista lähestymistapaa. Yhdessä hankkeessa tutkitaan esimerkiksi, miten maanviljelijöitä voidaan ”tuupata” kohti ilmastoystävällisiä toimintatapoja tekemällä tietyistä vaihtoehdoista toisia houkuttelevampia. Tässä hankkeessa käyttäytymistieteet ovat avainasemassa”, Suorsa avaa.Tutkimus- ja innovaatiohankkeet ovat laajoja, usean tieteenalan ja organisaation muodostamia konsortiohankkeita. Kaikissa hankkeissa eri toimijoiden välinen vuorovaikutus ja sidosryhmäyhteistyö ovat tärkeässä roolissa.Monissa hankkeissa kehitetään käytännön ohjauskeinoja, menetelmiä, mittareita ja skenaarioita, joiden avulla maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia voidaan vähentää. Maatalouden ja metsien ohella useissa hankkeissa syvennytään erityisesti turvemaihin ja joukossa on myös esimerkiksi solumaataloutta ja muuta bioteknologiaa tutkiva hanke.Tukea nuorille tutkijoilleTutkimus- ja innovaatio-ohjelma valmisteltiin vuonna 2020 yhdessä tutkijayhteisön ja sidosryhmien kanssa. Valmistelussa hyödynnettiin myös Ilmastopaneelin ja Luonnonvarakeskuksen selvityksiä maankäyttösektorin ilmastotoimien suunnitteluun ja suuntaamiseen liittyvistä tutkimustietotarpeista.Yksi ohjelman tärkeä tavoite on tukea nuoria tutkijoita.”Rohkaisemme hankkeita rekrytoimaan uransa alkuvaiheissa olevia tutkijoita ja järjestämme heille verkostoitumis- ja koulutustoimintaa. Nuoria tutkijoita tukemalla pyrimme siihen, että maankäyttösektorin kestävän kehityksen tutkimus Suomessa vahvistuisi myös pitkällä tähtäimellä”, Suorsa sanoo.Tutkimus- ja innovaatio -ohjelman hankkeet esittäytyivät 3.11. järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa, jossa kuultiin myös erilaisten sidosryhmien edustajien puheenvuorot.Tilaisuuden tallenne on katsottavissa tästä linkistä 19.11.2021 saakka.Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisää kokonaisuudesta osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö avaa uudelleen valtionavustushaun rajojen terveysturvallisuudesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi covid-19-epidemiatilanteessa ajalta 16.3.2020-1.7.2021. Kyseessä on alun perin 11.11.–9.12.2020 haettavana olleen valtionavustuksen ja hakua täydentäneen 11.3.–8.4.2021 haettavana olleen uudelleenhaun täydennyshaku.Valtionavustushaku avataan uudelleen, koska kaikki korvaukseen oikeutetut tahot eivät ole hakeneet avustusta. Avustuksen luonteen vuoksi on perusteltua, että kaikilla korvaukseen oikeutetuilla hakijatahoilla on mahdollisuus hakea avustusta. Nyt aukeava haku ei koske rajanylityspaikkojen terveysturvallisuudesta aiheutuneita kustannuksia 2.7.2021 alkaen, vaan niistä tullaan avaamaan erillishaku myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.Hallitus on sitoutunut korvaamaan kaikki rajojen terveysturvallisuuteen liittyvät koronasta aiheutuneet kustannukset. Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja Ahvenanmaan maakuntahallitus sekä Ålands hälso- och sjukvård (ÅHS), joille on syntynyt rajanylityspaikkojen terveysturvallisuudesta aiheutuneita kustannuksia.Avustuksen hakuaika päättyy 26.11.2021 klo 16.15.

Lähde: Valtioneuvosto.fi