NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Alueen epidemiatilanteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi Kymenlaaksossa otetaan käyttöön leviämisvaiheen rajoitukset ravintoloille.Asetuksen muutos tulee voimaan perjantaina 5.11.2021.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnassa 5.11. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Vaihtoehtona ravitsemistoiminnan erityisille rajoituksille toimija voi edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa, eli kiihtymisvaiheen ja perustason alueilla, 5.11. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet — Usean osakesäästötilin tilanteessa veronkorotus jätetään jatkossa määräämättä, jos varoja on vain yhdellä tilillä.Henkilöllä voi olla kerrallaan vain yksi osakesäästötili. Jos henkilöllä on ollut samaan aikaan käytössä useita osakesäästötilejä, Verohallinto on määrännyt niistä jokaiselle 10 euron veronkorotuksen päivää kohti. Osakesäästötilin veronkorotuksen tarkoituksena on ollut sanktioida osakesäästötilillä olevan 50 000 euron talletuskaton kiertäminen avaamalla useampia osakesäästötilejä. Vuoden 2020 verotusta toimittaessa kävi ilmi, että noin 200 verovelvollisella on ollut samaan aikaan avoinna useampi kuin yksi osakesäästötili, mutta varoja ei välttämättä ole ollut kuin yhdellä tilillä. Joissakin tilanteissa veronkorotuksia on määrätty useita tuhansia euroja, vaikka useasta tilistä ei ole saatu verotuksellista hyötyä. Esityksen mukaan osakesäästötilin veronkorotus jätetään määräämättä, jos verovelvollisella on ollut verovuoden aikana voimassa ilmeisen erehdyksen johdosta samanaikaisesti useampia osakesäästötilejä, mutta verovuoden aikana säästövaroja on ollut enintään yhdellä osakesäästötilillä. On selvää, että mikäli verovelvollinen ei ole siirtänyt millekään osakesäästötilille varoja, tai hän on siirtänyt niitä vain yhdelle osakesäästötilille, hän ei ole voinut saada useamman osakesäästötilin avaamisesta mitään verotuksellista etua. Uudistuksen esitetään tulemaan voimaan vuoden 2022 alusta. Verotusmenettelystä annetun lain muuttamista koskevaa lakia sovellettaisiin kuitenkin ensimmäisen kerran jo vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa. Sijoittajat ovat voineet avata osakesäästötilejä vuoden 2020 alusta alkaen. Osakesäästötilin sisällä voi ostaa ja myydä pörssiosakkeita niin, ettei yksittäisistä myynneistä tarvitse maksaa veroa. Myöskään osinkoja ja korkotuloja ei veroteta vielä siinä vaiheessa, kun ne tulevat osakesäästötilille. Osakesäästötilin tuotto verotetaan vasta silloin, kun sieltä nostetaan rahaa. Hallituksen esitys julkaistaan päätökset-sivulla.
NordenBladet — Valtioneuvosto kannattaa Euroopan komission ehdotusta siitä, että sama yleislaturi sopisi langallista latausta käyttävien matkapuhelinten ja vastaavien radiolaitteiden lataamiseen. Tällaisia radiolaitteita olisivat esimerkiksi tabletit, kuulokkeet, kuulokemikrofonit ja kädessä pidettävät videopelikonsolit. Yleislaturissa käytettäisiin USB-C-tyypin liitintä.Valtioneuvosto antoi asiasta U-kirjeen eduskunnalle 4. marraskuuta 2021.Komissio perustelee unionin tasoisia toimia sillä, että radiolaitteiden ja lisälaitteiden, kuten latureiden, yhteentoimivuus yksinkertaistaisi radiolaitteiden käyttöä ja vähentäisi tarpeetonta sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä kustannuksia.Yhdenmukaistamisen puuttuminen johtaisi eroihin jäsenvaltioiden kesken ja saattaisi aiheuttaa esteitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. EU-tason toimilla sovitut tavoitteet on mahdollista saavuttaa yksittäisten jäsenvaltioiden toimia tehokkaammin.Kuluttajat hyötyisivät merkittävästi siitä, ettei tulevaisuudessa tarvitsisi ostaa tietyn valmistajan laitteiden kanssa yhteensopivia omia laitekohtaisia liittimiä ja kaapeleita eri laitteille. Kuluttajat hyötyisivät myös muutoksilla saavutettavista säästöistä ja latauslaitteista annettavista tarkemmista tiedoista.Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotuksen tavoitteita ja suhtautuu ehdotukseen pääosin myönteisesti. Valtioneuvosto kuitenkin katsoo, että ehdotusta tulisi joiltakin osin tarkentaa ja sen vaikutuksia arvioida laajemmin.Mitä seuraavaksi?Ehdotetut muutokset tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kansallisen lainsäädännön osalta ehdotetut muutokset kohdistuisivat ainakin sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin sekä valtioneuvoston asetukseen radiolaitteiden vaatimustenmukaisuudesta.
NordenBladet — Pohjoismaiset ihmiskaupan torjuntatyön parissa toimivat viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat kokoontuvat seminaariin Helsingissä 18. marraskuuta. Jaetun tiedon ja osaamisen toivotaan tukevan osallistujia heidän työssään ihmiskaupan torjuntatyön vahvistamiseksi. Ilmoittautuminen seminaarin kaikille avoimiin, striimattuihin osioihin on auki 15.11. asti.Seminaarissa ihmiskauppaa käsitellään laajasti eivätkä aiheet rajoitu vain tiettyyn ihmiskaupan muotoon, uhrien ryhmään tai torjunnan menetelmiin. Keskittyminen käytännössä toteutettuihin toimenpiteisiin ja niiden välittämiseen myös muiden käyttöön tarjoaa osallistujille ideoita, tietoa ja kontakteja omien toimintatapojen kehittämistä varten. Seminaarissa keskustellaan myös pohjoismaisen yhteistyön tiivistämismahdollisuuksista ihmiskaupan torjunnassa. Seminaarin havaintoja ja ehdotuksia hyödynnetään asiasta tehtävässä selvityksessä, josta Pohjoismaiden oikeusministerit sopivat kesäkuun 2021 kokouksessaan. Osana Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajakautta järjestettävän ihmiskaupan vastaisen työn parhaita käytäntöjä Pohjoismaissa käsittelevän seminaari toteuttamiseen osallistuvat oikeusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö ja valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori.Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja sisäministeri Maria Ohisalo avaavat tilaisuuden. Seminaarin iltatilaisuutta isännöi ulkoministeri Pekka Haavisto.Tervetuloa seuraamaan seminaaria verkossa! Tapahtuman osioita I ja III voi seurata livestriimin välityksellä. Seminaarin osassa I klo 10.00–12.45 luodaan kokonaiskuva ihmiskaupan vastaisesta työstä eri tasoilla mm. Euroopan unionissa ja Pohjoismaissa. Osassa III klo 17.10–18.20 esitellään työpajojen sekä seminaarin yhteydessä järjestettyjen sivutapahtumien antia sekä tehdään johtopäätökset. Iltapäivän työpajaosuus, osio II, on vain seminaariin paikan päälle kutsutuille ihmiskaupan ehkäisemisen ja torjunnan parissa työskenteleville asiantuntijoille. Linkki livestriimiin lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse. Kaikille avoimen livestriimin ilmoittautuminen on auki 15.11.2021 asti tämän linkin takana. Seminaarin tallenne on nähtävillä ilmoittautuneille 18.12.2021 asti.Seminaarin kieli on englanti.OhjelmaSeminaarin englanninkielinen ohjelma10.00 – 10.20 Opening speechesAnna-Maja Henriksson, Minister of Justice of FinlandMaria Ohisalo, Minister of the Interior of Finland10.20 – 10.50 Keynote speechesDiane Schmitt, EU Anti-Trafficking Coordinator: EU Strategy on Combatting Trafficking in Human BeingsItohan Okundaye, Member of the International Survivors of Trafficking Advisory Council (ISTAC): What Should Governments Do More to Prevent Trafficking in Human Beings?10.50 – 12.40 Presentation of best practises against trafficking in human beings in the Nordic countriesIceland: Hildur Sunna Pálmadóttir, Ministry of Justice and Alda Hrönn Jóhannsdóttir, Suðurnes police: Creating the New Icelandic National Action Plan against Trafficking in Human Beings – How Human Trafficking Became a Political Priority and What Are the Successes?Finland: Kristina Stenman, Non-Discrimination Ombudsman: The National Rapporteur on Trafficking in Human Beings – How Independent Reporting Mechanism Strengthens the Work against Trafficking in Human Beings?Sweden: Mats Paulsson, Gender Equality Authority: The National Referral Mechanism for Victims of Trafficking12.40 – 12.45 closing remarks for Part I Eva Biaudet, Member of Parliament, FinlandPART II 13.45 – 17.00 Parallel workshops on Best Practices for participants present in HelsinkiPART III, Streamed online17.10 – 18.10 ConclusionsPresentations of the workshop resultsGreetings from the side events18.10 – 18.20 Closing remarksVenla Roth, Government Anti-Trafficking Coordinator of Finland Future and Next Steps of Closer Nordic Cooperation on Prevention and Combatting of Trafficking in Human BeingsLisätietoa seminaarista: Ilona Sekiguchi, projektikoordinaattori, p. 029 515 0201, [email protected] Venla Roth, valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori, p. 029 515 0011 [email protected]
NordenBladet — Maailman terveysjärjestö WHO Eurooppa laatii yhdessä Euroopan unionin kanssa kolmen vuoden välein vertailun EU neuvoston fyysisen aktiivisuuden suositusten toteutumisesta EU-jäsenmaissa (EU Physical Activity Country Factsheets). Tietoa kerätään maittain väestön fyysisestä aktiivisuudesta ja terveyttä edistävään liikuntaan tähtäävistä poliittisista toimista, liikunnan edistämisen poikkihallinnollisuudesta, olemassa olevista liikuntasuosituksista eri ikäryhmissä ja niiden toteutumisesta sekä koulu- ja työpaikkaliikunnan toimenpiteistä ja määristä. Lisäksi tuotetaan teemakohtaisia raportteja.Tuoreen raportin mukaan voidaan havaita yleinen parannus jäsenmaiden indikaattoreissa vuosien 2015 ja 2021 välillä, vaikka 2018 jälkeen kehitys on ollut hitaampaa. Esimerkiksi 74% maista on edistänyt ikäihmisten liikuntaa, 74% liikuntaa työpaikalla, 89% maista on panostanut liikunnanopettajien koulutukseen, 78 % on avannut laajemmin liikuntapaikkoja sosiaalisesti heikommille väestöryhmille ja 85% on laatinut kansalliset suositukset terveysliikunnalle. WHO:n raportin mukaan pandemia on näyttänyt, miten tärkeä on lähiympäristö ja mahdollisuus päästä liikkumaan osana jokapäiväistä elämää.Suomen maaraportissa voi tutustua tarkemmin toimiin ja ohjelmiin, joilla Suomessa edistetään liikuntaa eri tavoin ja eri väestöryhmissä, kuten lapset ja nuoret, ikäihmiset, liikuntarajoitteiset, etniset vähemmistöt ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat väestöryhmät. Raportissa mainitaan esimerkiksi Liikkuva koulu, Fiksusti kouluun ja Liikkuvat aikuinen -ohjelmat, harrastamisen Suomen malli, liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset ja Suomi toimii/Suomi harrastaa -kampanja.– Maaraporttien perusteella nähdään, että Suomi kuuluu terveysliikunnan edistämisessä EU:n kärkimaiden joukkoon, kertoo maaraporttityön koordinoinnista Suomessa vastannut kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueelta. Suomella on toimia kaikissa 23:ssa indikaattorissa, ja ne ovat erittäin laaja-alaisia ja monipuolisia. Suomessa toteutettava työ on myös hyvin poikkihallinnollista.Opetus- ja kulttuuriministeriö edustaa Suomea Euroopan Unionin ja Maailman terveysjärjestö (WHO) Euroopan terveysliikunnan yhteyspisteverkostossa (focal points network). Yhteyspisteverkoston tehtävänä on koordinoida tiedonkeruu kansallisesti sekä toimia EU:n ja WHO Euroopan tukena tiedonkeruun valmistelussa, toimeenpanossa ja raportoinnissa sekä liikunnan edistämistoimien toimeenpanossa Euroopassa.Lähteet: • WHO:n raportti • Finland fact sheets
NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 86 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 79 prosenttia kaksi rokoteannosta 3.11. mennessä. Nykyisen arvion mukaan 80 prosentin rokotuskattavuus saavutetaan tämän viikon lopussa.Viikon aikana (28.10.–3.11.) ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut 0,3 prosenttiyksiköllä ja toisen annoksen kattavuus 1,6 prosenttiyksiköllä. 3.11. mennessä kolmannen rokoteannoksen on saanut 102 491 henkilöä.Viikolla 43 erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 83 uutta koronaviruspotilasta. Tehohoitoon tuli viime viikolla 12 uutta koronaviruspotilasta, sitä edeltävällä viikolla määrä oli 22. Viime viikon lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 97 potilasta, joista 74 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 23 teho-osastoilla. Viikon 42 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 119 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli 3.11. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 176.Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana (18.–31.10.) rokottamattomat 12−79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi erikoissairaanhoitoon 12 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Erikoissairaanhoitoon joutumisen todennäköisyys on ollut suurin 40−69-vuotiailla, rokottamattomilla henkilöillä. Uusia koronatartuntoja on ilmaantunut Suomessa kahden viimeksi kuluneen viikon aikana 141 sataatuhatta asukasta kohden, kahden edeltävän viikon aikana (4.–17.10.) luku oli 143. Viimeksi kuluneen viikon aikana koronatapauksia todettiin 4 124, kun edellisen viikon luku oli 3 682. Koronavirustestejä tehtiin noin 77 000 ja testatuista näytteistä 5,4 prosenttia oli positiivisia. Edellisellä viikolla positiivisia oli 4,8 prosenttia. Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekuva päivitetään viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuille. Laaja seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit –verkkosivuilla jatkossa joka toinen viikko torstai-iltapäivisin.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka vierailee Yhdysvalloissa 4.-9.11.2021. Matka suuntautuu Seattleen, Tacomaan ja Washington DC:hen. Seattlessa ja Tacomassa vierailuun osallistuu yritysdelegaatio.Vierailun keskeiset teemat liittyvät korkeaan teknologiaan kuten meriliikenteen automaatioon, älysatamiin, tekoälyn hyödyntämiseen sekä 5G- ja 6G-yhteistyöhön sekä vihreään siirtymään.Vierailun aikana ministeri Harakka tapaa muun muassa presidentti Bidenin hallinnon edustajia ja osavaltiohallinnon edustajia Washingtonin osavaltiossa. Matkaohjelma sisältää myös yritysvierailuja ja -seminaareja sekä tutustumisen Tacoman ja Seattlen satamiin.Lisäksi vierailun aikana ministeri Harakka ja Washingtonin osavaltion varakuvernööri Denny Heck allekirjoittavat liikenne- ja viestintäministeriön ja Washingtonin osavaltion välisen korkeaa teknologiaa ja vihreää siirtymää koskevan yhteistyöasiakirjan.Yhteistyöasiakirjaan liittyen ministeri Harakka keskustelee myös Washingtonin yliopiston edustajien kanssa tiede- ja tutkimusyhteistyön edistämismahdollisuuksista.
NordenBladet — Suomen suhdannevaihtelut ovat olleet keskimääräistä suurempia verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja useisiin muihin kehittyneisiin maihin. Koronakriisissä Suomen kohtaama ulkoinen shokki jäi kuitenkin monia muita maita pienemmäksi. Globaalien arvoketjujen kautta tulleet tuotantohäiriöt pudottivat puolisen prosenttia Suomen tuotannon arvosta vuonna 2020. Häiriöt arvoketjuissa ovat ajaneet suomalaisyrityksiäkin uudistamaan toimintaansa.Suhdannevaihteluiden voimakkuus on kansainvälisesti pienentynyt 25 viime vuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet maailmanmarkkinoiden syventyminen, sääntelyn yhtenäistyminen sekä rahoitusmarkkinoiden kehittyminen. Myös Suomessa suhdannevaihtelut ovat pienentyneet aiemmasta, joskin suhdannevaihtelut ovat meillä edelleen pysyneet suurempina kuin Ruotsissa, Tanskassa tai useimmissa muissa kehittyneissä maissa. Tämä ilmenee tuoreesta Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimuksesta ”Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus”.Yksi syy Suomen suuriin suhdannevaihteluihin on talouden pieni koko. Toisin sanoen, mitä suurempi maa ja mitä korkeampi elintaso, sitä pienempiä suhdannevaihtelut ovat. Suomen voimakas suhdannevaihtelu on näkynyt myös laskukausina, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.”Niin 1970-luvun vientitaantumassa kuin 1990-luvun alun lamassakin Suomen talous supistui selvästi enemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Myös 2010-luvun finanssikriisistä toivuimme hitaammin. Suurissa maissa elinkeinorakenne on usein monipuolisempi, eivätkä yksittäisten alojen heilahtelut pysty heilauttamaan koko kansantaloutta. Pienissä maissa tilanne voi olla toinen, ja tästä meillä on kokemuksiakin Nokian ja paperiteollisuuden osalta 2000-luvulla”, Ali-Yrkkö pohtii.Suomen shokkiherkkyys koskien esimerkiksi riskipreemioiden nousua on niin ikään vertailumaita korkeampi, tosin erot ovat pieniä ja saattavat selittyä talouden rakenteilla. Yleispäteviä talousvaihtelujen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin Ali-Yrkön mukaan hankala löytää. Talouskriisit ja niiden syntymekanismit poikkeavat paljon toisistaan.Arvoketjuhäiriöiden vaikutukset jäivät Suomessa useimpia muita maita pienemmiksiKoronakriisin vaikutukset ovat poikenneet muista suhdannevaihteluista. Koronakriisissä suhdannevaihteluihin vaikuttivat globaalit arvoketjut, joiden kautta kriisi levisi maiden ja toimialojen välillä.Teollisuuden kohtaamat arvoketjuhäiriöt pudottivat Suomen bkt:ta noin 0,5 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa suurin osa maista kärsi arvoketjuhäiriöistä Suomea enemmän.Tutkimuksen mukaan yksittäisistä toimialoista erityisesti lääketeollisuus kärsi arvoketjujen shokista, mutta vaikeuksia on ollut myös ajoneuvoteollisuudella ja kemianteollisuudella. Eniten arvoketjujen häiriöitä on esiintynyt t&k-intensiivisissä yrityksissä. ”Tämä voi selittyä sillä, että tutkimus- ja kehitystoimintaan panostavien yritysten tarvitsemat osat, komponentit ja muut välituotteet ovat yhä monimutkaisempia. Niiden hankkiminen vaihtoehtoisilta yrityksiltä on vaikeampaa verrattuna standardikomponentteihin tai raaka-aineisiin”, Etlan Ali-Yrkkö sanoo.Häiriöt jatkuvat edelleen Tutkimuksen yrityskyselyssä kävi ilmi, että arvoketjuongelmat vaivaavat edelleen suomalaisyrityksiä. Syy on kuitenkin eri kuin koronakriisin alussa. Silloin ongelmat aiheutuivat tarjontahäiriöistä, nyt kyse on ylikysynnästä. Kovan kysynnän seurauksena on aiheutunut nyt kapasiteettipula, kun syksyllä 2021 yritykset maailmalla eivät ole pystyneet nostamaan alas ajettua tuotantoaan tarpeeksi nopeasti kysyntää vastaavaksi. Myös kuljetusta ja logistiikkaa vaivaa nyt konttipula.Koronan aiheuttamat häiriöt arvoketjuissa ovat ajaneet suomalaisyrityksiäkin uudistamaan toimintaansa. Yritykset pyrkivät lisäämään omaa toimintavarmuutta etsimällä vaihtoehtoisia toimittajia, vähentämällä välikäsien määrää sekä saamalla suoran yhteyden valmistajiin.Talouden iskunkestävyyden parantamiseen ei kuitenkaan nyt julkaistun tutkimuksen mukaan löydy täsmällisiä toimia. Parhaimpia keinoja voisivat olla talouden rakenteiden monipuolistaminen innovaatiopolitiikalla sekä talouden toimintaympäristön kokonaisvaltainen parantaminen. Julkisen talouden hyvä kunto mahdollistaa reagoinnin kunkin kriisin tarpeiden mukaan.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja palvelee erityisesti talousneuvoston tietotarpeita.
NordenBladet — Suomen Akatemian pääjohtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 16 hakemusta. Hakuaika päättyi 3. marraskuuta. Pääjohtajan virka pyritään täyttämään 1.3.2022 alkaen viiden vuoden määräajaksi.Pääjohtajan virkaa hakivat:Paula EerolaJari HämäläinenAntti KorhonenJussi KukkonenLiisa LaaksoReko LeinoIlkka LeväKai LindströmRiitta MaijalaJohanna MyllyharjuMinna Palander-CollinMaija PeltolaLea Ryynänen-KarjalainenKalle-Antti SuominenFilip TuomistoYksi hakijoista ei halua nimeään julkisuuteen.Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.Suomen Akatemia on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatio, joka rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Pääjohtajan tehtävänä on johtaa Suomen Akatemiaa.
NordenBladet — Helsingin kaupunki on hakenut sisäministeriöltä toimilupaa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Pelastuskoululle antaa pelastajatutkintoon ja alipäällystötutkintoon johtavaa pelastusalan ammatillista peruskoulutusta. Sisäministeriö on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan. Pelastuskoulun aiempi toimilupa oli voimassa 4.9.2023 asti.Pelastuslain mukaan valtio huolehtii pelastustoimen ammatillisesta koulutuksesta ja muusta pelastustoimeen liittyvästä koulutuksesta siten kuin Pelastusopistosta annetussa laissa säädetään. Lain mukaan sisäministeriö voi kuitenkin hyväksyä myös muun julkisyhteisön ylläpitämän oppilaitoksen kuin Pelastusopiston antamaan pelastusalan ammatillista peruskoulutusta.Sisäministeriö on vuoden 2021 aikana selvittänyt pelastajamäärien nykytilaa ja lisätarpeita kuluvalla vuosikymmenellä yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Nykyisellä koulutuksella pelastajamäärän lisätarpeeseen ei pystytä vastaamaan. Lisätarpeeseen on vastattava koulutusmääriä lisäämällä. Näin varmistetaan osaltaan pelastustoimen palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu.Tästä syystä sisäministeriö on Helsingin kaupungin hakemuksen perusteella myöntänyt Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Pelastuskoululle toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan. Pelastuskoulun tulee noudattaa opetuksessa sisäministeriön alaisen Pelastusopiston hyväksymiä opetussuunnitelmia.Pelastajapulaan vastatakseen sisäministeriö on myös hakenut täydentävässä talousarviossa lisärahoitusta Pelastusopistolle ja ruotsinkieliseen pelastajakoulutukseen. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että “koulutuksella ja henkilöstön rekrytoinnilla huolehditaan, että turvallisuusviranomaisten tosiasiallinen palvelukyky turvataan suomen ja ruotsin kielellä”. Lisäämällä niin suomen- kuin ruotsinkielistä pelastajakoulutusta vastataan tuohon sitoumukseen.Helsingin kaupunki esitti hakemuksessaan myös, että Pelastuskoulun rahoitus jatkuisi nykyisellään kaupungin omalla kustannuksella vuoden 2022 loppuun asti ja sen jälkeen rahoitus tulisi valtiolta. Pelastustoimen ammatillinen peruskoulutus ei kuulu hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö ei näin ollen nykyisellään mahdollista Helsingin pelastuskoulun rahoittamista hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta. Valtion talousarviossa ei ole osoitettu tässä vaiheessa määrärahaa Helsingin Pelastuskoulun toiminnan rahoittamiseksi.Pelastuskoulun tulee ilmoittaa sisäministeriölle 28.2.2022 mennessä, toteuttaako se päätöksessä mainittua pelastusalan ammatillista peruskoulutusta sekä ilmoittaa toteutettavan koulutuksen määrä.
