NordenBladet — Uusi ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista on valmistunut ja lähtenyt lausuntokierrokselle. Lailla korvattaisiin voimassa oleva eläinsuojelulaki ja –asetus. Lakiesityksen pohjana on aiempi hyvinvointilakiesitys vuodelta 2018. Esitykseen on tehty muutoksia mm. parsinavetoita ja sikahäkkejä koskeviin säännöksiin. Koirien ja kissojen pentutehtailua ja kauppaa hillitään tuontikiellolla ja myynti-ilmoittelua koskevilla uusilla säännöksillä. Lausuntokierroksen aikana selvitetään vielä keinot luopua porsaiden kirurgisesta kastraatiosta ja selvityksen johtopäätökset otetaan huomioon myöhemmässä vaiheessa. Lausuntoja ehdotuksesta voi antaa 14.1.2022 asti.Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2010. Esitys eläinsuojelulain ja –asetuksen korvaavaksi laiksi eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle syksyllä 2018. Esitystä ei kuitenkaan ehditty tuolloin käsittelemään eduskunnassa ja se raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä.Nyt lausunnoille lähtenyt uusi lakiesitys pohjautuu vuoden 2018 esitykseen, jonka keskeisiä uudistuksia olivat mm. eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden huomioon ottaminen, kivunlievitys kaikissa kivuliaissa toimenpiteissä sekä jatkuvan juomaveden vaatimus nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa. Uuteen esitykseen on tehty muun muassa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmasta johtuvia muutoksia.”Hienoa, että pitkään valmisteltu eläinten hyvinvointilakiesitys lähtee nyt lausunnoille. Lakiesitys vahvistaa eläinten hyvinvointia monin keinon, kuten suitsimalla kissojen ja koirien pentutehtailua ja mahdollistaen entistä paremmin eläinten lajityypillisen käyttäytymisen. Riittävä kivunlievitys kivuliaissa toimenpiteissä on myös tärkeä osa kokonaisuutta. Päivittämällä eläinten hyvinvointilakia olemme myös eurooppalaisittain suunnannäyttäjiä. Vastuullinen eläintenpito on tietysti myös jokaisen kansalaisen velvollisuus”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä muistuttaa.Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletäänHallitusohjelman mukaisesti kiellettäisiin uusien parsinavetoiden rakentaminen lain tullessa voimaan. Toiminnassa olevien parsinavetoiden käyttöä voitaisiin jatkaa, mutta niissä olevien parsipaikkojen määrää ei saisi enää lisätä. Kuten aiemmassakin esityksessä, parsinavetoissa pidettävien lehmien olisi päästävä jaloittelemaan aiemman 60 päivän sijaan 90 päivänä vuodessa. Lisäksi valmistelun yhteydessä linjattiin, että jatkossa investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun.Uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kiellettäisiin lain tullessa voimaan sekä toiminnassa olevissa että uusissa sikaloissa. Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovuttaisiin 12 vuoden siirtymäajalla aiemmin ehdotetun 15 vuoden sijaan.Porsaiden kirurgisesta kastraatiosta halutaan tulevaisuudessa luopua kokonaan. Ministeriö on tilannut selvityksen porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta. Selvityksessä kartoitetaan vaihtoehdot kirurgiselle kastraatiolle ja laaditaan ehdotus siitä, miten kirurgisesta kastraatiosta voitaisiin luopua kokonaan siirtymäajan kuluessa. Selvityksessä otetaan kantaa myös siihen, millaista kivunlievitystä kastraatiossa tulisi käyttää siirtymäaikana. Selvitys valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Porsaiden kastraatiota koskevat säännökset sisällytetään esitykseen, kun selvitys ja lausuntokierrokselta saatu palaute ovat käytettävissä.Pentutehtailua ja -kauppaa rajoitetaan tuontirajoituksellaKoirien ja kissojen pentutehtailuun ja kauppaan puututtaisiin kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin kahden kuukauden kuluessa tuonnista. Kiellolla pyrittäisiin estämään ulkomailla huonoissa oloissa tuotettujen pentujen tuontia Suomeen. Lisäksi koirien ja kissojen myynti-ilmoittelun sisällölle säädettäisiin vähimmäisvaatimukset. Ilmoituksista tulisi käydä ilmi muun muassa ammattimaisesti toimivan myyjän rekisterinumero sekä maa, jossa myytävä eläin on syntynyt.Koirien ja kissojen jalostuksen valvontaa tehostetaan säätämällä eläinlääkäreille ilmoitusvelvollisuus sellaisista toimenpiteistä, jotka on tehty perinnöllisten vikojen korjaamiseksi. Ilmoitus tehtäisiin valmisteilla olevaan koira- ja kissarekisteriin. Koirien ja kissojen rekisteröinnistä ja merkitsemisestä säädetään eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevan lain nojalla.
Esityksen yhteydessä muutetaan myös kalastuslakia, johon lisätään säännökset saaliiksi saatujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamisesta. Yksityiskohtaisimmista eri eläinlajeja ja erilaisia eläimillä harjoitettavia toimintoja koskevista säännöistä säädellään erikseen eläinsuojelulain nojalla annettavilla valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla.Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta alkaen. Hallituksen esityksen luonnosMuistio Uuteen lakiesitykseen tehdyt muutoksetLausuntopyyntö

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä pyytää sidosryhmiltä lausuntoja työskentelynsä tueksi. Kommentointipyyntö koskee TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteita sekä julkisen t&k-rahoituksen pitkäjänteisen kasvattamisen vaihtoehtoja. Keskustelua aiheesta käydään myös 8. marraskuuta järjestettävässä TKI-rahoituksen tulevaisuus -sidosryhmätilaisuudessa.Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarinen TKI-työryhmä etsii keinoja tavoitteen edistämiseksi, ja sidosryhmiltä saatu palaute otetaan huomioon työryhmän esityksen valmistelussa. Kommentit tulee antaa otakantaa.fi-palvelussa 15. marraskuuta klo 10 mennessä.TKI-rahoituksen tulevaisuudesta järjestetään 8. marraskuuta sidosryhmätilaisuus, jossa aiheesta järjestetään avoin keskustelu. Keskustelutilaisuutta alustavat työryhmän puheenjohtaja Matias Mäkynen sekä valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen.Lisäksi tilaisuudessa puhuvat Turun yliopiston rehtori Jukka Kola Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:stä, Luonnonvarakeskus Luke:n pääjohtaja Johanna Buchert Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetista, Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimo, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, Turun yliopiston professori Anne Kovalainen Professoriliitosta ja Tieteentekijöiden liitosta, Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila, Business Finlandin Executive Director Hannu Kemppainen ja Suomen Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.Tilaisuus järjestetään hybriditilaisuutena ja on kaikille avoin. Osallistujilla on mahdollisuus kommentoida käsiteltäviä aiheita tilaisuudessa. Sosiaalisessa mediassa keskustelua käydään aihetunnisteella #TKIrahoitus.Pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti huhtikuussa 2021 parlamentaarisen työryhmän perustamisesta Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi. Työryhmä toimii 18.6.–31.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus päätti tänään vuoden 2021 neljännestä lisätalousarvioesityksestä. Esitys sisältää määrärahalisäyksiä koronaviruspandemiasta johtuvaan ruuhkan purkuun syyttäjille, tuomioistuimille ja Rikosseuraamuslaitokselle.– Olen tyytyväinen, että saimme lisärahaa koronaruuhkien purkuun. Pandemia on vaikuttanut monin tavoin oikeusministeriön hallinnonalalla, missä koronavaikutukset näkyvät viiveellä ja koronasta aiheutuvat kustannukset ovat suuria suhteutettuna oikeusministeriön noin 1 mrd. vuotuiseen talousarvioon, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Neljännessä lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan tuomioistuimille 4,07 milj. euroa ja syyttäjille 750 000 euroa pandemian aiheuttaman oikeudenkäyntiasioiden ruuhkan purkuun. Koronapandemia on ruuhkauttanut asioiden käsittelyä tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa, koska lukuisten asioiden käsittelyä jouduttiin keskeyttämään tai siirtymään erityisjärjestelyihin pandemian leviämisen estämiseksi.Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan 5,8 milj. euroa pandemiaan liittyvän vankeusrangaistusten täytäntöönpanoruuhkan purkamiseen. Koronapandemian takia rajoitettiin lyhytaikaisten vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanoa. Lisäksi yksityisille oikeusavustajille maksettavien korvausten määrärahatason mitoitusta ehdotetaan korotettavaksi 12 milj. eurolla.  Vuoden 2021 menojen kasvu aiheutuu muun muassa tuomioistuimien ratkaisumäärien kasvusta, kun koronapandemian aiheutunutta ruuhkaa on lisäresurssein purettu. Valtioneuvoston tiedote lisätalousarvioesityksestä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallista eläkesiirtolakia muutetaan koskemaan myös määräaikaisesti tai alle 10 vuotta EU:n instituutioissa työskenteleviä henkilöitä. Muutos koskee oikeutta siirtää eläkeoikeudet EU:n eläkejärjestelmästä Suomen eläkejärjestelmään työsuhteen päätyttyä.Määräaikaisesti tai alle 10 vuotta EU:n instituutioissa työskentelevillä ei nykyisen lainsäädännön nojalla ole oikeutta siirtää EU:ssa työskentelyn aikana karttunutta eläkeoikeutta Suomen työeläkejärjestelmään. Lakimuutos laajentaa eläkesiirtolain koskemaan myös määräaikaisesti tai alle 10 vuotta EU:n palveluksessa olleita työntekijöitä. Muutos mahdollistaa EU-instituutiossa karttuneen eläkeoikeutta vastaavan pääoma-arvon siirtämisen Suomen työeläkejärjestelmään ilman vaatimusta aiemmasta siirrosta Suomen työeläkejärjestelmästä EU:n järjestelmään. Edellytyksenä on, että henkilölle on ennen siirron hakemista syntynyt oikeus kuukausittain maksettavaan eläkkeeseen Suomesta. Eläkkeen siirto tehdään Kevaan ja siirretty eläkeoikeus rinnastuu valtion eläkkeeseen. Laki tulee voimaan 1.1.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus ehdottaa vuoden neljännessä lisätalousarvioesityksessä 10 miljoonan euron lisäystä asuinrakennusten energia-avustukseen. Suuren suosion saavuttanutta avustusta olisi näin mahdollista myöntää ilman taukoja.”Energiatehokkaat rakennukset ovat hiilineutraalin yhteiskunnan perustaa. Suomalaiset ovat tarttuneet tarjolla olevaan avustukseen innolla. Lisävaroilla varmistamme, ettei rakennusten energiaremontteja lykätä tuonnemmas, vaan työt jatkuvat ympäri Suomen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Energia-avustus on vauhdittanut asuinrakennusten korjaamista erittäin energiatehokkaiksi – energiatehokkaammiksi kuin säädökset edellyttävät tai jopa lähes nollaenergia -tasoisiksi.  10 miljoonan euron lisämäärärahan arvioidaan riittävän noin 2 500 kotitaloudelle. Näiden remonttien ansiosta lämmitysenergiaa säästyisi arviolta 72 000 megawattituntia ja päästöt vähenisivät noin 14 300 hiilidioksiditonnia vuoteen 2023 mennessä.Avustusta on tarjottu pian kahden vuoden ajan, ja sen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Kuluvalle vuodelle aiemmin varatut 40 miljoonaa euroa on käytännössä sidottu jo jätettyihin hakemuksiin. Vuodelle 2022 avustukseen on varattu 40 miljoonaa euroa.Kuntia ja maakuntia tuetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönotossaRyhti-hanke uudistaa rakennetun ympäristön tietojen hallintaa vuosina 2020–2024. Kaavoituksessa ja rakennusluvissa syntyvät tiedot kootaan saataville yhtenäisessä muodossa uuteen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Uudistus tulee poistamaan päällekkäistä tiedon toimittamista ja manuaalista käsittelyä, ja helpottamaan työtä kunnissa, jotka ovat tulevan tietojärjestelmän keskeisiä käyttäjiä ja tiedontuottajia.Hallitus ehdottaa kunnille ja maakunnille tarjottavaan muutostukeen 2 miljoonan euron lisämäärärahaa. Yhdessä kuntien kanssa suunnitellaan tarvittavaa koulutusta, tiedonvaihtoa ja hankintojen tukea, joiden avulla kunnat voivat uudistaa tiedonhallintaansa valtakunnallisesti yhteentoimivaksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa sisäministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 99,7 miljoonan euron nettomääräistä lisäystä. Rajavartiolaitoksen uusien ulkovartiolaivojen hankintaan esitetään 65 miljoonaa euroa, poliisin toiminnan turvaamiseen 30 miljoonaa euroa ja koronapandemiasta ja sisärajavalvonnasta aiheutuviin hallinnonalan menoihin 10,38 miljoonaa euroa.Vähennyksiä puolestaan esitetään rahastomomentille sekä maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin yhteensä noin -9,54 miljoonaa euroa. Poliisin toiminta turvataan 30 miljoonan euron lisäykselläPoliisin määrärahatilanne on osoittautunut vuonna 2021 erittäin tiukaksi. Poliisille esitettävä 30 miljoonan euron lisäys turvaa poliisin rahoituksen riittävyyden vuonna 2021 ja mahdollistaa sen, ettei poliisin tarvitse käynnistää henkilötyövuosien määrään kohdistuvia sopeuttamistoimia vuonna 2022. Poliisille esitetään myös korruptiorikollisuuden paljastamiseen ja tutkinnan tukemisen tehostamiseen 0,21 miljoonan euron lisäystä sekä tietoverkkorikollisuuden torjuntakyvyn vahvistamiseen 0,4 miljoonan euron lisäystä. Rajavartiolaitokselle hankitaan kaksi uutta ulkovartiolaivaaRajavartiolaitokselle esitetään 65 miljoonan euron lisämäärärahaa kahden uuden Turva-luokan ulkovartiolaivan hankintaan. Uusilla laivoilla korvataan kolme vanhaa laivaa. Aikaisemmin myönnetty tilausvaltuus ja määräraha eivät riitä uusien ulkovartiolaivojen hankintaan. Lisäystarve johtuu muun muassa pandemian aiheuttamasta raaka-aineiden ja laivakomponenttien markkinahintojen noususta.Kalajoen maastopalosta aiheutuneet menot katetaanKalajoen Raution kylällä ollutta suurta maastopaloa sammutettiin heinä–elokuussa runsaan kahden viikon ajan. Kalajoen maastopalon sammutustyöhön osallistui pelastushenkilöstöä ja -kalustoa laajasti kaikilta Suomen 22 pelastustoimen alueelta. Jokilaaksojen pelastuslaitos joutui myös varautumaan evakuointeihin palon aikana. Palosta aiheutui Jokilaaksojen pelastuslaitokselle merkittäviä ennakoimattomia kuluja, joiden kattamiseksi esitetään 1,6 miljoonan euron lisäystä.Koronapandemia ja sisärajavalvonta kasvattivat menojaKoronapandemiasta on aiheutunut hallinnonalalle lisämenoja. Hallinnonalalle esitetään koronaviruksen torjunnasta ja varautumisesta aiheutuvina lisäyksinä yhteensä 6,98 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitos jatkoi rajavalvontaa sisärajoilla 26.7.2021 asti. Sisärajavalvonnasta aiheutuneisiin kustannuksiin esitetään 3,4 miljoonan euron lisäystä. Vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys annettiin eduskunnalle torstaina 4. marraskuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden, konesalien sekä kierrätysteollisuuden sähköverotukseen esitetään muutoksia. Ammattimaiselle vesiviljelylle palautettaisiin jatkossa maatalouden energiaveroja. Lisäksi liikenteessä käytetylle biokaasulle säädettäisiin valmistevero.Esityksen tavoitteena on edistää polttoon perustumatonta lämmön tuotantoa pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Edullisempaan sähköveroluokkaan siirrettäisiin kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon lämpöä tuottavissa lämpöpumpuissa ja sähkökattiloissa käytettävä sähkö. Myös näiden verkkojen ulkopuolella olevissa ja kokonaisteholtaan vähintään 0,5 megawatin lämpöpumpuissa sekä geotermisten lämmön kiertovesipumpuissa käytettävä sähkö kuuluisi jatkossa alempaan sähköveroluokkaan.Alempaan sähköveroluokan piiriin kuuluvien konesalien piiriä laajennettaisiin, jotta ylijäämälämpöä kannustettaisiin hyödyntämään enemmän. Jatkossa myös nykyistä pienemmät konesalit olisivat oikeutettuja hankkimaan alemman sähköveroluokan sähköä, jos ne täyttävät palvelinlaitetehoon, ylijäämälämmön hyötykäyttöön ja energiatehokkuuteen perustuvia vaatimuksia.Myös teollisessa kierrätysmateriaalien valmistuksessa ja jalostuksessa käytetty sähkö kuuluisi jatkossa alempaan sähköveroluokkaan. Tällainen toiminta olisi lisäksi oikeutettu energiaintensiivisten yritysten veronpalautukseen palautuksen voimassaoloajan loppuun saakka. Ammattimaisessa vesiviljelyssä käytetty sähkö siirtyisi alempaan sähköveroluokkaan. Se toteutettaisiin samalla veronpalautusmenettelyllä kuin muut maatalouden energiaverotuet.Liikenteessä käytettävälle biokaasulle valmistevero Esityksen myötä liikenteessä käytettävästä biokaasusta kannettaisiin valmistevero, joka koostuisi nykyisen ympäristöperusteisen energiaveromallin mukaisesti energiasisältöverosta ja hiilidioksidiverosta. Lisäksi biokaasusta kannettaisiin huoltovarmuusmaksu. Verotaso määräytyisi lämmityspolttoaineiden verotason mukaisesti, jolloin energiasisältöveron määrä olisi 10,33 euroa megawattitunnilta ja hiilidioksidiveron määrän laskentaperuste olisi hiilidioksiditonnin arvo 53 euroa. Jos biokaasu täyttää lain kestävyysedellytykset ja muut vaatimukset, sen hiilidioksidiveroa alennetaan. Valtaosa biokaasusta olisikin liikennekäytössä kokonaan hiilidioksidiverotonta.Lämmitys- ja työkonekäytössä kestävä biokaasu olisi jatkossakin verotonta. Verottomuuden edellytyksenä on, että sille saadaan tarvittava EU-lainsäädännön mukainen valtiontukihyväksyntä. Myös biokaasun pientuotanto olisi verotonta.Bio- ja maakaasun verotusmenettelyä tarkennettaisiin. Samalla laajennettaisiin jakeluverkkojen mahdollisuutta rekisteröityä kaasun valmisteverovelvolliseksi.Verotulot vähenevät 20 miljoonalla eurollaMuutokset vähentäisivät valtion energiaverotuottoja yhteensä 20 miljoonalla eurolla vuodessa ja kasvattaisivat määrärahapuolella energiaveronpalautusta puolella miljoonalla eurolla. Hallituksen esitys liittyy vuoden 2022 talousarvioesitykseen. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. Osa verotuista tulisi voimaan kuitenkin sen jälkeen, kun niille on saatu EU-hyväksyntä.Hallituksen esitys julkaistaan päätökset-sivulla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys pienentää tämän vuoden valtion nettolainanoton tarvetta noin 2,2 miljardia euroa. Esityksessä on huomioitu talouden suhdannetilanteen paranemisesta aiheutuvat tarvearvioiden muutokset sekä verotuloarvioiden korotukset. Kokonaisuutena lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2021 noin 249 miljoonan euron määrärahavähennystä. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardilla eurolla.Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan kohdennuksia useisiin eri kokonaisuuksiin. Ehdotuksissa on otettu huomioon välttämättömät koronavirustilanteesta aiheutuvat menotarpeet, muut välttämättömät hallinnonalojen menotarpeet, rahapelituottojen laskun kompensaatio sekä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvät ehdotukset. Talouden kasvu on kasvattanut verotulojaTalouskasvu on elpynyt koronaviruspandemian jäljiltä verrattain voimakkaasti, mikä näkyy myös valtion saamissa verotuloissa. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardia euroa. Merkittävin yksittäinen myönteinen muutos koskee ansio- ja pääomatuloveroa, jonka kertymäarviota korotetaan 1,2 miljardilla eurolla.Kokonaistaloudellisen ennusteen päivittymisen ja kertymätietojen perusteella yhteisöveron tuoton ennakoidaan kasvavan 123 miljoonaa euroa, arvonlisäveron tuoton 536 miljoonaa euroa ja varainsiirtoveron tuoton 105 miljoonaa euroa. Perintö- ja lahjaveron tuottoarviota on alennettu 90 miljoonaa euroa ja tupakkaveron tuottoa 106 miljoonaa euroa. Lisäksi autoveron tuoton ennustetaan jäävän aiemmin budjetoitua 261 miljoonaa euroa pienemmäksi.Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 412,5 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät tekijät ehdotuksen taustalla ovat elpymis- ja palautumistukivälineen tulot 271 miljoonaa euroa sekä päästöoikeuksien huutokauppatulot, jota koskevaa arviota korotetaan 148 miljoonalla eurolla päästöoikeuden hinnan nousun seurauksena.Koronavirustilanteen hoito vaatii edelleen lisämenojaLasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ehdotetaan noin 23,2 miljoonaa euroa, jolloin vuoden 2021 tukisumma nousee noin 69,5 miljoonaan euroon. Tuella turvataan Suomen välttämättömät liikenneyhteydet, huoltovarmuus ja Suomen ulkomaankaupan kuljetukset sekä varmistetaan säännöllinen rahdin kuljetus ja matkustajaliikenne koronaviruspandemian jatkuessa.Yritysten määräaikaisen kustannustuen viidennen hakukierroksen toteuttamiseen ehdotetaan 100 miljoonan euron määrärahaa. Maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseen ehdotetaan 13,8 miljoonaa euroa.Tuomioistuinten, Syyttäjälaitoksen, yksityisten oikeusavustajien sekä Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 23 miljoonan euron lisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien menojen kattamiseen. Poliisille, rajavartiolaitokselle, pelastuslaitoksille ja Hätäkeskuslaitokselle ehdotetaan yhteensä noin 10,4 miljoonaa euroa koronavirustilanteesta aiheutuviin kuluihin. Opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille ehdotetaan koronavirustilanteesta johtuen noin 6,8 miljoonaa euroa oppilasmaksutulojen vähenemisestä aiheutuvien menetysten ja terveysturvallisten opetusjärjestelyiden aiheuttamien lisäkustannusten korvaamiseksi.Yrittäjien työmarkkinatukioikeuden ja työttömyysturvan suojaosan korottamisen jatkoon ajalle 1.9.—30.11.2021 ehdotetaan 29 miljoonaa euroa. Työttömyysturvan koronatilanteen vuoksi tehdyt muutokset siis jatkuvat 30.11.2021 asti.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 3,7 miljoonan euron lisäystä. Lisäys aiheutuu koronaviruksen testauskapasiteetin ylläpidosta, viruskantojen geneettisen variaation seurannasta sekä rokotekattavuuden parantamiseen tähtäävästä viestinnästä.Lisäksi esitys sisältää useita muita pienempiä ehdotuksia eri virastojen, laitosten ja toimijoiden koronavirustilanteesta aiheutuviin toimintamenoihin. Rahapelitoiminnan tuottojen lasku kompensoidaan tältä vuodeltaVeikkaus Oy:n vuoden 2021 tuottoennuste on alentunut aiemmin ilmoitetusta 740 miljoonasta eurosta 700 miljoonaan euroon ja siten rahapelituottojen tuloutuksen valtiolle arvioidaan tänä vuonna jäävän noin 40 miljoonaa euroa alemmaksi siitä tasosta, jolla niiden arvioitiin olevan vuoden 2021 talousarviota valmisteltaessa. Alenema kompensoituu kokonaisuudessaan kehyksen sisältä budjettivaroin. Tuloutuksen alenemasta 21,2 miljoonaa euroa kohdentuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, 17,2 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ja 1,6 miljoonaa euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Rahapelitoiminnan tuottojen laskun kompensaatiosta vuoden 2022 osalta linjataan talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä.Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvät menotVuoden 2021 neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyy elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia menoja yhteensä 3,86 miljoonaa euroa, koostuen lähinnä hallinnollisista resursseista investointien toimenpanoon sekä ennakkomaksu Ahvenanmaan maakunnalle. Kyse on EU-rahoitteisen Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanosta.Muita lisätalousarvioesitykseen sisältyviä muutoksiaEhdotus sisältää monia tarvearvioiden tarkennuksia sekä hankkeiden ajoitusmuutoksia. Valtionosuuteen työttömyysturvan kustannuksista ehdotetaan yhteensä 217 miljoonan euron vähennystä työllisyysasteen noususta johtuen. Valtion osuuteen sairausvakuutuslaista johtuvista kustannuksista ehdotetaan 40 miljoonan euron vähennystä. Vähennystarve aiheutuu muun muassa sairausvakuutuksesta korvattujen koronatestien arvioitua pienemmästä määrästä. Perhe-etuuksien kustannuksiin varattua määrärahaa ehdotetaan vähennettävän 14 miljoonalla eurolla tarvearvion tarkentumisen vuoksi. Perustoimeentulotuen menoihin kohdennettua määrärahaa ehdotetaan alennettavan 30 miljoonalla eurolla taloustilanteen kohentumisen ja työttömyyden laskun seurauksenaValtion osuuteen kansaneläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan 65 miljoonan euron vähennystä saajamäärien jäädessä ennakoitua alhaisemmaksi. Yleisen asumistuen kustannuksiin ehdotetaan 30 miljoonan euron lisäystä arvioitua suuremman saajamäärän vuoksi.Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 12,6 miljoonan euron lisäystä Suomen koronavirusrokotelahjoituksiin. Suomen osallistuminen lahjoituksiin hoidetaan korvamerkityllä tuella rokoteallianssi Gavin hallinnoimaan COVAX AMC -mekanismiin. Tuen ehdoksi asetetaan rokotteiden osto Suomen kiintiöstä. Lisäys kohdennetaan korvamerkittynä tukena, joka on sidottu käytettäväksi Suomen hankkimiin rokotteisiin osana EU:n rokotehankintoja. Sosiaali- ja terveysministeriön rokotehankintamomentilta vähennetään vastaava määrä. Koska Suomen valtio on sitoutunut maksamaan hankittavat rokotteet joka tapauksessa, järjestelyn kustannusvaikutus valtiolle on neutraali tai lähes neutraali.Poliisille ehdotetaan yhteensä 30,6 miljoonaa euroa toiminnan turvaamiseksi ja kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi sekä korruptiorikollisuuden paljastamista ja tutkinnan tukemisen tehostamista koskevaa hanketta varten.Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 65 miljoonaa euroa lisämääräraha vuodelle 2021 kahden ulkovartiolaivan hankintaan. Rajavartiolaitos oikeutetaan kokonaisrahoituksen puitteissa tekemään tilaussopimus kahdesta uudesta ulkovartiolaivasta siten, että hankinnan kokonaisarvo on enintään 325 miljoonaa euroa vuoteen 2026 mennessä. Aikaisemmin myönnetty määräraha ei riitä uusien Turva-luokan ulkovartiolaivojen hankintaan johtuen ennen kaikkea pandemian aiheuttamasta raaka-aineiden ja laivakomponenttien markkinahintojen noususta.Kalajoen maastopalosta aiheutuneiden menojen korvaamiseksi ehdotetaan 1,6 miljoonan euron avustusta Jokilaaksojen pelastuslaitokselle.Suomenlinnan hoitokunnalle ehdotetaan 7,6 miljoonan euron lisämäärärahaa toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukseen ja kunnossapitoon.Ruokavirastolle ehdotetaan yhteensä noin 4 miljoonaa euroa virastossa tehtävään elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntatyöhön, etämyynnin valvonnan kehittämiseen sekä IHN-eläintaudin johdosta maksettaviin korvauksiin.Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksia ehdotetaan tarkistettavaksi seuraavasti: Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen, hankkeen valtuutta tarkistetaan 15 miljoonalla eurolla (195 miljoonasta eurosta 210 miljoonaan euroon) hankkeelle asetettujen ratarakenteen laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen -hankkeen valtuutta tarkistetaan 15,2 miljoonalla eurolla (26,5 miljoonasta eurosta 41,7 miljoonaan euroon) kustannusarvion noususta johtuen. Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta -hankkeen valtuutta tarkistetaan 1,2 miljoonalla eurolla (5 miljoonasta eurosta 6,2 miljoonaan euroon) kustannusarvion noususta johtuen. Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa -hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 miljoonalla eurolla (20 miljoonasta eurosta 25 miljoonaan euroon) kustannusarvion noususta johtuen.Sähköautojen latausinfraverkoston rakentamisavustukseen asuinrakennuksille ehdotetaan 2 miljoonan euron lisäystä ja energiatehokkuuden edistämiseen asunto-osakeyhtiöissä tarkoitetun energia-avustuksen valtuuteen ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä Valtion asuntorahastosta.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmähankkeeseen (Ryhti) liittyvän tukiosion edistämiseen osoitetaan 2 miljoonaa euroa.Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseenVarsinaisten tulojen noin 1,9 miljardin euron lisäys ja määrärahojen noin 249 miljoonan euron vähennys huomioon ottaen vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 2,2 miljardilla eurolla. Velanhallinnan eriin merkitään lisäyksenä 534 miljoonaa euroa, koska matala korkotaso on aiheuttanut lainojen liikkeelle laskemisen yhteydessä emissiovoittoja vuonna 2021. Huomioiden neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyvien tulojen ja menojen erotus sekä velanhallinnan erät, nimellisarvoiseen nettolainanottoon merkitään vähennystä yhteensä 2,7 miljardia euroa, jolloin nimellisarvoisen nettolainanoton määrä vuonna 2021 on 11,7 miljardia euroa.Valtionvelan määrän vuoden 2021 lopussa arvioidaan olevan noin 136 miljardia euroa, mikä on noin 55 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Voimaan tulevilla työsuojelun valvontaa koskevilla lakimuutoksilla tehostaan työssä käytettävien teknisten laitteiden markkinavalvontaa ja työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeutta. Jatkossa työsuojeluviranomaisella on ilmoitusvelvollisuus poliisille epäiltyä työperäistä ihmiskauppaa koskevissa tapauksissa. Lakimuutokset tulevat voimaan 15.11.2021.Työsuojelun valvontaa koskevaa lainsäädäntöä on muutettu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain osalta. Lisäksi markkinavalvontaan liittyviä muutoksia on tehty eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annettuun lakiin. Uusia toimivaltuuksia teknisten laitteiden markkinavalvontaanLain muutoksella lisätään työssä käytettävien teknisten laitteiden markkinavalvontaa koskevia viranomaisten toimivaltuuksia. Uusilla valtuuksilla tähdätään erityisesti verkkokaupan välityksellä myytävien teknisten laitteiden valvonnan tehostamiseen. Työkäyttöön tarkoitettujen teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuutta valvovat markkinavalvontaviranomaisina työsuojeluviranomaiset eli aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet sekä sosiaali- ja terveysministeriö.Uudet toimivaltuudet ovat seuraavat: aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ja sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta hankkia tekninen laite tutkittavaksi valehenkilöllisyyttä käyttäen  sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta vaatia vakavan riskin aiheuttavaan tekniseen laitteeseen viittaavan sisällön poistamista verkkorajapinnalta tai viime kädessä vaatia verkkorajapintaan pääsyn rajoittamista.Markkinavalvontaa koskevat lakimuutokset pohjautuvat EU:n markkinavalvonta-asetukseen (EU 2019/1020). Lakimuutosten myötä on mahdollista nykyistä tehokkaammin puuttua ihmisten henkeä ja terveyttä vaarantaviin vaatimustenvastaisuustilanteisiin. Työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuus laajeneeLain muutoksella laajennetaan työsuojeluviranomaisen velvollisuutta tehdä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten siten, että ilmoitusvelvollisuus koskisi myös epäiltyä työperäistä ihmiskauppaa. Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen ihmiskaupparikosten osalta edistää työsuojeluviranomaisen asiantuntemuksen tehokasta hyödyntämistä sekä työperäisen ihmiskaupan parempaa tunnistamista rikosprosessin käynnistyessä ja kuluessa.Tämän lisäksi työsuojeluviranomaisella on jatkossa velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille tapauksista, joissa viranomainen on havainnut työntekijän terveyttä tai turvallisuutta työpaikalla koskevien EU:n kemikaaliturvallisuussäännösten vastaista menettelyä.Tulorekisterin hyödyntäminen työolosuhteiden valvonnassaLakimuutoksella laajennetaan työsuojeluviranomaisen oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja toisilta viranomaisilta. Muutoksen johdosta työsuojeluviranomaisen on mahdollista hyödyntää tulorekisterin tietoja myös työpaikkojen työolosuhteiden valvonnassa. Muutoksella edistetään työolosuhdevalvonnan tehokasta ja tarkoituksenmukaista kohdentamista sekä yksittäistapauksien selvittämistä.Lakien muutokset tulevat voimaan 15.11.2021. Hallitus esitti lakien vahvistamista 4.11.2021. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 5.11.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että Tasavallan presidentti hyväksyisi Wienin kansainvälisen tieliikennesopimuksen liikenteen automaatiota koskevat muutokset. Suomi on aktiivisesti edistänyt liikenteen automaatiota ja siksi muutosten hyväksyminen ja kansainvälinen voimaantulo ovat Suomelle tärkeitä. Muutoksessa Wienin tieliikennesopimukseen lisättäisiin muun muassa artikla, joka mahdollistaisi automaattisten ajojärjestelmien käytön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ajoneuvon kuljettajana voisi toimia myös automaattinen ajojärjestelmä ihmisen sijaan. Hyväksyttävien ajojärjestelmien olisi kuitenkin noudattava kansallisia säännöksiä ja kansainvälistä teknistä sääntelyä.Muutosten hyväksyminen vauhdittaisi automaattisten ajojärjestelmien kehitystyötäWienin tieliikennesopimuksen muutosten tavoitteena on varmistaa, että kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö mahdollistaisi liikenteen automaation kehittämisen ja käyttöönoton ja sitä kautta saatavat hyödyt: turvallisempaa, tehokkaampaa ja kestävämpää liikennettä. Tieliikennesopimuksen muutosten hyödyntäminen edellyttää lisäksi kansallisen lainsäädännön muuttamista. Muutosten valmistelu on kuitenkin jo käynnistetty. Erityistä huomiota on osoitettava liikenneturvallisuuden varmistamiseen, liikenteen ohjaukseen sekä oikeudellisen vastuun määrittelyyn automaattisten ajoneuvojen lisääntyessä tieverkolla.Mitä seuraavaksi?Tasavallan presidentin on tarkoitus hyväksyä Wienin tieliikennesopimukseen ehdotetut muutokset perjantaina 5.11.2021.  Kansallisen lainsäädännön muutosten valmistelu jatkuu virkamies- ja työryhmätyönä.Mahdollisesta hyväksymisestä tai hylkäämisestä on ilmoitettava YK:n pääsihteerille 15.1.2022 mennessä. Sopimusmuutosten voimaantulo voi tapahtua aikaisintaan 15.7.2022. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi