NordenBladet — Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on lähetetty lausunnolle. Ehdotus lisää muun muassa sähköjärjestelmän joustavuutta, tuo asiakkaille uusia mahdollisuuksia osallistua markkinoille ja parantaa huoltovarmuutta kehittämällä älykkäämpää sähköverkkoa ja energian varastointimahdollisuuksia.Esityksen päätavoitteena on panna täytäntöön sähkömarkkinadirektiivin vaatimat muutokset sähkömarkkinoita koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Toisena keskeisenä tavoitteena on panna toimeen TEM:n älyverkkotyöryhmän lokakuussa 2018 julkaisemassa loppuraportissa esitettyjä konkreettisia toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa. Esityksessä ehdotetaan muun muassa täsmennyksiä energiavarastojen omistus- ja käyttöperiaatteisiin ja joustojen hyödyntämisestä verkkotoiminnassa sekä selvennetään pieniä kulutus- ja tuotantokohteita yhteenkokoavien itsenäisten aggregaattoreiden asemaa sähkömarkkinoilla.Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös toimenpiteitä sähkön vähittäismarkkinoilla esiintyneiden kuluttajiin kohdistuneiden epäasiallisten sopimus- ja markkinointikäytäntöjen ehkäisemiseksi. Kuluttaja-asiamies teki TEM:lle kesäkuussa 2021 aloitteen, jossa ehdotettiin muun muassa ennakkolaskutuksen kieltämistä sähkön vähittäismyynnissä.Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ennen kevätistuntokauden 2022 alkua.Lausuntoja voi antaa 8. joulukuuta 2021 saakkaLausunnot pyydetään antamaan Lausuntopalvelu.fi-sivustolla julkaistuun lausuntopyyntöön viimeistään 8.12.2021. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen ministeriöön sähköpostitse tai postitse. Lausunnon antajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät lausuntopalvelu.fi:n käyttöohjeista. Tukea palvelun käyttöön voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om(at)gov.fi Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan sivustolla.Mikäli lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää myös sähköpostilla kirjaamo.tem(at)gov.fi työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/372/2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt 3 393 400 euroa liikuntajärjestöjen, liikunnan aluejärjestöjen ja kesäpalloilusarjojen toiminnan turvaamiseen koronavirustilanteesta johtuen sekä liikunnan ja urheilun suurtapahtumien tukemiseen ja ylimääräisten kustannusten kattamiseen.Valtakunnallisille lajiliitoille myönnettiin yhteensä 1 043 500 euroa, josta 588 500 euroa myönnettiin alijäämän kattamiseen ja 455 000 euroa kehittämishankkeisiin. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 34 kappaletta.Suomen Sotilasurheiluliitolle myönnettiin kehittämisavustusta 48 000 euroa varusmiesten liikuntakerhotoiminnan kehittämiseen.Liikunnan aluejärjestöille myönnettiin yhteensä 276 900 euroa, josta kehittämishankkeisiin 130 400 euroa, ja alijäämäavustusta 146 500 euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä kymmenen.Ammattimaista kilpa- ja huippu-urheilun sarjatoimintaa toteuttavien kesälajien seuroille myönnettiin yhteensä 1 455 000 euroa. Avustuksella katetaan ylimpien sarjatasojen seurojen kesälajien sarjatoiminnan kotiotteluiden järjestämisestä syntynyttä alijäämää talvilajien sarjatoiminnan tapaan, koska viranomaispäätöksen seurauksena ottelutapahtumat jouduttiin järjestämään katsojarajoituksin. – Harjoitus-, kilpailu- ja yleisötapahtumien järjestäminen on ollut keskeytyksissä covid-19 pandemian vuoksi. Liikunta- ja urheiluseurojen toiminta ja toimintaan osallistuvien määrä on myös vähentynyt oleellisesti. Toiminnan elvyttäminen aiemmalle tasolle edellyttää erityistoimia ja lisäinvestointeja, jotta harrastajamäärissä päästäisiin vähintään koronaa edeltävälle tasolle, sanoo ministeri Antti Kurvinen.Erityisavustus liikunnan ja urheilun suurtapahtumien tukemiseenPandemian vuoksi kansallisia ja kansainvälisiä liikunta- ja urheilutapahtumia jouduttiin peruuttamaan tai järjestämään ilman katsojia. Niitä myös siirrettiin myöhempään ajankohtaan tai järjestettäväksi Suomeen. Näistä kaikista syntyi kustannuksia, joita ei kyetty ennalta ottamaan huomioon.Avustuksen tarkoitus on kattaa alijäämää sekä kustannuksia, joita tapahtumajärjestäjille on syntynyt COVID-19-epidemian vuoksi peruuntuneiden, siirrettyjen tai uudelleen järjestettyjen liikunta- ja urheilutapahtumien järjestämisestä.Avustusta myönnettiin kahdeksalle tapahtumajärjestäjälle 16 tapahtuman tai arvokisakarsintaottelun kustannuksiin yhteensä 815 000 euroa. Avustusta ei myönnetty tapahtumille, jotka ovat saaneet suurtapahtuma-avustuksen vuonna 2021 kyseistä arvokisaa varten tai tapahtumille, jotka on siirretty järjestettäväksi vuonna 2022. Esityksessä on hylätty Valtiokonttorin tapahtumatukea saaneiden hakijoiden hakemukset sillä perusteella, että avustusta ei voi myöntää päällekkäiseen tarkoitukseen.Myönnetyt avustuksetErityisavustus valtakunnallisten liikuntajärjestöjen, liikunnan aluejärjestöjen ja kesäpalloilusarjojen toiminnan turvaamiseen koronavirustilanteesta johtuen  
Erityisavustus liikunnan ja urheilun suurtapahtumien tukemiseen Covid-19-tuki

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea euroryhmässä maanantaina 8. marraskuuta sekä EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa tiistaina 9. marraskuuta. Molemmat kokoukset järjestään Brysselissä.Arviointi talouspolitiikan koordinaatiosta keskeytyi EU:ssa koronakriisiin viime vuonna. Keskustelu käynnistyi uudelleen tänä syksynä, kun Euroopan komissio julkisti aiheesta tiedonannon. Arviointi käsittelee talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa ja finanssipolitiikan sääntöjä. Komissio esittelee tiedonantonsa, ja valtiovarainministerit keskustelevat siitä neuvostossa alustavasti.Ministerit keskustelevat neuvostossa myös energiahinnoista, inflaatiosta ja näihin liittyvistä politiikkatoimista. Lisäksi esillä ovat muun muassa ehdotus pankkisektorin vakavaraisuussääntöjen muuttamiseksi sekä elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpano.Euroryhmä keskustelee talouskehityksestäEuroryhmän kokouksen aiheita ovat muun muassamakrotalouden kehitys, inflaatio ja talouspoliittiset näkymättalouspolitiikan koordinaatio euroalueen näkökulmastadigitaalinen euroedistyminen pankkiunionin viimeistelyssä ja pankkisektorin kehitys.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio -ohjelma rahoittaa maankäyttösektorin ilmasto- ja kokonaiskestävyyden edistämiseen liittyviä monitieteisiä hankkeita. Ne tuottavat ennakoivaa tutkittua tietoa ja ratkaisuehdotuksia, joilla tuetaan maankäytön hiilipäästöjen vähenemistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitoa ja lisäämistä. Lisäksi hankkeissa tuotetulla uudella tiedolla vahvistetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kokonaiskestävyyttä.Maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden sekä maankäytön muutosten kestävyyden edistäminen on tärkeässä osassa kuluvalla hallituskaudella. Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -kokonaisuus ja siihen kuuluva tutkimus- ja innovaatio -ohjelma tukevat osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteutumista. Kokonaisuuden tavoite on yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittainen nettovaikutus vuoteen 2035 mennessä.”Tavoite saavutetaan paitsi päästövähennyksillä, myös hiilinieluja ja -varastoja vahvistamalla sekä panostamalla Suomen olosuhteista lähtevään tutkimukseen ja innovaatioihin”, toteaa tutkimus- ja innovaatio -ohjelman ohjelmapäällikkö Marjaana Suorsa maa- ja metsätalousministeriöstä.Merkittävä panostus suomalaiseen tutkimukseenTutkimus- ja innovaatio -ohjelmasta rahoitetaan tällä hetkellä kymmentä hanketta yhteensä 10,7 miljoonalla eurolla. Lisäksi tänään päättyvästä uudesta rahoitushausta rahoitetaan vielä viittä muuta hanketta noin viidellä miljoonalla eurolla. Hiilestä kiinni -kokonaisuuteen kuuluu tutkimus- ja innovaatiohankkeiden ohella kymmeniä kehittämis- ja tietohankkeita. ”Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma on todella suuri panostus tutkimukseen. Olennaista hankkeissa on niiden monitieteisyys ja tieteidenvälisyys, sillä kestävän kehityksen haasteet vaativat laaja-alaista lähestymistapaa. Yhdessä hankkeessa tutkitaan esimerkiksi, miten maanviljelijöitä voidaan ”tuupata” kohti ilmastoystävällisiä toimintatapoja tekemällä tietyistä vaihtoehdoista toisia houkuttelevampia. Tässä hankkeessa käyttäytymistieteet ovat avainasemassa”, Suorsa avaa.Tutkimus- ja innovaatiohankkeet ovat laajoja, usean tieteenalan ja organisaation muodostamia konsortiohankkeita. Kaikissa hankkeissa eri toimijoiden välinen vuorovaikutus ja sidosryhmäyhteistyö ovat tärkeässä roolissa.Monissa hankkeissa kehitetään käytännön ohjauskeinoja, menetelmiä, mittareita ja skenaarioita, joiden avulla maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia voidaan vähentää. Maatalouden ja metsien ohella useissa hankkeissa syvennytään erityisesti turvemaihin ja joukossa on myös esimerkiksi solumaataloutta ja muuta bioteknologiaa tutkiva hanke.Tukea nuorille tutkijoilleTutkimus- ja innovaatio-ohjelma valmisteltiin vuonna 2020 yhdessä tutkijayhteisön ja sidosryhmien kanssa. Valmistelussa hyödynnettiin myös Ilmastopaneelin ja Luonnonvarakeskuksen selvityksiä maankäyttösektorin ilmastotoimien suunnitteluun ja suuntaamiseen liittyvistä tutkimustietotarpeista.Yksi ohjelman tärkeä tavoite on tukea nuoria tutkijoita.”Rohkaisemme hankkeita rekrytoimaan uransa alkuvaiheissa olevia tutkijoita ja järjestämme heille verkostoitumis- ja koulutustoimintaa. Nuoria tutkijoita tukemalla pyrimme siihen, että maankäyttösektorin kestävän kehityksen tutkimus Suomessa vahvistuisi myös pitkällä tähtäimellä”, Suorsa sanoo.Tutkimus- ja innovaatio -ohjelman hankkeet esittäytyivät 3.11. järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa, jossa kuultiin myös erilaisten sidosryhmien edustajien puheenvuorot.Tilaisuuden tallenne on katsottavissa tästä linkistä 19.11.2021 saakka.Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisää kokonaisuudesta osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö avaa uudelleen valtionavustushaun rajojen terveysturvallisuudesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi covid-19-epidemiatilanteessa ajalta 16.3.2020-1.7.2021. Kyseessä on alun perin 11.11.–9.12.2020 haettavana olleen valtionavustuksen ja hakua täydentäneen 11.3.–8.4.2021 haettavana olleen uudelleenhaun täydennyshaku.Valtionavustushaku avataan uudelleen, koska kaikki korvaukseen oikeutetut tahot eivät ole hakeneet avustusta. Avustuksen luonteen vuoksi on perusteltua, että kaikilla korvaukseen oikeutetuilla hakijatahoilla on mahdollisuus hakea avustusta. Nyt aukeava haku ei koske rajanylityspaikkojen terveysturvallisuudesta aiheutuneita kustannuksia 2.7.2021 alkaen, vaan niistä tullaan avaamaan erillishaku myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.Hallitus on sitoutunut korvaamaan kaikki rajojen terveysturvallisuuteen liittyvät koronasta aiheutuneet kustannukset. Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja Ahvenanmaan maakuntahallitus sekä Ålands hälso- och sjukvård (ÅHS), joille on syntynyt rajanylityspaikkojen terveysturvallisuudesta aiheutuneita kustannuksia.Avustuksen hakuaika päättyy 26.11.2021 klo 16.15.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö asetti kesäkuussa hankkeen, jonka tehtävänä on määritellä pitkän aikavälin tavoitteet Suomen kokonaisvaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Työn taustaksi kartoitetaan nyt kansalaisten ja maahanmuuttajien ajatuksia.Kyselyssä pyydetään näkemyksiä siitä, minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi tarvitsee. Ehdotukset maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi voivat olla strategisia tai konkreettisia. Näkemyksille toivotaan lisäksi tiivistä perustelua. Kyselyyn voi vastata 30.11. saakka.Maahanmuuttopolitiikka on laaja politiikan ala. Sillä ohjataan muun muassa sitä, miten Suomeen saadaan tarvittavia työntekijöitä ulkomailta, millä perusteilla Suomesta saa turvapaikan tai oleskeluluvan, millaisia viranomaisprosesseja maahanmuuttajat kohtaavat ja millaista kotouttamista heille tarjotaan.Kokonaisvaltaisella maahanmuuttopolitiikalla sisäministeriö haluaa koota samaan keskusteluun eri toimijoiden tehtäväkentät ja linjata niille yhtenäiset tavoitteet. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa yhteistyötä ja eri toimijoiden osallistamista. Hankkeen aikana on tarkoitus kuulla laajasti yhteiskunnan näkemyksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti määräsi sivuakkreditoinnin perjantaina 4. marraskuuta.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Suomen Abujan-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Leena Pylvänäisen Liberiaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö korjaa lausunnoilla olevaa asetusmuistiota suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Luonnonvarakeskus on havainnut ohjelmointivirheen asetuksen perustana käytetyistä laskelmista. Ministeriö ei muuta asetusta eikä keskeytä sen valmistelua, vaan hyödyntää susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn toista mallia.Luke julkaisi 2.9.2021 väliraportin, jota maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Väliraportti on osa Luonnonvarakeskuksen viitearvotyötä, joka valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Väliraportissa todettiin, että suotuisan suojelutason viitearvon määrittämiseen ei ole yhtä oikeata tapaa. Raportissa Luke esitti pienimmän elinvoimaisen kannan, geneettisen elinvoimaisuuden sekä elinympäristöjen kantokyvyn kautta arvioitavat lähestymistavat. Väliraportissaan Luke tunnisti pienintä elinvoimaista kantaa hyödyntävässä lähestymistavassa mahdollisuuden hyödyntää Ruotsin toimintamallia. Tämän toimintamallin vaihtoehtona Luke kehittää omaa riskiin perustuvaa päätöksentekomallia, jota ministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Löytynyt virhe osoittaa, ettei valittu riskiin perustuva päätöksentekomalli ole vielä riittävän valmis. Luke kertoi ministeriölle ohjelmointivirheestä 2.11. eli päivä sen jälkeen, kun asetus lähti lausuntokierrokselle (1.11.). Tämän jälkeen Luken kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esille väliraportissa kuvattu toinen vaihtoehto viitearvon laskennalle. Koska susikannan suotuisan suojelutason viitearvo on mahdollista määrittää vaihtoehtoisella väliraportissa kuvatulla tavalla, maa- ja metsätalousministeriö ei keskeytä asetusluonnoksen valmistelua, ja sitä koskevaa lausuntakierrosta.Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt 5.11. hyödyntää samaa toimintamallia, jota Ruotsissa on sovellettu suotuisan suojelutason määrittelyyn. Se perustuu pienimpään elinvoimaiseen populaatioon (PEP) ja kertoimeen. Sen perusteella susikannan suotuisa suojelutaso on kaksi kertaa pienin elinvoimainen populaatio. Ohjelmointivirhe ei ole vaikuttanut pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn viitearvotyössä.  Luken alustavan arvion mukaan Suomen pienin elinvoimainen populaatio on 14 susilaumaa. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi Ruotsin tavoin, että suotuisan suojelutaso olisi näin olleen Suomessa 28 laumaa. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Suomen susikanta oli Luken kanta-arvion mukaan maaliskuussa 28 susilaumaa, jonka lisäksi reviirin merkanneita susipareja oli 20. Tämä on suurin susikanta yli sataan vuoteen.Nyt marraskuussa kesän lisääntymiskauden jälkeen susikanta on Luken ennustemallin mukaan 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus vain neljään laumaan ei tule heikentämään susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä.Maa- ja metsätalousministeriö korjaa asetusluonnoksen perustelumuistiota. Lausuntoaikaa jatketaan niin, että se päättyy 8.12.2021. Ministeriö toimittaa päivitetyn asetusmuistion lausunnonantajille mahdollisimman pian. Suden kannanhoidollinen metsästys voidaan ministeriön mielestä edelleen käynnistää kevättalvena 2022.Luken tiedote 5.11.2021: Luke havaitsi ohjelmointivirheen susikannan suotuisan suojelutason viitearvon laskennassaLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295162391, [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Latvian ulkoministeri Edgars Rinkēvičsin Helsingissä 9. marraskuuta.Ministerit keskustelevat kahdenvälisistä suhteista, koronavirustilanteesta, alueellisista kysymyksistä sekä kansainvälisistä aiheista, kuten transatlanttisista suhteista ja Afganistanista. ”On tärkeää vaihtaa näkemyksiä ajankohtaisista kysymyksistä läheisen naapurimme Latvian kanssa”, toteaa ministeri Haavisto.Latvian ulkoministeri tapaa Suomen vierailullaan myös eduskunnan puhemies Anu Vehviläisen sekä Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on selvittänyt kielilain mukaisia velvoitteita ja kielellisten oikeuksien toteutumista yksityisen toimijan huolehtiessa julkisista tehtävistä. Selvityksen on tehnyt professori Kirsi Kuusikko Lapin yliopistosta.Selvityksen mukaan, kun palveluita hankitaan yksityiseltä palveluntuottajalta, kielellisen palvelun toteutumisen pitäisi olla selkeästi hankinnan kriteerinä palvelua hankkivan julkisyhteisön kielilain velvoitteiden mukaisesti.Hankinnasta vastuussa olevalla pitäisi myös olla kokonaiskuva kielilain velvoitteiden toteutumisesta palvelua tarjottaessa. Professori Kirsi Kuusikon mukaan kokonaiskuvan saamiseksi kielellisistä palveluista viranomaiset ovat pyrkineet tekemään muun muassa erilaisia kielellisiä palvelusuunnitelmia.–  Myös yhdenvertaisuussuunnitelmia voisi kehittää niin, että kielinäkökulma olisi selkeämmin osa toiminnan ohjausta. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa voisi esimerkiksi määritellä tarkemmin, mitä laadullisia vaatimuksia kielilainsäädäntö asettaa toiminnalle, toteaa Kuusikko.Perustuslakivaliokunta on pyytänyt hallitusta arvioimaan sitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat yksityisen toimijan huolehtiessa julkisista hallintotehtävistä. Tehdyn selvityksen tavoitteena oli selvittää kielilain 25 § pykälän mahdolliset tulkintaongelmat ja mistä ne johtuvat.Selvitys tehtiin, jotta mahdollinen säännöksen uudistamistarve voitaisiin tunnistaa, ja jotta säännös olisi helpommin sovellettavissa ja seurattavissa yksityisten tuottaessa palveluja. Tavoitteena oli myös saada lisätietoa kielilain 25 §:n huomioimisesta julkisissa hankinnoissa. Kielilain (423/2003) 25 §:ssä säädetään yksityisten kielellisestä palveluvelvollisuudesta. Kielilain 25 § mukaan jos julkinen hallintotehtävä on lailla tai lain nojalla säädetty yksityiselle, sitä koskee sen hoitaessa tehtävää, mitä kielilaissa säädetään viranomaisesta. Jos tehtävän vastaanottaja määräytyy viranomaisen päätöksen, muun toimenpiteen tai viranomaisen ja vastaanottajan välisen sopimuksen perusteella, viranomaisen on varmistettava, että tehtävää hoidettaessa annetaan kielilain mukaista kielellistä palvelua. Tämä tulee myös varmistaa viranomaisen antaessa muun kuin julkisen hallintotehtävän yksityisen hoidettavaksi, jos kielilain edellyttämän palvelutason ylläpitäminen sitä vaatii.

Lähde: Valtioneuvosto.fi