NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle U-kirjelmästä, joka koskee direktiiviehdotusta kuluttajaluotoista. Arviointineuvosto pitää esitystä melko hyvin valmisteltuna, mutta vaikutukset kuluttajiin, luotonantajiin ja luotonantoon jäivät liian yleiselle tasolle.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että U-kirjelmässä kuluttajaluotoista on selostettu tiiviisti ja ymmärrettävästi direktiiviehdotuksen keskeiset esitykset sekä todennäköiset muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Myös Suomen kannat on kuvattu selkeästi. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että kuluttajaluottojen kansallista nykytilaa ja kipupisteitä ei kuvata U-kirjelmässä. Tämä vaikeuttaa direktiiviehdotuksen vaikutusten arviointia, kun muutosta ei voi verrata kansallisen lainsäädännön kokonaisuuteen. Lyhytkin kuvaus kuluttajaluottojen nykytilasta, muun muassa pikavipeistä, auttaisi arvioimaan uuden direktiiviehdotuksen merkitystä Suomelle.Asian jatkovalmistelussa tulisi arvioida vaikutuksia erilaisille kuluttajille. Onko esityksellä vaikutuksia esimerkiksi sellaisille kotitalouksille, joilla ei ole mahdollisuutta saada luottokorttia ja joilla on lyhytkestoisia rahoitustarpeita. Jos ilman korkoja ja maksuja olevien luottojen tarjonta vähenisi, mitä vaikutuksia tällä olisi arjen hankintojen tekemiseen.Vaikutuksia luotonantajille tulisi myös tarkentaa. Kuinka suurta joukkoa luotonantajia uusi sääntely koskee ja millaisia vaikutuksia seuraa erilaisille toimijoille?Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotukseen kuluttajaluotoista, josta oikeusministeriö on antanut U-kirjelmän (U 38/ 2021 vp) eduskunnalle. Arviointineuvosto katsoo, että U-kirjelmän perusteella saa hyvän käsityksen direktiiviehdotuksesta ja Suomen kannoista, mutta vaikutusarvioita tulisi syventää ja ehdotuksen merkitystä Suomelle tulisi selventää käsittelyn edetessä. Arviointineuvosto suosittelee, että edellä esitetyt kehittämis-ehdotukset otetaan huomioon asian jatkovalmistelussa.
NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Iso-Britannian Glasgow’ssa 31.10.-12.11. Yksi ilmastokokouksen keskeisistä teemoista on sopeutuminen ja sen rahoittaminen erityisesti kehittyvissä maissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten vähiten kehittyneet maat ja köyhimmät ihmiset, vaikka näiden vaikutus ilmastonmuutokseen on kaikkein pienin.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu videotervehdyksillä Sopeutumisrahasto Adaptation Fundin sekä REAP:in (Risk-informed Early Action Partnership) sivutapahtumiin. COP26:ssa Suomi julkistaa 30 miljoonan euron rahoituspaketin uusille hankkeille kehittyvien maiden sää- ja ennakkovaroituspalvelujen kehittämiseen. Yhteistyö meteorologian alalla on tärkeä osa Suomen sopeutumisrahoitusta. Käynnissä olevat hankkeet hyödyttävät välillisesti lähes 300 miljoonaa ihmistä parantamalla sää- ja ennakkovaroituspalveluita.Adaptation Fundin sivutapahtumassa julkistetaan Suomen seitsemän miljoonan euron tuki rahastolle. Rahasto on YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) alainen virallinen rahoitusmekanismi, joka rahoittaa kehitysmaiden haavoittuvien yhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutokseen. Yli 31 miljoonaa ihmistä on tähän mennessä hyötynyt sen rahoittamista hankkeista, jotka keskittyvät mm. ilmastokestävään maatalouteen, ruokaturvaan, vesivarojen hallintaan ja metsiin. Uusia välineitä ovat innovaatiorahoitusikkunat, joilla tuetaan uusia, kaupallisiakin, sopeutumisinnovaatioita.Lisäksi ministeri Skinnari osallistui Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin uuden HIPCA-rahaston lanseeraukseen. HIPCA (High Impact Partnership on Climate Action) on monenkeskinen, usean rahoittajan rahasto, jonka tarkoituksena on ohjata varoja hankkeisiin, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia kohdemaissa sekä kasvattavat niiden ilmastokestävyyttä. Suomi sijoittaa rahastoon noin 40 miljoonaa euroa ja lisäksi myöntää sille kahden miljoonan euron lahjarahan.YK:n yleiskokouksessa syyskuussa lanseerattu Champions Group on Adaptation Finance järjestää oman sivutapahtuman sopeutumisrahoituksesta. Ryhmän muodostavat Suomi, Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Iso-Britannia sekä Saksa. Tapahtumassa keskustellaan ryhmän jatkoaskelista COP26 jälkeen ja kutsutaan mukaan uusia jäseniä. Suomea keskustelussa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Tapahtumassa julkistetaan Suomen fasilitoimat Lahti Adaptation Finance Dialogue -keskustelut, joissa ilmastorahoittajat, vähiten kehittyneet maat ja pienet kehittyvät saarivaltiot keskustelevat sopeutumisrahoituksesta.Naisten ja vammaisten henkilöiden oikeudet ilmastotoimissa esilläUlkoministeri Pekka Haavisto osallistuu panelistina Glasgow’n ilmastokokouksen virtuaaliseen sivutapahtumaan Sustainability, Equality, Peace: Integrating Climate Change & Women, Peace and Security Agendas. Paneelissa käsitellään ilmastonmuutoksen ja konfliktien vaikutusta naisten oikeuksien toteutumiseen.Ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlberg osallistuu ilmastokokoukseen paikan päällä Glasgow’ssa. Wahlbergin ohjelmaan kuuluu useita kahdenvälisiä tapaamisia ja puheenvuoroja Suomelle keskeisistä ilmastoteemoista. Wahlbergia kuullaan keynote-puhujana vammaisten henkilöiden oikeuksia ilmastotoimissa edistävässä sivutapahtumassa. Wahlberg tapaa Maailman luonnonvarainstituutin Afrikan aluejohtajan Wanjira Mathain sekä Etelä-Korean ilmastosuurlähettiläs Kim Hyo-eunin.“Korostamme edelleen, miten tärkeää on varmistaa vammaisten ja heitä edustavien organisaatioiden osallisuus ilmastotyössä sekä ottaa huomioon heidän oikeutensa ilmastotoimissa”, Wahlberg sanoo. Suomen ilmasto-osaaminen näkyväksi Until We Act -alustallaIlmastokokouksen aikana lanseerattiin myös Until We Act -alusta, joka esittelee suomalaista ilmasto-osaamista kansainväliselle yleisölle. Alustasta vastaa ulkoministeriön maakuvayksikkö, joka toimii maakuvatyötä koordinoivan Finland Promotion Boardin sihteeristönä.Kansainvälisen ilmastoviestinnän tarkoituksena on nostaa Suomen ilmastoprofiilia maailmalla ja kertoa suomalaisten osaamisesta ja ratkaisukeskeisyydestä ilmastotyössä.Ilmastoviestinnän pääviestit kuuluivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön pitämässä puheenvuorossa ilmastokokouksen valtionpäämiestason huippukokouksessa. Presidentti Niinistö korosti, että sitoumukset yksin eivät enää riitä kansainvälisessä ilmastoyhteistyössä: ”Muutos voi tuntua mahdottomalta, mutta vain kunnes alamme toimia.”Until We Act -alustaan voi tutustua osoitteessa https://untilweact.fi/
NordenBladet — Suomen työelämä on eriytynyt voimakkaasti sukupuolen mukaan: naiset ja miehet työskentelevät suurelta osin eri toimialoilla ja eri tehtävissä. Eriytyminen eli segregaatio pitää yllä ahtaita sukupuolistereotypioita, estää osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen, vaikuttaa haitallisesti työmarkkinoiden toimintaan ja heijastuu myös palkkaeroihin ja sitä kautta eläkkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt laajan yhteistyöhankkeen, jossa kehitetään uudenlaisia työkaluja tilanteen parantamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Tavoitteena on lieventää työelämän segregaatiota ja vahvistaa kaikkien sukupuolten tasa-arvoa, palkkatasa-arvoa ja jokaisen todellisia mahdollisuuksia suuntautua mille tahansa alalle sukupuoleen liitetyistä oletuksista ja odotuksista riippumatta.Hanke toimii alueellisesti yhteistyössä pilottityöpaikkojen ja muiden työelämätoimijoiden sekä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Verkostoyhteistyön vahvistamiseksi hanke kokoaa olemassa olevia työelämän ja koulutuksen verkostoja sekä toimintansa kehittämisestä kiinnostuneita työpaikkoja pilottiorganisaatioiksi. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa pysyvä malli segregaation purkamiseksi. Hanke kartoittaa lisäksi segregaation purkamisen toimivia käytäntöjä tutkimuskirjallisuudesta, tasa-arvohankkeista ja työpaikoilta sekä laatii poliittisille päättäjille suositukset segregaation purkamisen pysyvämmistä keinoista. Hankkeen tuotoksena on työpaikoille ja oppilaitoksille suunnattu työkalupakki, joka julkaistaan THL:n Sukupuolten tasa-arvo -sivustolla. Työkalupakkia levitetään laajasti työpaikkojen, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten käyttöön.Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään -kehittämishanke toteutetaan vuosina 2021–2023 ja se on osa hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä samapalkkaisuusohjelmaa. Hanke perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jossa on sitouduttu kaventamaan sukupuolten välisiä palkkaeroja useilla eri keinoilla, muun muassa purkamalla työelämän segregaatiota.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto keskustelee EU:n globaalista roolista 9. marraskuuta Helsingin Tiedekulmassa. Tilaisuudessa halutaan kuulla kansalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tilaisuus on osa Eurooppa olemme me -ministerikiertuetta.Ministeri keskustelee EU:n globaalista roolista yleisön kanssa tiistaina 9. marraskuuta klo 9.00 –10.30 Helsingin Tiedekulmassa, Yliopistonkatu 4. Keskustelemassa ovat myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Inka Sylgren. Tiedekulmaan voi saapua paikanpäälle esittämään kysymyksiä ja näkökantoja. Tilaisuutta voi seurata myös etänä verkkolähetyksen kautta, jossa voi myös esittää kysymyksiä ja kommentteja. Suomalaisministerit kiertävät syksyllä ja talvella Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Eurooppa olemme me –keskustelu on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia.Lisätietoa ulkoministerin ”Vahvempi EU globaalisti” -tilaisuudesta Helsingin Tiedekulmassa löydät kiertuesivuilta ja Facebook-tapahtumasta. Tilaisuutta voit seurata ja kommentoida myös suoratoiston välityksellä.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen arviomuistiosta, jonka ministeriön poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä on valmistellut kansallisen tieliikenteen päästökaupan toimeenpanosta. Lausuntoaika päättyy 3.12.2021.Työ on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelua. Tiekartan toimet koskevat tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Virkamiestyöryhmän valmistelu liittyy tiekartan kolmanteen, ehdolliseen vaiheeseen. Jos kahden ensimmäisen vaiheen toimenpiteet ja EU-tason ratkaisut eivät yhdessä riitä, päästökauppa voisi tulla mukaan kolmannessa vaiheessa. Arviomuistio on selvitys päästökauppajärjestelmän ominaisuuksista ja vaikutuksista.Lausunnoissa toivotaan erityisesti näkemyksiä kansallisen mallin tarkoituksenmukaisuudesta, vaikutusten arvioinnista ja mahdollisista kompensaatiomalleista.Euroopan komissio julkisti 14.7.2021 säädösehdotuspaketin (Fit for 55) ilmastotoimista. Työryhmän työssä on otettu huomioon Euroopan komission ehdotus.Siihen sisältyy esitys vuonna 2026 alkavasta EU:n kattavasta tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupasta. Kansallinen tieliikenteen päästökauppa on vaihtoehto, jos EU:n laajuinen tieliikenteen päästökauppa ei toteutuisi. Lisäksi siirtymävaiheessa voitaisiin tarvittaessa harkita kevennettyä kansallista päästökauppaa.Kansallisen tieliikenteen päästökaupan valmistelu on lisännyt tietopohjaa ja osaltaan auttanut arvioimaan komission esityksen tarkoituksenmukaisuutta ja tarvetta vaikutusarvioille. Työryhmä on kuullut sidosryhmiä valmistelun aikana.Mikä on päästökauppa?Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille.Tieliikenteen päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan.Päästökaupan etuna muihin sääntelykeinoihin on, että se varmistaa päästötavoitteen toteutumisen, koska myytävien päästöoikeuksien määrä voidaan asettaa vastaamaan päästökattoa.Kansallisen tieliikenteen päästökaupan käyttöönotolle ei tarvetta tällä hetkelläArviomuistiossa luonnosteltu kansallinen järjestelmä ja Euroopan komission esittämä EU-tasoinen järjestelmä muistuttavat huomattavasti toisiaan.Kansallisen järjestelmän etuna EU-päästökauppaan verrattuna olisi kansallisiin päästövähennystavoitteisiin pääseminen nimenomaan tieliikenteen sektorilla. Lisäksi aikataulu olisi kansallisesti sovittavissa.EU:n laajuisen päästökaupan merkittävänä etuna on, että se ohjaisi päästövähennyksiin kaikkialla EU:n alueella. Sama EU:n laajuinen hintavaikutus ei heikentäisi suomalaisen elinkeinoelämän suhteellista kilpailukykyä muuhun unioniin verrattuna.Tieliikenteen päästöjen ennustetaan vähenevän odotettua nopeammin. Kesällä 2021 päivitetyn tieliikenteen perusennusteen mukaisen päästövähenemää koskevan ennusteen perusteella tilanne ei vaikuta edellyttävän kansallisen tieliikenteen päästökaupan välitöntä käyttöönottoa, mikäli kansalliset ja EU-tason toimet toteutuvat suunnitellusti.Kansallisesti tulee varautua myös siihen mahdollisuuteen, että EU:n päästökauppa myöhästyy tai jää kokonaan toteutumatta.Mitä seuraavaksi? Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt. Lausuntoaika päättyy 3.12.2021.Valmistelu jatkuu lausuntokierroksen jälkeen virkatyönä.Kansallista päästökauppaa valmistelevan työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2021.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on vastaanottanut valituksen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä 18.3.2020, UUDELY/7320/2016. Päätöksellä ELY-keskus päätti olla suojelematta Espoon kulttuurikeskuksen alueen ja Marimekkotalon rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.Espoon kulttuuriseura ry:n valitusten (28.4.2020 ja 15.7.2021) johdosta ympäristöministeriö kuulee Espoon kulttuurikeskuksen alueella sijaitsevien rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ja haltijoita sekä viereisten ja vastapäätä olevien kiinteistöjen omistajia ja haltijoita rakennusperintölain 7 §:n 1 momentin mukaisesti.Ympäristöministeriö varaa edellä mainituille rakennusperintölain 7 §:n 1 momentin mukaisille asianosaisille tilaisuuden tulla kuulluksi valituksen johdosta. Mielipiteet tulee toimittaa ympäristöministeriön kirjaamoon 17.12.2021 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen PL 35, 00023 Valtioneuvosto. Lähetyksessä tulee mainita ympäristöministeriön diaarinumero VN/10924/2020.Valitusasiakirjat liitteineen ovat nähtävillä virka-aikana 17.12.2021 saakka ympäristöministeriössä osoitteessa Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki. Tiedoksiannon vastaanottaja voi myös erikseen pyytää asiakirjoja nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöministeriön kirjaamosta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Kokonaisharkinta suojeluesityksestä kuuluu asiaa hallintoviranomaisena käsittelevälle ELY-keskukselle. Ympäristöministeriö on asiassa valitusviranomainen, joka tarkastelee tehdyn päätöksen lainmukaisuutta.
NordenBladet — Valtionavustusten haku Eurooppa-tiedottamiseen on avattu kansalaisjärjestöille. Avustusten tavoitteena on EU-tietouden lisääminen. Haku jatkuu 3. joulukuuta 2021 saakka.Ulkoministeriö avaa haettavaksi valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Avustukset myönnetään, mikäli eduskunta osoittaa vuoden 2022 valtion talousarviossa tähän varoja. Hakukierros on auki 3.12.2021 klo 16.15 saakka. Avustuksiin on vuoden 2022 talousarviossa esitetty 445 000 euroa. Avustusten tavoitteena on Euroopan unioniin liittyvän tietouden lisääminen sekä ajankohtaisen EU-keskustelun edistäminen. Vuoden 2022 hakukierroksen painopisteitä ovat • Nuorten EU • EU ihmisoikeustoimijana ja demokratian edistäjänä • EU:n kestävä tulevaisuus – digitaalinen ja vihreä siirtymä • EU:n globaali rooli, ulkosuhteet ja turvallisuuspolitiikkaAvustusten myöntämisessä, maksamisessa, käytössä ja käytön valvonnassa noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Tukea voidaan myöntää suomalaisille, voittoa tavoittelemattomille kansalaisjärjestöille. Hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen verkkosivuilta.
NordenBladet — Tiedot tammikuun aluevaalien ennakkoäänestyspaikoista löytyvät oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi. Sivuilta voi tarkistaa ennakkoäänestyspaikkojen osoitteet ja aukioloajat kotimaassa sekä ulkomailla.Aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022. Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022.Aluevaaleissa on kotimaassa yhteensä 900 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikat ovat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa. Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoja on 71 eri valtiossa yhteensä 96 toimipaikassa. Osa ennakkoäänestyspaikoista on avoinna vain joinakin ennakkoäänestyspäivinä.Ennakkoäänestysaikana ja vaalipäivänä ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat ennakkoäänestää myös kirjeitse ulkomailta. Ohjeet kirjeäänestykseen löytyvät oikeusministeriön vaalisivuilta.Vaalipäivän äänestyspaikkoja tammikuun vaaleissa on 1664. Kunnat tiedottavat äänestyspaikoistaan myös itse.Aluevaaleista lyhyestiAluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue ja vaaleissa valitaan jäsenet sekä varajäsenet hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Aluevaltuustot vastaavat sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden ja pelastustoimen tehtävien järjestämisestä hyvinvointialueilla. Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja.
NordenBladet — Suomi allekirjoitti tänään Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints –julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön. Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen hillinnässä. Suomea pyydettiin mukaan allekirjoittamaan vesivastuullisuuden edelläkävijämaana.Vesijalanjälkemme vaikuttaa miljooniin ihmisiin ympäri maailman. Suomalaisten vesijalanjäljestä reilu puolet muodostuu ulkomailla, yritysten arvo- ja hankintaketjujen ja kansainvälisten toimipaikkojen kautta. Esimerkiksi litran maitoa valmistamiseen tarvitaan 1000 litraa ja farkkujen valmistamiseen 8000 litraa vettä. Suomalaisten kokonaisvedenkulutuksesta vain kolme prosenttia syntyy kotitalouksissa. Vastuullinen veden käyttäminen onkin ratkaisevassa roolissa, kun pyritään saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja kun pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvään kuivuuteen ja tulviin. Vesivastuullisuus tarkoittaa, että vettä käytetään ympäristön kannalta kestävästi ja että veden käyttö on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista sekä taloudellisesti kannattavaa. Julistuksen tavoitteet sekä valtioille suunnatut sitoumukset ovat linjassa Suomen kansallisen politiikan, lainsäädännön sekä vesivastuullisuuden edistämistyön kanssa. Suomen vesialan kansainvälisen strategian tavoitteena on tehdä Suomesta ja suomalaisista yrityksistä maailman vesivastuullisimpia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteina on myös edistää vesivastuullista tuotantoa ja kulutusta.Suomella on myös oma, vuonna 2017 perustettu vesivastuusitoumus, joka haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Kansallisen vesivastuusitoumuksen ovat allekirjoittaneet useat suuret suomalaiset yritykset. Suomi haluaa edistää ja tuoda näkyviin vesivastuullisuutta vahvasti myös kansainvälisesti. Fair Water Footprints –julistuksen allekirjoittaminen on tärkeä askel tässä työssä. Allekirjoittajina on sekä valtioita, yrityksiä että kansalaisjärjestöjä. Julistuksen allekirjoittivat Suomen puolesta maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Vesivastuullisuutta edistetään kansallisesti ja kansainvälisesti eri toimijoiden laajalla yhteistyöllä. Lue lisää:The Glasgow Declaration for Fair Water Footprints for climate resilient, inclusive, and sustainable developmentVesivastuullisuusSuomen vesialan kansainvälinen strategiaSuomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat tiekartta 2019–2030Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit
NordenBladet — EU:n koronatodistuksen saavat nyt myös koronan sairastaneet, joilla on yksi rokotus. He saavat koronapassina toimivan EU:n rokotustodistuksen Omakannasta 5.11.2021 alkaen. Myös Koronatodistuksen lukija -sovellus hyväksyy tämän todistuksen. Matkustettaessa todistuksen kelpoisuus tulee tarkistaa kohdemaasta.Koronapassin saavat henkilöt, jotka ovat sairastaneet koronan ja saaneet lisäksi yhden koronarokotuksen. Tällaisessa tapauksessa heille tulee rokotustodistukseen merkintä 1/1 kohtaan ”saadut rokoteannokset”.Rokotustodistusta voi käyttää koronapassina Suomessa, kun rokotuksesta on kulunut seitsemän päivää. Myös Koronatodistuksen lukija -sovellus hyväksyy tämän koronarokotustodistuksen seitsemän päivän kuluttua rokotuksesta. Lääketieteellisten tutkimusten mukaan koronavirustaudin sairastanut henkilö saa yhdestä koronarokotteesta vähintään yhtä hyvän suojan tautia vastaan kuin mitä muut saavat kahdesta rokotteesta. Siksi THL ja Euroopan neuvosto suosittavat ja STM katsoo, että koronataudin sairastaneilla ja yhden rokotteen saaneilla henkilöillä pitää olla samanlaiset oikeudet hyödyntää EU:n koronatodistusta ja koronapassia kuin täyden rokotesarjan saaneilla.Myös sairastamistodistus käy koronapassinaKoronan sairastaneet henkilöt, jotka ovat ottaneet yhden rokotuksen, voivat edelleen käyttää koronatodistuksena ja -passina myös EU:n koronatodistusta sairastetusta koronavirustaudista. Tämä todistus on voimassa 180 päivää positiivisesta koronavirustestistä. EU:n koronatodistus kannattaa hakea Omakannasta (www.kanta.fi) etukäteen, ja tallentaa se puhelimeen pdf-tiedostona tai tulostaa paperille, jotta se on valmiina käytettäväksi koronapassina. Henkilöt jotka eivät käytä Omakantaa, saavat koronatodistuksen terveydenhuollosta. Koronapassia käytetään Suomessa koronarajoitusten vaihtoehtona.Matkustajan selvitettävä kohdemaan käytännötMatkustettaessa on selvitettävä, mikä koronatodistus tarvitaan kohdemaan rajanylitykseen ja miten koronatodistuksia voi käyttää kohdemaassa muihin tarkoituksiin. Eri maiden vaatimukset voivat vaihdella myös EU:n sisärajoilla. Ennen matkalle lähtöä on hyvä lisäksi tarkistaa kohdemaan koronatilanne. Suomeen palatessa on hyvä muistaa, että matkustajan tulee osallistua pakolliseen koronatestiin, ellei hänellä ole koronatodistusta. Ennakkotestissä tai testissä maahan tullessa käyneiden sekä henkilöiden, jotka ovat saaneet vain osittaisen rokotesarjan, tulee lisäksi osallistua testiin 3–5 vuorokautta maahan saapumisen jälkeen. Suomeen saapuville testit ovat maksuttomia. Todistus- ja testivelvoite ei koske alle 16-vuotiaita eikä matalan riskin maista saapuvia.EU-maita koskevat matkustusohjeet ja -rajoitukset on koottu Re-open EU -verkkosivustolle (reopen.europa.eu).Maat päättävät itse, mitä todistuksia edellyttävät maahan saapuvilta ja edellyttävätkö ne esimerkiksi yhtä tai kahta rokoteannosta. Jotkut maat voivat vaatia myös niin sanottua sairastamistodistusta koronavirustaudista. EU-asetuksen mukaan jäsenmaiden on hyväksyttävä EU:n yhteinen koronatodistus, jos jäsenmaa hyväksyy myös muita vastaavia todistuksia.Yleisesti matkustettaessa on hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta. Koronavirustilanne voi eri maissa ja alueilla muuttua äkillisesti.
