NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut elinaikakertoimen vuodelle 2022. Elinaikakerroin on 0,94659. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu.Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1960 syntyneiden vuonna 2022 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,341 prosenttia. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi viljelijöille sekä puutarha- ja kasvihuoneyrittäjille suunnattu verkko-opas neuvoo tuoteryhmittäin, miten muovit voi puhdistaa, lajitella ja säilyttää tiloilla sekä toimittaa joko kierrätykseen tai energiakäyttöön.Muovipakkausten tuottajilla ja käyttäjillä on iso rooli siinä, miten tehokkaasti muovijäte saadaan kiertoon. Oppaan avulla muovien kierrättäminen on vaivattomampaa, ja yhä suurempi osa muoveista saadaan uusiokäyttöön. Opas sisältää tulostettavat huoneentaulut maatiloille ja puutarhoille.Muovijäte on merkittävä ympäristöongelmia. Muovin kierrättämisellä suojelemme ympäristöä ja vesistöjä roskalta ja mikromuoveilta. Lisäksi vähennämme muovin valmistuksen ja muovijätteen polton aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. 
Maataloudessa muovijätettä muodostuu noin 12 000 tonnia vuodessa. Suuri osa muovista päätyy edelleen poltettavaksi.Opas on yksi Suomen muovitiekartan maa- ja puutarhatalouteen liittyvistä toimista, joilla tehostetaan muovien kierrättämistä ja korvaamista. Kansalliseen muovitiekarttaan on koottu toimia, joilla vähennetään muoveista aiheutuvia haittoja, vältetään turhaa kulutusta, tehostetaan muovien kierrätystä ja korvataan  fossiilisista raaka-aineista valmistettuja muoveja kestävillä ja uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Oppaan ovat julkaisseet ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.Ruokavirasto: Maatilojen ja puutarhojen muoviopas
Muovitiekartta.fi: Tehostetaan maatalous- ja puutarhamuovien kierrätystä ja korvaamista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Latvian ulkoministeri Edgars Rinkēvičsin Helsingissä 9. marraskuuta.Ministerit keskustelevat kahdenvälisistä suhteista, koronavirustilanteesta, alueellisista kysymyksistä sekä kansainvälisistä aiheista, kuten transatlanttisista suhteista ja Afganistanista.Mediatilaisuus on katsottavissa suorana verkkolähetyksenä noin kello 13.20 alkaen: 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppalaisen maksualoitteen tavoitteena on luoda eurooppalainen maksukortti ja digitaalinen lompakko. Suomi ja kuusi muuta EU-maata julkistivat tiistaina 9. marraskuuta kannanoton hankkeen puolesta.Eurooppalainen maksualoite (European Payments Initiative, EPI) on markkinatoimijoiden hanke, jolla pyritään saamaan aikaan yleiseurooppalaisen maksamisratkaisu. Ratkaisu toimisi muun muassa kivijalkakaupoissa, verkkokaupoissa ja henkilöiden välisessä maksamisessa.”Eurooppalainen ratkaisu vastaisi kuluttajien tarpeisiin – se olisi nopea, turvallinen, tehokas ja eurooppalaisen tietoturvan mukainen”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.Hankkeessa on tavoitteena tuoda markkinoille eurooppalainen maksukortti ja digitaalinen lompakko. Se pyrkii vähentämään Euroopan maksumarkkinoiden riippuvuutta kansainvälisistä maksupalveluiden tarjoajista.EPI-hankkeessa on nyt mukana maksupalveluntarjoajia seitsemästä maasta. Suomesta mukana on OP-ryhmä.”Oleellista onnistumiselle olisi, että mahdollisimman moni maa – tai paremminkin mahdollisimman monen maan maksupalvelusektori – lähtisi mukaan”, ministeri Saarikko sanoo.Kannanoton allekirjoittivat Suomen lisäksi Belgia, Espanja, Hollanti, Puola, Ranska ja Saksa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyys kasvaa kuluvana vuonna 55 000 ja vuonna 2022 vielä 22 000 työllisellä. Koronaa edeltävä työllisyyden taso ylitetään jo tänä vuonna. Hyvän talouskehityksen myötä työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73,8 prosenttiin vuonna 2023.Talouden ja työllisyyden toipumisen nopeus yllätti ennusteiden laatijat kesällä. Myös työ- ja elinkeinoministeriö on tarkistanut ennustettaan positiivisempaan suuntaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeriöt ovat aloittaneet tulevaisuuskatsaustyönsä. Aiemmasta poiketen tulevaisuuskatsaukset julkaistaan yhtenä kokonaisuutena. Näin helpotetaan katsausten käyttöä ja lisätään niiden vaikuttavuutta.Kerran vaalikaudessa tehtäviä tulevaisuuskatsauksia on laadittu vuodesta 2002. Niiden tavoitteena on tuottaa puolueille ja seuraavalle hallitukselle yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä. Ministeriöiden katsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Tulevaisuuskatsaukset ovat kehittyneet vuosien varrella hyvin erityyppisistä julkaisuista kohti yhtenäisempää rakennetta ja ilmiasua. Vuodesta 2014 katsaukset ovat valmistuneet samanaikaisesti ja ne on julkaistu ministeriöiden yhteisessä tilaisuudessa. Kehitys on tapahtunut yhteisen valtioneuvoston hengessä ja työtä on koordinoinut valtioneuvoston kanslia.Vuonna 2022 otetaan taas uusi harppaus kohti yhtenäisempää valtioneuvostoa, kun ministeriöiden katsaukset julkaistaan yksissä kansissa kahdentoista erillisen julkaisun sijaan. Sen lisäksi että tieto on entistä helpommin saatavilla, on koko julkaisu tarkoitus tuottaa helppokäyttöisenä verkkojulkaisuna, josta lukijat löytävät helposti kiinnostuksen kohteensa.Yhteisen tulevaisuuskatsaustyön aluksi kirjoitetaan kuvaus toimintaympäristöstä. Työssä hyödynnetään pian valmistuvaan hallituksen tulevaisuuselontekoon tehtyä analyysiä. Yhteinen tulevaisuuskatsaus valmistuu keväällä ja julkistetaan touko-kesäkuun vaihteessa. Tämän jälkeen kansliapäälliköt muodostavat aiempien hallituskausien tapaan yhteiset kiteytetyt pääviestit tulevaisuuskatsaustyön pohjalta tulevan hallituksen päätöksenteon tueksi. Kansliapäälliköiden pääviestit julkaistaan alkuvuodesta 2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu 10.11. Brysselissä järjestettävään EU:n arktiseen foorumiin.“EU:n arktisena jäsenmaana Suomi on määrätietoisesti pyrkinyt edistämään alueen painoarvoa EU:ssa, sillä arktinen alue ei ole tärkeä ainoastaan Suomelle vaan koko Euroopalle ja koko maapallolle”, ulkoministeri Haavisto sanoo.Järjestyksessä neljäs EU:n arktinen foorumi kokoaa yhteen keskeisiä arktisia toimijoita ja sidosryhmiä arvioimaan alueen viimeaikaista kehitystä ja keskustelemaan tulevaisuuden haasteista. EU julkaisi vastikään uuden arktisen politiikan strategian, jossa se vahvistaa sitoutumista vihreämmän, vakaamman ja vauraamman arktisen alueen luomiseksi. Foorumin yhteydessä jatketaan myös EU:n alkuperäiskansavuoropuhelua. Tapahtuman avaavat EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell ja komissaari Virginijus Sinkevičius. Ulkoministeri Haavisto osallistuu foorumissa korkean tason paneeliin, joka käsittelee kansainvälistä yhteistyötä arktisella alueella. Paneelikeskustelun tavoitteena on keskustella keinoista, joilla ylläpidetään arktisen alueen turvallisuutta, vakautta, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta sekä varmistetaan, että alue säilyy matalan jännitteen ja rauhanomaisen monenkeskisen yhteistyön alueena. Arktisen foorumin lisäksi ulkoministeri Haavisto tapaa Brysselissä muun muassa komissaarit Jutta Urpilaisen, Janez Lenarčičin, Ylva Johanssonin ja Olivér Várhelyin sekä EU:n ulkosuhdehallinnon pääsihteerin Stefano Sanninon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on hyvin mukana eurooppalaisessa data-avaruuksien kehittämistyössä, selviää liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa data-avaruuksia koskevasta selvityksestä. Data-avaruudet ovat osa yhteiskunnan digitalisoitumista ja dataan perustuvaa taloutta.Data-avaruudella tarkoitetaan toimijoiden tai järjestelmien verkostoa, joka on luotu datan avointa jakamista ja vaihtoa varten ja, joka toimii yhteisesti sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen pohjalta. Tällaisia datan jakamista ja hyödyntämistä edistäviä data-avaruuksia kehitetään muun muassa liikenteen, terveyden, energiasektorin, maatalouden ja julkisen sektorin toimialoilla. Data-avaruuksien avulla on tarkoitus rakentaa yhteentoimivuutta myös eri sektoreiden välillä. Data-avaruuksia koskevassa selvityksessä tarkastellaan data-avaruuden käsitettä ja selitetään sen toimintaperiaatteita sekä listataan hyvän data-avaruuden ominaisuuksia. Lisäksi selvityksessä on katsaus käynnissä olevaan eurooppalaiseen ja suomalaiseen kehittämistyöhön, valmisteilla oleviin hankkeisiin ja standardisointiin. Selvityksen mukaan suomalaiset hankkeet ovat hyvin mukana eurooppalaisessa data-avaruuskehitystyössä. Nyt tärkeää olisi huolehtia, että suomalaiset ovat aktiivisesti mukana myös EU:n data-avaruushankkeiden rahoitushauissa. Ministeriö käyttää selvityksen tuloksia datan hyödyntämistä koskevan sääntelyn valmistelussa ja EU-vaikuttamisessa sekä yksityisyyden suojaan, liikenne- ja viestintäpalvelujen turvallisuuteen ja luottamuksellisuuteen liittyvien asioiden valmistelussa. Tavoitteena on mahdollistavan sääntelyn avulla edistää tietojen saatavuutta ja siten parantaa tietopohjaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Data-avaruudet toteuttavat datan avoimen markkinan infrastruktuurinSelvityksestä ilmenee, että datan oikeudenmukaisen saatavuuden ja jakamisen tarpeesta vallitsee laaja kansainvälinen yksimielisyys. Tilannetta tulisi käyttää hyödyksi data-avaruuksien kehityksen nopeuttamiseksi. Selvityksen mukaan Euroopassa data-avaruuksia hyödyntävät toimijat ovat siirtymässä yleisten periaatteiden määrittelemisestä ja kokeiluista kohti laajaa teollista käyttöönottoa. Myös Euroopan komissio vauhdittaa avointen digitaalisten, datan hyödyntämiseen perustuvien sisämarkkinoiden kehitystä. Komission valmistelussa on useita digitaalisen liiketoimintaympäristön kannalta keskeisiä säädöksiä, joiden tavoitteena on selkeyttää datan jakamista ja hyödyntämistä. Valmistelussa on korostettu datan avointa ja tasapuolista saatavuutta ja hyödynnettävyyttä sekä OmaData-periaatteita, joissa ihmisillä on mahdollisuus hallita heitä koskevaa tietoa. Selvityksen mukaan eurooppalainen, yhteiskunnan asettamiin tavoitteisiin ja sääntelyyn perustuva lähestymistapa datan hyödyntämiseen nähdään vastavoimana kansainvälisten dataa käyttävien suuryhtiöiden toimintamallille. Tulevaisuudessa toimintamalli olisi todennäköisesti hyödyllisempi rakentaa eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten toimijoiden tasapainoisen yhteistyömallin pohjalta.State of Data Spaces -selvitys julkaistiin liikenne- ja viestintäministeriön Datatalousfoorumissa 8.11.2021. Selvitys on englanninkielinen ja luettavissa valtioneuvoston hankeikkunassa. Selvityksen liikenne- ja viestintäministeriölle teki 1001 Lakes.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja Belgia toimivat Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmän rinnakkaispuheenjohtajina tulevat kaksi vuotta. Puheenjohtajuus antaa Suomelle entistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa humanitaarisen avun käytäntöihin aikana, jolloin avun tarve on historiallisen suuri.Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmä (Good Humanitarian Donorship, GHD) on yksi merkittävimmistä humanitaaristen rahoittajien yhteistyöfoorumeista. Epäviralliseen ryhmään kuuluu 42 rahoittajamaata ja muun muassa EU, joiden osuus globaalista humanitaarisesta rahoituksesta on yhteensä yli 80 prosenttia. Ryhmä vaalii humanitaarisen avun puolueettomuutta ja tasapuolisuutta sekä hakee parhaita käytäntöjä tehokkaaseen ja vastuulliseen avunantoon.”Humanitaariseen apuun kohdistuu yhä voimakkaampia vaatimuksia. Toimintaympäristö on aseellisten konfliktien, terrorismin ja ilmastonmuutoksen myötä muuttunut yhä vaikeammaksi. Rahoittajamailla on suuri vastuu siitä, miten humanitaarinen järjestelmä toimii ja parhaiten tavoittaa hätäapua tarvitsevat ihmiset. Suomella ja Belgialla on nyt tärkeä ja ainutlaatuinen rooli näiden keskustelujen luotsaajana”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Ryhmän merkitys korostuu vallitsevassa humanitaarisessa tilanteessa: avun tarpeet ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi, mutta rahoitus ei ole pysynyt tarpeiden tahdissa. Myös siksi avun tehokkuutta ja avunantajien yhteistyötä on jatkuvasti tarve parantaa. Ryhmän jäsenet ovat sitoutuneet 24 periaatteeseen, joiden tarkoituksena on ohjata virallista humanitaarista apua, vahvistaa rahoittajien vastuuta avun saajia kohtaan ja lisätä avunantajapolitiikan yhtenäisyyttä ja tehokkuutta. Periaatteissa muun muassa korostetaan humanitaarisen avun tarpeeseen perustuvaa, epäpoliittista luonnetta ja avunsaajien roolia sekä vahvistetaan avun vähimmäisvaatimuksia ja rahoittajamaiden velvollisuutta myöntää rahoitusta tehokkaasti sekä seurata ja arvioida sen tuloksia.Suomen ja Belgian puheenjohtajakaudella pyritään löytämään parempia käytäntöjä erityisesti vammaisten henkilöiden huomioimiseen, seksuaalisen häirinnän kitkemiseen sekä siihen, miten terrorisminvastaisten toimien haitallisia vaikutuksia humanitaariseen apuun voitaisiin ehkäistä ja vähentää. Suomi muun muassa toteuttaa tutkimuksen siitä, miten humanitaarista apua antavien järjestöjen tulisi huomioida sekä budjetoinnissaan että toiminnassaan vammaisten henkilöiden tarpeet. Puheenjohtajakausi käynnistyy marraskuussa. Ensimmäisissä kokouksissa käsitellään humanitaariseen apuun vaikuttavia systeemisiä muutostekijöitä, muun muassa koronapandemian vaikutuksia avunantoon, valtasuhteita rahoittajamaiden ja paikallisten humanitaaristen toimijoiden välillä sekä humanitaarisen avun ympäristövaikutusten pienentämistä. Ympäristöteema oli keskiössä myös Suomen edellisellä GHD-puheenjohtajakaudella vuonna 2013.

Lähde: Valtioneuvosto.fi