NordenBladet — Hallitus neuvotteli keskiviikkona 10. marraskuuta koronatilanteesta ja sen edellyttämistä toimista. Hallitus linjasi, että koronapandemian hallintaan tarkoitettu hybridistrategian uudistettu toimintasuunnitelma otetaan käyttöön täysimääräisesti. Ravintolarajoituksia jatketaan, samoin koronapassin käytön laajentamisen valmistelua. Tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaoloa esitetään jatkettavaksi kesäkuun 2022 loppuun saakka.Hallitus sai katsauksen ajankohtaisesta epidemiatilanteesta ja koronarokotusten edistymisestä. Alueellinen epidemiatilanne on monin paikoin heikentynyt ja edellyttää edelleen toimia tartuntojen vähentämiseksi. Tänään on saavutettu valtakunnallinen 80 prosentin rokotuskattavuus, mutta tämä yksin ei riitä epidemian kääntämiseen laskusuuntaan. Hallituksen linjauksen mukaan uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelma otetaan käyttöön täysimääräisesti maanantaina 15. marraskuuta alkaen. Uuden strategian lähtökohtana on, että yhteiskunnan eri toiminnot ovat avoimia. Se korostaa paikallisten ja kohdennettujen toimien tärkeyttä epidemian torjunnassa. Alueita ohjataan seuraamaan epidemiatilannettaan ja päättämään sen perusteella, mitä suosituksia ja rajoituksia tarvitaan epidemian hillitsemiseksi.Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee aiempien vaihekriteereiden tilalle nykyiseen tautitilanteeseen paremmin soveltuvat leviämisalueiden epidemiologiset tunnusmerkit, joita alueet voivat käyttää suuntaa antavana apuna toimenpiteiden tarpeen arvioinnissa. Hallitus hyväksyi osana hybridistrategian käyttöönottoa valtakunnallisen hätäjarrumekanismin käytön periaatteet. Hätäjarrumekanismi otettaisiin käyttöön, jos epidemiatilanne heikkenee yllättävästi ja erittäin vakavasti eikä epidemiatilannetta ei kyetä hallitsemaan laajasti käyttöönotetuilla alueellisilla toimilla. Hätäjarrumekanismin käyttöönoton kynnys on korkea.Ravintolarajoituksia jatketaan, samoin tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaoloaHallitus pitää ravintolarajoitusten jatkamista välttämättömänä epidemiatilanteen kannalta. Ravintolarajoitusten tarve eri alueilla arvioidaan uusien epidemiologisten tunnusmerkkien perusteella. Valtioneuvosto päättää ravintolarajoituksista ylimääräisessä yleisistunnossaan maanantaina 15. marraskuuta. Tartuntatautilain 58 a §:n mukaisesti ravitsemisliikkeisiin kohdistuvista rajoituksista päätetään valtioneuvoston asetuksella.Tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaoloon esitetään jatkoa pääosin entisellään kesäkuun 2022 loppuun saakka.Tartuntatautilain väliaikaiset säännökset koskien 16, 43, 58 ja 59 pykäliä ovat päättymässä vuodenvaihteessa. Nämä koskevat muun muassa terveysturvallista maahantuloa, koronavilkkua, tilojen ja toimintojen rajoittamista tartuntojen leviämisen estämiseksi sekä koronapassia.Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää lisäksi mahdollisuutta valmistella määräaikaista tartuntatautilain muutosta, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja työharjoittelussa olevien opiskelijoiden koronarokotussuojaa potilaiden ja asiakkaiden suojaamiseksi.Hallitus haluaa edistää koronapassin käytön laajentamista itsenäiseksi rajoituskeinoksi. Samalla selvitetään mahdollisuutta koronapassin käyttöön työpaikoilla. Asiaa valmistellaan pikaisella aikataululla yhteistyössä ministeriöiden kesken.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetusministeri Li Andersson johtaa Suomen valtuuskuntaa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon yleiskokouksessa Pariisissa 10.-11. marraskuuta. Suomen pääpuheenvuorossa keskiviikkona opetusministeri korosti Unescon työn ihmisoikeusperustaisuutta sekä toimintaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n toteuttajana ja jäsenmaiden tukemista korona-ajan haasteista selviämisessä. Opetusministeri myös iloitsee Ahvenanmaan liitännäisjäsenyydestä Unescossa.Ministeri Li Andersson ilmaisi 10. marraskuuta pitämässään Suomen pääpuheenvuorossa tuen Unescon seuraavan ohjelmakauden 2022-2025 tavoitteille. Merkittävää on ohjelman vahva ihmisoikeusperustaisuus ja tavoite ohjelmatoimintojen – niin koulutuksen, tieteiden, kulttuurin kuin viestinnän aloilla – yhä parempaan vuorovaikutukseen. Tasa-arvon edistäminen ja nuorten aseman vahvistaminen ovat merkittävä poikkileikkaavia tehtäviä. Samoin YK:n Agenda 2030:n tavoitteiden toteuttaminen on kaiken keskiössä. Siinä järjestön vahvistuva tavoite ympäristöllisten haasteisiin aiempaa voimallisemmaksi vastaamiseksi ilmastonmuutoksen luomissa kasvavissa paineissa on tervetullut.Ministeri antoi Suomen täyden tuen jo ennalta laajaa mielenkiintoa herättäneiden tieteen avoimuutta sekä tekoälyn etiikkaa koskevien suositusten hyväksymiselle.   Ministeri kiitti Unescoa tavasta, jolla se on eri ohjelmatoiminnoissaan koonnut korona-aikana tilannekuvia ja etsinyt tarvittavia globaaleja toimenpiteitä osallistavasti jäsenmaiden kanssa.Unescon rooli koronakriisistä toivuttaessa jatkuu merkittävänä, ei vähiten tutkimuksellisen tiedon ja sananvapauden puolustajana, yhä syventyneeseen globaaliin oppimisen kriisin vastaamisessa ja kulttuurin merkityksen vahvistamisessa yhteiskunnallisen resilienssin ylläpitäjinä.Ministeri ilmaisi Suomen tuen maailmanlaajuisen kulttuuripolitiikka ja kestävää kehitystä koskevan MONDICULT –konferenssin järjestämiseen syyskuussa 2022.    Ministeri osallistui myös globaaliin korkean tason koulutuskokoukseen (High-Level Global Education Meeting 2021, GEM), jonka myötä työnsä käynnistää Unescon johdolla valmisteltu, kestävän kehityksen Agenda 2030 -koulutustavoitteen (SDG 4) uusittu globaali yhteistyömekanismiMinisteri iloitsee 9.11. toteutuneesta Ahvenanmaan liitännäisjäsenyydestä Unescoon. Jäsenyyden myötä pohjoismainen ääni ja vaikutusvalta Unescossa edelleen vahvistuu, mikä on tärkeää tämän päivän monenkeskisessä ja osin haasteellisessa kansainvälisessä yhteistyössä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöPekka Puustinen, alivaltiosihteeri p. 0295 350 228
– Ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran täyttäminenKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Ulkoministeriön osastopäällikön tehtävään määrääminenMarja Kuosmanen, lähetystöneuvos p. 0295 350 110
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Maailman kauppajärjestön useanvälisistä neuvotteluista palveluiden kotimaisen sääntelyn sääntöjä koskeviksi määräyksiksiOikeusministeriöAntti Leinonen, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 150 264
– Tuomarinvalintalautakunnan kokoonpanon muuttaminenSisäministeriöLaura Yli-Vakkuri, ylijohtaja p. 0295 488 250
– Esitys Euroopan unionin rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen Suomen ohjelmaksi ohjelmakaudelle 2021–2027
– Esitys Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahaston Suomen ohjelmaksi ohjelmakaudelle 2021–2027
– Esitys Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston Suomen ohjelmaksi ohjelmakaudelle 2021–2027Elina Rantakokko, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 611
– Valtioneuvoston asetus menettelyistä asiakkaan tuntemiseksi ja riskitekijöistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessäOpetus- ja kulttuuriministeriöAntti Randell, hallitusneuvos p. 0295 330 173
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöPäivi Marttila, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 004
– Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenLiikenne- ja viestintäministeriöPäivi Antikainen, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 101
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisestaJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiTyö- ja elinkeinoministeriöPetri Haapalainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 064 922
– Esitys Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osarahoitettavaksi Interreg Baltic Sea Region yhteistyöohjelmaksi kaudelle 2021─2027Johanna Juvonen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 064 220
– Valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä Elenia Oy:lleSosiaali- ja terveysministeriöPirjo Kainulainen, hallitusneuvos p. 0295 163 092
– Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisestaSarita Friman, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 349
– Maailman terveysjärjestö WHO:n ylimääräinen yleiskokous 29.11.-1.12.2021Mari Leinonen, hallitussihteeri p. 0295 163 509
– Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Komissaari Mairead McGuinness vierailee Suomessa 10.−12.11. elinkeinoministeri Mika Lintilän ja valtiovarainministeri Annika Saarikon kutsumana. Ministerit keskustelevat komissaarin kanssa EU:n taksonomiasta, eli kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmästä ja etenkin sen energiaan ja metsiin liittyvistä kokonaisuuksista. Komissaari tapaa Helsingissä myös pääministeri Sanna Marinin ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän.Rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaava komission jäsen Mairead McGuinness vierailee Suomessa 10.−13.11. Vierailun teemana on EU-taksonomia, eli luokitusjärjestelmä, jossa määritellään, millaisia rahoituskohteita voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä.”Ydinvoimalla on tärkeä rooli Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. EU:n taksonomian tulee olla teknologianeutraali, eli sen tulee tarkastella eri vähäpäästöisiä energiamuotoja tasavertaisesti. Taksonomian täytyy kannustaa kestäviin investointeihin ja vauhdittaa vihreää siirtymää”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo. EU:ssa ei ole vielä tehty päätöstä siitä, luokitellaanko ydinvoima rahoituskriteereissä ympäristön kannalta kestäväksi energiantuotannoksi. Euroopan komission kesällä antamassa säädöksessä, joka on parhaillaan neuvoston tarkasteltavana, ei ollut ydinvoimaa koskevia kriteerejä. Suomessa ydinvoimalla on ratkaiseva rooli hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiselle energiantuotannossa. Siksi on tärkeää, että komissio antaisi täydentävän delegoidun säädöksen ja ydinenergiaa koskevat arviointikriteerit mahdollisimman pian.Valtiovarainministeri Annika Saarikko pitää komissaari McGuinnessin vierailua mahdollisuutena tuoda esiin suomalaista osaamista energia- ja metsäsektoreilla ja keskustella kestävän rahoituksen merkityksestä.”Kestävän rahoituksen tavoite pääomien ohjaamisesta kestäviin kohteisiin on oikea. Samalla rahoituksen kriteerien on oltava helppokäyttöisiä, ymmärrettäviä ja yksitulkintaisia ja sovelluttava erilaisille yrityksille. Jos näin ei ole, taksonomia ei käytännössä tue kestävän rahoituksen tavoitteita. On tärkeää, että kriteerejä valmistellaan tiiviissä yhteistyössä jäsenmaiden kanssa”, valtiovarainministeri Saarikko painottaa. Komissaari tapaa myös pääministeri Marinin ja maa- ja metsätalousministeri Lepän sekä vierailee suomalaisessa metsässä ja OlkiluodossaKomissaari tapaa vierailun yhteydessä myös pääministeri Sanna Marinin ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän. Pääministerin ja komissaari McGuinnessin keskusteluissa käsitellään kestävän rahoituksen kriteerien merkitystä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämisessä metsätaloudessa ja energiantuotannossa.Metsillä ja metsäteollisuudella on keskeinen rooli biopohjaiseen kiertotalouteen siirtymisessä. Suomi on painottanut, että metsätaloustoimia koskevien taksonomiakriteerien tulisi hyödyntää olemassa olevia käsitteitä ja vaatimuksia ja niiden tulee olla helposti vietävissä myös käytäntöön. Kriteerien on myös kunnioitettava metsiä ja metsätaloutta koskevan päätösvallan kuulumista jäsenmaille.  Ministeritapaamisten lisäksi komissaari vierailee Eurajoella tutustuen Olkiluodon ydinvoimalaitokseen sekä rakenteilla olevaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen Posivan Onkalossa. Hän tutustuu myös suomalaiseen kestävään metsätalouteen ja metsien hoitoon ja käyttöön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lokakuussa alkaneisiin ja viime viikolla päättyneisiin maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -rahoitushakuihin tuli kaikkiaan 93 hyvin korkeatasoista hakemusta. Rahoitusta myönnetään yhteensä noin 13 miljoonalla eurolla. Tähän mennessä maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön ilmastotoimiin liittyviä Hiilestä kiinni -hankkeita on käynnistynyt yli 80.Uusia kehittämishankehakemuksia saatiin 55 ja tutkimus- ja innovaatio-ohjelman hakemuksia 38. Kehittämishankehaun rahoituksen budjetti on noin kahdeksan miljoonaa euroa ja rahoitettavia hankkeita valitaan 15–22. Tutkimus- ja innovaatio-ohjelmassa rahoitusta myönnetään yhteensä noin viidellä miljoonalla eurolla, todennäköisimmin viidelle hankkeelle.Kehittämishankkeiden arviointi toteutetaan virkatyönä ja tutkimus- ja innovaatio -ohjelmaan saapuneet hakemukset arvioi ulkopuolinen tieteellinen asiantuntijapaneeli. Kaikki hakemukset arvioidaan loppuvuoden aikana ja rahoituspäätökset annetaan tammi-helmikuussa 2022, jolloin asiasta myös tiedotetaan. Arvioitsijoiden työrauhan takaamiseksi hakijoilta pyydetään kärsivällisyyttä, ja mahdollisiin hakemuksia koskeviin kysymyksiin vastataan päätösten julkaisun jälkeen.Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -kokonaisuuden koordinaattori, johtava asiantuntija Reetta Sorsa ja tutkimus- ja innovaatio-ohjelman päällikkö Marjaana Suorsa maa- ja metsätalousministeriöstä kiittävät jo tässä vaiheessa lämpimästi kaikkia hakijoita todella huolellisesta ja vaikuttavasta työstä.”Kehittämishankehakuun saatiin monipuolinen kattaus hakemuksia. Näissä hankkeissa tavoitellaan kunnianhimoisia ilmastovaikutuksia ja tehdään laaja-alaista yhteistyötä sektorin tutkijoiden, yritysten sekä maanviljelijöiden, metsänomistajien ja muiden maanomistajien kanssa tutkimustiedon ja parhaiden käytäntöjen jalkauttamiseksi”, avaa Sorsa.Tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ohjelmapäällikkö Suorsa korostaa, että maankäyttösektorin ilmastokestävyyden edistämisessä olennaista on monitieteinen lähestymistapa.”Tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan tulleet hakemukset edustavatkin laaja-alaisesti eri tieteenaloja ja uutta luovaa tieteidenvälistä yhteistyötä. Hanke-ehdotuksissa oli myös hyvin huomioitu ministeriölle tärkeässä roolissa oleva tutkimusuransa alkuvaiheessa olevien nuorten tutkijoiden tukeminen, jolla pyrimme maankäyttösektoriin kohdistuvan tutkimuksen vahvistamiseen ja uudistumisen edistämiseen”, Suorsa sanoo.Maa- ja metsätalousministeriöllä on parhaillaan käynnissä myös kolmas Hiilestä kiinni -kokonaisuuteen liittyvä hankehaku, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Siinä haetaan metsätalouden ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta tukevia hankkeita. Voit lukea hausta lisää ministeriön tiedotteesta (22.10.2021).Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisää kokonaisuudesta osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on antanut pysäköintivirhemaksuja koskevan asetuksen. Parkkisakkojen nimellä tunnettu pysäköintivirhemaksu nousee Hyvinkäällä 50 eurosta 60 euroon, Kokkolassa 40 eurosta 50 euroon, Kirkkonummella 25 eurosta 50 euroon ja Ylöjärvellä 30 eurosta 40 euroon.  Vantaan kaupungin pysäköintivirhemaksu nousee 60 eurosta 80 euroon Tikkurilan ydinkeskustan kalleimmalla pysäköintimaksuvyöhykkeellä. Muissa kunnissa pysäköintivirhemaksu pysyy samansuuruisena kuin aiemmin.Pysäköinninvalvonnasta annetun lain mukaan pysäköintivirhemaksu on 20 euroa. Sisäministeriön asetuksella voidaan säätää korkeammasta pysäköintivirhemaksusta kunnassa tai sen osassa, jos liikennetiheys, paikoitustilojen niukkuus, pysäköintivirheiden määrä, liikenteen sujuvuus tai muut liikenteelliset syyt sitä vaativat. Pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on 60 euroa. Jos kunnan eri osissa peritään erisuuruista pysäköintimaksua, pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on kuitenkin 80 euroa siinä osassa, jossa pysäköintimaksu on suurin.Pysäköintivirhemaksun korottamista koskevan esityksen tekee yleensä kunta. Myös poliisilaitos voi esittää maksun korottamista. Ennen asetuksen antamista sisäministeriö pyytää esityksiin poliisilaitoksen lausunnon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsähallituksen Luontopalvelut on hankkinut Tornatorilta turvetuotannosta poistuneen Valkeasuon linnustonsuojelualueeksi ja hanhipelloksi. Kaupan rahoittaa ympäristöministeriö. Tavoitteena on muodostaa Valkeasuosta alue, jonne valkoposkihanhet voivat siirtyä ruokailemaan ja levähtämään, kun niitä karkotetaan viljelyalueilta. Alueelle perustettavasta kosteikosta hyötyy myös muu linnusto ja kosteikkolajisto. Alueen hankkiminen on yksi ympäristöministeriön toimista, jolla pyritään ennaltaehkäisemään ja lieventämään hanhien aiheuttamia vakavia vahinkoja maataloudelle.Valkeasuon hankinta on yksi osa Valkoposkihanhityöryhmän ehdottamaa työkalupakkia ja sen on tarkoitus toimia pidemmän tähtäimen kokeiluna. Meneillään on myös muun muassa poikkeuslupamenettely, kansainvälinen yhteistyö ja hallituksen esitys laiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Suojeltavan alueen oheen tarvitaan edelleen vahvaa yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa, jotta hanhipeltoja saadaan perustettua laajemmin muuttoreitin varrelle. Tätä edistetään Luonnonvarakeskuksen hanhipeltohankkeessa.Kun maanviljelijät saavat poikkeuslupia hanhien karkottamiseen tai ampumiseen, tarvitaan alueita, joilla hanhet voivat muutollaan ruokailla ja levähtää. Muun muassa Hollannissa ja Saksassa on käytetty vastaavaa keinoa hanhiongelmien lieventämiseksi. Siten Valkeasuon alue vie painetta pois viljelijöiden pelloilta. Kun hanhia karkotetaan, ne saavat suojellusta alueesta vastinparin, jossa ne voivat ruokailla ja yöpyä muutoilla.”Valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot olivat viime vuonna poikkeuksellisen vakavia. Siksi toteutamme laajan joukon toimia, jotta tämä ei toistuisi. Valkeasuon suojelulla teemme kokeilun kunnostaa vanha turvetuotantoalue lintujen käyttöön. Tavoitteena on, että alue veisi pois painetta viljelijöiden pelloilta, mutta myös turvaisi muuta lajistoa tarvittavien ennallistamis- ja hoitotoimenpiteiden jälkeen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Alueesta perustetaan monipuoliselle lajistolle houkutteleva häiriövapaa alue, jolloin sinne voidaan yhtäältä odottaa hanhien, mutta myös muiden lajien löytävän tiensä. Alueelle suunniteltu kosteikko hyödyttää myös useita taantuneita ja uhanalaisia lajeja, kuten kosteikkojen lintuja ja hyönteisiä. Valkeasuosta toivotaan aluetta, joka edistäisi pitkällä aikavälillä monenkin lajin suojelua ja tarjoaisi samalla ratkaisuja valkoposkihanhien aiheuttamiin tuhoihin.Valkeasuo on turvetuotannosta vapautuva alue, jonka pinta-ala on noin 170 hehtaaria. Aluetta kehystää etelässä maatalousmaa ja lännessä metsätalousmaa, jotka otetaan huomioon kosteikon suunnittelussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut elinaikakertoimen vuodelle 2022. Elinaikakerroin on 0,94659. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu.Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1960 syntyneiden vuonna 2022 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,341 prosenttia. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi viljelijöille sekä puutarha- ja kasvihuoneyrittäjille suunnattu verkko-opas neuvoo tuoteryhmittäin, miten muovit voi puhdistaa, lajitella ja säilyttää tiloilla sekä toimittaa joko kierrätykseen tai energiakäyttöön.Muovipakkausten tuottajilla ja käyttäjillä on iso rooli siinä, miten tehokkaasti muovijäte saadaan kiertoon. Oppaan avulla muovien kierrättäminen on vaivattomampaa, ja yhä suurempi osa muoveista saadaan uusiokäyttöön. Opas sisältää tulostettavat huoneentaulut maatiloille ja puutarhoille.Muovijäte on merkittävä ympäristöongelmia. Muovin kierrättämisellä suojelemme ympäristöä ja vesistöjä roskalta ja mikromuoveilta. Lisäksi vähennämme muovin valmistuksen ja muovijätteen polton aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. 
Maataloudessa muovijätettä muodostuu noin 12 000 tonnia vuodessa. Suuri osa muovista päätyy edelleen poltettavaksi.Opas on yksi Suomen muovitiekartan maa- ja puutarhatalouteen liittyvistä toimista, joilla tehostetaan muovien kierrättämistä ja korvaamista. Kansalliseen muovitiekarttaan on koottu toimia, joilla vähennetään muoveista aiheutuvia haittoja, vältetään turhaa kulutusta, tehostetaan muovien kierrätystä ja korvataan  fossiilisista raaka-aineista valmistettuja muoveja kestävillä ja uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Oppaan ovat julkaisseet ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.Ruokavirasto: Maatilojen ja puutarhojen muoviopas
Muovitiekartta.fi: Tehostetaan maatalous- ja puutarhamuovien kierrätystä ja korvaamista

Lähde: Valtioneuvosto.fi