NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi 11.11.2021 Suomen osallistumisen Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaan, joka on yksi Euroopan alueellisen yhteistyön (Interreg) ohjelmista. Ohjelmalla on keskeinen rooli EU:n Itämeri-strategian toteuttamisessa.Ohjelman tavoitteena on edistää kansainvälisellä yhteistyöllä innovatiivisia, vesistöjä suojelevia ja ilmastoneutraaleja ratkaisuja Itämeren alueella. Tavoitteeseen päästään muun muassa luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia digitalisaatiota hyödyntäen, sekä kehittämällä ja toteuttamalla uusia ratkaisuja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkoitus on myös tukea ja koordinoida yritysten ja kansalaisyhteiskunnan aloitteita kiertotalouden edistämiseksi.Ohjelma on osa EU:n alue-ja rakennepolitiikan ohjelmakautta 2021–2027 ja sitä osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Ohjelman kokonaisrahoitus on yhteensä 313,6 miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus on 250,9 miljoonaa euroa.EU-maista Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaan osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Saksa. EU:n ulkopuolisista maista ohjelmaan osallistuvat Norja ja Venäjä, mahdollisesti myös Valko-Venäjä.Ohjelma on valmisteltu osallistuvien maiden ja alueiden yhteistyönä. Kaikkien ohjelmaan osallistuvien maiden tulee hyväksyä ohjelma kansallisesti, jonka jälkeen ohjelma lähetetään Euroopan komission hyväksyttäviksi. Kokonaisuudessaan Suomi osallistuu yhteentoista Interreg-ohjelmaan, joista seitsemän on jo hyväksytty. Valmistelussa olevien kolmen ulkorajoilla toteutettavan Interreg-ohjelman (Kolarctic, Karelia ja South-East Finland – Russia) osalta kansallinen hyväksymisprosessi käynnistetään alkuvuodesta 2022.
NordenBladet — Opintotukeen vaikuttavia opiskelijan omia tulorajoja esitetään korotettavaksi määräaikaisesti 25 prosentilla ensi vuodeksi. Tulorajojen määräaikainen korottaminen parantaisi opiskelijoiden mahdollisuutta tehdä opintojen ohessa työtä ja täydentää opintotukea palkkatuloilla nykyistä enemmän. Tavoitteena on parantaa nuorten työllisyyden edellytyksiä ja opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä.Ehdotettu 25 prosentin korotus tehtäisiin vuosina 2020 ja 2021 voimassa olleisiin tulorajoihin, jolloin tuellisen kuukauden tuloraja nousisi nykyisestä 696 eurosta 870 euroon ja tuettoman kuukauden tuloraja 2 078 eurosta 2 600 euroon. Selkeyden vuoksi tulorajat pyöristettäisiin lähimpään kymmeneen euroon.Muutos lisäisi esimerkiksi päätoimisen, yhdeksän kuukautta vuodessa opintotuen piirissä olevan opiskelijan mahdollisuutta lisätuloihin ensi vuonna noin 3 000 eurolla vuositulorajan noustessa nykyisestä 12 498 eurosta 15 630 euroon.Lisäksi liikaa maksetun tuen takaisinperintää koskevassa säännöksessä tarkoitettuja euromääriä, jotka huomioidaan opiskelijan vuositulon ylittäessä vapaan tulon määrän vuonna 2022, ehdotetaan vastaavasti korotettavaksi 25 prosentilla. Jos opiskelijan vuositulo ylittää vapaan tulon ensi vuonna, ylityksen jokaista alkavaa 1 730 euroa kohden perittäisiin takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä aikajärjestyksessä alkaen kalenterivuoden viimeisestä tukikuukaudesta. Jos vapaan tulon ylitys olisi enintään 290 euroa, liikaa maksettua tukea ei kuitenkaan perittäisi takaisin.Tulorajojen korotus tehtäisiin vuoden määräajaksi, joten tulorajoja ei poikkeuksellisesti tarkistettaisi yleisen ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti ensi vuonna. Esityksen tavoitteena on parantaa nuorten työllisyyden edellytyksiä ja opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä.Esitys liittyy valtion vuoden 2022 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.Opintotukilain muutos ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden 2022 alusta. Hallituksen esitys julkaistaan valtioneuvoston päätökset-sivulla
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2022 työeläkevakuutusmaksut.Vuonna 2022 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,85 prosenttia palkasta. Maksu on 0,45 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2021, koska vuoden 2022 maksu sisältää vuonna 2020 voimassa olleen tilapäisen työnantajamaksun alennuksen ensimmäisen takaisinmaksuerän 0,45 prosenttiyksikköä.Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ovat ensi vuonna 24,10 prosenttia ja 53-62 -vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2021.Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 7,15 prosenttia ja 53-62 -vuotiaiden korotettu työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2021.Työnantajan keskimääräinen maksu vuonna 2022 on 17,4 prosenttia. Vuonna 2020 työeläkevakuutusmaksun tasoa alennettiin koronaepidemian vuoksi poikkeuksellisesti kesken vuotta. Työeläkemaksua alennettiin 1.5.2020 alkaen 2,6 prosenttiyksikköä ja alennus oli voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Maksunalennus kohdistui työeläkevakuutusmaksun työnantajan osuuteen, eikä alennuksella ollut vaikutusta työntekijän työeläkevakuutusmaksuun. Työeläkemaksun alennuksesta syntynyt vaje maksukertymään kuoletetaan korottamalla työnantajan työeläkevakuutusmaksua vuosina 2022-2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus saadaan täysimääräisesti kompensoitua. Vuonna 2022 keskimääräistä työnantajan maksua korotetaan tämän takia 0,45 prosenttiyksikköä.
NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle 11.11.2021 lakiesityksen vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuista.Lakiluonnoksessa ehdotetaan nykyisten täyssähköisten henkilöautojen ja kaasukuorma-autojen hankintatukien sekä henkilöauton muuntotuen jatkamista vuosina 2022 ja 2023. Lisäksi tukea voisi saada sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintaan vuosina 2022 ja 2023 sekä sähkö- tai kaasukäyttöisen pakettiauton hankintaan vuonna 2022.– Liikenne sähköistyy yllättävän nopeasti myös Suomessa. Hankinta- ja muuntotuet vauhdittavat menossa olevaa siirtymää fossiilittomaan liikenteeseen, mikä pienentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Uutena hankitut sähkö- ja kaasuautot päätyvät aikanaan käytettyjen autojen markkinoille, jolloin ne ovat entistä useampien saatavilla, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Lisäksi tarkoituksena on vaikuttaa sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankintakustannuksiin, jotta vähäpäästöisen ajoneuvon hankinta olisi mahdollista yhä useammalle ajoneuvon ostajalle. Uusi tukiohjelma olisi määräaikainen ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.Uudet tuet sekä nykyisten hankinta- ja muuntotukien jatkaminen ovat osa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, josta valtioneuvosto päätti toukokuussa 2021. Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja pudottaa päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Kotimaan liikenteen päästöistä henkilöautojen osuus on noin 54 prosenttia ja paketti- ja kuorma-autojen noin 41 prosenttia.Muun muassa täyssähköautojen myynti on tänä vuonna vilkastunut nopeasti ja uusia malleja tulee markkinoille kiihtyvällä vauhdilla.Kuusi tukea vähäpäästöisen henkilö-, paketti- ja kuorma-auton hankintaanLakiluonnoksessa ehdotetaan kuutta tukea:1) Nykyisen täyssähköisen henkilöauton hankintatuen jatkaminenKuten nykyisin, tukea voitaisiin myöntää kokonaiskustannuksiltaan enintään 50 000 euroa maksavan täyssähköauton hankintaan 2 000 euroa. Tukea voisivat hakea yksityiset henkilöt.2) Nykyisen henkilöauton muuntotuen jatkaminenKuten nykyisin, tukea voitaisiin myöntää 200 euroa, kun bensiiniauto konvertoidaan etanolikäyttöiseksi ja 1000 euroa, kun auto konvertoidaan kaasukäyttöiseksi.3) Uusi sähkökäyttöisen pakettiauton hankintatukiTuki olisi sähkökäyttöisen pakettiauton hankintaan porrastetusti kokoon perustuen 2 000, 4 000 tai 6 000 euroa. Tukea voisivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yritykset.4) Uusi kaasukäyttöisen pakettiauton hankintatukiTuki olisi 2 000 euroa. Tukea voisivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yritykset.5) Uusi sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintatukiTukea voitaisiin myöntää sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintaan ajoneuvon kokoon perustuen 6 000-50 000 euroa. Tukea voisivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yritykset.6) Nykyisen kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuen jatkaminenTukea voitaisiin myöntää paineistettua kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan 2000, 4000 tai 6000 euroa ja nesteytettyä kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan 14 000 euroa. Tukea voisivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yritykset. Nykyisin tuki on paineistettua kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan 5000 euroa ja nesteytettyä kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan 12 000.Milloin tukea haettaisiin?Tuen myöntämisestä vastaisi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Täyssähköisen henkilöauton tukea haettaisiin hankinnan jälkeen. Pakettiauton ja kuorma-auton hankintatuen hakijan tulisi toimittaa hakemus ennen ajoneuvon hankintaa Liikenne- ja viestintävirastolle.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn.Uuden lain vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 ja olla voimassa 31.12.2024 asti. Tukikausi olisi 2022-2023, mutta tukea voisi hakea 31.3.2023 asti. Pakettiautoa varten tukea voisi hakea 31.12.2022 asti. Tukea voidaan myöntää, jos tuelle varattua määrärahaa on jäljellä.Hallitus esittää vuoden 2022 budjetissa 6 miljoonaa euroa hankinta- ja konversiotukiin.
NordenBladet — Oikeusvaltio toimii hyvin silloin, kun kansalaiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Luottamus on demokraattisen yhteiskunnan sisäinen liima, yhdessä pitävä voima, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson painotti tänään oikeusvaltioseminaarissa Säätytalossa.Oikeusministeriön järjestämässä seminaarissa suomalaisen oikeuselämän keskeisiä edustajia kokoontui keskustelemaan suomalaisen oikeusvaltion tilasta ja haasteista.
Seminaaripuheessaan ministeri Henriksson korosti, että kansalaisten on voitava luottaa siihen, että hallinto noudattaa lakia ja että oikeuksia toteutetaan yhdenvertaisesti. Kansalaisten on voitava luottaa myös mahdollisuuksiinsa ajaa asiaansa riippumattomassa tuomioistuimessa.
– Suomalainen oikeusvaltio on yleisesti ottaen varsin vankalla pohjalla. Tätä tukee myös EU-komission kesällä julkistama oikeusvaltiokertomus. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi menestyy ja saa hyviä arvioita niin sananvapaudesta, korruption torjunnasta kuin kansalaisten demokraattisia instituutioita kohtaan tuntemasta luottamuksesta. Tämä on tärkeää ja peilaa myös yhteiskuntamme arvoja.
Henriksson kuitenkin muistutti, että olisi naiivia ajatella, ettei Suomessa voisi ilmetä pyrkimyksiä horjuttaa oikeusvaltiota.
– Tähän vaihtoehtoon varautumista on aiheellista pohtia riittävän hyvissä ajoin, Henriksson sanoi.Elinvoimainen kansanvalta ja oikeuksien toteutuminen edellyttävät jatkuvaa kehittämistä Henriksson korosti, että lainsäädännössä tulee turvata riittävän tehokkaasti tuomioistuinten itsenäisyys. Tässä Tuomioistuinviraston perustaminen on ollut askel itsenäisyyttä vahvistavaan suuntaan. Myös oikeushallinnon resurssit otetaan tarkasteluun, sillä hallitus on päättänyt käynnistää oikeudenhoidon selonteon valmistelun. Oikeusministeriössä valmisteltava selonteko tuo ajantasaisen tiedon suomalaisen oikeudenhoidon tilasta, ja sen tavoitteena on oikeushallinnon toimintaedellytysten turvaaminen.
NordenBladet — Monikanavarahoituksen purkamiseen liittyvät vaihtoehdot ovat Ahvenanmaalla erilaisia kuin Manner-Suomessa. Ahvenanmaan työryhmän muistiossa on otettu huomioon Ahvenanmaan erityispiirteet ja -tarpeet.Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti parlamentaarinen komitea valmistelee maakunnan verotusoikeuden ja monikanavarahoituksen purkamisen osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.Ahvenanmaan erityispiirteiden vuoksi monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehdot päätettiin valmistella muusta Suomesta erillään. Ahvenanmaalle ei tule Manner-Suomen mukaisia hyvinvointialueita osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 30.6.2021 Ahvenanmaan työryhmän valmistelemaan monikanavarahoituksen purkamista ajalle 16.8.2021 – 31.10.2021. Ahvenanmaan maakunnan hallitus nimitti Ahvenanmaan edustajat työryhmään.Työryhmän muistiossa kuvataan eri vaihtoehtoja monikanavarahoituksen purkamiseksi Ahvenanmaalla. Vaihtoehtoiset mallit on tehty virkamiesvalmisteluna, ja ne perustuvat monikanavarahoituksen purkamisen esiselvitykseen. Esiselvityksen tekoa varten sosiaali- ja terveysministeriö asetti marraskuussa 2020 valmisteluryhmän ajalle 15.11.2020 – 31.5.2021. Esiselvitys toimii myös parlamentaarisen valmistelun tukena. Ahvenanmaan työryhmän työ perustuu Ahvenanmaan itsehallintolakiin ja valtion vastuulla olevien tehtävien ratkaisumalleihin Ahvenanmaalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta.Muistiossa esitetyt ratkaisuvaihtoehdot liittyvät yksityisen terveydenhuollon ja tutkimusten Kela-korvauksiin, matkakorvauksiin, lääkekorvauksiin ja kuntoutukseen (vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja/ tai kuntouttava psykoterapia).Ahvenanmaan työryhmässä oli asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, oikeusministeriöstä, Ahvenanmaan maakunnan hallituksesta ja Kansaneläkelaitoksesta. Työn aikana on kuultu Ahvenanmaan valtionvirastoa. Työryhmän osallistujat pitivät yhteistyötä hyvänä ja toivovat työn Ahvenanmaan erityispiirteiden huomioimiseksi jatkuvan monikanavarahoituksen purkamisen seuraavissa vaiheissa.Muistion suomenkielinen versio julkaistaan marraskuun aikana soteuudistus.fi -sivustolla.
NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 86 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen ja 80 prosenttia kaksi rokoteannosta 10.11. mennessä. Tämän merkkipaalun saavuttaminen ei kuitenkaan yksin riitä kääntämään tartuntoja ja sairaalahoidon tarvetta laskusuuntaan.Viikon aikana (4.-10.11.) ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut 0,3:lla prosenttiyksiköllä ja toisen annoksen kattavuus 0,9:llä prosenttiyksiköllä. 10.11. mennessä kolmannen rokoteannoksen on saanut 121 799 henkilöä. Edelleen on erittäin tärkeää, että jokainen ottaa rokotteen, jos ei vielä ole sitä tehnyt. Rokotus suojaa erittäin hyvin vakavalta koronavirustaudilta ja auttaa suojaamaan myös läheisiä.Uusia koronatartuntoja on ilmaantunut Suomessa kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (25.10.-7.11.) 167 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on noin 26 prosenttia enemmän kuin näitä edeltävien kahden viikon aikana (11.-24.10.), jolloin tartuntoja ilmaantui 133 sataatuhatta asukasta kohden. Viikolla 44 koronatapauksia todettiin noin 5100, kun kolmella edeltävällä viikolla tapauksia oli noin 3700 – 4200 viikossa.Viikolla 44 erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 119 uutta koronaviruspotilasta. Viimeisen viiden viikon aikana uusien erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on vaihdellut 110 ja 135 potilaan välillä. Tehohoitoon tuli viime viikolla 20 uutta koronaviruspotilasta. Tehohoitoon tulleiden viikoittainen määrä on vaihdellut 13-28 välillä viimeisen viiden viikon aikana. Viikon 44 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 140 potilasta, joista 107 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 33 teho-osastoilla. Koronaviruspotilaita oli erikoissairaanhoidossa enemmän kuin viikon 43 lopussa, jolloin potilaita oli yhteensä 115 (91 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 24 teho-osastoilla). Viimeisen kuukauden aikana sairaalahoidon kuormitus on pysynyt keskimäärin samalla tasolla. Tautiin liittyviä kuolemia oli 27.10. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 212.Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on merkittävästi suurempi rokottamattomilla kuin kaksi kertaa rokotetuilla. Elo-lokakuussa 2021 rokottamattomat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi erikoissairaanhoitoon 19 kertaa useammin kuin kaksi kertaa rokotetut.Viime viikolla testejä tehtiin yli 83 000. Määrä on hieman suurempi kuin kahdella edellisellä viikolla, jolloin testejä tehtiin noin 76 500–79 500 viikoittain. Viime viikolla testatuista näytteistä 6,2 prosenttia oli positiivisia. Osuus on kasvanut verrattuna viikkoon 43, jolloin lukema oli 5,2 prosenttia. Viikkojen 41 ja 42 lukemat olivat tasoa 4,5-4,8 prosenttia. Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekuva päivitetään viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuille. Laaja seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit –verkkosivuilla joka toinen viikko torstai-iltapäivisin.
NordenBladet — Suomen takausohjelman tarkoituksena on ollut tukea pk-yritysten rahoituksen saatavuutta tarjoamalla pankeille takauksia yrityslainoihin. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman arvioinnin mukaan takausohjelma on saavuttanut hyvin sille asetetut elinkeinopoliittiset tavoitteet. Julkiselle rahoitukselle on saatu kymmenkertainen vipuvaikutus.Suomen takausohjelma on ohjelma, jolla on helpotettu pienten kasvuyritysten lainansaantia myöntämällä lisätakauksia yritysten pankkilainoille. Takauksia on suunnattu uusille, voimakkaasti kasvaville, kansainvälistyville tai innovatiivisille yrityksille.”Olen erittäin tyytyväinen takausohjelmasta tehdyn arvioinnin tuloksiin. Ohjelma on onnistunut sekä parantamaan yritysten rahoitusasemaa että laajentamaan rahoitusmarkkinoiden palvelutarjontaa. Suomi, Euroopan investointipankkiryhmä ja Euroopan komissio ovat yhteistyötä tekemällä jakaneet riskiä ja tuloksena on kymmenkertainen vipuvaikutus julkiselle rahoitukselle. Tämä jos mikä on vaikuttavaa yhteistyötä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.”Olen erittäin tyytyväinen, että Euroopan komission, Suomen valtion, Euroopan investointirahaston (EIR) ja Euroopan investointipankin (EIP) monivuotinen työ nopeasti kasvavien ja innovatiivisten pienyritysten tukemiseksi on tuottanut näin positiivista tulosta. Arviointi näyttää selkeästi, että Suomen pk-yritysaloite saavutti tavoitteensa lisätä suomalaisten pk-yritysten rahoituksen saatavuutta tarjoamalla niille lainaa edullisin ehdoin. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman aloitetta. Euroopan investointirahasto toivoo saavansa jatkaa menestyksekästä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tulevaisuudessa”, EIR:n ylijohtaja Alain Godard sanoo.Takausohjelman toteuttamiseen oli varattu vuosina 2016–2020 yhteensä 40 miljoonaa euroa. Tästä 20 miljoonaa euroa rahoitettiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja 20 miljoonaa euroa kansallisista varoista. Takausohjelman toimeenpanosta on vastannut Euroopan investointipankkiryhmään kuuluva Euroopan investointirahasto. Takauksia on välittänyt viisi pankkia: Osuuspankki, Nordea, Aktia, Oma Säästöpankki ja Säästöpankkiryhmä.Ohjelmasta tuettu merkittävissä määrin aloittavia yrityksiäTakausohjelmasta on myönnetty vuoden 2020 loppuun mennessä lainoja yli 700 yritykselle. Lainojen kokonaissumma on noin 400 miljoonaa euroa. Eniten lainoja myönnettiin teollisuuden ja kaupan alan yrityksille.Arviointi osoittaa, että takausohjelmasta on tuettu merkittävissä määrin aloittavia ja nuoria yrityksiä. Lähes kolmannes takauksista on myönnetty lainansaantihetkellä alle 1-vuotiaille ja yhteensä yli puolet alle 5-vuotiaille yrityksille. Takausohjelman tavoitteena on ollut rahoituksen suuntaaminen kasvaville yrityksille ja arvioinnin mukaan tässä on onnistuttu. Ohjelmasta rahoitusta saaneiden yritysten keskimääräisen liikevaihdon kasvu on ollut huomattavasti voimakkaampaa kuin pk-yrityksissä keskimäärin.Takausohjelma on lisännyt pankkirahoitusta saaneiden pk-yritysten määrääArvioinnin mukaan takausohjelma on onnistunut pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantamisessa. Takausohjelma on lisännyt pankkirahoitusta saaneiden pk-yritysten määrää.Ohjelman takauksista suuri osa on myönnetty mikroyrityksille, aloittaville yrityksille, yrityskauppoihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Ohjelmaa on onnistuttu hyödyntämään tilanteissa, joissa tyypillisesti vakuuksien puute haittaa pankkirahoituksen saamista.Enemmistö haastatelluista yrityksistä uskoi, että olisi jäänyt vaille pankkirahoitusta ilman takausohjelman tarjoamaa vakuutta. Toisaalta iso osa yrityksistä kuitenkin uskoi rahoituksen järjestymiseen muista lähteistä. Takausohjelman puuttumisella olisi kuitenkin ollut hankkeita ja investointeja hidastava ja pienentävä vaikutus. Arvioinnissa tarkasteltiin myös ohjelman vaikutusta laajemmin rahoitusmarkkinoihin ja yrityskenttään. Takausohjelma on laajentanut pk-lainamarkkinaa erityisesti aloittavien yritysten osalta, sekä osaltaan monipuolistanut pk-lainarahoituksen tarjontaa. Ohjelma on myös myötävaikuttanut rahoitusmahdollisuuksien laajentumiseen, kun pankit ovat hyödyntäneet uusia Euroopan investointipankin rahoituspalveluja. Pankkien osallistaminen ja ohjelman jalkauttaminen konttoriverkostoon olennaistaPankit ovat toimineet laajasti takausohjelman sallimissa raameissa, ja takauksen kohdentumista ovat ohjanneet erityisesti pankkien strategiat ja niiden keskittyminen omiin asiakassegmentteihinsä tai maantieteellisiin alueisiin. Arviointiraportin mukaan pk-yritysmarkkinan kattamisen kannalta on ollut tärkeää, että takausohjelmaa on välittänyt useampi pankki, ja että ohjelma on jalkautettu laajasti myös pankkien konttoriverkostoon. Ohjelman kohdentuminen pankkien omien markkinoiden mukaan on saattanut jättää joitain yrityksiä takausmahdollisuuden ulkopuolelle, vaikka takausohjelma on ollut laajasti pankkien käytössä. Raportissa todetaan, että takausohjelman hyödyntäminen on ollut yrityksille helppoa hallinnollisen työn ollessa pankkien vastuulla.Arvioinnin suoritti 4FRONT Oy.
NordenBladet — EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti pyrkivät perjantaina 12. marraskuuta sopuun unionin budjetista ensi vuodelle.EU:n jäsenmaat käsittelevät talousarviota budjettineuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea edustaa valtiosihteeri Maria Kaisa Aula. Samassa yhteydessä kokoontuu sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti etsivät yhteisymmärrystä budjetista. Sovitteluaika päättyy maanantaina 15. marraskuuta. Jos sopua ei synny sovitteluaikana, Euroopan komissio antaa uuden budjettiehdotuksen.Rahoitustarpeita pitää asettaa tärkeysjärjestykseenSuomi korostaa, että varojen käytön on perustuttava realistisille tarpeille. Tarvittaessa eri rahoitustarpeita on priorisoitava.Suomi pitää keskeisenä, että ensi vuoden EU-budjetti noudattaa hyvän taloushallinnon ja kurinalaisen budjetoinnin periaatteita. Vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen enimmäismääriä tulee noudattaa sitoumuksissa ja maksuissa. Budjetin sitoumuksissa ja maksuissa pitää olla riittävästi liikkumavaraa, jotta EU voi ensi vuonna vastata ennakoimattomiin menoihin.Suomi pyrkii vaikuttamaan talousarvion menoihin ja siten myös Suomen EU-maksujen tasoon, jotta Suomen nettomaksuosuus säilyy kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.
