NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta koskien tartuntatautilain väliaikaista muuttamista. Lausuntoaika päättyy 18.11.2021.Tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaolo on päättymässä vuodenvaihteessa. Säännökset koskevat muun muassa terveysturvallista maahantuloa, koronavilkkua, tilojen ja toimintojen rajoittamista tartuntojen leviämisen estämiseksi sekä koronapassia. Tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaoloon esitetään jatkoa pääosin entisellään kesäkuun 2022 loppuun saakka.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi matkustajamäärien väliaikaista rajoittamista henkilöliikenteessä ja tilojen väliaikaista sulkemista koskevia säännöksiä. Säädetyistä viranomaisen päätöksenteon kriteereistä poistettaisiin koronavirustaudin ilmaantuvuus. Säännöksen soveltaminen edellyttäisi, että tartuntaryppäät alueella ovat merkittäviä ja ne voisivat aiheuttaa riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella.Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi terveysturvallista maahantuloa covid-19 –pandemiatilanteessa koskevia säännöksiä sekä ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaista rajoittamista ja valvontaa koskevien säännösten voimassaoloa. Lisäksi jatkettaisiin henkilöliikenteessä ja muissa palveluissa noudatettavia erityisiä hygieniavelvoitteita ja toiminnan väliaikaista rajoittamista epidemiatilanteen sitä vaatiessa koskevien säännösten voimassaoloa. Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi myös koronapassia sekä Koronavilkkua koskevaa sääntelyä. Koronapassin käyttöä koskevaa sääntelyä tarkennettaisiin kohdentamalla käyttö koskemaan yleisötilaisuuden ja tilan aukioloaikoja.Esityksessä ehdotetaan myös jatkettavaksi 30.6.2022 saakka liikenteen palveluista annetun lain säännöstä aikataulu- ja reittitiedoista ilmoittamisesta covid-19-epidemian aikana. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeri Tuppurainen tapasi Saksan-kollegansa Helsingissä
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ja Saksan eurooppaministeri Michael Roth tapasivat tänään Helsingissä 12.11. Tapaamisen aikana ministerit keskustelivat ajankohtaisista EU-asioista, kuten oikeusvaltio- ja ilmastokysymyksistä sekä muuttoliike- ja ulkorajatilanteesta. Keskusteluissa sivuttiin myös parhaillaan käynnissä olevaa Euroopan tulevaisuuskonferenssia.Vierailun aikana ministeri Tuppurainen ja ministeri Roth kävivät Helsingin Saksalaisella koululla ja keskustelevat oppilaiden kanssa Euroopan tulevaisuudesta. Ministerit tutustuivat myös keskustakirjasto Oodiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien ja laajamittaisesti korjattavien rakennusten päälämmönlähde ei voi olla fossiilinen 1.12. lähtien
Joulukuun 2021 alussa astuu voimaan lakimuutos (927/2021), jonka mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia on oltava uusiutuvaa energiaa. Käytännössä kunnan rakennusvalvontaviranomainen ei 1.12.2021 lähtien myönnä lupaa rakennukselle, jonka pääenergianlähde perustuu fossiilisen energian, kuten öljyn, käyttöön.Uusiutuvan energian vähimmäisvaatimus koskee kaikkia uusia ja laajamittaisesti korjattavia (korjausaste yli 25 prosenttia) rakennuksia. Omakotitaloissa laajamittaisen korjauksen kynnyksen ylittäviä remontteja tehdään hyvin harvoin ja ne perustuvat aina omistajan omaan päätökseen. Esimerkiksi vesikaton uusiminen tai vesivahingon korjaaminen ei velvoittaisi luopumaan fossiilisesta energiasta korjauksen yhteydessä.38 prosenttia on EU:n uusiutuvan energian edistämistä koskevan direktiivin (ns. RES-direktiivi) Suomelle asettama, sitova tavoite uusiutuvan energian kokonaisloppukulutukselle vuonna 2020. Lailla toimeenpannaan myös uudelleenlaadittu uusiutuvan energian direktiivi (ns. REDII) rakennuslupakäsittelyn osalta.Tehdyllä lakimuutoksella toimeenpannaan kiireellisiä EU:n säännöksiä, minkä takia se on valmisteltu erillisenä käynnissä olevasta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta. Tehty muutos huomioidaan laajemmassa lakiuudistuksessa sellaisenaan.Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen 5.11.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Järjestöjen valitusoikeus YVA-hankkeiden rakennusluvista laajenee 1.12. lähtien
Joulukuun alusta astuu voimaan lakimuutos (927/2021), joka laajentaa ympäristövaikutusten arviointia (YVA) edellyttävien rakennushankkeiden rakennusluvan kuulemismenettelyä. Muutos koskee kaikkia 1.12.2021 jälkeen tehtäviä lupapäätöksiä ja niiden valitusosoituksia.Jatkossa YVA-menettelyä edellyttävien rakennushankkeiden rakennusluvista voivat valittaa myös rekisteröidyt yhteisöt, joiden tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen. Järjestöt voivat valittaa esimerkiksi tuulivoimahankkeisiin kuuluvista yksittäisistä rakennusluvista, jos rakentamisen mahdollistava kaava on edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointia.Lakimuutoksella toimeenpannaan eräiden tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin (2011/92/EU) ja sitä muuttaneen direktiivin (2014/52/EU) minimivaatimukset.Tehdyllä lakimuutoksella toimeenpannaan kiireellisiä EU:n säännöksiä, minkä takia se on valmisteltu erillisenä käynnissä olevasta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta. Tehty muutos huomioidaan laajemmassa lakiuudistuksessa sellaisenaan.Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen 5.11.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet – Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt alueille ohjauskirjeen, jolla ohjataan alueita uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelman täysimääräisessä toimeenpanossa sekä tartuntatautilain toimivaltuuksien käytössä 15. marraskuuta alkaen.

Uudistettu hybridistrategian toimintasuunnitelma otetaan täysimääräisesti käyttöön, kun rokotusten kohderyhmään kuuluvien 12 vuotta täyttäneiden vähintään 80 prosentin rokotuskattavuus saavutetaan tai kaikilla halukkailla kohdeväestöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokoteannosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tavoite 80 prosentin rokotuskattavuudesta saavutettiin 10. marraskuuta 2021.STM ohjaa alueita seuraamaan epidemiatilannettaan ja päättämään sen perusteella, mitä suosituksia ja rajoituksia tarvitaan epidemian hillitsemiseksi.

STM on valmistellut aiempien vaihekriteereiden tilalle nykyiseen tautitilanteeseen soveltuvat epidemian leviämisalueiden epidemiologiset tunnusmerkit. Alueet voivat käyttää tunnusmerkkejä suuntaa antavana apuna toimenpiteiden tarpeen arvioinnissa. THL julkaisee epidemian leviämisalueiden tunnusmerkit täyttävien alueiden tiedot verkkosivuillaan 15. marraskuuta alkaen.

Uuden strategian lähtökohtana on, että yhteiskunnan eri toiminnot ovat avoimia. Se korostaa paikallisten ja kohdennettujen toimien tärkeyttä epidemian torjunnassa.

STM korostaa, että epidemia jatkuu Suomessa edelleen paikallisesti vaihtelevana ja monimuotoisena, ja rokottamattomien keskuudessa epidemia jatkaa nopeaa leviämistään. Rokotuskattavuus ei yksin riitä hillitsemään epidemiaa, vaikka se sitä jarruttaakin. Näin ollen paikallisesti tulee ryhtyä kohdennettuihin tehostettuihin toimenpiteisiin, mikäli alueella syntyy tai uhkaa syntyä merkittävä tautirypäs, jossa taudin leviäminen väestöryhmien keskuudessa muodostaa ilmeisen riskin sille alttiiden ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä myös välillisten vaikutustensa kautta laajemmille yhteiskunnallisille haitoille.

NordenBladet — Rauhannobelisti Nadia Murad vierailee Suomessa
Rauhannobelisti Nadia Murad vierailee Suomessa pääministeri Sanna Marinin kutsusta. Pääministeri Marin ja vuonna 2018 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Murad tapaavat pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa maanantaina 22. marraskuuta.Pääministeri Marin ja seksuaalisen väkivallan uhrien puolestapuhujana tunnettu Murad keskustelevat ihmisoikeuksien edistämisestä, heikommassa asemassa olevien suojelemisesta sekä erityisesti naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien puolustamisesta kriiseissä ja väkivaltaisissa konflikteissa.Nadia Murad tapaa Suomessa myös ulkoministeri Pekka Haaviston, tasa-arvoministeri Thomas Blomqvistin sekä Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan ja sen puheenjohtajan kansanedustaja Eva Biaudet’n. Lisäksi Nadia Murad puhuu maanantaina 22. marraskuuta Suomen myöntämän kansainvälisen tasa-arvopalkinnon jakotilaisuudessa Tampereella (IGEP – International Gender Equality Prize). Kansalaisyhteiskunnan osallistaminen sekä naisten ja tyttöjen sekä eri vähemmistöjen aseman ja oikeuksien vahvistaminen ovat keskeinen osa Suomen ulko- ja kehityspolitiikkaa. Suomi pitää myös näitä tavoitteita esillä YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Suomen kolmivuotinen kausi alkaa vuonna 2022.Nadia Murad palkittiin vuonna 2018 Nobelin rauhanpalkinnolla työstään seksuaalisen väkivallan uhrien sekä kansanmurhista selvinneiden oikeuksien edistäjänä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälistä suojelua tarvitseva voisi tulla maahan myös suoraan työn tai opiskelun perusteella – mallin kokeilu Suomessa vaatii pohdintaa
Valtioneuvosto teetti sisäministeriön aloitteesta tutkimuksen, jossa selvitettiin, millaisia täydentäviä maahanmuuton väyliä eri maissa on kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille. Painopisteenä olivat työ- ja opiskeluperusteiset väylät. Tutkimustieto tukee Suomen pohdintoja väylien tarpeesta ja EU:n pyrkimyksiä uusiin ratkaisuihin.Työ- ja opiskeluperusteiset täydentävät väylät ovat rekrytointikanavia ja stipendiohjelmia, joiden kautta suojelun tarpeessa olevat henkilöt saapuvat kohdemaahan työntekijöinä ja opiskelijoina, eivät turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina. Väyliä kutsutaan täydentäviksi, sillä ne eivät korvaa eri maiden kiintiöpakolaisjärjestelmiä vaan täydentävät niitä. Tarkoituksena on mahdollistaa henkilöiden laillinen ja turvallinen maahantulo. Täydentävissä väylissä humanitaarinen ja osaamisperusteinen maahanmuutto yhdistyvätTutkimuksen perusteella eri maiden työ- tai opiskeluperusteiset täydentävät väylät ovat toistaiseksi vasta joukko erilaisia ohjelmia ja kokeiluja. Niiden määrä kuitenkin kasvaa nopeasti, ja täydentävillä väylillä on potentiaalia vastata niin järjestelyihin valikoituvien henkilöiden kuin vastaanottavien maiden tarpeisiin. Joissakin maissa väylät ovat tuoneet helpotusta muun muassa terveydenhuoltoalan työvoimapulaan.EU kannustaa jäsenmaita täydentävien väylien kehittämiseenEuroopan komissio antoi vuonna 2020 maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta laajan tiedonannon, jossa korostetaan laillisten maahanmuuton väylien kehittämistä yhtenä osana EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen. Komissio antoi myös erillisen laillisia väyliä koskevan suosituksen. Siinä komissio kehottaa jäsenmaita tutkimaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien mahdollisuuksia työ- ja opiskeluperusteiseen maahantuloon ja kannustaa maita jakamaan kokemuksiaan. Englanninkielinen tutkimus tukee EU-maiden yhteisiä pyrkimyksiäTutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Kuntoutussäätiöstä, Oxford Research AB:stä ja Siirtolaisuusinstituutista. Mukana oli myös muuttoliike- ja pakolaiskysymyksiin erikoistunut itsenäinen tutkija Joanne van Selm. Tutkimushankkeen ohjausryhmässä olivat edustettuina sisäministeriö, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.Tutkimusraportti on kirjoitettu englanniksi, jotta myös muut maat pystyvät hyödyntämään tuotettua tietoa. Siten se tukee EU-maiden yhteisiä ponnisteluja maahanmuuttoon liittyvien ratkaisujen löytämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tutkimus: Täydentävät maahanmuuton väylät ovat keino yhdistää humanitaarista ja osaamisperusteista maahanmuuttoa
Valtioneuvoston tilaamassa tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia täydentäviä maahanmuuton väyliä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille on olemassa. Erityisenä painopisteenä olivat työ- ja opiskeluperusteiset väylät. Täydentävien väylien ohjelmien määrä kasvaa nopeasti, ja niillä on potentiaalia vastata niin suojelun tarpeessa olevien ihmisten kuin vastaanottavien yhteiskuntien tarpeisiin.Täydentävät väylät tarjoavat kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville ihmisille laillisen ja turvallisen reitin maahan, joka voi vastata heidän suojelun tarpeeseensa. Väyliä kutsutaan täydentäviksi, sillä ne eivät korvaa eri maiden kiintiöpakolaisjärjestelmiä vaan täydentävät niitä.Työ- ja opiskeluperusteiset täydentävät väylät ovat suojelun tarpeessa oleville henkilöille luotuja rekrytointikanavia ja stipendiohjelmia, joiden kautta he saapuvat vastaanottavaan maahan työntekijöinä ja opiskelijoina, eivät turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.Tutkimuksen kansainvälisessä vertailussa selvisi, että työ- tai opintoperusteiset täydentävät väylät eivät vielä ole globaalisti selvästi vakiintuneita käytäntöjä vaan toistaiseksi kyseessä on joukko erilaisia ohjelmia ja pilottivaiheessa olevia kokeiluja.Täydentävät väylät ovat nopeasti kasvava ilmiöTyö- ja opiskeluperusteisten täydentävien väylien ohjelmissa käytetään pääsääntöisesti tavanomaisia työn tai opiskelun perusteella myönnettäviä viisumeita ja oleskelulupia. Kansainvälistä suojelua tarvitsevien osaajien erityistilanne, kuten vaikeus hankkia kaikkia normaalisti vaadittavia dokumentteja, on kuitenkin huomioitu tarjoamalla tukea hakuprosessin eri vaiheissa ja tekemällä helpotuksia maahantulon kriteereihin ja maksuihin.Tutkimuksessa havaittiin, että työmarkkinoilla, korkeakouluilla ja kansalaisjärjestöillä on nykyisissä väylissä keskeinen rooli. Toistaiseksi opintoperusteisia ohjelmia on käytössä enemmän kuin työperusteisia ohjelmia.Täydentävien väylien ohjelmien määrä kasvaa vauhdilla, mutta niiden kapasiteetti on toistaiseksi melko vaatimaton. Ohjelmilla on merkittävää potentiaalia vastata niin suojelun tarpeessa olevien ihmisten kuin vastaanottavien yhteiskuntien tarpeisiin. Ne eivät kuitenkaan voi korvata kiintiöpakolaisohjelmia, sillä täydentävien väylien kautta tulevia ihmisiä ei valita ensisijaisesti haavoittuvan aseman perusteella.Tutkimus auttaa arvioimaan täydentävien väylien tarjoamia mahdollisuuksiaMuun muassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on viime vuosina korostanut täydentävien väylien kehittämistä pakolaistilanteeseen vastaamiseksi. Kiinnostusta väylien kehittämiseen voimistaa myös monien kehittyneiden maiden kasvanut työvoiman tarve sekä väestön ikääntyminen. Tutkimuksessa koottu tieto auttaa ymmärtämään täydentävien väylien luonnetta ja roolia maahanmuuttopolitiikassa.Tutkimusta varten haastateltiin kansainvälisten maahanmuuton asiantuntijaorganisaatioiden edustajia sekä asiantuntijoita, jotka työskentelevät yksittäisten työ- tai opintoperusteisten ohjelmien parissa eri maissa. Lisäksi tutkijat järjestivät täydentäviä väyliä käsitelleen asiantuntijapaneelin ja webinaarin ja osallistuivat aihetta käsitelleisiin kansainvälisiin etätapahtumiin.Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Kuntoutussäätiöstä, Oxford Research AB:stä ja Siirtolaisuusinstituutista. Mukana oli myös muuttoliike- ja pakolaiskysymyksiin erikoistunut itsenäinen konsultti, Dr. Joanne van Selm.Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimusraportti on kirjoitettu englanniksi, jotta myös muut maat pystyvät hyödyntämään tuotettua tietoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Nuorten yrittäjyystaitoja tuetaan 700 000 eurolla
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen 700 000 euroa. Avustusta sai kuusi hanketta.Avustusta myönnettiin Talous ja nuoret TAT ry:n, Nuori Yrittäjyys ry:n, Lasten ja nuorten säätiön, Phoenix ry:n, Suomen 4H-liitto ry:n sekä Finlands Svenska Marthaförbund rf:n hankkeille.Avustamisessa on painotettu muun muassa sitä, että hankkeisiin saadaan mukaan heikommassa asemassa olevia nuoria, maahanmuuttaja-, osatyökykyisiä ja koronapandemian vaikutuksista erityisesti haavoittuneita nuoria.Avustettavat hankkeet kattavat peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset sekä toisen asteen nuorista lukiolaiset. Myös työtä tai koulutuspaikkaa vailla olevat nuoret on huomioitu ja esimerkiksi Phonix ry:n kohdalla tavoitetaan maahanmuuttajaväestöä. Hankkeilla tullaan tavoittamaan myös ruotsinkielisiä nuoria.– Nuorten on tärkeä saada kokemuksia ja tietoa niin yrittäjyydestä, taloudesta kuin työelämästä. Koen, että näinkin pienellä määrärahalla saadaan nuorille hyviä ja mieleisiä oppimisen ja oivalluksen hetkiä, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Yrittäjyys-, talous- ja työelämätaidot ovat osa elinikäistä oppimista, jossa ihmisen koulutus- ja oppimispolkujen eri vaiheissa valmiudet kehittyvät ja täydentyvät. Kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen, suunnittelun ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Koulutuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea yrittäjyyden, talouden hallinnan ja työllistyvyyden kehittymistä toimintatavaksi, jossa asenne, tahto ja halu toimia yhdistyvät tietoihin ja hyvään osaamiseen. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri ja toimintatapa sekä talous- ja työelämätaidot toteutuvat parhaimmillaan yhteistyössä toimintaympäristön kanssa.Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa panostetaan ohjelmallisesti vahvaan yrittäjyyspolitiikkaan. Hallitusohjelmassa linjataan, että hallituskaudella madalletaan kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen, ja panostetaan yrittäjämyönteisen ilmapiirin kasvattamiseen työelämätaitoja vahvistamalla muun muassa lisäämällä yrittämiseen ja työelämään liittyvää ymmärrystä ja osaamista eri koulutusasteilla sekä muiden julkisten palveluiden kautta. Edelleen otetaan huomioon talous- ja työelämätaidot osana nuorten hyvinvointia.Myönnetyt avustukset  

Lähde: Valtioneuvosto.fi