NordenBladet — Perusteettomat kilpailukieltosopimukset rajoittavat työntekijöiden mahdollisuuksia liikkua työmarkkinoilla, mikä jäykistää työmarkkinoita. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esittämät lakimuutokset, joiden tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia. Työnantajan tulee jatkossa maksaa työntekijälle korvausta myös kilpailukieltosopimuksista, jotka ovat alle kuuden kuukauden pituisia.Kilpailukieltosopimusten tekemiseen on oltava erityisen painava syy, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevaa toimintaa harjoittavan toisen työnantajan kanssa tai harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa.– Olen tyytyväinen, että jatkossa kilpailukieltosopimukset kohdentuvat paremmin. Kilpailukieltosopimuksia on käytetty rutiininomaisesti lähes kaikkiin työntekijäryhmiin riippumatta siitä, onko kyseessä yrityksen kannalta avainhenkilö vai ei. Tämä on vastoin työsopimuslain säännöksiä, toteaa työministeri Tuula Haatainen.– Muutos edistää myös työvoiman liikkuvuutta, kun tarpeettomat kilpailukieltosopimukset eivät rajoita työpaikan vaihtamista, työministeri Haatainen sanoo.Valtioneuvosto käsitteli istunnossaan 18.11.2021 eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laista, jossa säädettäisiin nykyistä laajemmasta korvausvelvollisuudesta, korvauksen maksamisen ajankohdasta sekä työnantajan oikeudesta irtisanoa sopimus. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 alkaen.Uusi sääntely koskee yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin myös kilpailukieltosopimuksia, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa. Uusi sääntely ei tule sovellettavaksi vanhaan kilpailukieltosopimukseen, jos työnantaja on jo maksanut joko kokonaan tai osittain nykyisen lainsäädännön mukaisen kohtuullisen korvauksen yli kuusi kuukautta kestävästä kilpailukieltosopimuksesta. Työnantaja voi siirtymäajan aikana irtisanoa vanhan kilpailukieltosopimuksen ja välttyä siten uuden lain mukaiselta korvausvelvollisuudelta.Kilpailukiellon pituus vaikuttaa korvauksen määräänKilpailukielto voidaan jatkossakin tehdä enintään vuodeksi. Siitä on maksettava korvaus, jonka suuruus riippuu työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta.Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta.Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta.Laissa ei ole tällä hetkellä säädetty ajankohdasta, jolloin korvaus tulee maksaa. Jatkossa korvaus tulee maksaa pääsääntöisesti rajoitusajan aikana ja työsuhteen aikana noudatetun palkanmaksukäytännön mukaisesti.Uutta on myös se, että työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana, jos olosuhteet muuttuvat. Tällöin tulee noudattaa irtisanomisaikaa, joka on kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut työsuhteestaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään uudet asetukset, jotka velvoittavat erilliskeräämään ja kierrättämään jätteet nykyistä tehokkaammin. Jätelakia tarkentavassa jäteasetuksessa asetetaan jätehuollolle vähimmäisvaatimustaso, esimerkiksi uusia erilliskeräysvaatimuksia kiinteistöille. Uudet kirjanpito- ja raportointivelvollisuudet alan toimijoille auttavat jäljittämään jätevirtoja, parantamaan jätetilastotiedon laatua ja seuraamaan kierrätys- ja hyödyntämistavoitteiden etenemistä.Valtioneuvosto hyväksyi neljä asetusta*. Valtioneuvoston asetus jätteistä korvaa aiemman asetuksen, ja muita asetuksia muutettiin. Asetukset tulevat voimaan 1.12.2021.  Yhdyskuntajätteen (asumisessa syntyvä ja siihen rinnastettava muussa toiminnassa syntyvä jäte) kierrätystavoitteita tiukennetaan merkittävästi nykyisestä. Uusi kierrätystavoite on vähintään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Viimeisimmän tiedon (2019) mukaan yhdyskuntajätteestä kierrätetään vain 43 prosenttia. Tavoitteiden haastavuutta lisää se, että yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätysasteen laskentasäännöt tiukentuvat.Rakennus- ja purkujätteestä tulee hyödyntää muutoin kuin energiana tai polttoaineena vähintään 70 painoprosenttia, kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta. Tavoite on sama kuin nykyään. Viime vuosina noin 50-60 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä on hyödynnetty materiaalina.Asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräystä lisätään vaiheittainKunnan tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään 1.7.2022 alkaen. Biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa viimeistään 19.7.2024. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla, josta on ilmoitettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle.Kunnan on myös järjestettävä pakkausjätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään 1.7.2023. Jätelain mukaan pakkausjätteen kerääminen kiinteistöiltä tapahtuu heinäkuusta 2023 lähtien yhteistoiminnassa pakkausten tuottajien kanssa, ja tuottajat maksavat kunnille korvauksia keräyksestä. Pakkausjätteen tuottajan tulee järjestää alueellisia keräyspaikkoja. Niistä on tarkoitus säätää myöhemmin annettavalla pakkausjäteasetuksella.Lisäksi kunnan on järjestettävä alueellisia vastaanottopaikkoja muille asumisessa syntyville jätteille, joita ei kerätä kiinteistöillä. Tällaisia jätteitä ovat muun muassa tekstiilijäte, puujäte, puutarha- ja puistojäte, suurikokoiset käytöstä poistetut esineet, pienimuotoisessa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvä jäte sekä vaarallinen jäte. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaa viimeistään 1.1.2023.Heinäkuussa hyväksytyn jätelain mukaan kunta voi laajentaa erilliskeräysvaatimusta tai tiukkojen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä myös supistaa velvoitteita enintään viiden vuoden määräajaksi.Myös julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä elinkeinotoiminnassa syntyvän yhdyskun-tajätteen erilliskeräys kiinteistöllä tulee pakolliseksi taajamissa sekä asema- tai yleiskaavoitetuilla alueilla, kun toiminnassa syntyy viikoittain tietty kilomäärä biojätettä, pakkausjätteitä tai pienmetallijätettä.Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräystä ja hyödyntämistä lisätään muun muassa asettamalla erilliskeräysvelvoitteet asfaltti-, mineraalivilla- sekä bitumi- ja kattohuopajätteelle.Elintarvikealan toimijan on luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se ei vaaranna elintarviketurvallisuutta ja kustannukset ovat kohtuulliset.Uusia jätekirjanpitoa ja -raportointia koskevia velvollisuuksiaJätealan toimijoille, kuten jätteen tuottajille, käsittelijöille, kuljettajille ja kiinteistön haltijoille, tulee uusia jätekirjanpitoa ja -raportointia koskevia velvollisuuksia.Jäteasetuksessa tiukennetaan toiminnanharjoittajan velvollisuuksia pitää kirjaa syntyneistä, käsitellyistä, kuljetetuista, välitetyistä tai kerätyistä jätteistä ja velvollisuuksia toimittaa kirjanpitotiedot valvontaviranomaiselle. Lisäksi säädetään uusi kirjanpito- ja tiedonantovelvoite toiminnanharjoittajalle, joka siirtää yhdyskuntajätettä, rakennus- ja purkujätettä ja jäteöljyä käsiteltäväksi toiseen maahan. Myös elintarvikealan toimijalle tulee uusi velvollisuus pitää kirjaa toiminnassaan syntyvästä elintarvikejätteestä sekä elintarvikejätteen toimittamisesta muualla käsiteltäväksi. Lisäksi tulisi mahdollisuuksien mukaan arvioida jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen määrä.Toiminnanharjoittajilta vaaditaan jatkossa kirjanpitoa ​pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävistä POP-jätteestä, jäteöljyn käsittelystä ja siinä syntyneistä tuotteista​ sekä paikoista, joissa yhdyskuntajätevesilietettä hyödynnetään maanviljelyksessä​.Toiminnanharjoittajan tulee myös pitää kirjaa jätteen uudelleenkäytön valmistelussa, kierrätyksessä tai muussa hyödyntämisessä syntyvistä tuotteista ja materiaaleista​.  Kirjanpidossa jätteen hyödyntämisen tavat (uudelleenkäytön valmistelu, kierrätys, hyödyntäminen maantäytössä tai muu materiaalina hyödyntäminen) on eriteltävä.Eräiden jätteiden kuljetuksissa käytettäviin siirtoasiakirjoihin tulee merkitä uusia tietoja 1.9.2022 alkaen. Siirtoasiakirja tulee nykyään olla mukana myös POP-jätteiden kuljetuksissa, ja 1.1.2022 alkaen siirtoasiakirjat tulisi tehdä ensisijaisesti sähköisinä.Uudet asetukset ovat osa käynnissä olevaa laajaa jätealan asetusten uudistusta. Kokonaisuuteen kuuluvan kuuden muun asetuksen, kuten kaatopaikka-asetuksen ja pakkausjäteasetuksen muutokset on tarkoitus saattaa valtioneuvoston hyväksyttäväksi marraskuun aikana. Asetukset liittyvät EU:n ns. jätesäädöspakettiin, jolla muutettiin jätedirektiiviä, pakkausjätedirektiiviä, kaatopaikkadirektiiviä, romuajoneuvodirektiiviä, paristo- ja akkudirektiiviä sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiviä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 18.11.2021 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esitti eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain kokonaisuudistuksen vahvistamista tänään valtioneuvoston istunnossa. Uudistus koskee eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain ja eräiden näihin liittyvien lakien muuttamista.Uudistuksen tavoitteena on edistää eläkesäätiöiden ja eläkekassojen perustamista ja toimintaedellytyksiä osana työeläkejärjestelmän hajautettua toimeenpanoa. Tavoitteena on, että eläkesäätiöt ja -kassat säilyvät toimivina ja omat erityispiirteensä omaavina vaihtoehtoina työnantajalle järjestää työntekijöilleen lakisääteinen eläketurva ja vapaaehtoinen lisäeläketurva.Eläkesäätiöiden ja –kassojen osuus työeläketoimintaa harjoittavien laitosten vastuuvelasta on noin 4 %. Uusia eläkesäätiöitä ja eläkekassoja ei ole viime vuosikymmeninä juurikaan perustettu ja lisäeläkevakuutustoiminnan osalta useimmat säätiöt ja kassat ovat suljettuja eli ne eivät enää vakuuta uusia henkilöitä.Uudistuksen pyritään myös täsmentämään ja selkeyttämään eläkesäätiöiden- ja kassojen selvitystila- ja konkurssisäännöksiä. Vakuutuskannan luovuttaminen purkamistilanteessa on käytännössä ollut vaikeaa, joten uudistuksella lisätään eläkesäätiön tai –kassan vakuutuskannan vastaanottamisen houkuttelevuutta.Uudistuksella ei muuteta eläkkeitä tai muita etuuksia koskevaa sääntelyä.Lait tulevat voimaan 1.1.2022. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 19.11.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi tarjoaa apua Virolle koronaepidemian hoitamisessa. Viro esitti EU-maille rokotteiden saamista koskevan avunpyynnön maan vaikean koronatilanteen vuoksi 9. marraskuuta.Viron koronaepidemiatilanne on pahentunut nopeasti. Suomi lainaa Virolle Pfizer-BioNTechin rokotteita noin 130 000 annosta. Rokotteet lainataan vielä marraskuun aikana. Viro on luvannut antaa Suomelle takaisin saman määrän rokotteita helmikuussa 2022.Rokotusten lainaaminen ei hidasta Suomessa asuvien rokottamisia.Valtioneuvosto päätti rokotteiden lainaamisesta istunnossaan torstaina 18.11.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ihmiskauppa on globaali ilmiö ja myös yksittäiset ihmiskaupparikokset ulottuvat usein useampaan kuin yhteen valtioon. Torstaina järjestetyssä seminaarissa puhuneet ministerit pitävätkin ihmiskaupan rajat ylittävää torjuntaa ensiarvoisen tärkeänä.Pohjoismaiset ihmiskaupan torjunnan parissa toimivat viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kokoontuneet tänään seminaariin Helsinkiin jakamaan ihmiskaupan vastaisen työn parhaita käytäntöjä.Seminaarin avauspuheessaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson muistutti, että ihmiskauppa on koko yhteiskuntaa koskettava ongelma, joka loukkaa vakavasti uhrin perustavanlaatuisia oikeuksia sekä heikentää lainkuuliaisten yritysten kilpailumahdollisuuksia. – Ihmiskaupan tehokas torjunta poliittista tahtoa sekä määrätietoisia toimia. Ihmiskaupparikollisuus ilmenee monessa eri muodossa, ja rikollisuuden tendenssit ja usein myös yksittäiset rikokset ulottuvat useampaan kuin yhteen valtioon. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö on siksi ensiarvoisen tärkeää. Ihmiskaupan vastainen työ on tehokkainta silloin, kun siihen sitoutuu koko yhteiskunta, Henriksson painotti.Ministerit kiittivät eri maista, ihmiskaupan vastaista työtä tekevistä kansainvälisistä järjestöistä sekä Euroopan komissiosta seminaariin saapuneita asiantuntijoita ja pitivät tärkeänä, että asiantuntijat ihmiskaupan torjunnan prosessien eri vaiheista pääsevät jakamaan osaamistaan. – Kehittämällä yhdessä osaamistamme olemme vahvempia ja valmiimpia vastaamaan uhrien avun tarpeisiin, saattamaan tekijät vastuuseen ja suojelemaan koko yhteiskuntaa ihmiskaupalta, Henriksson sanoi.Ihmiskauppa on usein piilorikollisuuttaTutkinnan lisäksi tarvitaan aktiivista rikosten paljastamista, koska ihmiskauppa on usein piilorikollisuutta.Ihmiskaupparikokset on myös määritelty yhdeksi eurooppalaiseksi rikospainopisteeksi.Seminaarin ohjelma jatkuu iltapäivällä työpajaosuudella ja päättyy iltatilaisuuteen, jota isännöi ulkoministeri Pekka Haavisto.Osana Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajakautta järjestetyn seminaarin toteuttamiseen osallistuivat oikeusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö ja valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori.Lue lisää seminaarista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari edustaa Suomea EU:n kehitysministereiden ulkoasiainneuvoston kokouksessa 19. marraskuuta Brysselissä.Kokouksen aiheita ovat EU:n vesidiplomatia ja vesialan yhteistyö ulkosuhteissa, erityisesti Keski-Aasian maihin liittyen. Ministerit keskustelevat myös Yhdysvaltain kehitysyhteistyöstä vastaavan viraston USAID:n pääjohtaja Samantha Powerin kanssa EU:n ja Yhdysvaltojen suhteesta kehitysyhteistyössä.Vesidiplomatialla edistetään rauhaa, vakautta ja turvallisuutta sekä ehkäistään rajavesiin liittyviä kiistoja maiden välillä. Vesi on EU:n ulkosuhteissa erittäin ajankohtainen asia YK:n vesikonferenssin lähestyessä vuonna 2023.”EU:n tulee rakentaa vastuullista ja oikeudenmukaista vesiturvallisuutta. Suomella on tässä paljon tarjottavaa. Tehokkaalla rajavesiyhteistyöllä ja -sopimuksilla voidaan parantaa ihmisten vedensaantia ja vähentää jännitteitä maiden välillä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.EU:n kehitysministerit keskustelevat myös USAID:n pääjohtaja Samantha Powerin kanssa EU–Yhdysvallat-suhteesta kehitysyhteistyössä. Yhteistyön vahvistaminen Yhdysvaltain hallinnon kanssa on tärkeää demokratian toteutumiseen liittyviin kysymyksiin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi.”EU ja Yhdysvallat ovat luonnollisia yhteistyökumppaneita erityisesti ilmastokysymyksissä ja digitaalisten ratkaisujen edistämisessä. Suomi painottaa yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa myös sukupuolten tasa-arvoa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia”, ministeri Skinnari toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osatyökykyisten henkilöiden matala työllisyysaste on yhteinen ongelma Pohjoismaissa. Uudenlaiset välityömarkkinat, yhteisötalouden mahdollisuudet ja yhteiskunnallinen yrittäjyys voivat kuitenkin tarjota ratkaisuja, jotka parantavat osatyökykyisten työllisyyttä.Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään virtuaalisessa pohjoismaisessa konferenssissa Promoting Employment for People with Disabilities torstaina 9.12. klo 10.00–16.30.Tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla innostavia esimerkkejä, kokemuksia, uusia näkökulmia ja käytännön ratkaisuja osatyökykyisten työllistymisen ongelmiin. Puheenvuoroja käyttävät elinkeinoelämän, julkishallinnon ja järjestöjen edustajat sekä Suomesta että muista Pohjoismaista. Tilaisuudessa ovat esillä myös EU:n komission uusi aloite yhteisötalouden toimintasuunnitelmaksi sekä ruotsalainen osatyökykyisiä työllistävä Samhall-yhtiö.  Samhall on toiminut mallina suomalaiselle Työkanava Oy:lle, jota koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnassa.Tilaisuuden avaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja päätössanat lausuu työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Ville Kopra.Konferenssi on yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajakauden työelämäalan tapahtumista. Järjestelyistä vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Tilaisuus on englanninkielinen. Saatavilla on kirjoitustulkkaus.Tilaisuudessa käytettäviä aihetunnisteita sosiaalisessa mediassa ovat #Norden2021 ja #TheNordicsTogetherLue lisää konferenssista ja ilmoittaudu mukaan: Promoting Employment for People with Disabilities (sourcehub.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet —

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö julkaisee pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman, jonka tavoitteena on kehittää alan käytäntöjä tasa-arvoisemmiksi ja yhdenvertaisuutta edistäviksi. Toimintaohjelma perustuu laajaan selvitystyöhön, jonka sisäministeriö käynnisti vuonna 2020 yhdessä pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän kanssa.Pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelma on käytännön työkalu, jonka avulla pelastusala voi konkreettisin keinoin edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Toimintaohjelma sisältää 38 konkreettista toimenpidettä, jotka koskevat muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua, koulutusta ja rekrytointia, palkkausta, työoloja, työvarusteita ja virkavaatteita sekä viestintää ja johtamista.Pelastusalalle laaditaan valtakunnallinen koulutussuunnitelma tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Sopimuspalokuntien, joilla on palokuntanuorisotoimintaa, tulee saattaa toimintansa lain lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä vaatimalle tasolle. Jokaisella pelastustoimen toimijalla tulee olla käytössään häirintäohjeet ja -menettelyt sekä nimetty häirintäyhteyshenkilö.Toimintaohjelma ohjaa pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tulevina vuosina. Ohjelman ydintavoitteet nojaavat lainsäädännön lisäksi alan arvoihin – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti – sekä pelastustoimen strategiaan.Pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilaa on selvitetty laajastiSisäministeriö lähti selvittämään nykytilaa vuonna 2020, kun ministeriö asetti pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän. Selvitystyö sisälsi kyselyt pelastusalan organisaatioille ja sopimuspalokuntalaisille, kyselyn syrjinnän vaarassa olevia väestöryhmiä edustaville järjestöille, Tilastokeskukselta tilatun pelastustoimen tasa-arvoraportin ja tietoa yhdenvertaisuusvaltuutetun ja aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualueiden pelastustoimea koskevista ratkaisuista. Pelastusopisto tuotti kootun hakijatilaston, jotta työryhmä sai tarkemman käsityksen pelastusalan hakijaprofiilista.Pelastustoimi on vahvasti segregoitunut toimiala. Naisten osuus on kokoaikaisista, täyspalkkaisista vain 13 prosenttia. Pelastustoimessa työskentelee myös hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Noin 40 prosenttia alan organisaatioista ei ollut tehnyt tasa-arvo- tai yhdenvertaisuussuunnitelmaa.Työoloissa on puutteita naisten huomioimisessa muun muassa varusteiden ja virkavaatteiden suhteen. Pelastustoiminnassa kentällä toimivien osalta ei ole toimintamallia odottaville äideille. Kaikilla paloasemilla ei sosiaalitiloissa huomioida eri sukupuolia.Pelastusalan opinnoissa on hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia. Pelastajaksi hakeneista alle yksi prosentti on naisia. Yhdenvertaisuuden toteuttamisessa on kehitettävää myös muun muassa rekrytointi- ja valintaprosesseissa. Toimintaohjelman toteutumista seurataan sisäministeriössä vuosittain osana hyvinvointialueiden ohjaustaSisäministeriö seuraa aktiivisesti ohjelman toteutumista ja seuranta kytketään pelastuslaitosten strategiseen ohjaukseen eli tavoitteet otetaan hyvinvointialueiden valtakunnallisiin strategisiin tavoitteisiin mukaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että asia nousee esille pelastuslaitosten kanssa käytävissä neuvotteluissa vuosittain tästä eteenpäin.Pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman pitkän aikavälin tavoitteetVahvistetaan johtajuutta ja osaamista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa käyttämällä tukena ajantasaista tietoon ja tutkimukseen pohjautuvaa tietoa. 
 Varmistetaan, että pelastusalalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat ovat ajan tasalla, ja ettei alalla syrjitä tai häiritä ketään.
 Työoloja, palkkausta ja rekrytointikäytäntöjä kehitetään tasa-arvoisemmiksi ja yhdenvertaisemmiksi, lisätään vammaisten henkilöiden ja osatyökykyisten määrää pelastusalan henkilöstössä ja vahvistetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa. 
 Kannustetaan eritaustaisia ihmisiä hakeutumaan pelastustoimen opintoihin ja turvataan tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet urakehitykseen, puretaan pelastustoimen segregaatiota. 
 Varmistetaan palokuntanuorisotyössä lasten ja nuorten turvallinen kasvu.
 Huomioidaan pelastustoimen viestinnässä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmat, erityisesti saavutettava ja monikielinen viestintä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi