NordenBladet —Valtioneuvosto on tänään tehnyt päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavia esimerkkejä suomalaisesta kulttuuri- ja luonnonperinnöstä. Ne ovat syntyneet luonnon ja perinteisen maankäytön yhteisvaikutuksen tuloksena. Valtakunnallisesti arvokkaita maisemia on nyt jopa 186, mikä on 30 enemmän kuin edellisessä luettelossa.”Hienoimpia suomalaisia kulttuurimaisemia koskevat tiedot on saatettu ajan tasalle pitkän työrupeaman tuloksena. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat ylpeyttä herättävä, monipuolinen kokoelma maaseutumaisemia. Jotta alueet säilyttävät arvonsa pitkälle tulevaisuuteen tulee näitä maisemia hoitaa ja vaalia. Siihen tarvitaan yhteistyötä, joka perustuu elinkeinojen harjoittamisen jatkuvuuteen, alueille ominaisten kulttuuri- ja luonnonarvojen kunnioittamiseen sekä maankäytön taitavaan suunnitteluun”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Maisema-alueiden päivityksestä on vastannut ympäristöministeriö. Inventoinnit on tehty maakunnittain pääosin ELY-keskusten työnä. Inventointien ensisijaisena kohteena ovat olleet maatalouteen perustuvat viljelymaisemat sekä siihen liittyvät luonnonpiirteet ja rakennusperintö. Työn tukena on ollut maisemamaakuntajako, jonka avulla kohdevalikoima on saatu kattamaan edustavasti maamme kaikille osille tyypilliset kulttuurimaisemat, viljelylakeuksilta vaarakyliin, etelän vauraista jokilaaksoista takamaiden sinnikkäisiin pika-asutuskyliin. Aluevalikoimaan sisältyy kohteita myös muiden kuin maatalouteen perustuvien elinkeinojen muovaamista kulttuurimaisemista saaristoista metsäseuduille. Mukana on myös joukko historiallisia maisemanähtävyyksiä. Tärkein uutuus kokonaisuudessa on saamelaisalueita monipuolisesti edustavat kohteet Ylä-Lapissa. Saamelaisten kulttuurimaisemien kartoitus on hankkeen merkittävin, kansainvälistä tasoa oleva saavutus.Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on nyt yhteensä 186. Vuoden 1995 luettelossa alueita oli 156. Päivitetyssä luettelossa on 50 kokonaan uutta aluetta ja 20 aluetta on poistettu luettelosta. Uusi alueluettelo korvaa vuodelta 1995 peräisin olevan aiemman luettelon. Uusi alueluettelo muodostaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetun valtakunnallisen inventoinnin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin ja ne otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelussa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on julkaistu aluerajauksineen ja aluekuvauksineen ymparisto.fi-verkkosivulla.
NordenBladet —Hallitus antoi torstaina 18. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esityksessä kompensoidaan rahapelitoiminnan tuottojen laskua edunsaajille 73,8 miljoonalla eurolla talousarvioesityksessä ehdotetun 330 miljoonan euron lisäksi. Täydennysesityksessä määrärahatarve kasvaa 152 miljoonalla eurolla ja vastaavasti tuloarvioita korotetaan yhteensä 39 miljoonalla eurolla sekalaisten tulojen kasvun myötä.Rahapelitoiminnan tuottojen laskun kompensaatio Rahapelitoiminnan tuottojen lasku ehdotetaan kompensoitavaksi edunsaajille täysimääräisesti myös vuonna 2022. Aiemmin talousarvioesityksessä ehdotetun 330 miljoonan euron lisäksi tuottojen laskua kompensoitaisiin yhteensä 73,8 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudesta noin 15,8 miljoonaa euroa rahoitettaisiin arpajaisveron alentamisella ja noin 46,3 miljoonaa euroa kompensoitaisiin määrärahalisäyksellä valtion talousarviossa. Lisäksi rahapelitoiminnan tuotoista on koitunut niin kutsuttua jakamattomia voittovaroja. Niiden käyttöä ehdotetaan lisättäväksi 11,7 miljoonalla eurolla.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kompensaatiota kohdistetaan yhteensä noin 41 miljoonaa euroa. Summasta taiteen ja kulttuurin osuus on noin 18,4 miljoonaa euroa, liikuntatoimen osuus noin 11,9 miljoonaa euroa, tieteen ja tutkimuksen osuus noin 6,4 miljoonaa euroa sekä nuorisotyön osuus noin 4,3 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kompensaatiota kohdistetaan yhteensä noin 3,1 miljoonaa euroa hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle noin 29,7 miljoonaa euroa avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.Tietojärjestelmähankkeille rahoitustaPoliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjärjestelmän (KEJO) kehittämisen jatkorahoitukseen ehdotetaan poliisitoimelle 6,85 miljoonaa euroa. Kenttäjärjestelmän kehittämiseen liittyen myös puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 300 000 euron lisäystä. Oikeusrekisterikeskukselle osoitetaan tuottavuusrahasta sakkorangaistusten ja maksuseuraamusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamishankkeeseen 1,7 miljoonaa euroa ja oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishankkeeseen 925 000 euroa.Uuden kehys- ja budjettitietojärjestelmän rakentamisen ehdotetaan 4,0 miljoonaa euroa ja EURO QCI -hankkeen kansallisen vastinrahoituksen maksamiseen 2,4 miljoonaa euroa. TE-digi-hankkeen kustannusten kattamiseen ehdotetaan 5,8 miljoonan euron määrärahalisäystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen tiedonhallintaan ehdotetaan yhteensä noin 3,5 miljoonan euron lisäystä, josta 2,5 miljoonaa euroa kohdentuu Kanta-palveluiden levyjärjestelmän virtualisointi- ja kapasiteettihankinnan kokonaisuuden kustannuksiin ja 1 miljoonaa euroa Koronapassin ja koronatodistuksen kustannuksiin.Muita täydentävään talousarvioesitykseen sisältyviä muutoksiaHallitus ehdottaa Afganistanin tilanteesta johtuen vuoden 2022 pakolaiskiintiön nostoa 1 500 henkilöön, kun se talousarvioesityksessä oli 1 050 henkilöä. Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan korotukseen liittyen 1,1 miljoonan euron lisäystä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan valtion korvauksiin kotouttamisesta 2,5 miljoonan euron ja kotouttamiskoulutukseen 0,7 miljoonan euron lisäystä. Valmiuslain uudistamiseen ehdotetaan 300 000 euroa.Syyteharkinnan ja tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseksi ehdotetaan 3 miljoonan euron määrärahan korotusta. Tästä tuomioistuinten toimintamenoihin kohdistuu 2,55 miljoonaa euroa ja syyttäjälaitoksen toimintamenoihin 450 000 euroa.Pelastustoimelle ehdotetaan 350 000 euroa pelastajakoulutuksen lisäämiseen sekä 1,6 miljoonaa euroa ruotsinkielisen pelastajakurssin järjestämiseen. Ruotsinkielinen kurssi toteutetaan Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston järjestämänä alueellisena kurssina yhteistyössä toisen alueellisen pelastuslaitoksen kanssa. Pelastustoimen erityismenojen määrärahojen tasoa ehdotetaan nostettavaksi noin 1 miljoonalla eurolla 3 miljoonaan euroon.Digi- ja väestötietovirastolle ehdotetaan kaikkiaan noin 3,9 miljoonaa euroa, josta 1,9 miljoonaa euroa ulkomaalaisten nopeutettuun rekisteröintiin ja 1 miljoonaa euroa viraston palveluprossien digitalisoimiseen.Opintotukeen ehdotetaan 3,4 miljoonaa euroa lisäystä opiskelijan omien tulorajojen määräaikaiseen korottamiseen.Suomen Kansallisteatterin pienen näyttämön peruskorjaukseen ehdotetaan noin 5,1 miljoonan euron lisämäärärahaa oikeusprosessista aiheutuvien viivästymisten korvaamiseen.YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (UNOHCHR) yleisavustusta ehdotetaan nostettavaksi 2,1 miljoonaa euroa. Valtionavustuksiin kuntien kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrastruktuurihankkeisiin ehdotetaan 2,5 miljoonaa euroa. Digitaalisen lentokenttätoiminnan avustukseen ehdotetaan 2,5 miljoonan euron määrärahaa. Valtionavustus on tarkoitus myöntää Helsinki-East Aerodome investointikokonaisuuteen Pyhtäällä.Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukeen talousarvioesityksessä ehdotettu 87 miljoonan euron määräraha ehdotetaan poistettavaksi. Tämä aiheutuu sähköistämistukea koskevan lainsäädäntövalmistelun viivästymisestä EU:n komission täydennysten suuntaviivojen edelleen puuttuessa. Määräraha osoitetaan uudestaan lisätalousarvioesityksessä lakiesityksen antamisen yhteydessä.Määrärahojen tarkistus tarvearvioita vastaavaksiYksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 10 miljoonan euron korotusta. Menoarvion muutos aiheutuu tuomioistuimien koronaruuhkanpurun johdosta kasvaneista asiamääristä ja siten korvausten määristä. Valtion osuuteen sairausvakuutuslaista aiheutuvista menoista ehdotetaan 23 miljoonan euron lisäystä. Tarve aiheutuu lähinnä lääke- ja matkakorvausmenojen sekä tutkimuksen ja hoidon korvausmenoarvioiden tarkentumisesta. Lisäyksestä 6 miljoonaa euroa liittyy koronavirustestauksen sairausvakuutuskorvauksiin aiheuttamasta lisäkustannuksesta.Valtion nettolainanotto kasvaa 113 miljoonalla eurollaVerotuloennustetta alennetaan yhteensä 27 miljoonalla eurolla. Verokertymää pienentää erityisesti 17 miljoonalla eurolla edellä mainittu arpajaisveron alentaminen. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota alennetaan 2 miljoonalla eurolla kotitalousvähennyksen korotusta koskevan vaikutusarvion päivityttyä ja energiaveron tuottoarviota alennetaan 8 miljoonalla eurolla lämpöpumppujen ja konesalien sähköverotukseen sekä biokaasun verotukseen ehdotettujen lainsäädäntömuutosten ja niitä koskevien verotuottoarvioiden tarkennuttua.Sekalaisten tulojen arviota korotetaan yhteensä 66 miljoonalla eurolla. Muutosta aiheuttaa erityisesti päästöoikeuksien markkinahinta-arvion nousu. Toisaalta viisumien käsittelymaksujen tulot ovat vähentyneet koronaviruspandemian johdosta.Vuoden 2022 määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 152 miljoonalla eurolla yhteensä 64,9 miljardiin euroon. Tuloarviota korotetaan 39 miljoonalla eurolla yhteensä 57,9 miljardiin euroon. Ehdotus lisää valtion nettolainanottoa 113 miljoonalla eurolla ja kokonaisuudessaan nettolainanoton vuonna 2022 arvioidaan olevan noin 7 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2022 lopussa arvioidaan olevan noin 144 miljardia euroa, mikä on noin 55 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
NordenBladet —Hallitus esittää kliinisen lääketutkimuksen kansallisen lain vahvistamista. Laissa annetaan EU:n kliinisiä lääketutkimuksia koskevaa asetusta täydentävät kansalliset säännökset.EU-asetuksessa otetaan käyttöön yhteiseurooppalainen arviointimenettely, joka kattaa tutkimusta koskevan hakemuksen tieteellisen ja eettisen arvioinnin. Sääntelyllä pyritään sujuvoittamaan erityisesti monessa eri jäsenvaltiossa suoritettavien kliinisten lääketutkimusten suorittamista ja tarvittavien lupien saamista. Uudessa kansallisessa laissa säädetään muun muassa viranomaismenettelyistä, tutkittavien asemasta ja valvonnasta. Keskeisenä uudistuksena perustetaan Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan (TUKIJA) tilalle uusi samanniminen toimikunta, joka tekee jatkossa kaikkien Suomessa suoritettavien kliinisten lääketutkimusten eettisen ennakkoarvioinnin. Lääketieteellisestä tutkimuksesta annettuun lakiin tehtyjen muutosten tarkoituksena on yhtenäistää muuta lääketieteellistä tutkimusta ja kliinistä lääketutkimusta koskevaa sääntelyä. Lisäksi laissa säädettäisiin aiempaa tarkemmin eettisen ennakkoarvioinnin menettelyistä. Jatkossa alueellisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan antamat lausunnot olisivat muutoksenhakukelpoisia päätöksiä. Presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 19. marraskuuta. Lait tulevat pääosin voimaan 31.1.2022, kun EU:n kliinisiä lääketutkimuksia koskevan asetuksen soveltaminen alkaa.Lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain henkilötietojen käsittelyä ja potilasasiakirjoihin merkittyjen tietojen käyttöä koskeva sääntely tulee voimaan 24.11.2021.
NordenBladet —Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt Lapsenpäivä-palkinnon Sagalundin museolle ja ja Suomen Parkour ry:lle. Lapsenpäivä-palkinto myönnetään lasten taideharrastuksen ja -kasvatuksen eteen tehdystä työstä. Molemmat palkitut saivat 10 000 euroa.– Sagalundin museo ja Suomen Parkour toteuttavat raikasta, lapsen omaa tekemistä ja oivaltamista korostavaa lastenkulttuuria ja harrastamista. Lapsilla on valtava määrä ideoita, luovuutta ja energiaa. Tähän näiden toimijoiden kulttuuriperintö-, kädentaitojen ja parkourin ammattilaiset osaavat loistavasti vastata, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Sagalundin museoSagalundin museo sijaitsee Kemiönsaarella, ja sen toiminta-alueena on Turunmaa ja Salo. Se on ensimmäinen museossa sijaitseva lastenkulttuurikeskus. Toimintaa järjestetään vuosittain 5 000 lapselle. Palkintoa perustellaan seuraavasti: Sagalund edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kulttuuriperintö- ja ympäristökasvatuksellaan. Kulttuuriperintö ja ympäristö yhdistyvät muun muassa koulukasvimaatoiminnassa, jota keskus on vienyt myös Fiskarsin, Paraisten ja Salon kouluihin.Lastenkulttuurikeskus pyrkii luomaan jaettavia ja käyttövalmiita toimintamalleja sekä edistämään oma-aloitteista kiinnostusta tiedonhankintaan. Keskus työllistää perinnetekniikoiden taitajia ja käsityöläisiä, ylläpitää perinteisten käsityötaitojen tuntemusta ja välittää taitoja kiinnostavasti nuorille sukupolville. Keskuksen mukaan ”taitojen oppiminen kasvattaa lapsen luottamusta kykyihinsä ja kannustaa itsensä kehittämiseen”.Sagalundissa järjestetään kerhotoimintaa sekä ohjelmaa koululuokille ja päiväkotiryhmille. Työpajoissa ja kerhossa esimerkiksi leivotaan ruisleipää, taotaan, kehrätään tai puidaan viljaa. Museon ansiona on kulttuuriperinnön, historian, ympäristökasvatuksen ja -vastuullisuuden siirtäminen nuorille sukupolville tekemisen kautta. Työpajoihin luodaan entisajantunnelma teatterin keinoin. Toiminnassa näkyy lapsen arvostus ja ymmärrys siihen, että lapsi haluaa itse kokeilla ja tekemisen kautta oppia uutta.Suomen Parkour rySuomen Parkour ry on vuonna 2003 perustettu parkourin valtakunnallinen toimija, jolla on 24 alueellista jäsenjärjestöä. Yhdistys edistää lasten parkourin harrastamista, järjestää tapahtumia ja kouluttaa ohjaajia. Mukana toiminnassa on 5 000 lasta viikoittain. Palkintoa perustellaan muun muassa seuraavasti: Yhdistys on tehnyt merkittävää työtä vastaamalla lasten suureen parkour-kiinnostukseen ympäri maata. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyissä parkour on ollut vuodesta 2016 lähtien erityisesti ala-asteikäisten poikien toiveharrastus. Lajin kiinnostusta selittää muun muassa sen näkyvyys Youtubessa ja mahdollisuus käyttää omaa mielikuvitusta liikkeiden ja temppujen keksimiseen. Suomen Parkour on kouluttanut ohjaajia sekä järjestänyt kokeilutunteja koulujen pihoilla ja harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen. Vuosina 2016–2020 parkouria on päässyt harrastamaan yhdistyksen toiminnan kautta 13 000 lasta. Yhdistys edistää lasten luovuutta, harrastamista yhdessä ja omatoimisesti sekä arvostaa jokaisen lapsen omaa ilmaisua ja kekseliäisyyttä. Yhdistys on lähtenyt mukaan moniin yhteistyöhankkeisiin esimerkiksi arkkitehtuurin ja sirkuksen alan toimijoiden kanssa.Lapsenpäivä-palkinto on myönnetty vuodesta 1999 lähtien.
NordenBladet —Rahankeräyslaki muuttuu niin, että vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut ovat jatkossa mahdollisia ilman rahankeräyslupaa. Palvelut rajataan rahankeräyslain ulkopuolelle. Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista torstaina 18. marraskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 19.11. Laki tulee voimaan 22.11.2021.Vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi matkustamisesta tai hankittavan tuotteen valmistamisesta aiheutuneiden kasvihuonepäästöjen hyvittäminen maksua vastaan.– Päästökompensointi on olennainen osa ilmastotoimia ja täydentää vaikuttavia päästövähennystoimia. On tärkeää, ettei rahankeräyslaki estä näiden päästöjä kompensoivien palveluiden tarjoamista. Jatkossa tulee keskittyä kompensaatiopalveluiden laadullisten kriteerien kehittämiseen, sisäministeri Maria Ohisalo toteaa.Rahankeräyslain muutos edistää osaltaan hallitusohjelman tavoitetta tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.Lakimuutos mahdollistaa päästökompensaatiomarkkinoiden kehittymisenRahankeräyslain muutos selkeyttää vapaaehtoisten päästökompensaatiopalvelujen suhdetta rahankeräyslakiin. Nykyinen lainsäädäntö on näyttäytynyt epäselvänä päästökompensaatiopalveluja tarjoaville yrityksille ja järjestöille.Lakimuutoksen myötä vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajataan rahankeräyslain ulkopuolelle ja niiden tarjoaminen on jatkossa mahdollista ilman rahankeräyslupaa.Rahankeräyslain ulkopuolelle rajattu toiminta on mahdollista erilaisille toimijoille riippumatta palveluntarjoajan oikeudellisesta muodosta eli siitä, onko kyseessä esimerkiksi yritys, säätiö tai järjestö.Muutoksella mahdollistetaan kansallisten vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden markkinoiden kehittyminen ja tavoitteena on tätä kautta kannustaa yrityksiä ja muita alan toimijoita kehittämään uusia vapaaehtoisia päästökompensaatiopalveluita ja innovaatioita toimialalla.Rahankeräyslaki säätelee pääasiassa yleishyödyllisiä rahankeräyksiäRahankeräyslaissa säädetään rahankeräysten järjestämisestä ja niiden valvonnasta. Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on joko rahankeräysluvan hakeminen Poliisihallitukselta tai ilmoituksen tekeminen poliisilaitokselle pienkeräyksen järjestämisestä. Yritykset eivät voi saada rahankeräyslupaa, eivätkä järjestää pienkeräyksiä.
NordenBladet —Sairausvakuutuslain väliaikaisia muutoksia jatketaan siten, että koronarokote kuuluu sairaanhoitokorvausten piiriin. Rokottamisen korvaustaksa on jatkossakin 10 euroa. Myös rokotuksiin tehtyjen matkojen kustannukset korvataan sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen rokottamisten osalta. Lisäksi valtioneuvoston asetuksenantovaltuutta jatketaan koronavirustestauksen korvaustaksan osalta. Valtuus mahdollistaa korvaustaksan säätämisen asetuksella korkeammaksi kuin mikä Kelan vahvistama korvaustaksa normaalisti on.Lakimuutosten tavoitteena on jatkossakin turvata Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun pääsy koronarokotukseen ja -testaukseen. Muutoksilla helpotetaan myös työnantajien mahdollisuuksia antaa rokottaminen työterveyshuollossa tehtäväksi, jos kunta näin haluaa. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2022, ja ovat voimassa 30.6.2022 asti.
NordenBladet —Lakimuutoksilla ajanmukaistetaan perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2022.Kuolemantapauksen kohdatessa perhettä lesken ja lasten toimeentuloa turvataan perhe-eläkkeellä, joka voi olla leskeneläkettä tai lapseneläkettä. Jatkossa perhe-eläkejärjestelmät turvaavat edunjättäjän kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa. Lakimuutoksilla halutaan myös kohdentaa perhe-eläke-etuuksia lapsille ja lapsiperheille.Lapseneläkkeeseen parannuksiaTyöeläkelakien mukaisen lapseneläkkeen päättymisikää nostetaan kahdella vuodella siihen asti, kunnes lapsi täyttää 20 vuotta. Lesken laskennallinen osuus perhe-eläkkeestä maksetaan lapseneläkkeenä lapselle, jos leskeneläkkeen saajaa ei ole. Leskeneläke määräaikaiseksiLeskeneläke on jatkossa määräaikainen sekä työ- että kansaneläkepuolella. Leskeneläkkeen kesto rajataan molemmissa järjestelmissä kymmenen vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Kansaneläkelain mukaisen leskeneläkkeen maksamisessa on lisäksi edelleen yläikärajana 65 vuotta. Leskeneläkkeen keston rajaamista sovelletaan vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneisiin leskiin, jos edunjättäjä kuolee lakien tultua voimaan. Lakimuutokset eivät siten koske maksussa olevia leskeneläkkeitä eivätkä ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä.Myös avopuolisolle leskeneläkettäLeskeneläkeoikeus tulee jatkossa myös yhteistaloudessa edunjättäjän kanssa asuneelle avopuolisolle, jolla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi. Leskeneläkettä maksetaan kunnes yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Yhteistaloudessa asumiselta edellytetään vakiintuneisuutta, eli yhteistalouden tulee olla jatkunut ennen edunjättäjän kuolemaa vähintään viisi vuotta.
NordenBladet —Valtioneuvosto on vahvistanut sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuodelle 2022.SairaanhoitomaksutVakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,53 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2022. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,50 prosenttia. Työtulovakuutuksen maksutTyöantajan sairausvakuutusmaksu on 1,34 prosenttia. Maksu on 0,19 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2021.Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on 1,18 prosenttia palkka- ja yrittäjätulosta, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 15 128 euroa. Maksu pienenee 0,18 prosenttiyksikköä vuodesta 2021. Jos palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä jää alle 15 128 euron, päivärahamaksua ei peritä.
Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,14 prosenttia vuonna 2022. Tämä on 0,05 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2021. Valtioneuvosto vahvistaa sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuosittain annettavalla asetuksella. Nyt annettu asetus tulee voimaan vuoden 2022 alussa ja on voimassa vuoden 2022 loppuun.
NordenBladet —Joitain marraskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan vuoden 2022 loppuun asti.Lakimuutoksilla halutaan yksinkertaistaa työttömyysturvan toimeenpanoa ja näin keventää etuushakemuksen käsittelyn edellyttämää työmäärää.Erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista tuloa ei sovelleta ennen vuotta 2023. Työttömyysetuutta voidaan väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona enintään kuudelta kuukaudelta.Työttömyysturvan suojaosan korotusta sekä liikkuvuusavusta ja yritystulon sovittelua koskevia poikkeuksia ei jatketa.
NordenBladet —Hallitus esitti eduskunnalle 18.11.2021 muutosta kirjanpitolakiin. Uudistuksen tavoitteena on, että suomalaiset viranomaiset voivat nykyistä helpommin selvittää, onko ulkomaalaisilla yrityksillä liiketoimintaa Suomessa ja tulisiko niiden maksaa Suomeen veroja.Hallituksen esittämän kirjanpitolain muutoksen tarkoituksena on, että Suomen vero- ja tulliviranomaisella olisi tulevaisuudessa oikeus saada käyttöönsä ulkomaisen yrityksen kirjanpitoaineistoa. Hallitusohjelman mukainen lakiesitys on merkittävä väline harmaan talouden torjunnassa ulkomaisten yritysten toiminnan osalta. Käytännössä lakiuudistus asettaa ulkomaalaiset yritykset samaan asemaan viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuden osalta kuin suomalaiset yritykset.”On tärkeää, että suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä kohdellaan tasavertaisesti sekä kirjanpitovelvollisuuden että verotuksen osalta. Uudistus on tärkeä toimenpide harmaan talouden torjunnassa”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Mikäli ulkomaisella yrityksellä on liiketoimintaa Suomessa tai sen ulkomailla harjoittamaa liiketoimintaa johdetaan tosiasiallisesti Suomesta käsin, ulkomainen yritys on esitetyn lainmuutoksen mukaisesti kirjanpitovelvollinen. Kirjanpidosta saatavaa informaatiota voidaan tällaisessa tilanteessa käyttää perustana yrityksen verotukseen Suomessa. Hallituksen esityksen laadinnassa on kuultu eri sidosryhmiä ja asiantuntijoita. Lakimuutosta on pidetty hyvänä ja tarpeellisena. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan mahdollisimman pian.
