NordenBladet —Tutkimus- ja innovaationeuvosto käsitteli kokouksessaan 17. marraskuuta TKI-tiekartan toimenpiteiden päivitystä ja parlamentaarisen TKI-työryhmän työn etenemistä.Hallituskauden alussa laaditun TKI-tiekartan toimenpiteet päivitetään hallituskauden loppua varten. Tiekartan päivityksessä esitetään mm. ulkomaalaisten opiskelijoiden ja henkilöstön rekrytointia laajennettavaksi korkeakouluissa merkittävästi. Kansainvälisten osaajien integrointiin Suomen työmarkkinoille panostetaan. Koulutusvastuujärjestelmää kehitetään, jotta koulutusjärjestelmä voi nopeammin vastata työelämän tarpeisiin. Suomen Akatemian ja Business Finlandin toimeenpanemaa kumppanuusmallia vahvistetaan ja se vakiinnutetaan käyttöön.Tutkimuksen lippulaivoja sekä tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuurien pitkäjänteistä kehittämistä vahvistetaan. Julkisen sektorin innovatiivisuutta parannetaan lisäämällä TKI-toimijoiden vuoropuhelua sekä hyödyntämällä ennakointi- ja tutkimustietoa entistä systemaattisemmin TKI-politiikan valmistelussa.Neuvoston keskustelussa todettiin tiekartan edenneen hyvään suuntaan. Puheenvuoroissa painotettiin TKI-järjestelmän kokonaisvaltaista luonnetta sekä järjestelmän osien moninaista ja laaja-alaista vaikuttavuutta. Keskustelussa korostettiin myös sitä, että kansainvälinen kilpailu tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa on kiristynyt, mikä entisestään korostaa laadun merkitystä sekä TKI-toimintaympäristön kehittämistä.TKI-tiekartan päivityksestä päättää Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä. Tutkimus- ja innovaationeuvostossa käytiin linjauskeskustelua, jonka pohjalta ministeriöt viimeistelevät tiekartan päivityksen ministerityöryhmän päätettäväksi. Tutkimus- ja innovaationeuvosto tuki päivityksen viemistä eteenpäin. Parlamentaarisen TKI-työryhmän työn etenemisestä alusti työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen. Työryhmä on tarkastellut kuutta eri vaihtoehtoa, joilla T&K-rahoituksen pitkäjänteinen kasvattaminen voidaan toteuttaa, laatinut TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteet, kuullut laajasti sidosryhmiä ja arvioinut eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksia. Työryhmän tähänastista työtä ja sen laatimaa periaateluonnosta pidettiin hyvänä. Keskustelussa korostettiin osaamisen kehittämisen ratkaisevan tärkeää merkitystä Suomelle Lisäksi keskustelussa painotettiin julkisten TKI-panosten vipuvaikutusta yksityiselle sektorille sekä olemassa olevaa, laajaa ja monipuolista näyttöä TKI-panosten ja TKI-toiminnan vaikuttavuudesta.
NordenBladet —Vuoden 2021 sisäisen turvallisuuden webinaarien sarja tulee päätökseen 2.12. kun vuorossa on Vakavat ja laajat häiriöt – askeleen edellä.Webinaarissa pohditaan muun muassa, millaisia turvallisuusriskejä ilmastonmuutos aiheuttaa, miten koronapandemia on vaikuttanut kuntien turvallisuustilanteeseen ja yleisemmin, miten turvaamme toimivan arjen yhä monimutkaistuvassa maailmassa, jossa aiempaa pienemmillä häiriöillä on yhä suuremmat vaikutukset.Webinaarisarjan aiemmissa tapahtumissa on käsitelty muun muassa arjen turvallisuutta ja turvallisuuden yhdenvertaisuuden edistämistä sekä toisaalta uusia mahdollisuuksia kehittää ja innovoida turvallisuuden liittyviä palveluja. Webinaarit perustuvat hallituksen toukokuussa antamaan sisäisen turvallisuuden selontekoon, jota parhaillaan käsitellään eduskunnassa. Huomaattehan, että osallistuminen on kaikille avointa ja maksutonta, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista, koska osallistujat saavat henkilökohtaisen linkin. Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 29.11.2021.Tervetuloa vuoden viimeiseen turvallisuuswebinaariin! Vakavat ja laajat häiriöt – askeleen edellä 2.12.2021 klo 13 – 16.30Ohjelma13.00 Puheenjohtajan avaus, varautumisen ja turvallisuuden asiantuntija Ari Korhonen, Suomen Kuntaliitto 13.05 Tekoäly ja turvallisuus – mitä meidän täytyy ymmärtää? tietokirjailija Antti Merilehto 13.50 Ohjelmakaistat: 1. Koronapandemian vaikutus kunnan turvallisuustilanteeseen, kunnanjohtaja Sam Vuorinen, Myrskylän kunta 2. Ilmastonmuutoksen turvallisuusriskit, tutkija Ilona Láng, Ilmatieteenlaitos 14.35 Tauko 14.45 Ohjelmakaistat: 1. AVAK -toimintamalli – mitä tekee kunnan alueellinen valmiuskeskus? palvelupäällikkö Kati Aaltio, Nurmijärven kunta 2. Tavara- ja logistiikkaturvallisuus 2020-luvulla, valvontajohtaja Petri Lounatmaa, Tulli 15.35 Alue 2030 -ohjelma – miten turvaamme häiriöttömän arjen? valmiusasiamies Ville Anttila, Huoltovarmuuskeskus – kommenttipuheenvuoro erikoistutkija Jouni Pousi, Turvallisuuskomitean sihteeristö 16.15 Yhteenveto ja päätössanat, puheenjohtaja
NordenBladet —17.11. mennessä Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 86,2 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen ja 80,6 prosenttia vähintään kaksi rokoteannosta.Viikon aikana (11.–17.11.) ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut 0,2 prosenttiyksiköllä ja toisen annoksen kattavuus 0,6 prosenttiyksiköllä. Yhteensä 154 629 henkilöä on saanut kolme rokoteannosta.Viikolla 45 (8.–14.11.) erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 137 uutta koronaviruspotilasta, kun edellisten viiden viikon aikana määrä on vaihdellut välillä 110-135. Tehohoitoon tuli viime viikolla 31 uutta koronaviruspotilasta, kun edellisellä viikolla heitä oli 20. Viikon 45 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 147 potilasta, joista 110 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 37 teho-osastoilla. Rokottamattomat ovat päätyneet erikoissairaanhoitoon elo-lokakuun aikana 19 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 33 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut. Tautiin liittyviä kuolemia oli 17.11. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 236.Viikkojen 44–45 aikana uusia koronatartuntoja ilmaantui 199 sataatuhatta asukasta kohden kun viikkojen 42–43 aikana uusia tartuntoja ilmaantui 142 sataatuhatta asukasta kohden. Viime viikolla todettiin noin 5 900 uutta koronatapausta kun viikolla 44 koronatapauksia todettiin noin 5200.Viime viikolla testejä tehtiin noin 95 200 ja näytteistä oli positiivisia 6,2 prosenttia. Lokakuun puolivälissä testejä tehtiin viikossa noin 77 600, jonka jälkeen testimäärät ovat tasaisesti nousseet. Lokakuun puolivälissä testatuista näytteistä positiivisia oli 4,8 prosenttia, ja näidenkin osuus on tasaisesti noussut sen jälkeen. Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät 12 alueella: Etelä-Pohjanmaan, Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekuva päivitetään viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tilannekatsaus koronaviruksesta -verkkosivuille. Laaja seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit -verkkosivuilla joka toinen viikko torstai-iltapäivisin.
NordenBladet —Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist puhuu rajat ylittävän alueellisen yhteistyön tilaa ja tulevaisuutta pohtivassa foorumissa Oulussa 18. marraskuuta. Hän tapaa myös paikallisia toimijoita, kuten Perämerenkaari –yhteistyön ja Oulun kaupungin, BusinessOulun sekä yliopiston edustajia.Ministeri Blomqvist puhuu rajayhteistyön tilaa ja tulevaisuutta pohtivassa foorumissa (Gränsregionalt forum) 18. marraskuuta. Koronan tuomat rajoitteet rajaliikenteessä ovat luoneet erityisen haasteen rajaseutujen yhteistyöhön.Ministeri Blomqvistin mukaan rajat ylittävä alueellinen yhteistyö on tärkeä osa pohjoismaista yhteistyötä: ”Työ tukee konkreettisella tavalla yhteistä tavoitetta tulla maailman kestävämmäksi ja integroituneimmaksi alueeksi. Historiallisesti pohjoismainen yhteistyö on aina pyrkinyt helpottamaan rajaa ylittävää arkea. Tässä alueellista yhteistyötä ja rajaseutujen työtä voidaan pitää uraauurtavana. Ne edistävät syvempää pohjoismaista integraatiota, joka on kulmakivi pohjoismaiden pääministereiden visiossa.”
NordenBladet —Euroopan komissio julkaisi 17.11.2021 lakialoitteen, jolla pyritään ehkäisemään tiettyjen metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille sekä kehittämään niiden tuotantoketjuja. Uudet velvoitteet kohdistuisivat pääasiassa kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin, mutta säännökset koskisivat myös EU:n sisämarkkinoita.Uusi sääntely koskisi kuutta tuoteryhmää: soijaa, palmuöljyä, kahvia, kaakaota, nautakarjaa ja puuta sekä niitä sisältäviä tai niistä valmistettuja tuotteita. Listalle voitaisiin kuitenkin komission mukaan lisätä tulevaisuudessa maailman metsien suojelemiseksi myös muita tuotteita.Tuotteiden maahantuojien tulisi esityksen mukaan allekirjoittaa maahantuonnin yhteydessä ns. asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) -lausunto, jossa maahantuoja vakuuttaa selvittäneensä tuotteiden tuotantoketjujen mahdolliset metsäkatovaikutukset sekä vaikutukset metsien tilan heikkenemiseen. Esityksessä ehdotetaan myös tuottajamaiden jakamista korkean ja matalan metsäkatoriskin maihin sekä ao. tuotteiden maahantuojia koskevan rekisterin perustamista. Maailman metsäpinta-ala on vähentynyt erityisesti trooppisissa maissa huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Keskeinen syy metsäkatoon on ollut väestönkasvusta johtuva maataloustuotteiden tuotannon laajentuminen. EU-maihin tuotu osuus metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden maailmanlaajuisista markkinoista on noin kymmenen prosenttia.Sääntely koskisi myös Suomessa tuotettuja tuotteitaMyös Suomessa on viime vuosina syntynyt pellonraivauksen vuoksi metsäkatoa keskimäärin noin 4 000 hehtaaria vuodessa, mutta raivauksen arvioidaan tulevaisuudessa vähenevän. Uusi sääntely koskisi myös meillä tuotettuja nauta- ja puutuotteiden tuotantoketjuja, ja esityksen vaikutukset ulottuisivat näin maahantuonnin lisäksi myös kotimaisten tuotteiden tuotantoon ja kauppaan. Vaikutukset Suomeen ja suomalaisiin toimijoihin arvioidaan tarkemmin aloitteen kotimaisen käsittelyn yhteydessä.Lakiesityksen käsittelystä vastaa Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä muiden keskeisten ministeriöiden kanssa. Aiheesta järjestetään myös sidosryhmäkuuleminen ennen kuin valtioneuvosto saattaa asian eduskunnan käsiteltäväksi. Suomen kannan aloitteeseen määrittää eduskunnan suuri valiokunta erikoisvaliokuntien lausuntojen pohjalta.Suomi on sitoutunut YK:n strategiseen metsäsuunnitelmaan, jonka yksi tavoite on pysäyttää globaalin väestönkasvun seurauksena tapahtuva metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Marraskuun alussa Suomi oli lisäksi mukana Glasgow’n ilmastokokouksen metsäjulistuksessa, jossa yli sata maata sitoutui lopettamaan metsien hävittämisen vuoteen 2030 mennessä. Julistuksen allekirjoittavat myös esimerkiksi Brasilia, Venäjä, Kiina ja USA.EU:ssa lakialoitteen käsittelyyn osallistuvat jatkossa sekä jäsenmaiden neuvosto että EU:n parlamentti. On vielä epäselvää, missä neuvostossa ehdotusta käsitellään. Käsittelyn arvioidaan kestävän EU:n eri toimielimissä noin puolentoista vuoden ajan. Uudet säännökset korvaisivat voimaan tullessaan EU:n laittomien hakkuiden vastaisen ohjelman (Action Plan on Forest Law Enforcement, Governance and Trade, FLEGT 2003), jonka ensisijaisena tavoitteena on estää laittoman puun päätyminen EU:n markkinoille. Ohjelman keskeiset työkalut ovat EU:n puutavara-asetus (EUTR) ja FLEGT-lupajärjestelmä.Proposal for a regulation on deforestation-free products (ec.europa.eu)Question and Answers on New rules for deforestation-free productsFactsheet on New rules for deforestation-free productsPress release 17 November 2021: European Green Deal: Commission adopts new proposals to stop deforestation, innovate sustainable waste management and make soils healthy for people, nature and climate
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300 – Valtioneuvoston kanslian lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenKari Peltonen, hallitusneuvos p. 0295 160 288 – Virkavapauden myöntäminen valtioneuvoston kanslian arviointineuvokselleUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön tehtävän päättyminenSoili Kangaskorpi, ulkoasiainneuvos p. 0295 350 008 – Kuuban tasavallan velan uudelleenjärjestämisestä Suomen tasavallan hallituksen ja Kuuban tasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta toisen kerran tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen.Pasi-Heikki Vaaranmaa, lähetystöneuvos p. 0295 351 700 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Maailman kauppajärjestön useanvälisistä neuvotteluista palveluiden kotimaisen sääntelyn sääntöjä koskeviksi määräyksiksiOuti Hyvärinen, lähetystöneuvos p. 0295 350 035 – Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR).Tarja Kangaskorte, lähetystöneuvos p. 0295 350 292 – Eduskunnan kirjelmä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2020 antaman kertomuksen johdosta EK 32/2021 vp – K 4/2021 vpKent Wilska, kaupallinen neuvos p. 0295 351 522 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EU) yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 kumoamisesta (GSP-järjestelmän uudistaminen) (COM(2021) 579 final)Mikael Raivio, lakimies, esittelijä p. 0295 351 392 – Turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenOikeusministeriöPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – 1) Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen – 1) Kymenlaakson käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 3) Etelä-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 4) Helsingin käräjäoikeuden kolmen käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen – Helsingin hallinto-oikeuden kahdeksan hallinto-oikeustuomarin viran (T13) täyttäminen – Asiantuntijajäsenten määrääminen työtuomioistuimeen – Asiantuntijajäsenen määrääminen Turun hallinto-oikeuteenJasmiina Jokinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 078 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain muuttamisesta (HE 123/2021 vp; EV 146/2021 vp)SisäministeriöSanna Leinonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 458 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi rahankeräyslain 1 §:n muuttamisesta (HE 124/2021 vp; EV 149/2021)PuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442 – Vaihdos ja tehtävään määrääminen apulaispuolustusasiamieskunnassaValtiovarainministeriöJuha Majanen, valtiosihteeri kansliapäällikkönä p. 0295 530 247 – Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2020 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminenJanne Öberg, hallitusneuvos p. 0295 530 473 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain kumoamisesta ja poliisin hallinnosta annetun lain 6 §:n muuttamisestaJouni Sinivuori, finanssineuvos p. 0295 530 463 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle Euroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 99/2021 vp; EV 155/2021 vp)Jukka Vanhanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 239 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 145/2021 vp) täydentämisestäTiina Heinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 512 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sijoitusrahastolain, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 110/2021 vp; EV 128/2021 vp)Jarmo Huotari, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 418 – Ehdokkaiden nimeäminen Suomen itsenäisyyden juhlarahaston hallituksen jäseniksiTuukka Taipale, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 523 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 100/2021 vp; EV 156/2021 vp)Jonna Kuparinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 182 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rahoitusmarkkinalainsäädännön muuttamiseksi covid-19-pandemiasta toipumiseksi (HE 126/2021 vp; EV 153/2021 vp)Upi Talsi, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 868 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tiettyihin maatalous- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta ja asetuksen (EU) N:o 1387/2013 kumoamisesta (unionin autonomiset tullien suspendoinnit; maatalous- ja teollisuustuotteet) – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista ja asetuksen (EU) N:o 1388/2013 kumoamisesta (unionin autonomiset tariffikiintiöt; maatalous- ja teollisuustuotteet)Opetus- ja kulttuuriministeriöRiina Vuorento, opetusneuvos p. 0295 330 363 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Suomen liittymisestä eurooppalaiseen geenimuunneltujen hiirimallien tuottamisen, analysoinnin, säilyttämisen ja jakelun tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (INFRAFRONTIER ERIC -konsortioon liittyminen)Maa- ja metsätalousministeriöTuula Packalen, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 029 162 131 – Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvoksen viran täyttäminenLeo Olkkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 300 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 26/2021 vp; EV 121/2021 vp)Tapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kalastussäännön voimassaoloajan pidentämisestä noottienvaihdolla Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiTimo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411 – Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EV 142/2021 vp — HE 114/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471 – Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön alaisuuteen sijoitetun kyberturvallisuusjohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenTaina Pieski, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 122 – Valtuuskunnan asettaminen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) 32. yleiskokoukseenKimmo Kiiski, liikenneneuvos p. 0295 342 304 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksiMervi Karhula, liikenneneuvos p. 0295 342 976 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain sekä ratalain 24 §:n muuttamisesta (HE 138/2021 vp; EV 141/2021 vp)Marcus Merin, yli-insinööri p. 0295 342 374 – Liikenneturvan hallituksen vuoden 2021 lopussa erovuorossa olevien jäsenten asettaminen vuosiksi 2022 ja 2023Juha Tervonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 070 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 149/2021 vp; EV 145/2021 vp)Erica Karppinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 107 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 3 §:n ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 304 §:n muuttamisesta (HE 157/2021 vp; EV 147/2021 vp)Pinja Oksanen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 182 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta ja kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta (HE 166/2021 vp; EV 150/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 207/2021 vp) täydentämisestäMika Björklund, neuvotteleva virkamies p. 0295 063 586 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain 1 luvun muuttamisestaSeija Jalkanen, johtava asiantuntija p. 0295 048 952 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työsopimuslain 3 luvun 5 §:n ja merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisesta (HE 222/2020 vp; EV 157/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaAnna-Maija Sinnemaa, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 303 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi päästökauppalain muuttamisesta (HE 128/2021 vp; EV 143/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöRiitta Kokko-Herrala, hallitusneuvos p. 0295 163 345 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eläkesäätiöitä, eläkekassoja ja vakuutuskassoja koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 28/2021; EV 123/2021 vp)Merituuli Mähkä, hallitusneuvos p. 0295 163 575 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kliinisestä lääketutkimuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 18/2020 vp; EV 127/2021 vp)Eva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201 – Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2022 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta (HE 171/2021 vp; EV 151/2021 vp)Arita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522 – Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen viran täyttäminenEva Aalto, hallitussihteeri p. 0295 163 125 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työeläkelakien ja kansaneläkelain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 66/2021 vp; EV 133/2021 vp)Joni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain 4 ja 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta (HE 202/2021 vp; EV 159/2021 vp)YmpäristöministeriöRiitta Levinen, ympäristöneuvos p. 0295 250 162 – 1) Valtioneuvoston asetus jätteistä 2) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 3) Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 7 §:n muuttamisesta 4) Valtioneuvoston asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisestaPiia Kähkölä, hallitussihteeri p. 0295 250 254 – Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittaman valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevan inventoinnin korvaamisesta uudella inventoinnillaAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206 – Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen määräaikaisen virkasuhteen täyttäminen
NordenBladet —Luonnos uuden ilmastolain hallituksen esitykseksi oli laajalla lausuntokierroksella 2.7.–6.9.2021. Esityksestä annettiin yhteensä 448 lausuntoa, joista 282 tuli kansalaisilta. Lausuntoyhteenveto on nyt julkaistu, ja lakiehdotusta on muokattu lausuntopalautteen perusteella.Valtaosa lausunnonantajista näki ilmastolain uudistuksen tarpeellisena ja suhtautui myönteisesti uudistukseen. Erityisesti tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta kannatettiin laajasti. Saamelaisten oikeuksien turvaamiseen ilmastolaissa suhtauduttiin myös pitkälti myönteisesti.Lausuntokierroksella haluttiin saada kuuluviin myös nuorten ääni. Lausuntokierroksella hallituksen esityksen kommentointiin osallistettiin yli sata 14–17-vuotiasta nuorta yhteistyössä Nuorten Akatemian kanssa.Hallituksen esitystä uudeksi ilmastolaiksi on muokattu lausuntopalautteen perusteella. Esimerkiksi tiedottamista koskevia vastuita ja velvoitteita on täsmennetty, jotta eri tahoilla olisi entistä parempi mahdollisuus seurata ilmastopolitiikkaa ja vaikuttaa sen valmisteluun.Päivitettyä esitystä käsiteltiin 17.11. ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, joka ohjaa valmistelua ja tekee ilmastolakia koskevat keskeiset linjaukset. Seuraavaksi esitys lähetetään lainsäädännön arviointineuvostoon, joka arvioi erityisesti esityksen vaikutusten arviointia. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuonna 2022.Kuntien velvoitteita ja muutoksenhakua valmistellaan erillisessä ehdotuksessaAlkuvuonna annettavaan hallituksen esitykseen ei sisällytetä lausunnoilla olleen esityksen sisältämää edistämisvelvoitetta kunnille.Syyskuun 2021 budjettiriihessä tehtiin päätös uudesta velvoitteesta, jonka mukaan kuntien, seutujen tai maakuntien on laadittava ilmastosuunnitelmia. Velvoite on tarkoitus sisällyttää ilmastolakiin. Koska kunnille asetettava velvoite vaatii perusteellista valmistelutyötä, se valmistellaan kokonaisuudessaan toisessa esityksessä, joka täydentää alkuvuonna tehtävää ilmastolain uudistusta.Lausunnoilla ollut ehdotus, jonka perusteella kunnalliset viranomaiset tietyin edellytyksin olisi velvoitettu edistämään ilmastolain tavoitteita, herätti myös kritiikkiä monessa lausunnonantajassa. Ehdotettu velvoite nähtiin epätäsmällisenä ja merkitykseltään epäselvänä.Lausunnoilla olleessa luonnoksessa ehdotettiin, että ilmastolakiin lisätään muutoksenhakua koskeva säännös. Luonnoksessa esitettiin, että ilmastolain mukaisista valtioneuvoston päätöksistä voisi valittaa tietyissä tilanteissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ehdotettu muutoksenhakusäännös nähtiin tärkeänä avauksena, mutta useassa lausunnossa todettiin, että ehdotus edellyttää jatkovalmistelua. Muutoksenhakuun liittyvä sääntely yhdistetään myöhemmin annettavaan esitykseen.Myöhemmin annettavan esityksen valmistelun tukemiseksi ympäristöministeriö tilaa kaksi selvitystä. Suomen ympäristökeskus selvittää loppuvuoden 2021 aikana vaihtoehtoja kuntien tai alueiden ilmastosuunnitelmien toteuttamiseksi. Kunnille järjestetään tähän liittyviä kuulemisia alkuvuonna 2022. Muutoksenhausta tilataan erillinen selvitys, jonka laatii oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuori.Kuntien velvoitteisiin ja muutoksenhakuun liittyvä esitys on määrä antaa eduskunnalle syksyllä 2022.Ilmastolain lausuntojen yhteenvetoIlmastolain uudistusValtioneuvosto.fi: ilmastolain uudistus
NordenBladet —Avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta on valmistunut oikeusministeriössä selvitys, jossa arvioidaan mahdollisuuksia täsmentää rikoslain säännöksiä.Oikeusministeriössä virkatyönä tehdyssä selvityksessä kuvataan pakkoavioliittoja ilmiönä, tarkastellaan avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta koskevaa nykyistä oikeustilaa, käydään läpi kansainväliset velvoitteet ja tehdään kansainvälistä vertailua. Avioliittoon pakottaminen on Suomen rikoslain mukaan nykyisellään rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Rikoslain täsmentämisen vaihtoehtoina selvityksessä arvioidaan erillissäännöksen säätämistä sekä ihmiskauppaa tai pakottamista koskevan säännöksen täydentämistä. Pakkoavioliiton rangaistavuuden selvittäminen on kirjattu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan.Oikeusministeriön selvitys avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta on lausunnolla 14.1.2022 saakka, jonka jälkeen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson linjaa jatkotoimista.
NordenBladet —Lukuisat sidosryhmien ja etujärjestöjen edustajat sekä virkamiehet kokoontuvat maanantaina 22. marraskuuta Säätytalolle keskustelemaan EU:n tulevaisuuden kannalta keskeisistä teemoista. Tavoitteena on antaa kansalaisyhteiskunnan ja etujärjestöjen edustajille mahdollisuus tuoda ääntään vahvemmin esiin. Samalla valtioneuvoston EU-jaostojen työtä suunnataan ennakkovaikuttamiseen sekä laajempiin, ilmiöpohjaisiin keskusteluihin.Suomessa EU-asioiden valmisteluun osallistuu 35 sektorikohtaista valmistelujaostoa. Jaoston suppeaan kokoonpanoon kuuluu toimivaltaisten ministeriöiden virkamiesten lisäksi muiden ministeriöiden ja virastojen edustajia. Laajaan kokoonpanoon kuuluu myös etujärjestöjen ja sidosryhmien edustajia. Kussakin jaostossa on myös edustaja valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osastolta ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksesta. Valtioneuvoston EU-jaostojen tilaisuus on osa valtioneuvoston Eurooppa olemme me – tapahtumasarjaa ja Euroopan tulevaisuuskonferenssia. EU-jaostojen tulevaisuuspäivän jokaisesta teemakeskusteluista kirjataan konferenssin hengen mukaisesti yhteenveto tulevaisuuskonferenssin verkkofoorumille. Päivän pienryhmäkeskustelut on jaettu kymmeneen teemaan: Demokratia, oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet ja tasa-arvo –resilienssin perustaEU:n resilienssin ja kriisivarautumisen vahvistaminen Ilmastonmuutos, ympäristö, biodiversiteetti ja ruoka Millaista terveyspolitiikkaa Euroopassa tarvitaan? EU ja muuttuvat turvallisuusuhat Muuttoliike: tulevaisuuden tarpeet ja mahdollisuudet EU:lle Kestävän kasvun edellytyksetIhmiskeskeinen digitalisaatioEU:n talous murroksessaVahva ja vastuullinen EU maailmassa – miten kohti tätä tavoitetta?Tilaisuuden päätösosiossa kuullaan eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen tervehdys sekä kunkin teemaryhmän puheenjohtajan ensireaktiot käytyyn keskusteluun EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halosen puheenjohtamana. Päätöstilaisuutta on mahdollista seurata suorana sekä myöhemmin tallenteena klo 14.45 – 15.30.Syyskuussa käynnistynyt Eurooppa olemme me –tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia, jonka tavoitteena on kerätä laajasti EU-maiden kansalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Suomalaisministerit kiertävät ympäri maata, ja kansalaisten kanssa käydyissä keskusteluissa esiin nousseet asiat kirjataan tulevaisuusfoorumin verkkofoorumiin, ja suomalaisministerit vievät näitä viestejä tulevaisuuskonferenssin EU-tason täysituntoihin.Jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimessa verkkofoorumissa. Verkkofoorumin kautta haetaan kansalaisten näkemyksiä esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Sosiaalisessa mediassa käytetään EU-tason yhteistä tunnistetta #SinunTulevaisuutesi.
NordenBladet —Hallitus on saanut valmiiksi hoitotakuuta koskevan esityksen. Tavoitteena on tiukentaa terveydenhuoltolain mukaista perusterveydenhuollon hoitotakuuta. Hoitotakuu koskisi sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn määräaika laskettuna hoidon tarpeen arviosta lyhenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.Hoitotakuu avosairaanhoidossa koskisi hoitoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta. Hoidon tarpeen arviointi olisi tehtävä aiemman kolmen vuorokauden sijaan nopeammin, eli saman yhteydenoton tai päivän aikana. Arvion hoidontarpeesta tekisi laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Suun terveydenhuollossa arvion voisi tehdä myös nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Jos hyvinvointialue ei pysty antamaan palveluja itse, on sen hankittava palvelut muilta palveluntuottajilta. Osana hoidontarpeen arviota on arvioitava sitä, pystyykö hyvinvointialue tuottamaan palvelut itse määräajassa. Laissa olisi säännökset myös niihin tilanteisiin, joissa potilas on arvion perusteella ohjattu ensin muun terveydenhuollon ammattilaisen kuin lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle. Jos ensimmäisellä hoitokäynnillä todetaan, että potilas tarvitsisi lääkäriä tai hammaslääkäriä, tämä lääkäriin pääsy on järjestettävä seuraavan seitsemän vuorokauden sisällä ja hammaslääkäriin pääsy seuraavan neljän viikon sisällä.Ne palvelut, joita ei koske seitsemän vuorokauden määräaika, tulee järjestää potilaan palveluiden tarve huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, korkeintaan kolmessa kuukaudessa taikka hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoitotakuun tiukennus tulisi voimaan 1.4.2023. Lisäksi tarkennettaisiin säännöksiä hoitotakuun kuulumisesta opiskeluterveydenhuollon ja vankiterveydenhuollon sairaanhoitopalveluihin. Erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräaikaan ei ehdoteta muutoksia.Hallituksen esitys on lausunnolla 17.11.2021-4.1.2022. Tavoitteena on saada lausuntokierroksen avulla myös ajantasaista tietoa hoitoon pääsyn tilanteesta ja hoitotakuun toimeenpanon vaatimista resursseista alueilla.
