NordenBladet —Kansainvälinen valuuttarahasto julkisti lausuntonsa Suomen taloudesta perjantaina 19. marraskuuta.Lausunto käsittelee muun muassatalousnäkymiäkoronatoimia ja julkista talouttailmastotoimiafinanssipolitiikkaarahoitusmarkkinoita.Ministeri Saarikko korostaa velkasuhteen vakauttamistaValtiovarainministeri Annika Saarikko sanoo, että tapaaminen IMF:n asiantuntijoiden kanssa oli hyödyllinen ja vahvisti valtiovarainministeriön arvioita kansantalouden ja julkisen talouden haasteista. Hänen mielestään on tärkeätä, että järjestö tutkii ja kantaa syystä huoltakin Suomen kehityksestä. ”Hallitus on tunnistanut hyvin sen, että vahva kasvu uhkaa jäädä pyrähdykseksi. Suomen tulee päästä kestävään, pitkäjänteiseen, vahvaan kasvuun sekä samalla priorisoida menoja ja noudattaa kehyksiä. Tässä suhteessa IMF:n kannat ovat hyvin ymmärrettäviä ja tarpeellisia, jotta velkasuhde saadaan vakautettua tavoitteiden mukaisesti”, ministeri Saarikko sanoo.IMF antaa vastaavan lausunnon kaikista jäsenmaistaan osana maaseurantaansa. IMF:n vierailuja jäsenmaissa kutsutaan artikla IV -konsultaatioiksi, sillä ne perustuvat IMF:n sopimusartiklaan IV. Lausunto perustuu IMF:n asiantuntijoiden omiin arvioihin sekä keskusteluihin, joita he ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen, rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa.IMF:n johtokunta käsittelee Suomen maaraportin sekä erillisselvitykset Suomen työmarkkinoista ja rahoitusmarkkinoista ensi vuoden alkupuolella.
NordenBladet —Valtiotieteen kandidaatti Anni Valajärven laatima selvitys taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämisestä on valmistunut. Selvityksestä ilmenee taiteen perusopetuskentän myönteinen suhtautuminen ja hyvät valmiudet taiteen perusopetuksen opintosuoritusten viemiseen Koski-tietovarantoon. Selvitys luovutettiin ylijohtaja Riitta Kaivosojalle 18. marraskuuta.Selvityksessä jatkotoimenpiteiksi esitetään muun muassa, että taiteen perusopetuksen opintosuoritustietojen vieminen Koski-tietovarantoon tehdään mahdolliseksi. Selvitystyön tueksi toteutettuun kyselyyn vastasi 70 prosenttia taiteen perusopetusoppilaitoksista, joista 75 prosenttia suhtautui myönteisesti Koski-tietovarantoon tehtäviin tiedonsiirtoihin.Selvityksen tuloksista ilmenevän toimialan myönteisen tahtotilan ja hyvien valmiuksien johdosta opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyy välittömästi valmistelemaan mahdollisuuksia taiteen perusopetuksen opintosuoritustietojen liitämiseksi Koski-tietovarantoon – Olen iloinen siitä, että selvitys antaa meille kirkkaan suunnan asioiden edistämiseksi. On tärkeää tehdä näkyväksi taiteen perusopetuksessa saavutettua osaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä työ, jossa valmistellaan uuteen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukseen kytkeytyvien, muun kuin säännellyn koulutuksen tietojen, tallentamista valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain mukaisiin tietovarantoihin. Olemme päättäneet kytkeä taiteen perusopetuksen mukaan tähän käynnissä olevaan lainvalmistelutyöhön, toteaa ylijohtaja Riitta Kaivosoja.Selvityksessä ehdotetaan, että Koski-tietovarantoon vietävien opintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Opintopiste on käytössä lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa. Myös vapaan sivistystyön Koski-tietovarantoon vietävät opinnot on määritelty opintopisteinä. Opintojen laajuuden ilmoittaminen opintopisteinä helpottaisi osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä parantaisi taiteen perusopetuksen vertailtavuutta muilla koulutusasteilla tehtyihin opintoihin. Opintopiste ei korvaisi opetustuntia esimerkiksi taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden perusteena käytettynä laajuutena, vaan toimisi sen rinnalla.Taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen tunnustamista muilla koulutussektoreilla tulee edistää ja lukiodiplomien järjestämiseen liittyvää yhteistyötä tulee kehittää. Saavutettavuus ja yhdenvertaisuuden toteutuminen tulisi ottaa entistä laajemmin huomioon taiteen perusopetusoppilaitosten ja taiteen perusopetuskentän toiminnassa yleisesti. Lisäksi esitetään, että taiteen perusopetuksen tietopohjaa tulee edelleen vahvistaa. Olisi ensisijaisen tärkeää perustaa kaikki taiteen perusopetusta tarjoavat oppilaitokset kattava, ajantasainen rekisteri tai muu tietokanta. Ylläpidettävä rekisteri yksinkertais-taisi ja selkeyttäisi taiteen perusopetukseen liittyvää selvitys- ja kehittämistyötä.Esiselvitys taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämisestä
NordenBladet —Euroopan komissio päätti 18.11.2021 jatkaa koronakriisin takia joustavoitettuja valtiontukisääntöjä 30.6.2022 asti. Suomessa voimassaolon pidennys helpottaa yritysten kustannustuen viidennen hakukierroksen täytäntöönpanoa. Lisäksi komissio linjasi, että sääntöjä laajennetaan investointeja ja vakavaraisuutta edistäviin tukiin. Uudet tukimuodot ovat voimassa 31.12.2022 ja 31.12.2023 asti.Komissio on joustavoittanut vuosien 2020–2021 aikana useaan otteeseen valtiontukisääntöjä. Tavoitteena on ollut antaa jäsenvaltioille monipuoliset mahdollisuudet tukea yrityksiä ja lieventää koronapandemian haitallisia talousvaikutuksia. Joustojen jatkamisen taustalla on komission mukaan halu varmistaa EU:n elpymisen jatkuminen saumattomasti tilanteessa, jossa osa EU-maista on ottanut uusia rajoitustoimia käyttöön. Erityisesti tietyt toimialat kärsivät edelleen koronakriisin haitallisista talousvaikutuksista.Suomi kannattaa, että koronakriisin aikana käyttöönotetuista väliaikaisista valtiontukisäännöistä luovutaan heti, kun talous- ja pandemiatilanne sen sallivat.Sääntöihin jatkoa ja lisäjoustoja Nykyisin voimassa oleva, joustavampi sääntely koskee muun muassa avustuksia, lainoja ja takauksia, joilla turvataan yritysten rahoituksensaanti. Lisäksi säännöt sallivat yritysten pääomittamisen sekä tuet koronan torjuntaan liittyvien tuotteiden valmistukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio toimintaan. Komissio jatkaa näiden sääntöjen voimassaoloaikaa 30.6.2022 asti ja joustavoittaa niitä eräiltä osin.Keskeiset joustot koskevat tuen enimmäismäärien nostoa. Komissio nostaa esimerkiksi niin sanotun 1 800 000 euron tuen enimmäismäärää 2,3 miljoonaan euroon. Tuki voidaan kohdentaa mihin tahansa yrityksen kustannuksiin eri muodoissa.niin sanottujen kattamattomien kiinteiden kustannusten tuen yrityskohtaista enimmäismäärää 10 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki kohdennetaan yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut 30 prosenttia vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tukea voidaan myöntää tiettyyn osaan yrityksen kiinteistä kustannuksista.Komission linjaukset sääntöjen voimassaolon jatkosta ja lisäjoustoista vaikuttavat Suomessa esimerkiksi niin sanottuun 1 800 000 euron puitetukiohjelmaan. Ohjelma on ollut laajalti eri tukiviranomaisten käytössä koronan aiheuttamien haitallisten talousvaikutusten lieventämisessä. Voimassaolon pidennys ja enimmäismäärän nosto helpottavat kansallisesti erityisesti kustannustuen viidennen hakukierroksen täytäntöönpanoa. Joustojen hyödyntäminen edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission hyväksyntää.Sääntöihin myös lisää laajennuksiaNykyisten sääntöjen joustavoittamisen lisäksi komissio laajentaa sääntöjä kahdelle osa-alueelle. Sääntöjen laajennusten tavoitteena on edistää EU:n elpymistä sallimallapienimuotoiset investointituet, joiden avulla voidaan tukea muun muassa vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyviä yritysten hankkeita. Investointituen saa yhdistää normaaliajan valtiontukisäännöissä myönnetyn investointituen kanssa.toimenpiteet yritysten vakavaraisuuden tukemiseksi. Säännöissä sallittaisiin valtiontakaukset rahoituksen välittäjille (esimerkiksi pääomasijoitusrahastoille), joita rohkaistaisiin näin tekemään esimerkiksi oman pääomanehtoisia sijoituksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja pieniin midcap-yrityksiin, jotka ovat velkaantuneet koronapandemian seurauksena.Säännöissä on määritelty tarkempia suojatoimenpiteitä, jotka rajaavat kilpailun vääristymiä molempien tukimuotojen osalta. Investointitukia koskeva uusi tukimuoto on voimassa 31.12.2022 asti ja vakavaraistamistuki 31.12.2023 asti. Uusien joustojen hyödyntäminen edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission ennakkohyväksyntää. Komissiolta linjauksia myös kilpailupolitiikan tulevaisuudestaEuroopan komissio antoi 18.11.2021 myös uuden tiedonannon EU:n kilpailupolitiikasta. Tiedonanto on komission tilannekatsaus siitä, miten EU:n kilpailu- ja valtiontukisäännöt tukevat EU:n kriisinkestävyyttä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation tavoitteita. Seuraavaksi valtioneuvosto informoi eduskuntaa E-kirjelmällä, jossa kerrotaan komission tiedonannon sisällöstä ja valtioneuvoston kannasta siihen.
NordenBladet —Laajentunut Tigrayn konflikti vaikuttaa myös Suomen kehitysyhteistyöhön. Suomen tukemissa ohjelmissa toimintaa jatketaan tällä hetkellä niillä alueilla, joilla se on mahdollista. Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-Idän osaston apulaisosastopäällikkö Helena Airaksinen vastaa yhteistyötä koskeviin kysymyksiin.Miten Etiopian tilanne vaikuttaa Suomen kehitysyhteistyöhön?
NordenBladet —Asialistoihin saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Tasavallan presidentin esittelyValtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300 – Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksestaUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön tehtävän päättyminenSoili Kangaskorpi, ulkoasiainneuvos p. 0295 350 008 – Kuuban tasavallan velan uudelleenjärjestämisestä Suomen tasavallan hallituksen ja Kuuban tasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta toisen kerran tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen.Tarja Kangaskorte, lähetystöneuvos p. 0295 350 292 – Eduskunnan kirjelmä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2020 antaman kertomuksen johdosta EK 32/2021 vp – K 4/2021 vpMikael Raivio, lakimies, esittelijä p. 0295 351 392 – Turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenOikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334 – 1. Landskapslag om tillämpning av fordonslagen 2. Landskapslag om ändring av 2 § landskapslagen om Fordonsmyndigheten 3. Landskapslag om ändring av 2 § körkortslagen för Åland 4. Landskapslag om ändring av 1 § landskapslagen om marknadskontrollen av vissa produkter 5. Landskapslag om upphävande av landskapslagen innehållande särskilda bestämmelser angående biografer och offentliga biografföreställningar i landskapet Åland 6. Landskapslag om ändring av hyreslagen för landskapet Åland 7. Landskapslag om ändring av 2 § landskapslagen om energieffektivitet 8. Landskapslag om vidareutnyttjande av information från landskaps- och kommunalförvaltningen 9. Landskapslag om vidareutnyttjande av information från vissa offentliga företag. – Tasavallan presidentin asetus Ahvenanmaalla suoritetuista ammattikorkeakoulututkinnoistaPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – 1) Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen – 1) Kymenlaakson käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 3) Etelä-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 4) Helsingin käräjäoikeuden kolmen käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen – Helsingin hallinto-oikeuden kahdeksan hallinto-oikeustuomarin viran (T13) täyttäminen – Asiantuntijajäsenten määrääminen työtuomioistuimeenJasmiina Jokinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 078 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain muuttamisesta (HE 123/2021 vp; EV 146/2021 vp)SisäministeriöSanna Leinonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 458 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi rahankeräyslain 1 §:n muuttamisesta (HE 124/2021 vp; EV 149/2021)PuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442 – Vaihdos ja tehtävään määrääminen apulaispuolustusasiamieskunnassaValtiovarainministeriöJuha Majanen, valtiosihteeri kansliapäällikkönä p. 0295 530 247 – Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2020 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminenJouni Sinivuori, finanssineuvos p. 0295 530 463 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle Euroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 99/2021 vp; EV 155/2021 vp)Tiina Heinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 512 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sijoitusrahastolain, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 110/2021 vp; EV 128/2021 vp)Tuukka Taipale, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 523 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 100/2021 vp; EV 156/2021 vp)Jonna Kuparinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 182 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rahoitusmarkkinalainsäädännön muuttamiseksi covid-19-pandemiasta toipumiseksi (HE 126/2021 vp; EV 153/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöLeo Olkkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 300 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 26/2021 vp; EV 121/2021 vp)Timo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411 – Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EV 142/2021 vp — HE 114/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöMervi Karhula, liikenneneuvos p. 0295 342 976 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain sekä ratalain 24 §:n muuttamisesta (HE 138/2021 vp; EV 141/2021 vp)Juha Tervonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 070 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 149/2021 vp; EV 145/2021 vp)Erica Karppinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 107 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 3 §:n ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 304 §:n muuttamisesta (HE 157/2021 vp; EV 147/2021 vp)Pinja Oksanen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 182 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta ja kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta (HE 166/2021 vp; EV 150/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöSeija Jalkanen, johtava asiantuntija p. 0295 048 952 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työsopimuslain 3 luvun 5 §:n ja merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisesta (HE 222/2020 vp; EV 157/2021 vp)Anna-Maija Sinnemaa, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 303 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi päästökauppalain muuttamisesta (HE 128/2021 vp; EV 143/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöRiitta Kokko-Herrala, hallitusneuvos p. 0295 163 345 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eläkesäätiöitä, eläkekassoja ja vakuutuskassoja koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 28/2021; EV 123/2021 vp)Merituuli Mähkä, hallitusneuvos p. 0295 163 575 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kliinisestä lääketutkimuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 18/2020 vp; EV 127/2021 vp)Eva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta (HE 171/2021 vp; EV 151/2021 vp)Eva Aalto, hallitussihteeri p. 0295 163 125 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työeläkelakien ja kansaneläkelain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 66/2021 vp; EV 133/2021 vp)Joni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain 4 ja 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta (HE 202/2021 vp; EV 159/2021 vp)Valtioneuvoston yleisistuntoValtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300 – Talousneuvoston kokoonpanon muuttaminen – Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen – Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen – Ministeri Karin virka- ja tuomarinvakuutus – Ministerien työnjaot valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä – Sijaisten määrääminen valtioneuvoston jäsenille – Muutos ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan, raha-asianvaliokunnan ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokoonpanoissa – Ministerityöryhmien kokoonpanot
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.9.2021 parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena oli valmistella monikanavarahoituksen purkamista. Työryhmän työskentely on päättynyt ja loppumietintö valmistunut.Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on Suomessa ollut perinteisesti monikanavainen. Rahat palvelujen järjestämiseen on kerätty monesta eri lähteestä ja kohdennettu palveluihin monen eri rahoittajan kautta. Tärkeimpiä rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, työnantajat, palkansaajat, yrittäjät, etuudensaajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt.Monikanavarahoituksen purku on osa pääministeri Marinin hallitusohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta. Parlamentaarisen työryhmän työ pohjautui valmisteluryhmien tekemään taustatyöhön. Ahvenanmaalla oli oma työryhmä, jonka raportti valmistui marraskuun 2021 alussa.”Kiitän työryhmän jäseniä aktiivisesta osallistumisesta työskentelyyn. Yhteisen näkemyksen löytäminen ei ollut helppoa”, sanoo parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.Tavoitteet ja tehtävätParlamentaarisen työryhmän tehtävänä oli tehdä tarpeelliseksi katsomansa ehdotukset monikanavarahoituksen purkamiseksi kunkin seuraavan asiakokonaisuuden osalta erikseen: Yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvaukset (ns. kela-korvaukset)Kelan järjestämä ja korvaama lääkinnällinen kuntoutus (vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja harkinnanvarainen lääkinnällinen kuntoutus)Matkakorvaukset (sis. sairaankuljetuksen korvaukset eli ensihoito- ja siirtokuljetusten korvaukset, taksimatkojen korvaukset ja muut matkakorvaukset) LääkekorvauksetKela-korvausten osalta seurataan sote-uudistuksen etenemistäParlamentaarisen työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa myöhemmin, kun hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin. Ensihoidon matkojen rahoitusvastuu hyvinvointialueilleParlamentaarisen työryhmän mukaan ensihoidon matkojen rahoitusvastuun siirrosta on mahdollista tehdä päätös sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Muiden Kelan matkakorvausten osalta rahoitusvastuun siirto voi tulla ajankohtaiseksi, kun hyvinvointialueiden toiminta on vakiintunut. Kuntoutus jää toistaiseksi Kelan vastuulleKuntoutusta kehitetään Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotusten mukaisesti. Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja korvaa kuntoutuspsykoterapiaa, kunnes monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, kuntoutuksen muutoksenhakujärjestelmästä ja kuntoutuspalvelujen asiakasmaksuista on päätetty. Lääkekorvausjärjestelmä vaatii jatkoselvittämistäLääkekorvausjärjestelmää kehitetään lääkealan tiekartan mukaisesti. Tiekartassa on ehdotettu, että valtakunnallinen lääkekorvausjärjestelmä säilytettäisiin avohuollon lääkkeissä, ja kaikissa terveyspalveluissa tehdyt lääkemääräykset olisivat korvattavia samoin periaattein.
NordenBladet —Hallitus antoi tänään esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä. Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan määrärahoihin ehdotetaan lisäystä muun muassa käsittelyaikojen lyhentämiseen oikeudenhoidossa.Talousarvion täydennyksillä turvataan sujuvaa oikeudenhoitoaSyyteharkinnan ja tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseksi ehdotetaan 3 milj. euron määrärahan korotusta. Tästä tuomioistuinten toimintamenoihin kohdistuu 2,55 milj. euroa ja syyttäjälaitoksen toimintamenoihin 450 000 euroa. – Hallitusohjelman tavoitteena on rikosvastuun toteuttaminen ja rikosten käsittelyajan nopeutuminen. Tiettyjen asiaryhmien osalta käsittelyn viipyminen aiheuttaa vakavaa haittaa oikeusturvan toteutumiselle. Olen tyytyväinen, että saamme nyt lisäresursointia syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroihin, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Lisärahoitusta esitetään myös näihin koronaviruspandemian aiheuttamiin lisätarpeisiin:Yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 10 milj. euron korotusta. Menoarvion muutos aiheutuu tuomioistuimien koronaruuhkanpurun johdosta kasvaneista asiamääristä ja tämän aiheuttamista korvausmääristä.Oikeusaputoimistojen määrärahoihin esitetään 500 000 euron lisäystä. Tällä katetaan koronapandemian aikana lisääntyneen maksuttoman puhelinneuvonnan myötä vähentyneitä asiakasmaksutuloja.Hyvinvointialueille oma aloitejärjestelmäTalousarvioesitykseen sisältyy myös 250 000 euron ehdotus hyvinvointialuealoitejärjestelmän toteuttamiseen. Hyvinvointialueella tulee olemaan mahdollisuus tehdä aloitteita alueen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteiden tekemistä tukeva tietojärjestelmä on tarkoitus yhdistää samaan demokratiaverkkopalveluiden kokonaisuuteen, johon kuuluvat muun muassa jo kansalaisten hyvin tuntemat kansalaisaloitepalvelu ja kuntalaisaloitepalvelu. Yhdistetyn sähköisen keräysjärjestelmän toivotaan lisäävän kansalaisten tietoisuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää hyvinvointialuealoitetta.Rahoitusta valmiuslain uudistamiseen Talousarvion täydennysesityksessä ehdotetaan rahoitusta valmiuslain uudistamiseen 300 000 euroa. Valmiuslaki on keskeinen osa suomalaisen kriisilainsäädännön kokonaisuutta. Valmiuslain uudistus on vaativa lainvalmistelukokonaisuus, joka koskettaa laajasti lähes kaikkia hallinnonaloja. Oikeusrekisterikeskukselle määrärahakohdennuksia tietojärjestelmien ja prosessien uudistamiseenTalousarvion täydennysesityksessä esitetään talousarvion sisäisiä määrärahasiirtoja, joiden turvin Oikeusrekisterikeskus voisi aloittaa vuonna 2022 sakkorangaistusten ja maksuseuraamusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamishankkeen 1,7 milj. eurolla ja jatkaa oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishankkeen toteuttamista 0,9 milj. eurolla. Määräraha mahdollistaa täytäntöönpanojärjestelmän prosessien kehittämisen, kustannustehokkaamman ja häiriöttömän seuraamusten täytäntöönpanon sekä toiminnan nykyistä laajemman automatisoinnin. Oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishankkeen tavoitteena on puolestaan vähentää käyttövaltuushallinnan kuormittavuutta oikeushallinnon virastoille. Kehittämisellä yhtenäistetään käyttövaltuushallintaan liittyviä henkilöstöhallinnon prosesseja ja parannetaan edellytyksiä liittää uusia toimialasidonnaisia palveluja käyttövaltuushallintaan.Täydentävä talousarvioesitys vuodelle 2022 käsitetiin valtioneuvoston istunnossa 18. marraskuuta 2021. Hallituksen esitys vuoden 2022 täydentäväksi talousarvioksi.Valtioneuvoston tiedote
NordenBladet —Sisäministeriön hallinnonalalle esitetään vuoden 2022 täydentävässä talousarvioehdotuksessa yhteensä 20,4 miljoonan euron lisäystä. Määrärahaa esitetään mm. turvallisuusviranomaisten yhteisen KEJO-tietojärjestelmän kehittämiseen 6,85 miljoonaa euroa, Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmämaksuihin 1,3 miljoonaa euroa ja EU-rahastomomentille 8 miljoonaa euroa. Pelastajakoulutuksen vahvistamiseen esitetään yhteensä 1,95 miljoonaa euroa ja EXIT-toimintaan 0,3 miljoonan euron lisäystä. Pakolaiskiintiön nostamiseen esitetään 1,1 miljoonaa euroa.Ruotsinkielisellä pelastajakurssilla ja pelastajakoulutettavien määrän lisäyksellä vastataan kasvavaan pelastajatarpeeseenPelastustoimen toimintavalmiuden parantaminen ja varallaoloon liittyvät muutokset aiheuttavat vuosien 2020−2030 aikana noin 1 000 pelastajan lisätarpeen. Pelastajakoulutuksen vahvistamiseen esitetään yhteensä 1,95 miljoonaa euroa. Pelastajakoulutettavien aloituspaikkamäärää nostetaan kertaluonteisesti 24:llä opiskelijalla. Ruotsinkielisen pelastajahenkilöstön määrän turvaamiseksi järjestetään vuonna 2022 alkava ruotsinkielinen 30 opiskelupaikan pelastajakurssi. Ruotsinkielinen kurssi toteutetaan Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston järjestämänä alueellisena kurssina yhteistyössä toisen alueellisen pelastuslaitoksen kanssa. Pelastajakoulutuksen lisäyksellä turvataan palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja laatua koko maassa.Pelastustoimen erityismenojen määrärahojen tasoa ehdotetaan nostettavaksi n. 1 miljoonalla eurolla 3 miljoonaan euroon.Pakolaiskiintiö nousee 1500 henkilöönAfganistanin tilanteesta johtuen Suomen vuoden 2022 pakolaiskiintiö esitetään nostettavaksi 1500 henkilöön. Aiemman päätöksen mukaan Suomi oli valmistautunut vastaanottamaan 1050 kiintiöpakolaista vuonna 2022. Pakolaiskiintiön nostamiseen esitetään 1,1 miljoonan euron lisäystä.Lisäys EXIT-toimintaan ja sen kehittämiseenEXIT-toiminnassa kohdennetaan räätälöityä tukipalvelua henkilöille, jotka ovat jo radikalisoituneet tai vaarassa radikalisoitua. Toimintaa on kehitetty vuodesta 2015 alkaen, jolloin EU antoi suosituksen, jonka mukaan rikosoikeudellisten toimien ohella jäsenmaissa tulisi olla väkivaltaisesta ekstremistisestä toiminnannasta ja ääriajattelusta irtautumista tukevia palveluja. EXIT-toiminnan ja sen kehittämisen tavoitteena on pysyvä palvelu, jota järjestävät sekä viranomaiset että järjestöt.EXIT-toimintaan ja sen kehittämiseen yhteistyössä julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa esitetään 0,3 miljoonan euron lisäystä.
NordenBladet —Hallitus on käsitellyt Kemin Metsä Fibren biotuotetehtaan vaatimia investointeja liikenneyhteyksiin osana vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämistä.Asiasta tehtiin seuraava pöytäkirjamerkintä: ”Metsä Fibre biotuotetehdashankkeen edellyttämien logistiikkainvestointien vaikutusta Kemin kaupungin talouteen kokonaisuutena tarkastellaan ja mahdollisista valtion toimenpiteistä päätetään vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelman ja vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen yhteydessä.”Metsä Fibren uusi tehdas edellyttää Kemiltä rahoitusta liikenneinfran, erityisesti tieverkon ja sataman, parantamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriössä jo päätetty 170 miljoonan euron panostus Metsä Fibren investointia tukeviin väyläratkaisuihin Kemissä ja Pohjois-Suomessa jättää edelleen kaupungille mittavan investointitarpeen. Kemi on ollut kaupungin vaikeasta investointitilanteestaan hallitukseen yhteydessä. Valtioneuvosto ja vastuuministeriöt pyrkivät löytämään tilanteeseen ratkaisun.”Metsä Fibren investointi on erittäin positiivinen Suomen talouden ja työllisyyden kannalta. Hallitus ymmärtää, että tilanne vaatii Kemin investointien kannalta vielä ratkaisuja. Pyrimme löytämään ratkaisuja usean eri ministeriön yhteistyöllä. Haluamme myös kuulla Kemin kaupungin näkemyksiä tilanteesta”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uuden biotuotetehtaan Kemiin. Tehtaan on määrä käynnistyä vuonna 2023. Hallitus antoi torstaina 18. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä.
