NordenBladet — Lapsia ja nuoria pyydetään mukaan ideoimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta lapsen oikeudet tunnettaisiin paremmin ja niitä noudettaisiin kaikkien lasten elämässä. Ideointikampanja on osa Suomen ensimmäisen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii kampanjan suojelijana.”Lasten ja nuorten äänen kuuleminen edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, tarjoten kokemuksen siitä, että omilla ajatuksilla on merkitystä ja vaikuttavuutta. Ajassamme, jossa aivan liian moni lapsi kokee syrjäytyvänsä itseään koskevasta päätöksenteosta, on kansalliseen lapsistrategiaan kuuluva, kuulluksi tulemisen tunnetta vahvistava ideointikampanja arvokas ja tarpeellinen hanke.” toteaa kampanjan suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.Lapset ja nuoret voivat jättää ideoitaan lapsistrategian verkkosivuille 19.11.-19.12.2021 välisenä aikana. Ideoita voi jättää yksin, yhdessä kavereiden tai esimerkiksi koululuokan kanssa. Lapsistrategian verkkosivut”Tärkeintä on, että ideat ovat käytännöllisiä, ne kohdistuvat lapsiin ja nuoriin yleisesti, ja ne on mahdollista toteuttaa vuoden 2022 aikana. Voimme rahoittaa vain nopeasti toteutettavia ideoita, jotka hyödyttävät lapsia ja nuoria laajasti”, kertoo lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari. Kaikki saadut ideat käydään läpi ja valmistellaan raadille, jonka jälkeen raati antaa ideoille oman arvionsa ja valitsee 10-12 toteuttamiskelpoista ideaa lasten ja nuorten äänestykseen. Äänestys järjestetään 26.1.-9.2.2022. Lapset ja nuoret pääsevät äänestämään jatkoon pääseistä ideoista, joista sitten toteutetaan 2-6 ideaa vuoden 2022 aikana. Vaalien tulos julkistetaan 14.2.2022.Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma sisältää 30 erilaista toimenpidettä, joilla lapsen oikeuksia vahvistetaan Suomessa. Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteet lisäävät esimerkiksi lapsen osallisuutta ja lapsen oikeutta tietoon.Osallisuuskampanjan raatilaiset:
Johanna Laisaari, Kansallinen lapsistrategia (pj.)
Eero Löytömäki, Allianssi    
Elina Pekkarinen, Lapsiasiavaltuutettu
Tuomas Kurttila, Helsingin ensikoti
Hanna Tulensalo, Arjesta voimaa –hanke (Pelastakaa Lapset)
Onni Westlund, Pesäpuu
Johanna Olli, Turun yliopisto
Janette Grönfors, Romaniasiain neuvottelukunta
Sanna Valtonen, Turvapaikanhakijoiden tuki
Christina Gestrin, Folktinget
Lotte Telakivi, Seta
Anni-Sofia Niittyvuopio, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Venäjän edustajat tapasivat virtuaalisesti maiden yhteisen Ystävyyden luonnonsuojelualueen 30-vuotispäivänä. Merkkivuoden kunniaksi keskusteltiin lupaavista yhteistyöalueista sekä mahdollisuuksista laajentaa Ystävyyden luonnonsuojelualuetta esimerkiksi luonnonsuojelullisesti arvokkailla alueilla.Merkkipäivän tapaamisen puheenjohtajina toimivat ympäristöministeriön hallinto- ja kansainvälisten asioiden johtaja Ismo Tiainen sekä Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Ivan Kushch.”Luontokato on globaali kriisi, jota täytyy torjua kaikilla tasoilla. Luonto ei tunne rajoja. Suomi ja Venäjä ovat tehneet pitkäjänteisesti käytännönläheistä yhteistyötä luonnonsuojeluasioissa. Yhteinen Ystävyyden luonnonsuojelualue ja siihen kytkeytyvä korkeatasoinen tutkimusyhteistyö on tästä hyvä esimerkki”, Tiainen toteaa.Ystävyyden luonnonsuojelualueeseen kuuluu Venäjän puolella Kostamuksen luonnonpuisto ja Suomen puolella viidestä Kuhmossa ja Suomussalmella sijaitsevasta luonnonsuojelualueesta koostuva Ystävyyden puisto. Luonnonsuojelualue perustuu Suomen ja Venäjän väliseen valtiosopimukseen, jonka tavoitteena on edistää lajien ja ekosysteemien suojelua sekä tutkimusta ja ekosysteemien pitkäaikaisseurantaa yhteisen rajan läheisyydessä.Yhteisen luonnonsuojelualueen historia kietoutuu Suomesta 1800-luvulla sukupuuttoon hävitetyn metsäpeuran ympärille. 1950-luvulta alkaen laji vakiintui uudelleen Suomeen, kun Kainuuseen vaelsi rajan yli metsäpeuroja Venäjän Karjalasta. Eläinten siirtyminen luonnonsuojelualueen osasta toiseen turvattiin valtiosopimuksella.Tieteellinen yhteistyö osana luonnonsuojelualueen toimintaaKeskeinen osa Ystävyyden luonnonsuojelualueen toimintaa on alusta saakka ollut tieteellinen yhteistyö, jonka puitteissa on järjestetty yhteisiä kansainvälisiä tutkimushankkeita, tutkijavaihtoja sekä kehitetty menetelmäosaamista. Kuhmossa toimivan Suomen ympäristökeskuksen Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen kautta tutkijoiden pääsy kenttätöihin Venäjälle ja molemminpuolinen liikkuvuus on ollut sujuvaa. Tutkimuskeskus toteuttaa vahvaa tieteellistä yhteistyötä sekä mahdollistaa tiedonvaihdon alueen arvokkaiden luontokohteiden tilasta. ”Olemme edistäneet tutkimusyhteistyötä idän ja lännen välillä sekä ammentaneet molemmista tutkimustraditioista yhteisen hyvän vuoksi”, toteaa erikoistutkija Gergely Várkonyi Suomen ympäristökeskuksesta.Ystävyyden luonnonsuojelualue on osa Metsähallituksen Luontopalveluiden puistopariyhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä.”Luonnonsuojelualueiden välisellä käytännön yhteistyöllä olemme pystyneet muun muassa parantamaan luontomatkailun edellytyksiä molemmin puolin rajaa sekä kehittämään luonto- ja ympäristökasvatusta”, kertoo Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun Luontopalvelujen aluejohtaja Pirkko Siikamäki. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 19.11.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on julkaissut lasten oikeuksien viikon yhteydessä esitteen lasten kielellisistä oikeuksista. Esite on saatavilla molemmilla kansalliskielillä; suomeksi ja ruotsiksi.Kun lasten ja nuorten tietoisuus eri kielistä ja kieliryhmistä kasvaa, sen on huomattu tukevan myös parempaa kieli-ilmapiiriä. Ladattavasta esitteestä toivotaan olevan hyötyä esimerkiksi opettajille ja muille kasvatustyötä tekeville. Esitteessä kerrotaan lapselle tuttujen esimerkkien kautta muun muassa, mitä tarkoittaa oikeus palveluun omalla kielellä.Oikeusministeriön tehtävänä on seurata ja edistää kielellisten oikeuksien toteutumista. Vuoden 2016 Kielibarometrissä havaittiin, että yleinen kieli-ilmapiiri oli viime vuosina koventunut. Seuraavana vuonna hallituksen kielikertomuksessa esitettiin keskeisiä huomioita kieli-ilmapiirin parantamiseksi. Keskeiseksi todettiin kieliryhmien huomioiminen viranomaisten toiminnassa, tietoisuuden lisääminen kielellisistä oikeuksista sekä kielellisen monimuotoisuuden tekeminen näkyväksi ja tunnetuksi.Lasten kielelliset oikeudet -esite on myös osa hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta uuden kansalliskielistrategian hyväksymisestä ja kieli-ilmapiirin parantamisesta. Lasten kielelliset oikeudet -esite

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 19.11.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lääketietovarannon selvityksen kuvaamia keskitetyn lääketietovarannon lähtökohtia on syvennetty kesän ja syksyn 2021 aikana. Toteutuessaan kansallinen lääketietovaranto tarkoittaisi yhteistä tietovarantoa, johon koottaisiin eri viranomaisten tehtäviin ja palveluihin liittyviä tietoaineistoja lääkevalmisteista, kasvirohdosvalmisteista sekä korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista.Fimealle vastuutetussa työskentelyssä tarkennettiin kansallisen lääketietovarannon toimintaedellytyksiä yhteistyössä kansallisten viranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Jatkotyö painottui erityisesti lääketietovarannon ensisijaisiin tietosisältöihin ja niissä havaittuihin kehittämistarpeisiin sekä eri toimijatahojen tehtäviin tiedon tuottamisessa, käsittelyssä ja hyödyntämisessä. Työskentely jatkuu seuraavassa vaiheessa lääketietovarannon ratkaisukuvauksen sekä kustannushyötyarvioinnin osalta. Tavoitteena on tuottaa selkeä tietopohja kansalliseen päätöksentekoon lääkevalmisteen tietojen kehittämisestä lähivuosina ja pitkällä tähtäimellä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti siirsi ja määräsi perjantaina 19. marraskuuta ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen sisäministeriksi ja nimitti kansanedustaja Emma Karin uudeksi ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti pyynnöstä Maria Ohisalon valtioneuvoston jäsenyydestä ja sisäministerin tehtävästä.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin. Lisäksi ministeri Kari antoi istunnon alussa virka- ja tuomarinvakuutuksen.Valtiotieteiden maisteri Akseli Koskela nimitettiin jatkamaan valtiosihteerinä sisäministeriössä ja valtiotieteen maisteri Terhi Lehtonen valtiosihteerinä ympäristöministeriössä.Ministeri Mikkosen henkilötiedot 
Ministeri Karin henkilötiedot 
Ministereiden työnjako ja sijaisuudet
Ministerivaliokunnat
Ministerityöryhmät

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuosina 2020-2021 investointitukea seitsemälle hanketta yhteensä noin 30,5 miljoonaa euroa kivihiilen energiakäytöstä luopumisen nopeuttamiseksi. Tukiohjelmalla kannustettiin kivihiiltä käyttäviä yrityksiä ja yhteisöjä nopeutettuun siirtymään pois kivihiilen energiakäytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Investointitukeen oli varattu yhteensä 90 miljoonaa euroa.Työ- ja elinkeinoministeriö kohdentaa nyt kivihiilitukeen varatun, käyttämättömän 59,45 miljoonan euron valtuuden kokonaisuudessaan muihin energiatukihankkeisiin, jotka liittyvät muun muassa aurinkosähköön ja energiatehokkuuteen, hukkalämpö- ja muihin lämpöpumppujärjestelmiin, biokaasutuotantoon, pienimuotoiseen uusiutuvan energian tuotantoon sekä suuriin uuden energiateknologian demonstraatiohankkeiden investointitukiin. ”Uusiutuvan energian ja uusien energiateknologioiden investoinneilla on nyt hyvä veto päällä. Kohdentamalla jäljellä olevan kivihiilestä luopumisen tuen varmistamme, että hyviin hakuehdot täyttäviin hankkeisiin riittää myös loppuvuoden aikana rahoitusta”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. *Vaikka erillinen kivihiilestä luopumiseen varatun määrärahan käyttöä laajennetaan, kivihiilestä luopumiseen voi jatkossakin hakea muita energiahankkeiden tukia.* Lisätty ministeri Lintiän sitaatti 19.11.2021 klo 11.40

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kokouksessaan perjantaina 19. marraskuuta EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Euroopan komission ensi vuoden työohjelmaan sekä seuraavan viikon neuvostokokouksiin.EU-ministerivaliokunta pitää hyvänä, että komission vuoden 2022 työohjelman tavoitteena on entistäkin vihreämpi, oikeudenmukaisempi, digitaalisempi ja kestävämpi Eurooppa. Suomi katsoo, että vihreän ja digitaalisen siirtymän tulee olla poikkileikkaava tavoite ja lähtökohta kaikessa tulevassa työssä kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää Eurooppaa. Suomi korostaa myös demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien merkitystä yhteiskuntiemme ja EU:n kulmakivinä.Komissio julkisti vuoden 2022 työohjelmansa ”Eurooppa vahvemmaksi yhdessä” lokakuussa ja esittelee sen yleisten asioiden neuvostossa 23.11.2021. Komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin on tarkoitus laatia työohjelman pohjalta vuoden 2022 lainsäädäntöprioriteeteista yhteinen julistus, joka hyväksyttäneen yleisten asioiden neuvostossa 14.12.2022 (lainsäädäntötyön vuosittainen ohjelmointi).Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:yleisten asioiden neuvosto (23.11.)kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus/avaruus) (25.-26.11.)epävirallinen kaupunkipolitiikkaministerikokous (26.11.)Yleisten asioiden neuvosto aloittaa 16.-17. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston valmistelut. Ministerit myös hyväksyvät neuvoston päätelmät EU:n resilienssin ja kriisivarautumisen vahvistamisesta. Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n laajentumisesta sekä jatkavat neuvoston oikeusvaltiovuoropuheluun liittyviä maakohtaisia keskusteluja. Esityslistalla on myös EU:n ja Britannian suhteiden tilannekatsaus. Lisäksi komissio esittelee työohjelmansa vuodelle 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on 19.11.2021 asettanut hankkeen valmistelemaan ehdotusta lainsäädännöksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön leviämiseen puuttumiseksi. Hankkeen tavoitteena on tuoda aiheesta annettu EU:n asetus osaksi kansallista lainsäädäntöä.EU-asetuksella pyritään parantamaan mahdollisuuksia tunnistaa ja poistaa verkkosisältöä, joka yllyttää terroristisiin tekoihin. Asetus velvoittaa internetpalvelun tarjoajat suojaamaan aktiivisesti palvelunsa terroristisen sisällön levittämistä vastaan. Internetpalvelun tarjoajalla tarkoitetaan esimerkiksi sosiaalisen median verkkoalustoja kuten Facebookia ja Twitteriä, mutta myös pienempiä toimijoita.EU-asetusta aletaan soveltaa kesäkuussa 2022, ja sen myötä jokaisen jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, jonka tehtäväksi tulee antaa määräys terroristisen verkkosisällön poistamisesta, arvioida poistamisen tarvetta, valvoa erityistoimenpiteiden toteuttamista sekä määrätä seuraamuksia. EU-asetuksen mukaan näillä viranomaisilla on valtuudet velvoittaa internetpalvelujen tarjoajia poistamaan terroristinen sisältö tai estämään pääsy siihen palveluissaan. Asetus koskee yleisölle tietoa levittäviä palveluntarjoajia, jotka toimivat EU:n alueella riippumatta siitä, missä niiden päätoimipaikka sijaitsee. Hankkeen toimikausi päättyy 30.9.2022. Säännösten on tarkoitus tulla voimaan, kun asetuksen soveltaminen alkaa 7.6.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi