NordenBladet — ELY-keskukset ryhtyvät tulevana kesänä kartoittamaan uuden luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Uutena suojelukeinona on serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden sekä rannikon avoimien dyynien heikentämiskielto suoraan lain nojalla. ELY-keskukset tiedottavat maanomistajia heidän maillaan sijaitsevien luontotyyppien esiintymistä.Viime vuonna uudistettuun luonnonsuojelulakiin lisättiin uutena luontotyyppien suojelukeinona heikentämiskielto suoraan lain nojalla. Näitä tiukasti suojeltuja luontotyyppejä on kaksi: serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot sekä rannikon avoimet dyynit. Nämä ovat Suomessa luontaisesti harvinaisia, pienialaisia ja ihmisen toimien vuoksi uhanalaistuneita luontotyyppejä.Dyynimuodostumien levinneisyys painottuu Pohjanlahden rannikolle. Merkittäviä dyynisarjoja on myös Yyterinniemellä sekä Hankoniemellä. Suomen itäisimmät dyynit tunnetaan Kymenlaaksosta.
Serpentiinikallioita eli ultraemäksisiä kallioita, joilla kasvaa tällaiselle kasvualustalle sopeutuneita serpentiinikasveja, esiintyy harvinaisena etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.Serpentiinikalliokeskittymiä on mm. Kaavilla, Kuhmossa, Paltamossa ja Keski-Lapissa.  
Vastuu tiukasti suojellun luontotyyppiesiintymän turvaamisesta on suoraan sillä, jonka toiminta luontotyyppiä voisi uhata. ELY-keskukset tiedottavat maanomistajia tai alueella toimintaa harjoittavaa tahoa luontotyyppiesiintymän sijainnista sekä toimenpiteistä, joiden voidaan katsoa heikentävän luontotyypin ominaispiirteitä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi metsätalous, rakentaminen, maanpinnan muokkaaminen tai kallioperään kajoaminen. ELY-keskukset aloittavat ensi kesänä myös rajauspäätöksellä suojeltavien luontotyyppien kartoitukset. Luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä suojeltujen luontotyyppien joukkoon on lisätty kalkkikalliot, sisämaan tulvametsät ja harjumetsien valorinteet. Näiden lisäksi kartoitetaan mm. ketoja, tervaleppämetsiä ja pähkinäpensaikkoja. ELY-keskukset tiedottavat maanomistajia heidän mailleen kohdentuvista luontotyyppikartoituksista. Luontotyyppien esiintymiä tarkennetaan paikkatietoaineiston perusteellaSuomen ympäristökeskus on koonnut ja julkaissut tiukasti suojeltujen luontotyyppien tunnetuista ja mahdollisista esiintymistä avoimet paikkatietoaineistot, joita ELY-keskukset käyttävät luontotyyppiesiintymien tarkentamiseksi maastokartoituksilla. Mahdollisia serpentiiniluontotyyppejä on paikkatietotarkastelussa tunnistettu reilut 1000 kohdetta, ja niiden yhteispinta-ala on yhteensä noin 1600 hehtaaria. Näistä suojelemattomilla yksityismailla sijaitsee 460 hehtaaria. Avoimien dyynejä arvioidaan koko maassa olevan vain 500–600 hehtaaria, ja näistä jo 80 % sijaitsee suojelualueilla.  Ympäristöministeriö ja Syke järjestävät keskiviikkona 15.5. koulutuksen tiukasti suojeltavien luontotyyppien tunnistamisesta ja niitä koskevista paikkatietoaineistoista. Koulutuksessa kerrotaan, miten ELY-keskukset tiedottavat maanomistajia heidän maillaan sijaitsevista tiukasti suojelluista luontotyypeistä ja ohjaavat niiden käyttöä. Koulutus järjestetään hybriditilaisuutena ympäristöministeriön Pankkisalissa ja Teamsilla. Tilaisuus on suunnattu ensi sijassa ELY-keskusten maastokartoittajille, mutta se on avoin myös kaikille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittaudu koulutustilaisuuteen tästä Lisätietoja Hanna-Leena Keskinen
ympäristöneuvos
p. 050 5339 683
[email protected]Tiukasti suojeltujen luontotyyppien ladattava paikkatietoaineisto | SYKE.fiSerpentiiniaineisto karttatasona Paikkatietoikkunassa | Paikkatietoikkuna.fi

ELY-keskukset ryhtyvät tulevana kesänä kartoittamaan uuden luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Uutena suojelukeinona on serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden sekä rannikon avoimien dyynien heikentämiskielto suoraan lain nojalla. ELY-keskukset tiedottavat maanomistajia heidän maillaan sijaitsevien luontotyyppien esiintymistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut valtiosihteeri Mika Nykäsen johtaman työryhmän laatimaan ehdotukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksiPääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma sisältää useita linjauksia valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseen liittyen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen asettaman tuetun asuntotuotannon kehittämistarpeita tarkastelleen selvitysryhmän ryhmän työ valmistui maaliskuussa.  Selvitysryhmä teki lukuisia kehittämisehdotuksia, muun muassa muutoksia nykyiseen 40 vuoden korkotukimalliin ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran toimintaan. Yhteiskunnan tukeman asuntotuotannon uudistamisen seuraavassa vaiheessa työstetään hallitusohjelman pohjalta selvitysryhmän ehdotuksia ja muita tunnistettavia kehitystarpeita.Nyt asetettu työryhmä laatii ehdotukset käynnistettävistä lainsäädäntö- ja muista mahdollisista muutoksista. Työssä tarkastellaan myös tuetun asuntotuotannon rahoitusta ja siihen liittyviä riskejä pidemmällä aikavälillä. Työryhmä aloittaa toimintansa 1.5.2024 ja toimikausi kestää 31.12.2024 asti.Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Mika Nykänen ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtajana ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.  ”Valtion tukeman asuntuotannon työkaluvalikoimaa on tärkeä arvioida ja uudistaa. Nyt siihen on hyvä ajankohta”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Mika Nykänen.  Asettamispäätös, Valtion tukeman asuntotuotannon kehittämisen työryhmäLisätietojaMika Nykänen
valtiosihteeri
puh. +358 295 047 266
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
Erityisavustaja
puh. 040 847 1992
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut valtiosihteeri Mika Nykäsen johtaman työryhmän laatimaan ehdotukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta lisätä rakentamislakiin uusi 40 a pykälä, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä. Ministeriö pyytää lausuntoja myös rakentamislain nojalla annettavasta asuin-, majoitus- ja työtila-asetuksesta. Lausuntoja pyydetään 6. kesäkuuta 2024 mennessä.Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti asuntojen vuokrausta koskevaa lainsäädäntöä selkeytetään ja majoitusliiketoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä. Samalla varmistetaan asuntojen lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset ja tehdään mahdolliseksi entistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Kirjaus koskee ympäristöministeriön lisäksi oikeusministeriötä sekä työ- ja elinkeinoministeriötä. Ympäristöministeriö on osaltaan valmistellut hallitusohjelmaa toteuttavia muutoksia rakentamisen lainsäädäntöön.Asumiseksi katsottaisiin vähintään neljän viikon oleskelu, kunnille mahdollisuus määrätä tätä lyhyemmästä oleskelusta rakennusjärjestykselläTällä hetkellä lyhytaikaisen vuokrauksen lainsäädäntöön liittyvä epäselvyys koskee erityisesti asumisen ja majoittumisen määritelmää. Rakentamislakiin esitetyllä muutoksella asumiseksi katsottaisiin vähintään neljän viikon oleskelu. Asumista olisi myös asunnon, jossa vuokranantaja on itse kirjoilla, lyhytaikainen vuokraus alle neljän viikon jaksoissa. Jos vuokranantaja ei olisi asunnossa kirjoilla, ja vuokraisi asuntoa alle neljä viikkoa kestävillä sopimuksilla, olisi kyse majoittumisesta.Kunta voisi rakennusjärjestyksellään määrätä, olisiko alle neljän viikon majoittuminen sallittua vai kiellettyä majoittumisen sallivan kaavamerkinnän lisäksi myös asuinrakennuksissa ja asumiseen kaavoitetulla alueella. Jos kunta ei asiasta erikseen määräisi, olisi asuntojen lyhytvuokraus lähtökohtaisesti sallittua kaavan sen salliessa. Muissa tapauksissa nykyinen tilanne jatkuisi.Kunnille halutaan antaa mahdollisuus vaikuttaa alueellaan tapahtuvaan asuntojen lyhytaikaiseen vuokraukseen, koska asumisen ja majoituksen markkinoissa on suuria eroja kuntien välillä, ja siten kuntien tarpeet lyhytvuokrauksen sääntelystä ovat erilaisia. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.Kevennyksiä loma-asuntojen, opiskelija-asuntojen ja majoitusrakennusten vaatimuksiinYmpäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtilasta korvaisi samannimisen asetuksen vuodelta 2017. Tarkoituksena on selkeyttää asuinrakennuksen ja sen rakennuspaikan suunnittelua sekä asumiseen tarkoitettujen tilojen ominaisuuksia koskevia vaatimuksia.Erona aikaisempaan asetukseen esimerkiksi omaan käyttöön tulevia ympärivuotisia loma-asuntoja koskisivat kevyemmät vaatimukset kuin vakituisia asuntoja, opiskelija-asuntojen oleskelutilat voitaisiin järjestää erillisessä rakennuksessa ja ikkunavaatimuksesta voitaisiin poiketa majoitusrakennuksissa ikkunattomien hotellihuoneiden mahdollistamiseksi.Asuin-, majoitus- ja työtila-asetusta on valmistellut työryhmä, jossa on ollut edustus keskeisistä sidosryhmistä. Ympäristöministeriö järjesti asunnon lyhytaikaisesta vuokrauksesta myös kaikille avoimen sidosryhmätilaisuuden helmikuussa 2024 yhdessä valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä oikeusministeriön kanssa.Lausunnoilla olevissa esityksissä on otettu huomioon myös niin sanottuun rakentamislain korjaussarjaan saatu lausuntopalaute.Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi rakentamislain 40 a § ja ympäristöministeriön asetukseksi asuin-, majoitus- ja työtiloista | Lausuntopalvelu.fiKorjattu rakentamislaki tulee voiman 1.1.2025Viime hallituskaudella hyväksytty rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Ympäristöministeriö valmistelee lakiin pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisia muutoksia, jotka muun muassa keventävät hallinnollista taakkaa ja karsivat byrokratiaa.Niin sanottu rakentamislain korjaussarja oli lausunnoilla alkuvuodesta 2024, ja lausuntopalautteen perusteella tehtävät keskeiset muutokset lakiin on linjattu.Tiedote 22.4.2024: Ympäristöministeriö sai lähes 280 lausuntoa rakentamislakiin esitetyistä muutoksista – keskeiset linjaukset lain muuttamisesta tehty

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta lisätä rakentamislakiin uusi 40 a pykälä, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä. Ministeriö pyytää lausuntoja myös rakentamislain nojalla annettavasta asuin-, majoitus- ja työtila-asetuksesta. Lausuntoja pyydetään 6. kesäkuuta 2024 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö varaa asianosaisille tilaisuuden vastineen antamiseen asiassa, joka koskee Savonlinnan kaupungin hakemusta (päivitetty 10.3.2023) kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Savonlinnaan.Vastine pyydetään toimittamaan ympäristöministeriöön (PL 35, 00023 Valtioneuvosto tai [email protected]) viimeistään 3.6.2024. Vastineessa pyydetään ilmoittamaan asian diaarinumero VN/20232/2021. Vastineen antamatta jättäminen ei estä ympäristöministeriötä ratkaisemasta asiaa.
Ilmoitus vastinepyyntöä koskevasta yleistiedoksiannosta on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 26.4.2024. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisajankohdasta. Ilmoitus yleistiedoksiannosta julkaistaan lisäksi sanomalehti Itä-Savossa 27.4.2024.Vastinepyyntö sekä Savonlinnan kaupungin hakemus (päivitetty 10.3.2023) kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Savonlinnaan ja muut asiassa aiemmin kertyneet asiakirjat pidetään nähtävillä 26.4.-3.6.2024 välisenä aikana ympäristöministeriössä osoitteessa Aleksanterinkatu 7, Helsinki sekä Savonlinnan kaupungintalon (Olavinkatu 27), Punkaharjun (Kauppatie 20), Kerimäen (Kerimäentie 6) ja Savonrannan (Kangastie 3) palvelupisteiden asiakaspäätteillä. Asiakirjat ovat lisäksi nähtävillä Savonlinnan kaupungin internet-sivuilla osoitteessa https://www.savonlinna.fi/asukas/kaavoitus/kansallinen-kaupunkipuisto. Asiakirjat voi myös pyytää toimitettavaksi ympäristöministeriön kirjaamosta (sähköpostiosoite: [email protected]).  Asian taustaSavonlinnan kaupunki on tehnyt ympäristöministeriölle 30.9.2021 hakemuksen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 68 §:ssä tarkoitetun kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Savonlinnaan hakemuksessa tarkemmin rajatulle alueelle.Ympäristöministeriö on päätöksellään 30.9.2021, VN/20232/2021 perustanut Savonlinnan kaupungin hakemuksessaan rajaamalle maa- ja järvialueelle siellä todettujen erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 68 §:ssä tarkoitetun kansallisen kaupunkipuiston. Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto käsittää alueita ja rakennuksia Savonlinnan kaupungin kaupunginosissa nro 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 13, 14, 15, 16, 17 ja 23 sekä saaria ja vesialueita. Kansallisen kaupunkipuiston aluerajaus on osoitettu päätöksen liitteenä olevan hakemuksen kartoilla.Päätökseen on Savonlinnan kaupunginhallituksen suostumuksella otettu seuraava maankäyttö- ja rakennuslain 70 §:ssä tarkoitettu määräys: Kansallisen kaupunkipuiston aluetta kaavoitettaessa otetaan huomioon ne erityiset arvot, joiden säilyttämiseksi ja hoitamiseksi kansallinen kaupunkipuisto on haettu perustettavaksi.Alueen maankäyttöä ohjaavat voimassa olevat kaavat ja suojelupäätökset. Alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on lisäksi otettava huomioon Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston päätökseen otettu määräys. Alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka Savonlinnan kaupunki laatii myöhemmin ja toimittaa ministeriöön hyväksyttäväksi. Sen yhteydessä annetut määräykset eivät saa kohdistua yksityisten omistamiin alueisiin tai rakennuksiin, elleivät omistajat tätä erikseen vaadi tai halua taikka anna tähän suostumusta.Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksen johdosta antamallaan päätöksellä 10.1.2023, nro 59/2023 kumonnut ympäristöministeriön päätöksen ja palauttanut asian ympäristöministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on arvioinut, että valituksenalaisessa päätöksessä annettu määräys ja päätöksen perustelut ovat osin ristiriitaiset, eikä päätöksestä käy hallintolain 44 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla selkeästi ilmi, onko päätöksellä oikeusvaikutuksia yksityisen maanomistajan alueisiin.Savonlinnan kaupunki on toimittanut ympäristöministeriöön 10.3.2023 päivitetyn, kansallisen kaupunkipuiston perustamista koskevan hakemuksen. Savonlinnan kaupunki on tarkentanut hakemustaan niin, että yksityisomistuksessa oleva Virtasaari rajataan kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle ja määräystä täsmennetään niin, että siitä käy yksiselitteisesti ilmi, ettei päätöksellä ole oikeusvaikutuksia yksityisen maanomistajan alueisiin.Lisätietoja Ilona Latsa
erityisasiantuntija
029 5250 388

Ympäristöministeriö varaa asianosaisille tilaisuuden vastineen antamiseen asiassa, joka koskee Savonlinnan kaupungin hakemusta (päivitetty 10.3.2023) kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Savonlinnaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen esityksellä ympäristönsuojelulain ja jätelain 118 §:n muuttamisesta halutaan kieltää lumen kaataminen mereen sekä selventää kieltoa upottaa ja hylätä jätettä tai muuta ainetta mereen. Esityksellä pyritään myös keventämään eläinsuojien yhteyteen perustettavien biokaasulaitosten sääntelyä ja poistamaan veden elektrolyysillä tuotetun vedyn tuotannon luvanvaraisuus vetyä korkeintaan 50 tonnia vuorokaudessa tuottavilta laitoksilta. Lisäksi muutettaisiin ympäristönsuojelulain säännöksiä siitä, millä kriteereillä jätteen kaasutukseen ja pyrolyysiin ei sovelleta jätteenpolttolainsäädäntöä.Hallituksen esityksestä pyydetään lausuntoja 6. kesäkuuta mennessä. Esityksen tavoitteena on muun muassa parantaa meriympäristön tilaa sekä sujuvoittaa sääntelyä. 
Lumenkaadon kieltämisestä on hallitusohjelman kirjaus. Kiellon ehdotetaan tulevan voimaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Lunta saisi sen jälkeen kaataa mereen kolmen vuoden ajan vain tiettyinä runsaslumisina jaksoina, jolloin lumitilanne uhkaa liikenneturvallisuutta tai hälytysajoneuvojen kulkua.  Esityksen mukaan ilmoitusvelvollisen eläinsuojan tai sitä pienemmän eläinsuojan yhteyteen perustettava biokaasulaitos hyväksyttäisiin ympäristönsuojelulain mukaisessa ilmoitusmenettelyssä. Ilmoitusmenettelyyn soveltuisivat biokaasulaitokset, jotka käsittelevät syötteitä omalta tilalta. Ympäristölupaa edellyttävien eläinsuojien yhteyteen perustettavat sekä eläinsuojista erilliset biokaasulaitokset vaatisivat edelleen ympäristöluvan. Lupaa edellytettäisiin edelleen myös ilmoituksenvaraisen eläinsuojan yhteyteen perustettavalle biokaasulaitokselle, jossa käsitellään eläinsuojan ulkopuolelta tuotuja syötteitä. Sen yhteydessä sijaitsevat voimassa olevan lainsäädännön mukaan ilmoituksenvaraiset eläinsuojat siirrettäisiin kunnan ympäristölupamenettelyyn, jotta eläinsuojan ja biokaasulaitoksen toimintakokonaisuudella olisi vain yksi lupamenettely. Lisäksi esityksellä muutettaisiin jätelain säännöstä kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuudesta niin, että ilmoituksenvaraisten biokaasulaitosten olisi pidettävä kirjaa jätteistä vastaavasti kuin ympäristöluvanvaraisten biokaasulaitostenkin. Vedyn tuotantoa ja jätteen kaasutusta ja pyrolyysiä koskevilla muutoksilla pannaan täytäntöön teollisuuspäästödirektiivin muutokset.LisätietojaNoora Herranen
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 222

Hallituksen esityksellä ympäristönsuojelulain ja jätelain 118 §:n muuttamisesta halutaan kieltää lumen kaataminen mereen sekä selventää kieltoa upottaa ja hylätä jätettä tai muuta ainetta mereen. Esityksellä pyritään myös keventämään eläinsuojien yhteyteen perustettavien biokaasulaitosten sääntelyä ja poistamaan veden elektrolyysillä tuotetun vedyn tuotannon luvanvaraisuus vetyä korkeintaan 50 tonnia vuorokaudessa tuottavilta laitoksilta. Lisäksi muutettaisiin ympäristönsuojelulain säännöksiä siitä, millä kriteereillä jätteen kaasutukseen ja pyrolyysiin ei sovelleta jätteenpolttolainsäädäntöä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Itämeren suojelukomission ministeritapaamisessa 25.4. Latvian Riiassa komission osapuolet Venäjää lukuun ottamatta lähettivät vahvan viestin Itämeri-yhteistyön jatkamisen tärkeydestä. ”Vaikea geopoliittinen tilanne ei saa haitata työtämme meriympäristön hyväksi. Itämeren suojelu ei voi odottaa sodan päättymistä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo. Hän osallistui tapaamiseen etänä.Itämeren rantavaltioiden ministereitä ja muilta korkean tason edustajia kokoontui Itämeren suojelukomission (Helsinki Commission, HELCOM) 50-vuotisjuhlaan keskustelemaan meriympäristön suojelun etenemisestä, HELCOM:n työn tulevista painopisteistä sekä alueen geopoliittisesta tilanteesta.HELCOM on Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimuksen allekirjoittajavaltioiden perustama hallitusten välinen järjestö. Se tarkkailee ja edistää Helsingin sopimuksen soveltamista ja antaa suosituksia sopimusmaiden hallituksille. HELCOM:n työhön osallistuvat kaikki Itämeren rantavaltiot sekä EU:n komissio. Käytännössä yhteistyö Venäjän kanssa on kuitenkin ollut tauolla Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan.Suomi, Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi ja Euroopan unioni antoivat Riiassa lausuman, jossa ne vaativat Venäjän vetävän kaikki sotavoimansa pois Ukrainan alueelta. Lisäksi ne vahvistivat, etteivät ne tällä hetkellä toimi yhteistyössä Venäjän kanssa. Muuttuneet olosuhteet eivät kuitenkaan merkitse HELCOM:n työn lopettamista.Ministeri Mykkäsen mukaan Itämeren rantavaltioiden täytyy varautua geopoliittisesta tilanteesta johtuviin uusiin uhkiin, kuten tavallista vanhemmilla aluksilla ja heikommalla vakuutussuojalla varustetun Venäjän varjolaivastoon ja meriympäristön tahalliseen häirintään.”Pohjoiselle Itämerelle tarvitaan vähintään yksi Euroopan meriturvallisuusviraston valmiusalus tukemaan jäsenvaltioita ympäristövahinkojen torjunnassa. Ennen pitkää on myös löydettävä ratkaisu, joka rajoittaa öljyn kuljettamista Itämerellä tankkereilla, joilla ei ole asianmukaisia vakuutuksia tai talvimerenkulun osaamista”, ministeri Mykkänen toteaa.Osapuolet keskustelivat Itämeren kolmannesta tila-arviosta (2023), jonka mukaan meren tila on heikko koko merialueella. Suomi, Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi ja Euroopan unioni vahvistivat julkilausumassa sitoutuvansa edelleen Itämeren suojelun toimintaohjelmaan, joka päivitettiin vuonna 2021. Osapuolet sitoutuivat myös toteuttamaan vuoteen 2027 mennessä tavoitteet, jotka koskevat koko merialueen ravinnekuormituksen ylärajoja ja kullekin valtiolle jyvitettyjä ravinnekuormituksen vähennystavoitteita.”Suomi on sitoutunut poistamaan Saaristomeren valuma-alueen maatalouskuormituksen HELCOM:n pahimpien kuormittajien listalta vuoteen 2027 mennessä”, Mykkänen kertoo.Osapuolet aikovat myös jatkaa koko Itämerta koskevien tila-arvioiden tekemistä, ja seuraava arvio valmistuu vuoteen 2029 mennessä.

Itämeren suojelukomission ministeritapaamisessa 25.4. Latvian Riiassa komission osapuolet Venäjää lukuun ottamatta lähettivät vahvan viestin Itämeri-yhteistyön jatkamisen tärkeydestä. ”Vaikea geopoliittinen tilanne ei saa haitata työtämme meriympäristön hyväksi. Itämeren suojelu ei voi odottaa sodan päättymistä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo. Hän osallistui tapaamiseen etänä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan kiväärikaliiperisten aseiden melutason sääntelyn uudistamista. Työryhmän tehtävänä on arvioida tarvittavaa sääntelyä, valmistella aseiden melutasolle tunnusarvot sekä laatia vaikutusarvioinnit ja ehdotukset uusista säädöksistä.Työryhmän toimikausi on 30.4.–30.12.2024. Työryhmän jäseniksi on kutsuttu edustajat keskeisistä ministeriöistä, lupaviranomaisista, kuntasektorilta sekä Ampumaharrastusfoorumista. Työryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöneuvos Ari Saarinen ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtajana erityisasiantuntija Sami Heikkilä puolustusministeriöstä.Uuden ampumaratameluasetuksen on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2025. Asetus korvaa valtioneuvoston päätöksen ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista 53/1997.Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan Suomen ampumaratojen toiminta turvataan ja uusien ampumaratojen perustamista edistetään. Ampumaratoja koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä huomioidaan alueelliset tarpeet sekä maanpuolustus-, reserviläis-, ampumaurheilu-, ja metsästysjärjestöjen ja viranomaisten tarpeet.Ampumaratameluasetusta valmistelevan työryhmän asettamispäätös (pdf) | HankeikkunaLisätietojaAri Saarinen
ympäristöneuvos
puh. 0295 250 257
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan kiväärikaliiperisten aseiden melutason sääntelyn uudistamista. Työryhmän tehtävänä on arvioida tarvittavaa sääntelyä, valmistella aseiden melutasolle tunnusarvot sekä laatia vaikutusarvioinnit ja ehdotukset uusista säädöksistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Purku-uhan alle joutuu jatkuvasti monenlaisia ja yhä nuorempia rakennuksia, kun niiden käyttötarve lakkaa ja korjausvelka kasvaa. Hämeen ELY-keskuksen hankkeen tapaustutkimukset tekivät näkyväksi, ettei kaavoituksen yhteydessä olemassa olevan rakennuskannan säilyttämistä välttämättä selvitetä lainkaan.Purkamisen ja rakentamisen ekologiset vaikutukset jäävät tapauksissa vielä sokeaksi pisteeksi, vaikka samaan aikaan kunnat ovat voineet asettaa kunnianhimoisiakin ilmasto- ja kestävyystavoitteita. Kiertotaloudessa nykyinen rakennuskanta on kuitenkin nähtävä uusin silmin: käyttökelpoisena resurssina.Kiertotalouden edistämiseksi huomiota kiinnitettävä resurssitehokkuuteenHämeen ELY-keskus on saanut päätökseen hankkeen, jossa tarkasteltiin kiertotalouden edistämiskeinoja kuntien kaavoituksessa ja rakentamisessa. Tapauksina oli kymmenen kaava- tai suunnitteluhanketta, jotka koskivat erilaista rakennuskantaa 1920–1970-luvuilta, kuten kouluja, kerrostaloja, toimistotalo ja seurakuntakeskus. Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tuotiin tosielämän kohteiden kautta näkyviin erilaisia arvoja, joita rakennetussa ympäristössä on.Kaavoitusvaiheen on tunnistettu vaikuttavan keskeisesti kiertotalouden edellytyksiin rakennetussa ympäristössä, mutta usein se käsitetään kapeasti kierrättämisenä. Rakentamisala on yksi suurimmista luonnonvarojen kuluttajista sekä jätteen ja ilmastopäästöjen aiheuttajista. Materiaalien kulutusta ei kuitenkaan tyypillisesti mitata ja seurata – toisin kuin esimerkiksi energiankulutusta. Rakentamisessa, korjaamisessa ja purkamisessa resurssitehokkuutta on tarve tarkastella paljon laajemmin. Olemassa olevan rakennuskannan käyttäminen, korjaaminen ja hyödyntäminen uusiin käyttötarkoituksiin on ensisijaista. Kunnalla on kaavoittajana, lupapäätösten tekijänä ja kiinteistöjen omistajana keskeinen rooli kiertotaloussiirtymässä, mutta samalla resurssit, osaaminen ja keinovalikoima voivat olla vähäisiä sekä taloudelliset paineet kovia.Katse olemassa olevan rakennuskannan erilaisiin arvoihinSuomi tavoittelee kiertotaloussiirtymää 2035 mennessä. Tiedeyhteisö pitää siirtymää välttämättömänä, sillä luonnonvarojen kulutukseen puuttuminen on keskeistä ilmastopäästöjen, jätteen ja luontokadon välttämiseksi. Ollakseen kestävää, myös kulttuuriset ja sosiaaliset näkökulmat on otettava huomioon.Kiertotalous tähtää materiaalien ja resurssien käytössä pitämiseen niiden arvo säilyttäen. Rakennuksissa on kiinni taloudellista pääomaa ja kalliita luonnonvaroista jalostettuja materiaaleja. Hanke on nostanut tarkasteluun myös kestävyyden muut kuin ekologiset ja taloudelliset ulottuvuudet. Myös käyttöpotentiaali, kulttuuriset ja sosiaaliset arvotekijät voivat olla moninaisia.Hankkeen tuottama artikkeli Vaihtoehtoja purkamiselle esittää keinoja, joiden avulla eri arvoja voidaan puntaroida kaavoitusprosesseissa.Vaihtoehtoja purkamiselle – Katse olemassa olevan rakennuskannan monipuolisiin arvoihin | valtioneuvoston julkaisuarkisto ValtoRakennettu ympäristö kiertotalouden edistämisessä -hanke ja artikkelisarja tapaustutkimuksista ELY-keskuksen sivuilla

Purku-uhan alle joutuu jatkuvasti monenlaisia ja yhä nuorempia rakennuksia, kun niiden käyttötarve lakkaa ja korjausvelka kasvaa. Hämeen ELY-keskuksen hankkeen tapaustutkimukset tekivät näkyväksi, ettei kaavoituksen yhteydessä olemassa olevan rakennuskannan säilyttämistä välttämättä selvitetä lainkaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö käynnisti 23. huhtikuuta yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kanssa selvityksen vuokra- ja omistusasumisen välimallista. Selvityksen toteuttavat tekniikan tohtori Matti Kuronen ja johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus. Selvityksen tavoitteena on arvioida tarvetta vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimallille ja esittää mahdollista uutta mallia.Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan uusille asumisoikeusasunoille ei enää jatkossa myönnetä tukea. Päätöksen taustalla on asumisoikeusmalliin liittyvät ongelmat: asumisoikeuskohteiden niin sanottujen pysyvien rajoitusten vuoksi asunnoilla ei ole vakuusarvoa, mikä vaikeuttaa huomattavasti rahoituksen saamista niiden peruskorjaamiseen luottolaitoksilta. Siksi asunnot ovat täysin valtion takaaman peruskorjauslainoituksen varassa. Lisäksi asumisoikeuskohteissa yhteiskunnan tuki ei kohdistu vain pienituloisille. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen syksyllä 2024 asettama selvitysryhmän mukaan asumisoikeusasukkaat ovat keskimäärin varsin samanlaisia kuin omistusasujat.Julkisesti tuetun asuntotuotannon kehittämistarpeita arvioineen selvitysryhmän mukaan sellaisella asuntoalueella, jolle ei ole realistista olettaa rakentuvan segregaation torjunnan näkökulmasta riittävässä määrin omistusasumista, omistus- ja vuokra-asumisen väliin sijoittuva hallintamuoto voi olla perusteltu ratkaisu. Selvitysryhmä huomautti, että asumisoikeusasunnot ovat vain yksi mahdollinen malli toteuttaa välimallin asumista. Ryhmän mukaan ennen uusien mallien kehittämistä tulee arvioida, mihin asuntopoliittiseen tavoitteeseen osaomistus tai muu välimalli vastaa. Lisäksi tulee arvioida, edellyttääkö tavoitteeseen vastaaminen hallintamuotoa, joka sijoittuu perinteisen vuokraamisen ja omistamisen välimaastoon, vai tavoitellaanko mallia, jonka avulla omistusasuminen tulee mahdolliseksi osaomistuksen kautta.Selvityshenkilöiden Matti Kurosen ja Juhana Brotheruksen tulee arvioida tarvetta vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimallille ja esittää mahdollista uutta mallia. Mallia laadittaessa tulee arvioida mahdollinen julkisen tuen tarve ottaen huomioon julkisen talouden tilanne ja EU:n valtiontuki- ja kilpailulainsäädäntöön liittyvät näkökohdat. Selvityshenkilöiden tulee työn aikana kuulla riittävällä laajuudella yhdeksän suurimman kaupungin asiantuntijoita sekä muita tarpeellisia toimijoita. Selvityksen on määrä valmistua elokuun lopussa.Selvittäjien työn tueksi on asetettu ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata selvityksen toteuttamista sekä tukea asiantuntemuksellaan selvityshenkilöitä eri näkökohtien huomioon ottamisessa ja yhteensovittamisessa.  Selvityshenkilöiden kutsuminen ja ohjausryhmän asettaminen vuokra- ja omistusasumisen välimallistaLisätiedotTommi Laanti
Asuntoneuvos
puh. +358 295 250 146
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
puh. 040 847 1992
[email protected]Inga Nyholm, kaupunkien edustajana
Yhteysjohtaja
Helsingin kaupunki
puh. 040 760 5524
[email protected]

Ympäristöministeriö käynnisti 23. huhtikuuta yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kanssa selvityksen vuokra- ja omistusasumisen välimallista. Selvityksen toteuttavat tekniikan tohtori Matti Kuronen ja johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus. Selvityksen tavoitteena on arvioida tarvetta vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimallille ja esittää mahdollista uutta mallia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ravinteiden kierrätyksen avustushaku on parhaillaan auki. Hakuun on lisätty uudeksi teemaksi vesien ja meren biomassojen ravinteiden kierrätys. Etusijalla ovat Saaristomerellä ja sen valuma-alueella toteutettavat hankkeet.Hankkeiden tulee edistää vesistöjen, rantojen tai ranta-alueiden biomassojen, kuten vesikasvillisuuden, levien ja vieraslajien, poistoa ja jatkohyödyntämistä. Hankkeet voivat edistää myös hoitokalastuksessa käyttämättä jäävien biomassojen hyötykäyttöä. Tavoitteena on vähentää vesien ja meren ravinnekuormaa, luoda uutta kiertotalousliiketoimintaa ja vahvistaa huoltovarmuutta.Hankehakemukset pyydetään toimittamaan ympäristöministeriöön 30.6.2024 mennessä. Hankkeita avustetaan osana ravinteiden kierrätyksen hakua, jossa on rahoitusta myönnettävissä enintään noin 10 miljoonaa euroa. Tuettavien hankkeiden tulee valmistua viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä.Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen avustuksia voi edelleen hakea myös yhdyskuntien jäte- ja sivuvirtojen ravinteiden kierrättämiseksi ja jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden edistämiseksi. Ympäristöministeriö tarjoaa matalalla kynnyksellä neuvontaa ja opastusta hakua suunnitteleville tahoille.Avustusta voidaan myöntää tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiohankkeille sekä investoinneille, jotka luovat edellytyksiä vesien ja meren biomassojen ravinteiden kierrätykselle. Hankkeissa tulee osoittaa, että poistettavien biomassojen ravinteet johdetaan asianmukaisesti hyödynnettäväksi. 
Tuki on hankkeesta ja hakijaorganisaation koosta riippuen investoinneille enintään 30 – 65 prosenttia ja TKI-hankkeille yleensä enintään 50 – 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Avustettavien hankkeiden tulee olla “ei merkittävää haittaa” -periaatteen (Do No Significant Harm) mukaisia.Viime vuosina ympäristöministeriö on avustanut ravinteiden kierrätyksen hankkeita, joilla edistetään muun muassa biokaasun tuotantoa ja ravinteiden kierrätystä esimerkiksi lannoitteiksi. Ravinteiden kierrätyksen lisäksi on tuettu yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn uusiutuvan energian tuotannon ja energiatehokkuuden hankkeita.Ravinteiden kierrätystä edistetään osana ympäristöministeriön uutta vesien ja meren tilan parantamiseen tähtäävää Ahti-ohjelmaa. Ahti-ohjelman toimilla jatkamme ravinteiden kierrätysohjelman (2012-2023), vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019-2023) sekä ja Saaristomeri-ohjelman (2021-) työtä.

Ravinteiden kierrätyksen avustushaku on parhaillaan auki. Hakuun on lisätty uudeksi teemaksi vesien ja meren biomassojen ravinteiden kierrätys. Etusijalla ovat Saaristomerellä ja sen valuma-alueella toteutettavat hankkeet.

Lähde: ym.fi