NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille ehdotuksen kumota kunnan ilmastosuunnitelman laatimista koskeva velvoite. Ilmastolakiin ei jatkossa sisältyisi kuntia koskevia velvoitteita, eikä lakia sovellettaisi kunnan viranomaisiin. Lausuntoja voi antaa 5.7.2024 asti.Kuntia koskeva velvoite kumotaan osana valtiontalouden sopeuttamista. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien ilmastosuunnitelmiin varattu noin 2,8 miljoonan euron vuosittainen määräraha poistetaan. Taustalla on myös tavoite vähentää kuntien ja valtion hallinnollista taakkaa. Esityksen mukaan merkittävällä osalla kunnista on jo ilmastosuunnitelma. Suuret ja keskisuuret kunnat ovat keskeisimmät toimijat ilmastopäästöjen vähentämisessä. Kaikilla yli 100 000 asukkaan kaupungilla ja valtaosalla yli 50 000 asukkaan kaupungeista on ilmastosuunnitelma. Manner-Suomen 293 kunnasta useammalla kuin 85 kunnalla on tällä hetkellä oma ilmastosuunnitelma. Ympäristöministeriö järjesti helmikuussa kunnille ja aluetoimijoille kuulemistilaisuuden velvoitteen poistamisesta. Tilaisuudessa nousi esille, että monella kunnalla on tahtotilaa ja erityisesti suuremmilla kunnilla myös resursseja jatkaa ilmastotoimia tulevaisuudessa, vaikka velvoite ilmastosuunnitelmasta poistuisi. Tämän tueksi kunnat pitivät tärkeänä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämän päästötietopalvelun jatkamista. Esityksen mukaan Syken lakisääteistä tehtävää päästötietopalvelun ylläpitäjänä jatkettaisiin. Päästötietopalvelulla on tarkoitus tukea kuntien vapaaehtoisen ilmastotyön jatkumista ja varmistaa yhtenäinen tietopohja päätöksenteon ja seurannan tueksi. Lausuntopyyntö esityksestä lausuntopalvelu.fi:ssä.Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta | Lausuntopalvelu.fiLisätietojaKaroliina Anttonen lainsäädäntöneuvos ympäristöministeriö 029 525 0065 [email protected]
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille ehdotuksen kumota kunnan ilmastosuunnitelman laatimista koskeva velvoite. Ilmastolakiin ei jatkossa sisältyisi kuntia koskevia velvoitteita, eikä lakia sovellettaisi kunnan viranomaisiin. Lausuntoja voi antaa 5.7.2024 asti.
NordenBladet — Hallituksen omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä esitetään, että valtio voisi luopua A-Kruunu Oy:n omistuksesta. Esitys sisältyy hallituksen toiseen lisätalousarvioesitykseen eduskunnalle, koska valtionyhtiöiden omistuksen olennaisista muutoksista päättäminen kuuluu eduskunnan päätösvaltaan. A-Kruunu Oy on 100 prosenttisesti valtion omistama yleishyödyllinen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen omistaja ja rakennuttaja, jonka omistajaohjauksesta vastaa ympäristöministeriö.Valtioneuvoston yleisistunto hyväksyi 23.5.2024 omistajapoliittisen periaatepäätöksen, jossa päätettiin ehdottaa eduskunnalle valtion omistuksen alarajan alentamisesta A-Kruunu Oy:ssä nollaan prosenttiin nykyisestä 100 prosentista.”Valtion harjoittama yritystoiminta on poikkeus, johon on oltava erityisen vahvat perusteet. Koska kohtuuhintaisia asuntoja rakennuttavia ja omistavia yleishyödyllisiä yhteisöjä on useita, välttämätöntä perustetta valtion omistamalle toimijalle ei ole. Valtion rooli asuntopolitiikassa on vaikuttaa lainsäädännöllä, tukipolitiikalla ja muilla vastaavilla toimilla ”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toteaa.Lainsäädäntö säätelee tarkasti yleishyödyllisten yhtiöiden toimintaa, A-Kruunu Oy:n omistamien pitkän korkotuen asuntojen käyttöä ja vuokranmääritystä sekä yleishyödyllisten yhtiöiden myyntiä. A-Kruunu Oy:n ostaja voi olla vain yleishyödyllinen yhteisö, ja lainsäädäntö turvaa yhtiön asukkaiden asemaa.”A-Kruunu jatkaa kohteiden rakennuttamista ja hankkeiden kehittämistä normaalisti. Mikäli eduskunta hyväksyy A-Kruunu Oy:stä luopumisen lisätalousarviossa, selvitys yhtiön myynnistä toteutettaisiin alkusyksyn aikana. Yhtiön mahdollinen myynti toteutettaisiin myymällä yhtiö kokonaisuutena”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen jatkaa. A-Kruunu Oy:n kohtuuhintaisten asuntojen rakennuttamistoiminta päätettiin käynnistää vuonna 2013. Vuoden 2023 lopussa yhtiöllä oli omistuksessaan 2 878 asuntoa, joista valtaosa on pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa sekä Tampereella, minkä lisäksi rakenteilla on noin 400 asuntoa. Yhtiön tase oli vuoden 2023 lopussa 600 miljoonaa euroa ja liikevaihto 28 miljoonaa euroa vuonna 2023. Yhtiö ei yleishyödyllisyyssäännösten mukaisesti tavoittele voittoa. Valtio on pääomittanut yhtiötä 80 miljoonalla eurolla, ja sillä on 34 työntekijää.Lisätiedot:Emma-Stina Vehmanen erityisavustaja ympäristöministeriö p. 040 847 1992 [email protected]
Hallituksen omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä esitetään, että valtio voisi luopua A-Kruunu Oy:n omistuksesta. Esitys sisältyy hallituksen toiseen lisätalousarvioesitykseen eduskunnalle, koska valtionyhtiöiden omistuksen olennaisista muutoksista päättäminen kuuluu eduskunnan päätösvaltaan. A-Kruunu Oy on 100 prosenttisesti valtion omistama yleishyödyllinen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen omistaja ja rakennuttaja, jonka omistajaohjauksesta vastaa ympäristöministeriö.
NordenBladet — Lisätalousarviossa esitetään 1,65 miljoonaa euron lisäystä ympäristöministeriön pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelmalle. Pitkäaikaisasunnottomuuteen suunnatuilla rahoilla on tarkoitus kehittää valtion, kaupunkien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä. Pitkäaikaisasunnottomuuden ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.Petteri Orpon hallitusohjelma tarttuu erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen. Lisätalousarvion esitetyn 1,65 miljoonan euron lisäksi julkisen talouden suunnitelmassa ohjelmalle on varattu vuodelle 2025 3,65 miljoonaa euroa ja vuodelle 2026 4,65 miljoonaa euroa. ”Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on hallituksen asuntopolitiikan keskeinen tavoite. Kaupunkien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa toteutettava pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelma on tässä tärkeässä roolissa. Lisäksi pyrimme parantamaan asunnottomien tilannetta muun muassa suuntaamalla yhteiskunnan tukemat Ara-asunnot entistä tehokkaammin ihmisille, joiden on vaikeaa löytää asuntoa markkinoilta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen painottaa.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran, asunnottomuusselvityksen mukaan viime vuonna Suomessa oli noin tuhat pitkäaikaisasunnotonta. Selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt erityisesti Helsingissä. Muissa suurissa kaupungeissa pitkäaikaisasunnottomien kehitys on ollut vaihtelevampaa ja asunnottomuustyötä riittää vielä tuleville vuosille. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötäAsunnottomuustyössä kaupunkien ja kuntien lisäksi merkittävä rooli on nykyään myös hyvinvointialueilla. Ohjelmaan on kutsuttu mukaan yhdeksän kaupunkia ja hyvinvointialuetta, joiden kanssa yhdessä lähdetään seuraavaksi laatimaan tarkempia tavoitteita ja suunnitelmia pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. ”On hienoa, että hallitus on nostanut asunnottomuuden vähentämisen yhdeksi asuntopolitiikkansa keskeisistä tavoitteista ja kohdistaa siihen myös erillistä rahoitusta. Ohjelmalla ja sen rahoituksella on tarkoitus varmistaa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävien toimien eteneminen kaikkialla Suomessa. Erityisen tärkeää on huolehtia, että kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyö toimii kitkatta. Kaupungit ja alueet ovat sitoutuneet vahvasti tähän yhteiseen työhön”, Helsingin pormestari ja ohjelman johtoryhmän sekä ohjelmaryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov.Ohjelman käytännön toteuttaminen tapahtuu alueellisesti. Alueellinen työ käynnistyy 27.5.2024, jolloin ohjelmaryhmä kokoontuu käymään läpi kaupunkien ja hyvinvointialueiden asunnottomuustyön nykytilannetta ja käynnistämään alueellisen työn. Tavoitteena on, että jokainen ohjelmakaupunki ja -hyvinvointialue laativat paikallisen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävän asunnottomuussuunnitelman. Ohjelmalla varmistetaan, että jokainen pitkäaikaisasunnoton saa tarvittavaa apua ja tukea elämäntilanteeseensa. Ohjelmalle on asetettu johtoryhmä, joka kutsui kaikki ohjelmaa toteuttavat tahot ohjelmaryhmään. Johtoryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Ohjelmaryhmän ensimmäinen kokous on toukokuun lopussa, jolloin keskustellaan kaupunkien ja hyvinvointialueiden asunnottomuustyön nykytilanteesta. Ohjelman johtoryhmän kokoonpano, tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet ovat asettamiskirjeessä | valtioneuvosto.fiLisätietojaHanna Kettunen Erityisasiantuntija puh. 0295 250 010 [email protected]Emma-Stina Vehmanen Erityisavustaja puh. 040 847 1992 [email protected]Daniel Sazonov apulaispormestari ja johtoryhmän puheenjohtaja puh. 045 129 6812 [email protected]
Lisätalousarviossa esitetään 1,65 miljoonaa euron lisäystä ympäristöministeriön pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelmalle. Pitkäaikaisasunnottomuuteen suunnatuilla rahoilla on tarkoitus kehittää valtion, kaupunkien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä. Pitkäaikaisasunnottomuuden ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.
NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetuksen, jossa säädetään arviointiperusteista sen määrittämiseksi, milloin mekaanisesti kierrätetty uusiomuoviraaka-aine ei ole enää jätettä. Asetuksessa säädetään myös arviointiperusteet täyttävän uusiomuoviraaka-aineen käyttötarkoituksista.Hyväksytty asetus mahdollistaa jätteestä valmistetun uusiomuoviraaka-aineen käytön tuotteena. Tällöin asetuksen mukaiseen uusiomuoviraaka-aineen käyttöön ei sovelleta jätelainsäädäntöä. Asetus tulee voimaan 1.8.2024.Jätteen ammattimainen hyödyntäminen on ympäristöluvanvaraista toimintaa, ja siihen voi liittyä myös muita hallinnollisia velvoitteita. Jätteeksi luokittelun päättyminen sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa uusiomuoviraaka-aineen valmistajien lupamenettelyjä. Ministeri Kai Mykkänen kertoo asetuksen avaavan mahdollisuuksia markkinaehtoisille kiertotalousratkaisuille:”On hienoa, että voimme samanaikaisesti luoda yrityksille uusia mahdollisuuksia ja edistää kiertotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Uusiomuoviraaka-aineelle on jo olemassa markkinat ja paljon erilaisia käyttötapoja. Uusi asetus saattaa toiminnanharjoittajat yhdenvertaiseen asemaan, luo toiminnalle yhteiset ja läpinäkyvät pelisäännöt, sekä parantaa luottamusta uusiomuoviraaka-aineen laatuun.”Asetuksessa säädetyt arviointiperusteet luovat uusiomuoviraaka-aineen valmistajia koskevat yhteiset velvoitteet ja kriteerit jäteluokittelun päättämiselle. Vaatimukset täyttävän uusiomuoviraaka-aineen käytöllä voidaan varmistaa laadukkaan kierrätysmuovin saatavuutta Suomessa, vähentää muovien käytön ilmasto- ja ympäristövaikutusta ja korvata raakaöljylähtöistä muoviraaka-aineen valmistusta. Samalla edistetään muovijätteen jalostamista ja tuotteistamista, ja luodaan mahdollisuuksia uusille markkinoille.Asetuksessa säädettyjen arviointiperusteiden käyttöönotto on uusiomuoviraaka-aineen valmistajalle vapaehtoista. Asetusta sovelletaan vain, jos valmistaja ilmoittaa ottavansa asetuksen mukaiset arviointiperusteet käyttöön.Asetus uusiomuoviraaka-aineen jätteeksi luokittelun päättymisestä on osa laajempaa EEJ-menettelyjen (“ei enää jätettä”) sujuvoittamista, jonka tarkoituksena on edistää kiertotaloutta helpottamalla jäteperäisten materiaalien tuotteistamista. Sekä EEJ-asetukset että valmisteltavana oleva uusiomateriaalien tuottamista koskeva kevennetty lupamenettely helpottavat jäteperäisen materiaalin hyödyntämistä tuotteena tai raaka-aineena. Nyt hyväksytty asetus koskee mekaanisesti kierrätettyä muovia. Seuraavaksi valmistellaan muovi- ja kumijätteestä tuotetun uusioöljyn jätteeksiluokittelun päättymisen arviointiperusteet. Valmistelu käynnistyi tammikuussa 2024 ja sen aikana määritellään kriteerit, joiden perusteella muovijätteestä valmistettu uusioöljy lakkaa olemasta jätettä ja voidaan luokitella tuotteeksi.LisätietojaJohanna Routio Hallitussihteeri p. 0295 250 137 [email protected]Emma-Stina Vehmanen ministerin erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]
Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetuksen, jossa säädetään arviointiperusteista sen määrittämiseksi, milloin mekaanisesti kierrätetty uusiomuoviraaka-aine ei ole enää jätettä. Asetuksessa säädetään myös arviointiperusteet täyttävän uusiomuoviraaka-aineen käyttötarkoituksista.
NordenBladet — EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena on lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää sen vientiä OECD-maiden ulkopuolelle. Uusi asetus tuo muutoksia myös jätesiirtoilmoitusten käsittelyyn, jossa siirrytään sähköiseen asiointiin toukokuussa 2026.(Tiedotetta korjattu klo 8.57 muuttamalla asetuksen voimaantulopäivä)Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavatEuroopan unionin uudistettu jätteensiirtoasetus (2024/1157) astuu voimaan 20.5.2024. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa kiertotaloutta EU:ssa ja unionin omavaraisuutta jätteiden käsittelyssä. Tavoitteena on myös torjua ja paljastaa laittomia jätesiirtoja entistä tehokkaammin.EU:n asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on sovellettava kaikilta osiltaan kaikissa jäsenmaissa. Myös Suomen kansalliseen jätelainsäädäntöön on tarvetta tehdä muutoksia. Tiukennuksia viennille EU:n ulkopuolelle ja jätteiden loppukäsittelylle EU:ssaUusi asetus tiukentaa jätteiden vientiä EU:n ulkopuolelle ja asettaa sille uusia vaatimuksia. Jätettä EU:n ulkopuolella vastaanottavan laitoksen täytyy olla jatkossa kolmannen osapuolen auditoima. Jätteen viejän vastuulla on varmistaa, että vastaanottaja on EU-komission ylläpitämässä auditoitujen laitosten rekisterissä ja että jäte käsitellään asetuksessa määritellyllä, ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Lisäksi komissio alkaa ylläpitää listaa OECD:n ulkopuolisista maista, joihin ns. vihreitä jätteitä (esimerkiksi puhdasta metalliromua tai jätepaperia) saa viedä. OECD:n ulkopuolisten maiden, kuten Intian, Kiinan ja Afrikan maiden, tulee pyytää komissiolta pääsyä listalle.Uusi asetus tiukentaa ehtoja, joiden perusteella jätteitä voidaan siirtää loppukäsiteltäväksi EU-maasta toiseen. Jätteiden siirto loppukäsiteltäväksi on kielletty myös EU:n sisällä tietyin poikkeuksin. Siirto loppukäsiteltäväksi voidaan hyväksyä esimerkiksi siinä tapauksessa, että jätettä ei voida sen syntymaassa käsitellä teknisesti toteuttamiskelpoisella ja taloudellisesti kannattavalla tavalla.Niin sanottujen vihreiden jätteiden siirrosta on jatkossa ilmoitettavaUuden asetuksen myötä niin sanottujen vihreiden jätteiden siirroista on ilmoitettava etukäteen ennen siirron alkamista sähköisessä järjestelmässä. Myös näiden jätteiden vastaanottamisesta ja hyödyntämisestä on ilmoitettava. Muutos on merkittävä, sillä hän mennessä toimijoilla ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa ns. vihreistä siirroista viranomaisille reaaliaikaisesti.Muovijätteen vientiä OECD:n ulkopuolelle halutaan rajoittaaUudella asetuksella halutaan erityisesti rajoittaa muovijätteen vientiä kolmansiin maihin. Kaiken muovijätteen vienti OECD:n ulkopuolelle kielletään 2,5 vuoden päästä asetuksen voimaantulosta. Viiden vuoden päästä asetuksen voimaantulosta vienti on mahdollista tiukoin edellytyksin. Lisäksi myös vaarattoman eli ns. vihreän muovijätteen vienti EU:n ulkopuolelle vaatii jätesiirtoluvan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.Kansainvälisten jätesiirtojen lupakäsittelyssä siirrytään sähköiseen asiointiin vuonna 2026Jätesiirtoilmoitusten käsittelyyn kehitetään parhaillaan EU-tasoista sähköistä järjestelmää, jossa ilmoitusten käsittely EU-maiden välillä jatkossa tapahtuu. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön kahden vuoden päästä asetuksen voimaantulosta eli toukokuussa 2026. Suomessa kansallisen jätesiirtojärjestelmän Finnish TFS:n käyttö jatkuu, ja se tullaan liittämään EU:n keskusjärjestelmään.Pääosalla muutoksista on kahden vuoden siirtymäaikaPääosaa asetuksen muutoksista aletaan soveltaa kahden vuoden päästä asetuksen voimaantulosta. Vaarattoman jätteen viennin rajoitukset OECD-maiden ulkopuolelle astuvat kuitenkin voimaan vasta kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. EU-komissio antaa lisäksi delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä, jotka tarkentavat ja selkeyttävät tiettyjä asetuksen artikloja. Ennen asetuksen soveltamista sovelletaan nykyistä asetusta (1013/2006). LisätietojaMarja-Riitta Korhonen neuvotteleva virkamies ympäristöministeriö puh. 0295 250 398 [email protected]Hannele Nikander tiimipäällikkö, ylitarkastaja Suomen ympäristökeskus puh. 0295 251 456 [email protected]
EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena on lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää sen vientiä OECD-maiden ulkopuolelle. Uusi asetus tuo muutoksia myös jätesiirtoilmoitusten käsittelyyn, jossa siirrytään sähköiseen asiointiin toukokuussa 2026.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ovat kutsuneet koolle hiilimarkkinatoimijoiden pyöreän pöydän. Tänään perjantaina järjestettävässä tilaisuudessa keskustellaan vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden toiminnan edistämisestä etenkin maa- ja metsätalouden aloilla.Vapaaehtoisten hiilensidontatoimien kehittäminen sekä markkinaehtoisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen selvittäminen maa- ja metsätalouden ilmastotoimien edistämiseksi on nostettu esiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa. Pyöreän pöydän keskustelun tavoitteena on muodostaa tilannekuva kotimaan vapaaehtoisiin hiilensidontamarkkinoihin vaikuttavista ajankohtaisista kysymyksistä sekä eri toimijoiden mahdollisuuksista ja toimenpiteistä markkinoiden kehittämiseksi.Työ hiilensidontamarkkinoiden kehittämiseksi etenee myös Euroopan unionin tasolla. Neuvotteluissa EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehikon asetuksesta saavutettiin alustava sopu helmikuussa. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä niin maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön hiilensidonnalla kuin teknologisin menetelmin.Hiilenpoistoja koskevan sertifiointikehyksen tavoitteena on kannustaa maanomistajia ja teollisuutta innovatiivisten ratkaisujen käyttöön hiilidioksidin talteenotossa, kierrätyksessä ja varastoinnissa sekä varmistaa hiilenpoistojen kestävyys ja laadukkuus. Sertifiointikehyksen valmistelu etenee nyt komission työryhmissä sekä poliittisella tasolla.”Olemme panostaneet maankäyttösektorin tutkimukseen ja kehittämishankkeisiin viime vuosina. Kotimainen tietopohja tuo meille hyvät mahdollisuudet aktiiviseen vaikuttamiseen EU:ssa. Suomalaisten ilmastohankkeiden markkinatkin laajenevat, kun niille saadaan EU:n kehikon tuki”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Suomen EU-velvoitteet edellyttävät maankäyttösektorin hiilenpoistumien kasvattamista ja maaperäpäästöjen vähentämistä. Maa- ja metsätalouden vapaaehtoisen hiilimarkkinan toimet voivat osaltaan tukea näiden velvoitteiden täyttämistä. Yrityksillä on kiinnostusta hiilensidontahankkeisiin osana vastuullista toimintaansa ja samalla on mahdollisuus tukea kotimaisia maa- ja metsätalouden toimijoita ja heidän ilmastohankkeitaan.Käynnissä ovat myös neuvottelut vihreitä väittämiä koskevasta direktiiviehdotuksesta. Vuoden 2024 alusta voimaan tullut kestävyysraportointidirektiivi puolestaan ohjaa yrityksiä antamaan tarkempia tietoja ilmastoyksiköiden käytöstä.”Ilmastoväittämiä koskevan sääntelyn tulee selkeyttää vapaaehtoisten markkinoiden toimintaympäristöä ja saada markkinat aidosti liikkeelle. Tavoitteena on luoda toimijoille kannusteet toimia markkinoilla sekä pitkän aikavälin liiketoimintamahdollisuuksia, mikä myös auttaa Suomea ilmastotavoitteiden saavuttamisessa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Tilaisuuteen on kutsuttu laaja joukko sidosryhmien edustajia. Mukana on kompensaatiopalveluiden tarjoajia, todentajia ja ostajia sekä toimialajärjestöjä, tutkijoita, kansalaisjärjestöjä ja hallinnon edustajia.Muualla sivustollamme:EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehikosta saavutettiin alustava sopu (tiedote 22.2.2024)Hiilimarkkinat ja hiilikompensaatiojärjestelmätMuualla verkossa:Vapaaehtoiset hiilimarkkinat (ym.fi)
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ovat kutsuneet koolle hiilimarkkinatoimijoiden pyöreän pöydän. Tänään perjantaina järjestettävässä tilaisuudessa keskustellaan vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden toiminnan edistämisestä etenkin maa- ja metsätalouden aloilla.
NordenBladet — Ympäristöministeriössä valmistellaan ensiasunnon ostamista helpottavan ASP-lainsäädännön uudistamista. Ministeriö kutsui opiskelijoita ja nuoria aikuisia pyöreään pöytään keskustelemaan asumistoiveista, säästämisestä ja ensiasunnon ostamisesta. Keskustelutilaisuudessa käsiteltiin ensiasunnon ostoa ja siihen liittyviä haasteita sekä pohdittiin mahdollisia kehitysideoita ASP-järjestelmään. Ympäristöministeriö pyytää parhaillaan kyselyllä laajemminkin nuorten aikuisten ajatuksia ja kokemuksia ensiasunnon ostamisesta ja ASP-järjestelmästä. Keskustelijoiden näkemykset ja kyselyn vastaukset otetaan huomioon uuden ASP-lainsäädännön valmistelussa.Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen puhui tilaisuudessa ASP-järjestelmän merkityksestä, mutta myös järjestelmän kehittämisen tarpeesta. ”Suurin osa nuorista aikuisista haaveilee omistusasunnosta, mutta ensiasunnon ostaminen on viime vuosina lykkääntynyt. Monet ensiasunnon ostajat kokevat ASP-järjestelmän vaikeaselkoiseksi ja jäykäksi, ja myös pankkien näkökulmasta lainsäädäntö on monilta osin vanhentunutta. ASP-järjestelmä kannustaa asuntosäästämiseen ja voi helpottaa ensiasunnon ostamista, joten pidettyä järjestelmää on syytä kehittää entistä toimivammaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoi.Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n vaikuttamisen asiantuntija Hilma Sormunen kertoi avauspuheenvuorossaan nuorten toiveita liittyen asumiseen. Sormusen mukaan asumisella on iso vaikutus hyvinvointiin ja arjen sujumiseen. ”Vaikka suurin osa nuorista haaveilee omistusasumisesta, on ensiasunnon ostaminen karkaamassa monien nuorten ulottumattomiin. Siksi on tärkeää pysähtyä kysymyksen ääreen ja miettiä, miten voisimme varmistaa sen, että jatkossa nuorillakin on mahdollista tavoitella omistusasumista”, Sormunen kertoi.Monilla keskustelijoilla oli jo omaa kokemusta asuntosäästämisestä ja osalla myös omistusasumisesta. Keskustelussa käsiteltiin laajasti sitä, millaiset ajankohtaiset asiat vaikuttavat nuorten aikuisten asumistoiveisiin ja asuntosäästämisen mahdollisuuksiin. Asunnon ostamiseen ja ASP-järjestelmään liittyy usein paljon kysymyksiä ja epävarmuutta siitä, vastaako se omiin tarpeisiin. Esimerkiksi 10 prosentin omarahoitusosuus voi tuntua suurelta, jos asuntoa on ostamasta Helsingistä. Lisäksi ensimmäisen asunnon ostamiseen liittyy paljon erilaisia käsitteitä ja termejä, joista monet voivat olla nuorelle uusia. Pyöreän pöydän keskustelussa nousikin esille erityisesti ensiasunnon ostamiseen liittyvän taloustiedon- ja kasvatuksen merkitys. Yrittäjä, asuntosijoittaja ja vaikuttaja Suvi Kinnunen korosti avauspuheenvuorossaan taloustietoisuuden lisäämisen tärkeyttä.”Se, että osaa hyödyntää ASP-järjestelmää, vaatii tietoa. Ongelma ei ole järjestelmän yksityiskohdat, vaan se, että nuorten talousosaamisessa on isoja aukkoja. Tietoa ja talouskasvatusta pitäisi esimerkiksi jo kouluissa saada enemmän. Osa vastuusta kuuluu myös yrityksille ja sille, miten mediassa talousasioista puhutaan”, Kinnunen sanoi.Pyöreässä pöydässä oli mukana keskustelijoita opiskelijajärjestöistä, ammattiliitoista, Nuorisoasuntoliitto NAL ry:sta sekä vaikuttajia, jotka ovat keskittyneet asumisen tai asuntosäästämisen teemoihin. Kerro kokemuksesi ensiasunnon ostamisesta tai ASP-säästämisestä – vaikuta uudistuvaan lainsäädäntöön ASP-säästäminen on suosittua, ja omistusasunto on edelleen valtaosan toive ainakin jossain vaiheessa. Tarve ASP-järjestelmälle on siis edelleen olemassa, mutta sitä koskevassa lainsäädännössä on huollettavaa. Ympäristöministeriössä hallitussihteeri Satu Eronen vastaa uudistuvan ASP-lainsäädännön valmistelusta. ”Jo 44-vuotias ASP-järjestelmä on vanhetessaan muuttunut jäykäksi ja vaikeaksi soveltaa. Minulle kävi niin, että vaihtoon meni sekä pankki että asuntolaina, koska ASP-laina oli yksityiskohdissa niin joustamaton ja vaikeaselkoinen. Kokemukseni antaa motivaatiota päivittää lainsäädäntö nykyaikaan. Tarinani on kuitenkin vain yksi monien joukossa, ja valmistelussa kaipaamme laajemminkin nykyisten pari-kolmekymppisten ajatuksia omistusasumisesta ja kokemuksia asuntosäästämisestä tai ensiasunnon ostosta.”Olitpa sitten ASP-säästäjä, ensiasunnon ostaja tai vasta omistusasumista pohtiva, kerro kokemuksistasi meille vastaamalla kyselyyn. Mitä ajattelet omistusasumisesta omalla kohdallasi, millaisia kokemuksia sinulla on asuntosäästämisestä tai ensiasunnon ostosta, mitä haasteita olet kohdannut tai mitä parannuksia toivoisit ASP-järjestelmään? Vastaukset otetaan huomioon lainsäädännön valmistelussa. Kyselyyn vastataan nimettömästi, ja vastausaikaa on sunnuntaihin 2.6. saakka. Vastaa kyselyyn ja ole mukana kehittämässä ASP-järjestelmää. Lue lisää ASP-lainsäädännön kehittämisestä LisätietojaSatu Eronen hallitussihteeri [email protected] p. 0295 250 180
Ympäristöministeriössä valmistellaan ensiasunnon ostamista helpottavan ASP-lainsäädännön uudistamista. Ministeriö kutsui opiskelijoita ja nuoria aikuisia pyöreään pöytään keskustelemaan asumistoiveista, säästämisestä ja ensiasunnon ostamisesta. Keskustelutilaisuudessa käsiteltiin ensiasunnon ostoa ja siihen liittyviä haasteita sekä pohdittiin mahdollisia kehitysideoita ASP-järjestelmään. Ympäristöministeriö pyytää parhaillaan kyselyllä laajemminkin nuorten aikuisten ajatuksia ja kokemuksia ensiasunnon ostamisesta ja ASP-järjestelmästä. Keskustelijoiden näkemykset ja kyselyn vastaukset otetaan huomioon uuden ASP-lainsäädännön valmistelussa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä 858 801 euroa valtionavustusta kahdeksalle hankkeelle, jotka kehittävät keinoja vähentää rakennetun ympäristön päästöjä sekä sopeutua ilmastonmuutokseen. Rahoitus on myönnetty EU:n elpymisvälineestä (RRF) Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön viidennestä, ja samalla koko ohjelman viimeisestä, hankehausta.Haku oli suunnattu voittoa tavoittelemattomille hankkeille ja etenkin kunnille ja järjestöille. Hakuilmoituksessa toivottiin erityisesti vähähiilisen kiertotalouteen ja rakennusmateriaalien kehittämiseen liittyviä hankkeita.Ympäristöministeriö on myöntänyt ohjelmasta avustusta vuosina 2022-2024 viidellä hakukierroksella noin viiden miljoonan euron edestä yhteensä 65 hankkeelle.Ympäristöministeriön viidennestä hankehausta avustetut hankkeetAvustuksen saaja, hankkeen nimi, avustussumma ja hankkeen kokonaisbudjetti:Rakennustietosäätiö RTS sr: Elinkaariominaisuuksien arviointi & toteutus EKAT, avustus 145 344 euroa, kokonaisbudjetti 207 634 euroaTalotekninen teollisuus ja kauppa ry: Tilamuutoshankkeiden talotekniikan kiertotalous, avustus 70 000 euroa, kokonaisbudjetti 104 000 euroaForssan kaupunki: Rakennusosien laajamittainen uudelleenkäyttö, avustus 63 000 euroa, kokonaisbudjetti 90 000 euroaEkokumppanit Oy: SÄILÖ: Purusta säilöön ja kiertoon, avustus 138 785 euroa, kokonaisbudjetti 198 265 euroaTampereen korkeakoulusäätiö sr: Vähähiilisten betonien säilyvyysmitoitus, avustus 164 500 euroa, kokonaisbudjetti 235 000 euroaTalonrakennusteollisuus ry: Ratu-ohjeet vähähiiliseen korjausrakentamiseen, avustus 95 872 euroa, kokonaisbudjetti 136 960 euroaHelsingin seurakuntayhtymä: Vähähiilisen krematorion hankintaselvitys, avustus 140 000 euroa, kokonaisbudjetti 200 000 euroaVantaan kaupunki: Vähähiilisen korjauksen ja purun elinkaarimalli, avustus 41 300 euroa, kokonaisbudjetti 59 000 euroaAvustusta saaneet hankkeet päättyvät viimeistään vuoden 2025 syksyllä.Rakennetun ympäristön vihreää siirtymää vauhdittaa jo lähes 150 hankettaVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön ja Business Finlandin haut ovat päättyneet, ja ohjelmarahoitus on siten sidottu. Rahoitettuja hankkeita on yhteensä jo lähes 150.Hankkeissa kehitetään uusia rakennusmateriaaleja, energiansäästökeinoja ja rakennusosien uudelleenkäyttöä ja kiertotaloutta. Ohjelman tuella on myös kehitetty vähähiilisyyden todentamiseen tarvittavia tietokantoja ja laskentatyökaluja. Mukana hankkeissa on kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja oppilaitoksia.”Vähähiilisyyttä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista rakennetussa ympäristössä voi edistää monella tavalla, kuten ohjelman hankkeet hyvin osoittavat. Ohjelma on merkittävä ja tuloksellinen satsaus sekä kotimaisille tahoille että rakennusalan viennin edistämiseen. Olen iloinen myös siitä, että moni toimija on löytänyt ohjelman verkostoista itselleen kaiken lisäksi uuden yhteistyökumppanin”, toteaa ohjelmapäällikkö Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Hankkeisiin voi tutustua tulosseminaareissa ja verkossaValmistuneiden hankkeiden tuloksia esitellään tulosseminaareissa, joista seuraava järjestetään 13. kesäkuuta vähähiilisen kiertotalouden teemasta. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Helsingissä ympäristöministeriön Pankkisalissa tai suoran verkkolähetyksen välityksellä.Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman tulosseminaari 13.6.2024Ohjelmassa rahoitettuihin hankkeisiin voi tutustua myös verkossa ohjelman tilannehuoneessa. Lähes kaikista hankkeista on luotu omat hankekortit, joita voi lajitella esimerkiksi hankkeen teeman mukaan.Ohjelman hankkeet tilannehuoneessa | impact.pageYmpäristöministeriöstä rahoitusta saaneiden hankkeiden loppuraportit löytyvät hankesivulta kohdasta asiakirjat.Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma | Hankeikkuna
Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä 858 801 euroa valtionavustusta kahdeksalle hankkeelle, jotka kehittävät keinoja vähentää rakennetun ympäristön päästöjä sekä sopeutua ilmastonmuutokseen. Rahoitus on myönnetty EU:n elpymisvälineestä (RRF) Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön viidennestä, ja samalla koko ohjelman viimeisestä, hankehausta.
NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vierailee tänään 13. toukokuuta Tukholmassa. Vierailulla hän tapaa Ruotsin ilmastoministerin Romina Pourmokhtarin ja energiasta vastaavan ministerin Ebba Buschin valtiosihteerin Daniel Liljebergin.Vierailun tarkoituksena on tiivistää Suomen ja Ruotsin yhteistyötä puhtaan siirtymän edistämiseksi sekä rakentaa yhteistä ilmasto- ja energiapolitiikan tilannekuvaa.
”Puhdas siirtymä on meille valtava mahdollisuus luoda hyvinvointia ja kasvattaa maidemme kilpailukykyä. Uusia ratkaisuja ja investointeja tarvitaan – keskustelujen tavoitteena on jakaa oppeja ja tiivistää yhteistyötä siirtymän onnistumiseksi”, sanoo Mykkänen.
Yhteistä tilannekuvaa luoviin tapaamisiin osallistuvat ministerin johdolla asiantuntijat työ- ja elinkinoministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. Tapaamisissa keskustellaan kansallisen tason ilmastopolitiikan suunnitelmista, energiaratkaisuista sekä EU:n ilmastopolitiikan kehittämisestä. Vierailun aikana delegaatio vierailee myös Stockholm Exergin -energialaitoksella, jossa valmistellaan investointipäätöstä bioperäisen hiilidioksidin talteenotosta ja pysyvästä varastoinnista (BECCS).
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vierailee tänään 13. toukokuuta Tukholmassa. Vierailulla hän tapaa Ruotsin ilmastoministerin Romina Pourmokhtarin ja energiasta vastaavan ministerin Ebba Buschin valtiosihteerin Daniel Liljebergin.
NordenBladet — Ympäristöministeriö julkaisee kaikille avoimen ja ilmaisen verkkokoulutuksen vähähiilisestä rakentamisesta ja rakentamisen kiertotaloudesta. Koulutus on englanninkielinen, ja se on suunnattu kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille koko Euroopan alueella.
Ympäristöministeriö julkaisee kaikille avoimen ja ilmaisen verkkokoulutuksen vähähiilisestä rakentamisesta ja rakentamisen kiertotaloudesta. Koulutus on englanninkielinen, ja se on suunnattu kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille koko Euroopan alueella.
