NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen pitää parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean kehittämisehdotuksia perusteltuina. Merkittävä osa voidaan käynnistää ilman lainsäädäntömuutoksia.
– Osaan tavoitetiloista voidaan vaikuttaa helpommin, nopeammin ja hallinnonalan sisällä. Useampi tavoite vaatii laajempaa selvitystä ja valmistelua, puolustusministeri Kaikkonen toteaa.
Ilman lainsäädäntömuutoksia voidaan muun muassa kasvattaa palveluksensa aloittavien määrää kehittämällä palveluskelpoisuusarviointia ja kartoittamalla uusia palvelustehtäviä. Vapaaehtoisesti palveluksen suorittavien naisten lukumäärää voidaan lisätä kohdennetulla aktiivisella viestinnällä.
Lisäksi palveluksen keskeyttäneiden määrää voidaan pienentää kehittämällä palveluksensa aloittaville tehtävää ennakkokyselyä ja valintajärjestelmää siten, että tuetaan henkilöiden valikoitumista hänelle parhaiten soveltuvaan tehtävään. Tärkeää on varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyödyntäminen myöhemmin opinnoissa ja työelämässä.
Reserviläisen asemaa uudistuvassa paikallispuolustuksessa kasvatetaan entistä merkittävämmäksi. Samalla selvitetään mahdollisuudet reservin yläikärajan nostamiseen.
Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa lisätään käynnistämällä kutsuntajärjestelmän uudistuksen valmistelu ja yhdistämällä naisten ja miesten palvelukseen määräämistilaisuudet. Osa yhdenvertaisuuden kehittämistoimista on jo vireillä, kuten yhteismajoituskokeilun jatkaminen sekä ajan lyhentäminen, jolloin naisten on mahdollisuus keskeyttää palvelus omalla ilmoituksella.
– Haluan painottaa, että monet kehittämistoimista ovat luonteeltaan vahvasti poikkihallinnollisia, joissa muilla hallinnonaloilla on merkittävä rooli, Kaikkonen sanoo.
– Jatkotoimissa tulee varmistua, että kehittäminen tapahtuu vahvassa yhteistoiminnassa tarvittavien tahojen kesken. Esimerkiksi kutsuntojen kehittäminen komitean asettaman tavoitetilan mukaiseksi tulee tehdä yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
Kaikkonen korostaa, että asevelvollisuus on kiinteä osa yhteiskuntaa.
– Sitä voidaan hyvällä syyllä kuvailla kansalliseksi instituutioksi. On tärkeää, että asevelvollisuus nauttii laajaa yhteiskunnallista tukea – se elää hyväksyttävyydestä kansalaisten silmissä.
– Ilolla voidaan todeta, että monet Puolustusvoimissa viime vuosina käynnistetyistä kehittämistoimista menevät hyvin yksiin komiteatyön kautta esiin nousseisiin näkökulmiin ja tavoitteisiin. Esimerkkinä voidaan todeta esimerkiksi mediassakin esille noussut Puolustusvoimissa käynnissä oleva selvitystyö palvelusmahdollisuuksista tietyin terveydellisin rajoittein.
– Pidän erittäin tärkeänä myös komitean näkemystä siitä, että siviilipalvelusta kehitetään rinnan asevelvollisuuden kanssa palvelemaan entistä paremmin yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuden tarpeita.
Lähde: Valtioneuvosto.fi