NordenBladet —Oikeusministeriö järjestää tiistaina 7. joulukuuta tilaisuuden, jossa kerrotaan EU:n uudesta kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen rahoitusohjelmasta. Tämän CERV-ohjelman tarkoituksena on suojella ja edistää EU:n yhteisiä arvoja ja oikeuksia.Verkossa järjestettävässä tilaisuudessa Euroopan komission edustajat esittelevät uuden ohjelman tavoitteita ja sisältöjä sekä kertovat meneillään olevista ja tulevista ohjelmahauista. Tilaisuudessa myös kuullaan suomalaisten käytännön kokemuksia aiemmin toteutetuista hankkeista. Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti julkisen sektorin toimijoille, kansalaisjärjestöille, voittoa tavoittelemattomat organisaatioille, säätiöille, tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille.Vielä tänä vuonna avautuvissa rahoitushauissa rahoitusta suunnataan kansalaisten sitoutumisen ja osallistumisen lisäämiseen, EU:n perusoikeuskirjaan liittyvän osaamisen vahvistamiseen, sukupuolittuneen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn, lasten oikeuksien edistämiseen, kuntien ja kaupunkien rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen sekä tietoisuuden lisäämiseen Euroopan unionin alkuperästä, monimuotoisuudesta ja arvoista. Verkkotilaisuus järjestetään tiistaina 7.12. kello 13–16. Ilmoittautuminen 6.12. mennessä osoitteessa https://link.webropol.com/s/CERV-webinar.Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille.
NordenBladet —Potilas- ja asiakasturvallisuutta seurataan Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa epäyhtenäisesti, mikä on vaikeuttanut potilas- ja asiakasturvallisuuden arviointia. 26. marraskuuta julkaistu kansallinen mittaristo mahdollistaa sote-organisaatioiden välisen vertailun ja vertaiskehittämisen.Turvallisuuspoikkeamat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja merkittäviä kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu hanke ”Potilas- ja asiakasturvallisuuden tilannekuva ja seurantamenettelyt” koosti laajan, yli 200 indikaattoria sisältävän mittaristopankin potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantaan. Indikaattoreista ehdotetaan otettavaksi käyttöön suppeampi kokonaisuus. Näistä ensivaiheen indikaattoreista suuri osa on jo tällä hetkellä käytössä sote-organisaatioissa.Hankkeeseen osallistui toistakymmentä alan asiantuntijaa. Mittariston laadinnassa ja validoinnissa kuultiin laajasti potilas- ja asiakasturvallisuuden asiantuntijoita, valvontaviranomaisia sekä sote-organisaatioiden johtoa.Potilas- ja asiakasturvallisuuden seurannan velvoittavuutta tulisi lisätäSeurannan velvoittavuus sekä viranomaisten valvonta ovat vahvassa roolissa turvallisuuskriittisillä toimialoilla. Ne myös tukevat turvallisuuden integroitumista johtamiseen.Hanke suosittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa muiden turvallisuuskriittisten alojen tapaan otettaisiin käyttöön systemaattinen turvallisuuden seuranta. Turvallisen toimintaympäristön ja -kulttuurin rakentaminen edellyttää, että johtajat ovat perehtyneet ja sitoutuneet turvallisuuden kehittämiseen. Myös seurantatietojen julkistaminen tulisi asettaa velvoittavaksi tavoitteeksi siirtymäajan jälkeen.Seuranta liittyy tiedolla johtamiseenMittariston käyttöönottoon, käyttöön ja tulosten pohjalta tehtäviin kehittämistoimenpiteisiin tulisi varata riittävät resurssit.Potilas- ja asiakasturvallisuuden seuranta nivoutuu tiedolla johtamiseen, jonka kehittäminen edellyttää muutoksia toimintatavoissa sekä investointeja IT-infrastruktuuriin ja tiedonkeruun automatisaatioon.Potilas- ja asiakasturvallisuusindikaattorit tulisi sovittaa osaksi muuta tiedolla johtamista ja huomioida ne sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuusmittaristoa (KUVA) kehitettäessä.Kansallisesti seurattavien indikaattorien ja niiden laskentaan tarvittavien lähtötietojen määrittely ja indikaattorituotanto olisi syytä käynnistää keskitetysti. Alueilla ja toimintayksiköissä mittariston hyödyntäminen kannattaa aloittaa vapaaehtoisuuteen perustuvalla vertaiskehittämisellä.Seurantamittaristo julkaistaan Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen sivuillaHankkeen loppuraportti sisältää ehdotuksen kansalliseksi potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantamittaristoksi. Mittaristokokonaisuus julkaistaan myös Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen verkkosivuilla.Vaasan sairaanhoitopiirin johtamassa hankkeessa olivat mukana myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, NHG Finland, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Auria tietopalvelut.Loppuraportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen vastuuministeriönä toimi sosiaali- ja terveysministeriö ja ohjausryhmässä olivat myös valtiovarainministeriö ja sisäministeriö.
NordenBladet —Alustavien tietojen mukaan luonnonsuojelulailla rauhoitetut linnut, kuten valkoposkihanhet, ovat aiheuttaneet viime vuotta vähemmän viljelyvahinkoja. Pääsyynä pidetään suotuisia sääolosuhteita. Korvauksia rauhoitettujen lintujen aiheuttamista vahingoista voi hakea vuoden loppuun mennessä ja ne maksetaan alkuvuodesta.ympäristöministeriö ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksetPääsyynä viime vuotta vähäisempiin vahinkoihin voidaan pitää kevät- ja syysmuutolle osuneita suotuisia sääolosuhteita, jotka mahdollistivat etenkin valkoposkihanhien nopean muuton Suomen yli. Kevään lyhyempi viipyminen Suomen pelloilla rajoitti vahinkojen syntymistä. Rauhoitettujen lintujen aiheuttamia vahinkoja aiheutui eniten Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen alueilla, joilta korvaushakemuksia on tähän mennessä jätetty yhteensä 170 kappaletta. Näistä 169 oli valkoposkihanhien ja yksi kurkien aiheuttamista vahingoista. Näillä alueilla keväällä ilmoitetut vahingot korvattiin jo aiemmin tänä vuonna.Korvauksia rauhoitettujen lintujen vuonna 2021 aiheuttamista vahingoista voi hakea ELY-keskuksista vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2021 korvaukset maksetaan alkuvuodesta. Vuonna 2020 korvaushakemuksia jätettiin 481 kappaletta ja korvausten yhteenlaskettu määrä oli 3,8 miljoonaa euroa.Valkoposkihanhet aiheuttavat vahinkoja säilörehunurmille ja syysviljojen oraille. Kurkivahinkoja tapahtuu eniten Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla, joissa kurjet aiheuttavat ongelmia kaura- ja ohra- sekä rehuherneviljelmillä. Joutsenten aiheuttamat vahingot ovat olleet vielä melko vähäisiä, mutta lisääntymään päin. Joutsenet aiheuttavat vahinkoja viljoille, säilörehunurmille ja öljykasveille. Valkoposkihanhien muutto oli nopeaHuhtikuu ja toukokuun alku olivat koleita ja vastatuulisia, joten valkoposkihanhen muutto reipastui vasta 9.5. Tämän jälkeen sumut ja sateet hidastivat muuttoa. Valkoposkihanhien päämuutto tapahtui 18.–21.5. Viimeisen kohtalaisen muuttopäivän 25.5. jälkeen havaittiin vain joitakin tuhansia paikallisia ja muuttavia arktisen alueen hanhia. Pääreitti kulki normaalisti, eli Itä-Uudeltamaalta Keski-Karjalaan. Syksyn muutto alkoi ryminällä 15.9., jolloin havaittiin kymmeniä tuhansia muuttavia ja paikallisia valkoposkihanhia Pohjois-Karjalasta Kymenlaaksoon. Muutto jatkui voimakkaana 18.–19.9. ja voidaan arvioida jopa puolen valkoposkihanhikannasta muuttaneen tähän mennessä, reilusti keskimääräistä aikaisemmin. Tämän jälkeen valkoposkihanhia liikkui huonoista muuttosäistä johtuen varsin vähän ja muutto tapahtui lyhyin siirtymin. Suomesta lähti paljon paikallisia hanhia 12.–13.10. ja viimeiset isot arktiset muutot tapahtuivat 14.10. ja 18.–19.10. Joitakin tuhansia valkoposkihanhia havaittiin vielä marraskuussa. Ensimmäinen ja viimeinen rynnistys osuivat perinteisille alueille rajan pintaan, mutta muutonhuippujen välissä hanhia levisi laajemmalti esimerkiksi Savoon. Syksyn 2020 tapaista isompaa leviämistä pohjoiseen ei toistunut. Muuton aikaistuminen saattaa olla yhteydessä tundran poikkeukselliseen kuumuuteen ja kuivuuteen kesällä 2021.Valkoposkihanhien muuttoa voi seurata satelliittipalvelussa osoitteessa satelliitti.laji.fi. Palvelun ovat toteuttaneet Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus ympäristöministeriön Hanhipelto-hankerahoituksella.
NordenBladet —Kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santala on nimitetty YK:n alaisen maatalouden kehitysrahaston IFADin (International Fund for Agricultural Development) apulaisjohtajaksi. Satu Santalan tavoitteena apulaisjohtajana on vahvistaa IFADin rahoituspohjaa, jotta kehittyvien maiden ruokaturvaa saataisiin parannettua.Uudessa apulaisjohtajan tehtävässään (Associate Vice-President) Satu Santala työskentelee IFADin ulkosuhteista vastaavan osaston johdossa. Tehtävä alkaa joulukuun alussa järjestön päämajassa Roomassa.IFAD on kansainvälinen kehitysrahoituslaitos ja YK:n erityisjärjestö. Se on yksi maailman suurimmista maatalouden ja maaseutukehityksen rahoittajista köyhimmissä maissa. Järjestö edistää ruokaturvaa ja ravitsemusta sekä pyrkii vähentämään maaseudun köyhyyttä kehittyvissä maissa.”IFADin toiminta parantaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ruokaturvaa ja toimeentuloa, mikä on minulle tärkeää. Ruokaturvan kannalta ilmastonmuutos, luontokato ja koronapandemia ovat kaikki isoja kysymyksiä. Ruoka sitoo meidät yhteen maapallolla”, sanoo Satu Santala.Satu Santala on työskennellyt ulkoministeriössä vuodesta 1996. Vuosina 2013–2016 hän toimi Maailmanpankin johtokunnan jäsenenä Washingtonissa. Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut kehityspoliittisen osaston osastopäällikkönä.”Tavoitteenani on vahvistaa IFADin rahoituspohjaa. Tulen hakemaan erilaisia kumppanuuksia, joiden avulla saamme parannettua köyhien viljelijöiden toimeentuloa ja toisaalta kehittyvien maiden ruokaturvaa”, sanoo Santala.Suomi on IFADin pitkäaikainen tukija ja kumppani. Vuonna 2020 yli 23 miljoonaan ihmistä pääsi IFADin tuella rahoituspalveluiden piiriin ja 3,7 miljoonaa ihmistä sai koulutusta tuloja tuottavan toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi lähes 1,7 miljoonaa hehtaaria maata saatiin ilmastokestävien toimintatapojen piiriin.
NordenBladet —Suomalaisille kansalaisjärjestöille suunnatulla ohjelmatuella toteutetaan Suomen kehityspoliittisia tavoitteita äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi, eriarvoisuuden vähentämiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kehittyvien maiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Ulkoministeriö on myöntänyt suomalaisten kansalaisjärjestöjen monivuotiseen kehitysyhteistyöhön noin 276 miljoonaa euroa vuosille 2022–25.Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa. Vuosittain ohjelmatuen suuruus on noin 69 miljoonaa euroa.”Kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut globaalisti. Tämä kehityskulku uhkaa ihmisoikeuksien toteutumista ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Ohjelmatuki mahdollistaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja niiden yhteistyökumppaneiden työn kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi kehittyvissä maissa”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Suomalaisten kansalaisjärjestöjen työ vaikuttaa merkittävästi Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen ja tukee kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen toimeenpanoa. Tällä työllä on erityistä vaikuttavuutta esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämisessä, kuten silpomisen vastaisessa työssä, lapsiavioliittojen ehkäisemisessä, sukupuolittuneen väkivallan torjumisessa ja vammaisten naisten työllistymisessä.
NordenBladet —Palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän ulosoton suojaosuuden määrää sekä velkajärjestelyssä olevien velallisten välttämättömiksi elinkustannuksiksi laskettavaa rahamäärää korotetaan ensi vuoden alusta alkaen.Vuonna 2022 ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 23,20 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,34 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta. Velallisen, jolla ei ole elatuksen varassa olevia henkilöitä, suojaosuus on 696 euroa kuukaudessa.Velkajärjestelyssä olevien velallisten välttämättömiksi elinkustannuksiksi laskettavia rahamääriä korotetaan niin ikään kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Esimerkiksi yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan välttämättömien elinkustannusten määräksi lasketaan ensi vuoden alusta alkaen 552 euroa kuukaudessa. Näistä kustannuksista velallisen ei tarvitse esittää erillistä selvitystä.Myös velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuus nousee 2 046 euroon. Tämä tarkoittaa sitä, että velkajärjestelyssä olevan henkilön on maksettava velkojille lisäsuorituksia, jos nettotulot nousevat kalenterivuoden aikana yli 2 046 euroa.
NordenBladet —Ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan. Koronapandemia jatkuu edelleen. Rokotuskattavuuden kasvusta huolimatta vaara terveydenhuollon kantokyvyn ylittymisestä on edelleen olemassa. Tämän vuoksi 4.11. tehdyn päätöksen voimassaoloa jatketaan 19.12. asti. Suomeen voi kuitenkin tulla kaikista maista esittämällä hyväksyttävän todistuksen täydestä rokotussarjasta.Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä.Valtioneuvoston 4.11. tekemän päätöksen mukaan maahantulo Suomeen on sallittua EU:n vihreän listan maiden ja alueiden asukkaille. Vihreän listan mailla tarkoitetaan riittävän hyvässä tautitilanteessa olevia maita, joiden osalta Euroopan unionin neuvosto on päättänyt sallia vapaan matkustamisen EU:n alueelle. Neuvoston suosituksen liitteestä on poistettu Singapore ja Ukraina ja lisätty Indonesia. Samat muutokset tehdään myös valtioneuvoston päätöksen liitteenä olevaan maaluetteloon 29.11. alkaen.Muiden kolmansien maiden osalta maahantulon rajoituksia jatketaan. Jos rajoitusten piirissä olevasta maasta saapuva henkilö ei ole saanut täyttä rokotussarjaa, sallittuja maahantuloperusteita ovat paluu Suomeen, paluu muihin EU- tai Schengen-valtioihin, säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla tai muu välttämätön syy.Katso voimassa olevat maahantulon rajoitukset ja terveysturvallisuusvaatimukset alla olevilta verkkosivuilta.
NordenBladet —Hallituksen sote-ministeriryhmä keskusteli Suomen koronatilanteesta ja rajoituksista 25. marraskuuta. Ministeriryhmä esittää ravitsemisliikkeiden rajoituksiin tiukennuksia, joista päätetään valtioneuvoston istunnossa mahdollisimman pian.Ministeriryhmä päätti esittää rajoitusten tiukentamista epidemian leviämisalueilla seuraavastiAnniskelu kaikissa ravitsemisliikkeissä päättyisi klo 17 ja ravitsemisliikkeen saisi pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 05-18.Kaikki ravintolat saisivat vapautuksen em. rajoituksista koronapassia käyttämällä. Lisäksi, jos ravitsemisliikkeessä ei anniskella alkoholijuomia, se saisi pitää liikkeen avoinna klo 05-01 ilman koronapassia.Rajoitukset tulisivat voimaan sunnuntaina 28.11. klo 00. Anniskeluravintolat voisivat toimia normaalisti klo 17 lähtien vain koronapassia käyttämällä. Esimerkiksi pikaruokapaikat ja kahvilat voisivat olla avoinna ilman koronapassia kuten nykyisinkin.
NordenBladet —Suomen koronarokotusstrategia päivitetään huomioiden syksyn 2021 epidemiatilanteen mukainen tarve tehostaa väestön rokotussuojaa. Rokottaminen on tehokkain tapa suojata väestöä covid-19 –taudilta ja hillitä koronavirusepidemiaa. Rokotuksia tarjotaan ilmaiseksi kaikille, jotka niitä haluavat ja joilla ei ole terveydellistä estettä rokotteen ottamiselle.Valtioneuvoston teki istunnossaan 25.11. 2021 periaatepäätöksen rokotestrategiasta. Rokotusstrategia linjaa rokotusten pääperiaatteet, strategia perustuu lääketieteeseen ja tutkimukselliseen näyttöön. Hallituksen hybridistrategian mukaisesti rokotuksilla pidetään yhteiskuntaa avoimena sekä turvataan osallisuutta yhteiskunnan eri toimintoihin. Lisäksi rokotuksilla vähennetään koronavirustapausten määrää ja turvataan terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyttä ja palvelujen saatavuutta.Tällä hetkellä rokottamattomien korkea koronataudin ilmaantuvuus johtaa enenevästi myös rokotettujen sairastumisen riskin lisääntymiseen, eikä rokotuskattavuus ole tällä hetkellä riittävän korkea epidemian kasvun hillitsemiseksi. Rokotuskattavuudessa on myös alueellista ja väestöryhmittäistä vaihtelua.Rokotusstrategian päivitetyt tavoitteetRokotuskattavuuden nostamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi tuleenostaa kahden rokoteannoksen saaneiden osuutta väestössä kohdentamalla tehokkaita toimenpiteitä erityisesti niihin väestöryhmiin ja alueille, joilla rokotuskattavuudessa on todettu puutteitavahvistaa väestön rokotussuojaa tehostamalla kolmansien rokoteannosten antamistavarautua alle 12-vuotiaiden lasten rokottamiseenarvioida ja tarvittaessa valmistella lainsäädännön muutoksia potilasturvallisuuden varmistamiseksiRokotusstrategia on määräaikainen ja voimassa 30.6.2022 saakka. Strategia päivitetään keväällä 2022, kun saatavilla on uutta seurantatietoa epidemiatilanteesta, rokotuskattavuudesta ja rokotusten vaikutuksista.EU:n kansainvälinen rokotesolidaarisuusPandemian hillitsemiseksi ja EU:n omankin terveysturvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki maat saavat rokotteita heti kun niitä on saatavilla. Suomi osallistuu EU:n hankkimien rokotteiden lahjoittamiseen kolmansille maille erityisesti kansainvälisen rokoteyhteistyömekanismi COVAX:in kautta.
NordenBladet —Varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa yksityisen päiväkotitoiminnan harjoittaminen edellyttäisi lupaviranomaisen hyväksyntää nykyisen ilmoitusmenettelyn sijaan. Valtioneuvosto antoi torstaina 25.11. asiaa koskevan hallituksen esityksen.Yksityinen perhepäivähoito jää jatkossakin ilmoitusmenettelyn piiriin. -Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä osa lapsen oppimista ja kasvua. Yksityisen varhaiskasvatustoiminnan luvanvaraisuus turvaa toiminnan laatua nykyistä paremmin ja varmistaa osaltaan jokaisen lapsen oikeutta hyvään varhaiskasvatukseen, sanoo opetusministeri Li Andersson.Esityksen taustalla on pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaus: Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden on toimittava samoilla laadullisilla kriteereillä kuin julkisten. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminta tulee olla luvanvaraista. Varhaiskasvatuslain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
Satu Santalan tavoitteena apulaisjohtajana on vahvistaa IFADin rahoituspohjaa, jotta kehittyvien maiden ruokaturvaa saataisiin parannettua.