NordenBladet —Valtioneuvosto lähetti Tasavallan presidentin vahvistettavaksi lain energian alkuperätakuista. Se parantaa asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa valinnoillaan ostamansa energian alkuperään luotettavan järjestelmän kautta. Sen avulla kuluttaja voi varmistua siitä, että hänelle uusiutuvana markkinoitu ja myyty energia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Laki tulee voimaan 3.12.2021.Uuden lain mukaisia alkuperätakuita voi hakea energialle, joka on tuotettu lain tultua voimaan. Tänä vuonna tuotetulle sähkölle myönnetään kuitenkin alkuperätakuut vielä kumotun lain mukaisesti.Lain siirtymäsäännöksillä turvataan rekisterin ylläpitäjille ja toimijoille riittävä siirtymäaika tehdä lain toimeenpanon edellyttämiä toimia. Esimerkiksi uudentyyppisten alkuperätakuiden varmennusvelvollisuuden alkamisesta (1.7.2022 alkaen) sekä rekisterin ylläpitäjien määräajasta alkuperätakuurekisterin käyttöönotolle (1.4.2022) säädetään erikseen.Laki laajentaa alkuperätakuusääntelyn myös kaasuun ja vetyyn sekä lämmitykseen ja jäähdytykseen. Myös ydinvoimalla tuotettu sähkö sekä hukkalämpö ja -kylmä tulevat sääntelyn piiriin. Tähän saakka alkuperätakuu on vaadittu sähkön myyjiltä, jotka myyvät tai markkinoivat sähköä uusiutuvana. Jatkossa tämä varmennusvelvollisuus koskee myös uusiutuvaa kaasua, vetyä, lämpöä ja jäähdytystä, ydinvoimalla tuotettua sähköä sekä hukkalämpöä ja -kylmää. Alkuperätakuuta ei vaadita, jos energiaa ei myydä tai markkinoida uusiutuvana. Varmennusvelvollisuutta ei ole, jos energian alkuperästä ei ole epäselvyyttä. Näin on esimerkiksi silloin, kun kauppakeskus käyttää itse omalla katollaan olevien aurinkopaneelien tuottamaa sähköä.Ydinvoimalla tuotetun sähkön sekä hukkalämmön ja -kylmän alkuperätakuille nähtiin tarve, koska myös nämä energiamuodot ovat asiakkaiden kannalta kiinnostavia vähäpäästöisyyden takia.Sääntely koskee energianmyyjien lisäksi myös energian tuottajia ja käyttäjiä tietyin poikkeuksin. Esimerkiksi uusiutuvaa sähköä tuotannossaan käyttävä yritys voisi markkinoinnissaan kertoa käyttävänsä tuotteen valmistuksessa uusiutuvaa sähköä, jos sähkön uusiutuvuus varmennetaan alkuperätakuilla. Alkuperätakuita myöntävät kolme rekisterien ylläpitäjää. Sähkön alkuperätakuurekisteristä vastaa kantaverkonhaltija Fingrid Oyj, joka toimii myös nykyisin sähkön rekisterinpitäjänä. Kaasun ja vedyn rekisteristä vastaa kaasun siirtoverkonhaltija Gasgrid Finland Oy. Lämmityksen ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä toimii Energiavirasto, joka myös valvoo lain noudattamista. Lailla pannan täytäntöön uudelleenlaaditun uusiutuvan energian direktiivin (RED II) alkuperätakuita koskeva sääntely, sekä sähkömarkkinadirektiivin säännökset sähkön alkuperän ilmoittamisesta.
NordenBladet —Valtioneuvosto on tänään nimittänyt vanhusasiavaltuutetun virkaan valtiotieteen tohtori, johtaja Päivi Topon 15.1.2022-14.1.2027 väliseksi ajaksi.Päivi Topo toimii tällä hetkellä Ikäinstituutin säätiön johtajana. Hän vastaa tehtävässään Ikäinstituutin toiminnasta, viestinnästä, vaikuttamistyöstä ja tutkimuksesta.Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista, seuraa lainsäädäntöä ja päätöksentekoa ja arvioi niiden vaikutusta ikääntyneisiin.Vanhusasiavaltuutettu toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä.Vanhusasiavaltuutetun virkaa haki 17 henkilöä.
NordenBladet —YK ennakoi 274 miljoonan ihmisen tarvitsevan humanitaarista apua vuonna 2022. Tarpeita kasvattaa muun muassa konfliktien syveneminen Afganistanissa ja Etiopiassa. Suomi lisää tukeaan hädän lievittämiseen kriisialueilla, siksi Suomen humanitaarinen apu nousee tänä vuonna 113 miljoonaan euroon.YK:n tänään julkistaman maailmanlaajuisen hätäapuvetoomuksen mukaan vuonna 2022 humanitaarista apua tarvitsee kaikkiaan 274 miljoonaa ihmistä 63 maassa. Tilanne on erityisen vaikea ravitsemuksen ja ruokaturvan näkökulmasta. Aliravittujen ihmisten määrä on noussut 811 miljoonaan. Koronaviruspandemia on entisestään lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa: yli 70 prosenttia humanitaarisilla kriisialueilla elävistä naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Koska globaali humanitaarinen rahoitus ei riitä kattamaan kaikkia tarpeita, apua on kohdennettava yhä tarkemmin kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille. Suomen humanitaarisessa politiikassa korostetaan etenkin naisten ja tyttöjen ja vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioimista.”Jo pitkään YK on todennut, että hätäapua tarvitsevia ihmisiä on enemmän kuin koskaan. Näin on ikävä kyllä myös tänä vuonna. Suomi lisää humanitaarista tukeaan, jotta ihmishenkiä voidaan pelastaa ja vähentää kärsimystä kriisialueilla. Keskitymme erityisesti parantamaan naisten asemaa ja helpottamaan vaikeaa ruokatilannetta”, sanoo kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Suomi vahvistaa ruokaturvaa humanitaarisissa kriisimaissa Maailman ruokaohjelman WFP:n kautta. Yhteensä 14 miljoonan euron lisärahoitus ohjataan WFP:n toimintaan Afganistanissa ja Etiopiassa sekä kouluruokailuohjelmiin muun muassa Somaliassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Madagaskarilla. ”Kouluruoka parantaa lasten ravitsemusta ja kannustaa perheitä lähettämään myös tyttöjä kouluun. Siksi se voi epäsuorasti myös suojata lapsia esimerkiksi lapsisotilaiksi värväämiseltä, pakkoavioliitoilta ja hyväksikäytöltä konfliktimaissa”, sanoo WFP:n kouluruokalähettiläänä toimiva ministeri Skinnari.Naisten aseman parantamista humanitaarisissa kriiseissä Suomi tukee yhdessä YK:n väestörahaston UNFPA:n kanssa. Suomen 4 miljoonan euron rahoituksen avulla muun muassa tarjotaan mahdollisuuksia turvallisiin synnytyksiin, tuetaan liikkuvien klinikoiden toimintaa sekä tarjotaan fyysistä ja psyykkistä hoitoa seksuaalisesta väkivallasta selviytyneille.Lisätukea myönnetään myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle koronapandemiaan vastaamiseksi Afrikan sarvessa (3 miljoonaa euroa), YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:lle (3 miljoonaa euroa), Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n työlle Syyriassa (1,2 miljoonaa euroa), SPR:n kenttäsairaalan toimintaan Haitilla (miljoona euroa) sekä SPR:lle hätäapumateriaalin kuten telttojen ja keittimien lähettämiseksi Etiopiaan (0,5 miljoonaa euroa). Lisäksi suunnitteilla on lisätuki YK:n keskitetylle hätäapurahastolle Cerfille, jonka kautta Suomi on mukana reagoimassa äkillisiin katastrofeihin ja pitkittyneisiin alirahoitettuihin kriiseihin.Loppuvuoden rahoituspäätösten myötä Suomen humanitaarinen apu vuonna 2021 nousee 113 miljoonaan euroon. Erityisesti Afganistanissa ja Etiopiassa humanitaariset tarpeet ovat kasvaneet jyrkästi samalla, kun kehitysyhteistyöohjelmien toteutus on hidastunut tai kokonaan keskeytynyt. Siksi varoja on näissä maissa siirretty pitkäaikaisesta kehitysyhteistyöstä humanitaariseen apuun. Tämä kasvattaa humanitaarisen avun kokonaissummaa ja korostaa osaltaan Afganistania ja Etiopiaa vuoden 2021 humanitaarisessa rahoituksessa.
NordenBladet —Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio, jossa tarkastellaan maakaaren toimivuutta ja muutostarpeita. Maakaaressa säädetään muun muassa kiinteistön kaupasta ja kiinteistöpanttioikeudesta.Arviomuistiossa tarkastellaan erityisesti nykyisiä kiinteistönkaupan muotovaatimuksia ja sitä, miten niitä voitaisiin keventää. Muistiossa on lisäksi kiinnitetty huomiota kiinteistöpanttioikeutta sekä eräitä kiinteistöön kohdistuvia erityisiä oikeuksia koskevien säännösten selventämiseen. Myös kirjaamisviranomaisen menettelyjen sujuvoittamiseen on kiinnitetty huomiota.Maakaaren toimivuuden arviointi on tarpeen yhteiskunnan digitalisoitumisen ja muiden kiinteistöjen omistukseen ja vaihdantaan liittyvien muutosten vuoksi. Arvioinnissa on otettu huomioon myös voimassa olevan lain soveltamisesta saatuja kokemuksia.Voimassa oleva maakaaren sääntely on suurilta osin edelleen voimassa sellaisena kuin se tuli voimaan vuonna 1997. Lakia on sen voimassaoloaikana muutettu muun muassa sähköisen kiinteistönvaihdannan edistämiseksi. Käytännössä sähköisen kiinteistönkaupan käyttö on jäänyt vähäiseksi. Arviomuistio on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle, ja siitä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 31.1.2022 saakka.
NordenBladet —Suomen Valmentajat ry:lle on myönnetty Piikkarit-pääpalkinto liikunnan sukupuolten välisen tasa-arvon ja moniarvoisuuden edistämisestä. Liikkuva perhe -palkinto myönnettiin Oulujoen seurakunnalle, Liikkuva aikuinen -palkinto myönnettiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluille sekä Hengitysliitolle ja Ikiliikkuja -palkinto Turun kaupungin liikuntapalveluille ja Lintulammen asukasyhdistys ry:lle.Piikkarit-palkinnotPiikkarit-pääpalkinto on suuruudeltaan 7 000 euroa, ja se tulee käyttää naisten ja/tai tyttöjen aseman parantamiseen liikunnan ja urheilun alalla Suomessa. Piikkarit-pääpalkintoa perustellaan mm. seuraavasti: Suomen Valmentajat ry:llä on uusi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma kaudelle 2021-2025. Suunnitelman mukaan Suomen Valmentajat on viime vuosina painottanut sukupuolten välistä tasa-arvoa toiminnassaan vahvasti. Taustalla on Valmentaa kuin nainen -hanke eri palloilulajeissa ja Erasmus+-rahoitteinen SCORE-hanke. Saadut opit on jalostettu ja otettu käyttöön vuosina 2020-2021 toteutettavassa Valmentaa kuin nainen -hankkeessa, joka toteutetaan kamppailulajien ja painonnoston piirissä.Hankkeiden lisäksi Suomen Valmentajissa sukupuolten väliseen tasa-arvoon pyritään sillä, että kaikissa arkisissa valinnoissa mietitään, että eri sukupuolet tulevat huomioiduiksi. Toimenpiteitä tehdään kohdennetusti niiden lajien kanssa, joissa naiset ovat aliedustettuina valmennuksessa. Vastaavia toimenpiteitä voidaan tehdä myös miesvalmentajien määrän lisäämiseksi lajeissa, joissa miehet ovat aliedustettuina. Suomen Valmentajat on jo pitkään tuottanut laaja-alaisesti, esimerkillisellä tavalla sukupuolittain eriteltyä tietoa toiminnastaan ja hyödyntänyt tätä tietoa tavoitteiden asettamisessa ja toimenpiteiden toteuttamisessa.Suomen Valmentajat on tehnyt määrätietoista työtä seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Yhdistys laati niistä toimintaohjeen vuonna 2020.Piikkarit-tunnustuspalkinnot saivat Suomen Palloliitto ry ja Kainuun Liikunta ry.Liikkuvat-palkinnotLiikkuvat-palkintoihin myönnettiin yhteensä 21 000 euroa. Palkintorahat tulee käyttää palkitsemisen kohteena olevan väestöryhmän liikkumisen edistämiseen.Liikkuva perhe -palkinnotOulujoen seurakunta/Oulujoen seurakunnan varhaiskasvatuksen saama Liikkuva perhe -palkinto on suuruudeltaan 7 000 euroa, ja sitä perustellaan mm. seuraavasti: Monipuolinen toimintatarjonta on jo useamman vuoden jatkunutta, säännöllistä perheille suunnattua matalan kynnyksen ohjattua ja omaehtoista liikuntaa ja siihen sisältyy perheliikunnasta viestintää. Toimintaan osallistumisen kynnys on tehty erityisen matalaksi.Toimintaa kuvastaa joustavuus ja mukautuvuus yhteiskunnan perheiden toimintakyvylle kulloinkin asettamiin erilaisiin haasteisiin (esim. koronapandemia). Toiminta on maksutonta, kaikille avointa ja sitä kehitetään perhelähtöisesti. Toiminta on juurtunutta, monipuolista ja säännöllistä.Liikkuva aikuinen -palkintoEtelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden, Essoten saama Liikkuva aikuinen -palkinto on suuruudeltaan 3 500 euroa. Sitä perustellaan mm. seuraavasti: Essoten elintapaohjauksen palvelumallissa liikkumiseen ja liikunnalliseen elämäntapaan ohjaaminen on otettu käyttöön osaksi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Mallissa elintapaohjaus on suunnattu työikäiselle kuntalaiselle, joilla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Maksuton toiminta on saavutettavaa ja toiminnan tavoitteet on selkeästi kuvattu. Essoten onnistumisia ovat erityisesti toimiva monialainen palveluketju, laajat yhteistyöverkostot sekä toiminnan juurtuminen osaksi terveyden ja hyvinvoinnin palvelutarjotinta.Hengitysliiton saama Liikkuva aikuinen -palkinto on suuruudeltaan myöskin 3 500 euroa. Sitä perustellaan mm. seuraavasti: Hengitysliitto on vuosikausia ja tavoitteellisesti tehnyt liikkumisen edistämistyötä sekä järjestökentällä että rohkeasti eri toimialojen kanssa. Liitto on tehnyt liikuntaneuvonnan palveluketjutyötä eri toimijoiden kanssa; ollut rakentamassa liikkumispolkuja hengityssairaille sekä Liikkujan apteekki -konseptia.Toiminnassa arkiliikuntaa on edistetty lukuisilla liikuntakampanjoilla ja -tapahtumilla. Hengitysliitto on näyttänyt omalla määrätietoisella esimerkillään, miten kansanterveysjärjestön pitkäjänteinen liikunnan edistämistyö vahvistaa liikunnan asemaa yhteiskunnassa.Ikiliikkuja -palkintoTurun kaupungin liikuntapalveluiden saama Ikiliikkuja -palkinto on suuruudeltaan 3 500 euroa, ja sitä perustellaan mm. seuraavasti: Työtä tehty Ikiliikkuja-tavoitteen mukaisesti toimintakyvyn edistämiseksi terveysliikuntapalveluita kehittämällä, poikkisektorisesti. Turun toiminta on kuvattu konkreettisina tekoina, joissa on mukana hyvän käytännön mukaisesti testaaminen, oman tasoryhmän löytäminen ja jatkoharjoitteluun ohjaus.Toiminnan käytäntöön vieminen on toteutettu ennakkoluulottomasti. Esimerkkejä onnistumisista: Liikepankin luominen, Turun mallin löytäminen, Kunto-voitas-kehittäminen, vapaaehtoisverkoston rakentaminen yhteisesti eläkeläisjärjestöjen ja liikunnan aluejärjestön kanssa, Liikkuva pysäkki/resurssi -toiminta ja koronapoikkeusajan toiminnot.Lintulammen asukasyhdistyksen saama Ikiliikkuja –palkinto on suuruudeltaan 3 500 euroa, ja sitä perustellaan mm. seuraavasti: Hieno esimerkki paikallisesta työstä, jossa verkottuminen poikkisektorisesti kunnan rakenteisiin on tuottanut monialaista osaamista ja iäkkäiden liikuttamista. Toimintakyvyn edistäminen on ollut keskiössä. Kohderyhmänä ovat sekä kotona asuvat että hoivan piirissä olevat ikäihmiset.Kehitetty uutta toimintaa mm. kouluttamalla liikuntaneuvojia ja aloittamalla Mäntylän kotipesä -pienryhmätoimintaa. Pienryhmätoiminnassa vahvuutena kodin lähellä toteutettu liikuntatoiminta ja kuljetuksen haasteeseen vastattu mm. hyödyntämällä oppisopimusopiskelijoita saattoapuna. Vahvuuksina toiminnan maksuttomuus ja yhteistyö Oulun kaupungin kanssa. Tiedottamisessa hyödynnetty monikanavaisuutta.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen on myöntänyt työympäristötyön kehittämisen kultaisen erityisansiomitalin vuoriteknikko Kari Lohvalle. Kultainen erityisansiomitali voidaan myöntää henkilölle, joka on erityisen ansiokkaasti ja pitkäaikaisesti valtakunnallisesti kehittänyt työympäristöä.Kari Lohvan toiminta rakennusalan työturvallisuuden, sekä työympäristön kehittäjänä on nähty alalla poikkeuksellisen esimerkillisenä ja pyyteettömänä työnä.Työturvallisuuspuiston Rudus oy:lle perustanut Lohva on luonut työturvallisuuspuistojen ympärille uuden työturvallisuuskulttuurin ja ajattelun. Lohva sai tehtäväkseen Rudus oy:llä Espoon turvapuiston perustamisen ja töidensä ohella piti sitä myös yllä yhdessä verkoston kanssa. Espoon turvapuisto on toiminut innoittajana niin Oulun, kuin Kuopion turvapuistoille.Kari Lohvan työ työturvallisuuden parissa on ollut pitkäjänteistä ja se on vaikuttanut huomattavissa määrin työympäristöjen kehittymiseen. Lohvan pedagogisen ajattelun myötä työturvallisuuspuistojen kehitystyön hyödyt ovat levinneet myös rakennusalaa laajemmalle hyödyttäen työympäristöjä koko maassa.Sosiaali- ja terveysministeri myöntää erityisansiomitalit Tapaturmavakuutuskeskuksen yhteydessä toimivan työympäristömitalitoimikunnan esityksestä vuosittain. Mitalit myönnetään erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta valtakunnallisesta työstä työympäristön kehittämiseksi. Ministeri Sarkkinen luovutti mitalin Kari Lohvalle tänään torstaina 2.12.2021.
NordenBladet —Uusien koronavirustapausten määrä Suomessa nousee edelleen. Viikolla 47 todettiin yli 8 000 uutta koronatapausta. Määrä on yli 500 enemmän kuin edeltävällä viikolla 46. Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (15.–28.11.) uusia koronatartuntoja ilmaantui Suomessa 279 sataatuhatta asukasta kohden. Viikkojen 44–45 aikana uusia tartuntoja ilmaantui 201 sataatuhatta asukasta kohden. Suomessa ei ole toistaiseksi todettu omikronvirusmuunnoksen aiheuttamaa koronatautia.Viime viikkoina alle 12-vuotiaiden tartuntojen ilmaantuvuus on kasvanut infektiopaineen ja tartuntamäärien kasvaessa kaikissa ikäryhmissä. Kaikista Suomessa varmistetuista koronavirustartunnoista koko epidemian ajalta noin 15 prosenttia on todettu alle 12-vuotiailla lapsilla. Viikolla 46 varmistetuista koronatartunnoista 28 prosenttia todettiin alle 12-vuotiailla. Tartunnanjäljityksestä kerättyjen tietojen perusteella alle 12-vuotiaat saavat koronatartunnan tavallisimmin perhepiiristä ja muusta lähipiiristä. Sairaalahoidon tarve alle 12-vuotiailla on kuitenkin hyvin harvinaista, eikä sen ilmaantuvuudessa ole havaittu muutosta, vaikka tartunnat ovat lisääntyneet.Viikon 47 lopussa (28.11.2021) erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 153 potilasta, joista 106 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 47 teho-osastoilla. Viime viikolla erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 107 uutta koronaviruspotilasta, kun edellisellä viikolla 46 uusia potilaita oli 147. Viikolla 47 tehohoitoon tuli 31 uutta koronaviruspotilasta. Marraskuun loppupuoliskolla tehohoitoon tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on vaihdellut välillä 31–35. Hoitojaksot ovat pitkiä, ja tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on ollut selvästi aiempaa suurempi, noin 50. Rokottamattomat ovat syys-lokakuun aikana päätyneet koronavirustartunnan seurauksena erikoissairaanhoitoon 18 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 30 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut.Tautiin liittyviä kuolemia oli 1.12. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 348. Kahden viikon aikana (17.11.–1.12.) uusia kuolemia on raportoitu yhteensä 112. Näistä yli 80 prosenttia (92 kpl) raportoitiin yli 70-vuotiailla.1.12. mennessä Suomessa 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 86,7 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 81,8 prosenttia vähintään kaksi rokoteannosta ja 5,6 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta.Viikolla 47 koronavirustestejä tehtiin yli 128 300. Testimäärät ovat nousseet usean viikon ajan. Marraskuun alussa testejä tehtiin noin 87 800 viikossa. Viime viikolla testatuista näytteistä oli positiivisia 6,3 prosenttia. Viikolla 46 osuus oli 6,4 prosenttia ja kahdella tätä edeltävällä viikolla hieman alle 6 prosenttia.Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät 15 alueella: Ahvenanmaan maakunta sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekuva päivitetään viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tilannekatsaus koronaviruksesta -verkkosivuille. Laaja seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit -verkkosivuilla joka toinen viikko torstai-iltapäivisin.
NordenBladet —Suomi on valittu International IDEA -järjestön varapuheenjohtajaksi vuodelle 2022. IDEA on yksi johtavaista kansainvälisistä demokratiajärjestöistä, joka tuottaa taustatietoa ja antaa asiantuntija-apua noin 50 maassa muun muassa vaali- ja perustuslakiprosesseissa. Järjestö on juuri julkaissut demokratian tilaa maailmanlaajuisesti arvoineen Global State of Democracy -raportin.Kansainvälinen demokratia- ja vaaliapuinstituutti, IDEA on keskeisesti mukana presidentti Joe Bidenin isännöimän demokratiahuippukokouksen valmisteluissa. Järjestön puheenjohtajana toimii ensi vuonna Kanada ja toisena varapuheenjohtajana Kap Verde.Suomi on yksi vuonna 1995 perustetun International IDEA:n perustajajäsenistä. Järjestön asiantuntijaelimenä toimivaan johtokuntaan valittiin vuosiksi 2022-2024 kansanedustaja Hussein al-Taee. Aiemmin IDEA:n johtokunnassa ovat toimineet Martti Ahtisaari, Harri Holkeri, SirpaPietikäinen sekä Maria Lohela.
NordenBladet —Valtioneuvoston asettama parlamentaarinen ohjausryhmä ja asiantuntijatyöryhmä luovuttivat tänään oikeusministerille ehdotuksensa uudesta avoimuusrekisterilaista. Niin kutsutun lobbarirekisterin tavoitteena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta.Rekisteristä löytyvillä tiedoilla kansalaiset sekä vaikuttamistoiminnan kohteet saisivat jatkossa kattavammin tietoa valtion tason päättäjiin vaikuttavista toimijoista sekä näiden intresseistä.Rekisteröitäväksi lobbaukseksi katsottaisiin oikeushenkilöiden ja yksityisten elinkeinonharjoittajien suunnitelmallinen tai pitkäjänteinen vaikutustoiminta, jossa pitämällä yhteyttä poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin pyritään edistämään vaikuttamista harjoittavan intressejä. Rekisteröiväksi konsulttitoiminnaksi taas katsottaisiin oikeushenkilöiden ja yksityisten elinkeinonharjoittajien asiakkaille tarjottava vaikuttamistoiminnan neuvonta.Uudessa avoimuusrekisterilaissa on tarkoitus velvoittaa lobbausta ja siihen liittyvää konsulttitoimintaa harjoittavat oikeushenkilöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat, myös kansainväliset toimijat, rekisteröitymään sähköiseen avoimuusrekisteriin. Soveltamisalalle kolme vaihtoehtoaMietinnössä esitetään rekisterille soveltamisalan laajuuden osalta kolmea eri vaihtoehtoa: (i) koko valtionhallinto, (ii) eduskunta, ministeriöt ja valtion virastot tai (iii) eduskunta ja ministeriöt.Avoimuusrekisteri on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kansallista demokratiaohjelmaa (Demokratiaohjelma 2025), joka kokoaa yhteen hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet. Avoimuusrekisteristä annettavan lain on määrä tulla voimaan vuonna 2023.Avoimuusrekisterimietintö on lausunnolla Lausuntopalvelu.fi:ssä 31.1.2022 saakka.
NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama KOTAMO-hanke selvittää, miten henkilöstön tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta voidaan edistää suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen pohjalta kehitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia korkeakouluille ja kansallisiksi politiikkatoimiksi.Tasa-arvoiseen, yhdenvertaiseen ja monimuotoiseen työelämään on vielä matkaa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Esimerkiksi tyypilliset urapolut eroavat sukupuolen, kansalaisuuden ja etnisen taustan mukaan. Myös kansainvälisessä korkeakouluja koskevassa keskustelussa ja kehittämistoimissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota juuri yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen osana korkeakoulujen laadullista kehittämistä.– Tämä hanke tuottaa tutkittua tietoa, johon nojaten voimme kansallisesti ottaa seuraavat askeleet korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, opetusneuvos Matti Kajaste toteaa.KOTAMO-hanke perehtyy muun muassa opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointien, urakehityksen ja työilmapiirin tasa-arvoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen haastatteluiden, kyselyn ja työpajojen avulla. Hankkeessa tarkastellaan myös, mitä verrokkimaissa on tehty korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Selvityksen tulosten pohjalta hanke tekee konkreettisia ehdotuksia politiikkatoimista ja korkeakoulujen toimintatavoista, joilla voidaan vahvistaa tasa-arvoa suomalaisissa korkeakouluissa.Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien, eli suomalaisten korkeakoulujen henkilöstön, johdon ja rahoittajien kanssa. Selvityksen toteuttavat Demos Helsinki, Oxford Research, Includia Leadership, tutkija Inkeri Tanhua, professori Liisa Husu ja Kaskas Media.– Teemme hankkeessa tiivistä yhteistyötä korkeakouluyhteisön ja rahoittajien kanssa, jotta saamme ensi käden tietoa ongelmista ja voimme kehittää yhteistyössä toimintatapoja, joita sidosryhmät voivat oikeasti ottaa käyttöön edistääkseen tasa-arvoa korkeakouluissa, hankekonsortion vetäjä Julia Jousilahti Demos Helsingistä sanoo.Hankkeen tulokset kootaan kesällä 2022 ilmestyvään loppuraporttiin. Tietoa hankkeen edistymisestä ja keskeisistä tuloksista julkaistaan ministeriön verkkosivuilla. Twitterissä keskusteluun voi osallistua aihetunnisteilla #kotamohanke, #tasaarvo ja #korkeakoulut.
