NordenBladet — Kestävä kaupunki -ohjelma käynnistää kaksitoista kokeiluhanketta, jotka edistävät kaupunkien ja kuntien osallistavaa ja vuorovaikutteista kestävyystyötä. Kokeilut muun muassa parantavat asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnan kestävyystyöhön sekä vahvistavat tiedon hyödyntämistä niin kestävyyden johtamisessa kuin asukkaiden kestävissä arjen valinnoissa.Erikokoiset kunnat ja kaupungit eripuolilla maata työskentelevät määrätietoisesti kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Se vaatii niin sosiaalista, taloudellista kuin ympäristöllistä kestävyyttä vahvistavia tekoja kunnan käytännön kehittämisessä ja johtamisessa. Työtä tehdään kaikilla kunnan sektoreilla ja tasoilla – ja usein yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. ”Espoon kestävän kehityksen työn vahvuutena ovat kumppanuudet. Onnistumme ilmasto- ja kestävyystavoitteissamme vain yhdessä koko Espoo-yhteisön kanssa. Uudessa Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja -hankkeessa (TUPA) kokeilemme ja kehitämme uusia tapoja ottaa espoolaiset mukaan Kestävä Espoo -ohjelman toteutukseen. Näin vahvistamme asukkaiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin”, Espoon kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala kertoo.Hämeenlinnan kaupunki avaa kaupunkiolohuoneen, jossa asukkaille jaetaan tietoa ilmastonmuutoksesta ja kannustetaan puolentoista asteen mukaisiin elämäntapoihin.”Kaupunkiolohuone on ympäristö, jossa yhdistyvät kulttuuri, vapaa-aika, palvelut ja luonto. Toivomme sen aktivoivan asukkaita, tukevan laajasti hyvinvointia ja edistävän Hämeenlinnan hiilineutraaliusohjelman tavoitteita”, Hämeenlinnan kokeilutoimiston johtaja Mira Sillanpää kuvaa.Neljännessä Kestävä kaupunki -ohjelman kokeiluhaussa etsittiin uudentyyppisiä ratkaisuja eri toimijoiden aktivoimiseksi ja sitouttamiseksi kestävän kehityksen työhön. Hakuun saapui 26 hakemusta, joissa oli mukana 29 kuntaa ja yli 30 muuta toimijaa, kuten yrityksiä, yhdistyksiä, korkeakouluja ja seurakunta. Hakemukset arvioi ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton asiantuntijoista koostunut raati. ”Erityisen hienoa uusissa kokeiluissa on se, miten tiiviisti ne kytkeytyvät kuntien strategioihin ja kestävyystavoitteisiin. Usealla hankkeella on myös kansainvälisiä yhteyksiä, joiden kautta tulokset välittyvät laajemmalle yleisölle. Ympäristöministeriöstä tuemme hankkeiden tulosten levittämistä ja tarjoamme apua kokeiluiden vaikuttavuuden vahvistamiseen”, ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen toteaa.Ympäristöministeriö myöntää nyt käynnistyville hankkeille yhteensä noin 770 000 euroa. Avustusta saavat hankkeetEspoon kaupunki. Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja (TUPA). 74 760 euroa.Hämeenlinnan kaupunki. Kaupunkiolohuone Hämeensaaressa. 49 500 euroa.Jyväskylän kaupunki. REDI(4)2030 = Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustyön digiportaali – tiedolla johtamisen ja viestinnän vahvistaminen yhteisellä matkalla kohti hiilineutraalia kaupunkia 2030. 45 600 euroa.Järvenpään kaupunki. Ekososiaalisesti kestävän tapahtumatuotannon malli. 75 000 euroa.Kouvolan kaupunki. Aluetoimikuntien avulla Kestävän kehityksen toimintamalli osaksi asukkaiden arkea. 75 000 euroa.Kuhmon kaupunki. Täyttä elämää Kuhmossa – Kestävä kehitys elämään arjen teoissa. 44 958 euroa.Lahden kaupunki. Kestävää osallisuutta Lahdessa. 75 000 euroa.Lappeenrannan kaupunki. Kamalan hienoa! – Kestävät teot näkyväksi ympäristötaiteen keinoin. 75 000 euroa.Nurmeksen kaupunki. Kaupunkisuunnittelu ja kulttuuritoimi (yhdessä) älykkään ja sosiaalisesti kestävän asukasosallistamisen mallia rakentamassa. 75 000 euroa.Tampereen kaupunki. Keli – Kestävämmän liikkumisen kehittäminen hiilijalanjälkilaskurin avulla. 75 000 euroa.Vaasan kaupunki. Asukasenerginen Vaasa – Invånarenergisk Vasa. 33 000 euroa.Vantaan kaupunki. Osaamista ja osallistumista –lapset ja nuoret mukaan tekemään kestävämpää ruokakulttuuria. 75 000 euroa.Yhteensä 772 818 euroa.Kestävä kaupunki -ohjelmaYmpäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma vauhdittaa kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä yhteistyössä ministeriöiden, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelman pääteemoja ovat vähähiilisyys, älykkyys, sosiaalinen kestävyys ja terveellisyys, ja uusia ratkaisuja etsitään erityisesti teemoja yhdistäviin haasteisiin. Ohjelma ratkoo kuntien yhteisiä kestävyyshaasteita, vahvistaa kuntien kestävyyden johtamista ja kehittää uusia ratkaisuja käytännön kaupunkikehittämiseen. Tähän mennessä ohjelman kehittämishankkeisiin, kokeiluihin sekä asiantuntija- ja vertaissparrauksiin on osallistunut noin 80 kuntaa ja 50 muuta toimijaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Leviämisalueen rajoitukset ravintoloille otetaan käyttöön Keski-Suomen maakunnassa ja Rovaniemen kaupungissa.Asetuksen muutos tulee voimaan lauantaina 4.12.2021. klo 00.00.Leviämisalueen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Uudenmaan, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen maakunnassa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ja Rovaniemen kaupungissa 4.12. klo 00.00 alkaenAnniskelu kaikissa ravintoloissa päättyy klo 17 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 05-18. Ennen anniskelun päättymistä myytyjen alkoholijuomien nauttiminen on sallittu yhden tunnin ajan anniskeluajan päättymisen jälkeen. Alkoholijuomien anniskelu on sallittu klo 17 jälkeen vain käyttämällä koronapassia.Jos ravitsemisliikkeessä ei kuitenkaan anniskella alkoholijuomia, liikkeen saa pitää avoinna kello 05-01. Esimerkiksi pikaruokapaikat ja kahvilat voivat olla avoinna kuten nykyisinkin. Myös baarit ja ruokaravintolat voivat olla auki klo 05-01, jos ne eivät anniskele alkoholijuomia.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Vaihtoehtona edellä mainituille rajoituksille toimija voi edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa 4.12. klo 00.00 alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansalliskielistrategia hyväksyttiin tänään valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Uusitulla strategialla halutaan turvata kaikkien oikeus palveluun kansalliskielillä; suomeksi ja ruotsiksi, sekä parantaa kieli-ilmapiiriä.– On erittäin hienoa, että olemme saaneet hyväksyttyä uuden kansalliskielistrategian, jolla edistetään kielellisten oikeuksien toteutumista ja molempien kansalliskielten elinvoimaisuutta Suomessa, sanoo pääministeri Sanna Marin.– Kansalliskielistrategia on hallituksen kielipoliittinen tahdonilmaisu, joka viitoittaa kansalliskieliä koskevaa politiikkaa yli hallituskausien. Strategiaan sisältyvät käytännön toimenpiteet toimivat takuuna sille, että työ kansalliskielten edistämiseksi valtioneuvostossa on paitsi jatkuvaa, myös konkreettista ja määrätietoista, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Kansalliskielistrategia koostuu kolmesta päätavoitteesta: oikeus palveluihin omalla kielellä, kansalliskielten aseman turvaaminen sekä elävä kaksikielisyys. Lisäksi strategiassa katsotaan tärkeäksi edistää maahanmuuttajien pääsyä kieliyhteisön jäseneksi ja kotoutumista molemmilla kansalliskielillä. Toimenpiteitä tueksi käytännön haasteisiinStrategisten päämäärien alle on koottu 62 konkreettista toimenpidettä, joiden toteuttamisvastuu on osoitettu eri ministeriöille. Osa toimenpiteistä on valtioneuvoston suosituksia muille toimijoille kuin ministeriölle.Tärkeä tavoite kansalliskielistrategiassa on varmistaa kielitaitoisen työvoiman saatavuus. Tätä pyritään edistämään kielitaitovaatimuksia koskevilla toimenpiteillä. Jotta digitalisaatio tukisi kielellisiä oikeuksia ja palvelujen saatavuutta molemmilla kansallisilla kielillä, strategiaan on sisällytetty konkreettisia toimenpiteitä kielinäkökulman huomioon ottamiseksi lainsäädännössä, ohjeistuksessa ja digitaalisten palveluiden suunnittelussa. Strategian keskeisinä tavoitteina on myös kieliryhmien välisen luonnollisen vuorovaikutuksen lisääminen eri kieliryhmien välistä vuorovaikutusta edistämällä, esimerkiksi koulujen ystäväluokkien kautta.Kansalliskielistrategia ottaa ruotsin kielen lisäksi kantaa myös suomen kielen asemaan ja sen elinvoimaisuuden varmistamiseen. Suomen kielen käyttöala on kaventunut etenkin tieteessä ja elinkeinoelämässä, varsinkin englannin kielen vahvistuneen aseman johdosta. Strategia sisältää muun muassa suosituksia korkeakouluille, joilla vahvistetaan kansalliskielten asemaa tieteen kielenä ja korkeakouluissa. – Jokaisella meistä tulee olla mahdollisuus asua, käydä koulua ja työskennellä suomeksi tai ruotsiksi, käyttää äidinkieltämme lääkärissä tai veroviraston kanssa asioidessa. Vaikka kansalliskielistrategia on valtioneuvoston sisäinen strategia, sen visiota, linjauksia ja päämääriä voivat kaikki yhteiskunnan toimijat olla mukana toteuttamassa. Kun kaksikielisyyttä ja hyvää kieli-ilmapiiriä edistetään johdonmukaisesti, se hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa, ministeri Henriksson painottaa.Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyvän uuden kansalliskielistrategian valmistelua on johtanut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri Marin ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Ohjausryhmässä on lisäksi ministeritason edustus muista hallituspuolueista sekä pysyviä asiantuntijoita, joilla on kokemusta kielikysymyksistä yhteiskunnan eri aloilta. Kansalliskielistrategia on valmisteltu vuorovaikutteisesti yhdessä sidosryhmien ja kansalaisten kanssa. Kansalliskielistrategia, Valtioneuvoston periaatepäätös

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 2.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto suosittelee, että leviämisalueen työpaikoilla siirrytään etätyöhön työtehtävien sen salliessa. Etätyösuositus on voimassa toistaiseksi. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen asiasta 2. joulukuuta.Suosituksen mukaan julkisen sektorin työntekijöiden tulisi työskennellä etätyössä mahdollisimman laajasti silloin, kun työtehtävät sen mahdollistavat. Valtioneuvosto suosittaa vastaavaa laajaa etätyötä myös yksityisille työnantajille tiedostaen, että arviointi läsnä- ja etätyön terveysturvallisesta yhdistämisestä tapahtuu työpaikoilla. Samalla tulisi edistää työjärjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä työpaikoilla.Leviämisalueita ovat tällä hetkellä Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan sairaanhoitopiiri ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.Työnantajia kehotetaan seuraamaan alueellisten terveysviranomaisten tiedotusta, sillä alueiden tilanteissa voi tapahtua nopeitakin muutoksia.Etätyösuositus on tarpeen heikentyneen koronatilanteen vuoksiEtätyösuosituksen perusteena on, että koronaepidemiatilanne on lokakuun puolenvälin jälkeen heikentynyt merkittävästi koko maassa ja varsinkin viimeisen kuukauden ajan tartuntamäärät ovat kasvaneet huolimatta korkeasta rokotuskattavuudesta. Tartunnat leviävät erityisesti rokottamattoman työikäisen väestön keskuudessa.Samanaikaisesti erikoissairaanhoidon kuormitusaste on kasvanut merkittävästi. Erikoissairaanhoidossa tilanne on vaatinut kiireettömän leikkaushoidon lykkäämistä ja ajoittain myös tehopotilaiden siirtoja sairaaloiden välillä kuormituksen tasaamiseksi. Leviämisalueiden yliopisto- ja keskussairaaloissa on selkeä tarve ennakoida kriittistä hoitoa vaativien kansalaisten hoidon turvaaminen.Etätyösuosituksen perusteita tarkastellaan viimeistään 15.2.2022, tilanteen niin edellyttäessä jo aiemmin.Etätyösuositusta varten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut lausunnon epidemiologisesta tilanteesta ja Työterveyslaitos etätyösuosituksen tarpeesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen koronatartunnan toteamiseksi tehtävän tutkimuksen korvaustaksasta. Asetuksessa säädetään PCR-tutkimuksen korvaustaksaksi 100 euroa. Asetus tulee voimaan 1.1.2022 ja on voimassa 30.6.2022 asti.Kansaneläkelaitos voi maksaa asetuksella säädetyn korvauksen suorakorvauksena yksityiselle palveluntuottajalle silloinkin, kun omavastuuosuuden on maksanut testattavan työnantaja. Näin helpotetaan työnantajien mahdollisuuksia tarjota PCR-tutkimuksia työntekijöilleen. Lisäksi aiempaa suurempi Kela-korvaus helpottaa Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun mahdollisuuksia valita tutkimuspaikaksi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja julkisen terveydenhuollon sijaan.Voimassa olevaan asetukseen ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia, vaan ainoastaan voimaantulosäännöstä muutetaan. Asetus on voimassa siihen saakka, kun laki sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta on voimassa. Ilman asetusta korvauksen määrä perustuisi Kansaneläkelaitoksen vahvistamaan korvaustaksaan, joka olisi 56 euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetukset sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutuksesta ja ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintama-avustuksesta vuodelle 2022. Sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukset pysyvät ennallaanSotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien laitoskuntoutuksen pituus on enintään kaksi viikkoa ja päiväkuntoutusjakson pituus enintään 15 päivää. Avokuntoutus voi käsittää enintään 15 hoitokerran sarjan ja hoitosarjan enimmäishinta pysyy 1050 eurossa kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta pysyy 1575 eurossa kuntoutettavaa kohti.Ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille myönnettävän rintama-avustuksen määrä pysyy ennallaanKertasuorituksena ulkomaalaisille myönnettävän rintama-avustuksen määrä pysyy 2000 eurossa. Ulkomaalaisille vapaaehtoisille tarkoitettu rintama-avustus voidaan myöntää Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleille ulkomaalaisille rintamasotilaille, jotka asuvat joko Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa tai Suomessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sairastuessaan henkilölle maksetaan sairauspäivärahaa enintään 300 sairauspäivän ajalta. Pidemmän sairauspäivärahakauden aikana joko työterveydestä vastaava toimija tai Kela on sairastuneeseen yhteydessä 30, 60 ja 90 sairauspäivän kohdalla. Uusia tarkistuspisteitä tulee 1.1.2022 alkaen 150 ja 230 päivän kohdalle.Nykyiseen sairauspäivärahajärjestelmään liittyvän 30–60–90 -säännön tavoitteena on tukea työkyvyn arviointi- ja seurantaprosessia ja varhaisia toimia työkyvyttömyysjaksoilla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen yliopisto (Tampereen korkeakoulusäätiö TKS) ovat valmistelleet yhteisen rokotetutkimusyhtiön, Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy:n, perustamista. Valtio omistaa perustettavasta yhtiöstä 51 % ja Tampereen yliopisto 49 %. Perustettava yhtiö on valtion erityistehtäväyhtiö ja sen omistajaohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisiin rokotetutkimuksiin liittyvät toiminnot ja Tampereen korkeakoulusäätiön rokotetutkimuskeskus muodostavat uuden rokotetutkimusyhtiön. Perustettavan yhtiön nimi on Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy ja sen kotipaikka on Tampere. THL:n kaupallisen rokotetutkimustoiminnan ja Tampereen rokotetutkimuskeskuksen pääpaikat ovat nykyisinkin Tampereella.Valtion erityistehtäväyhtiön perustamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö valtuutetaan perustamaan uusi valtion osittain omistama osakeyhtiö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valtuutetaan merkitsemään valtion puolesta 51 kappaletta osakeyhtiön osakkeista. Loput osakekannasta merkitsee Tampereen korkeakoulusäätiö, joka luovuttaa yhtiöön Tampereen rokotetutkimuskeskuksen kliiniset rokotetutkimustoiminnot. Valtioneuvoston päätöksenteon jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen korkeakoulusäätiö allekirjoittavat yhtiön perustamiseen vaadittavat asiakirjat. Asiakirjojen allekirjoittamisen jälkeen yhtiö rekisteröidään. Yhtiön hallitus on toimivaltainen jo päätöksenteon jälkeen ja yhtiön hallitus ryhtyy sille kuuluviin tehtäviin.Yhtiön perustamisella on tarkoitus osaltaan taata ja vahvistaa suomalaista rokotetutkimusosaamista, jotta Suomeen ja maailmalle saadaan hyvin tutkittuja, vaikuttavia ja turvallisia rokotteita. Lisäksi tavoitteena on pandemian kaltaisiin terveysuhkiin varautuminen ja tutkimusinvestointien lisääminen Suomeen. Yhtiöittämisen toinen vaihe THL:n toimintojen luovuttamisen osalta tuodaan valtioneuvoston päätöksentekoon keväällä 2022. Valtion toimintojen luovuttamisen mahdollistava laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisten rokotetutkimuspalvelujen yhtiöittämisestä on tullut voimaan 1.1.2021. Taustalla on oikeuskanslerin toukokuussa 2019 antama päätös, jonka mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupalliset rokotetutkimuspalvelut ja rokotteiden hankinta tulisi selkeämmin erottaa toisistaan. Yhtiön perustamiseen on saatu valtion vuoden 2021 talousarviossa 8 000 000 euron määräraha. Määrärahan on tarkoitus kattaa alkupääomitus ja yhtiön perustamista edeltävät perustamiskustannukset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 2.12.2021 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi