NordenBladet —Valtioneuvosto nimitti torstaina 9. joulukuuta kasvatustieteen maisteri Kari Anttilan liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan valtiosihteeriksi 10.6.2022 saakka, kuitenkin enintään ministeri Harakan toimikauden ajaksi.Ennen valtiosihteerin tehtävää Kari Anttila on työskennellyt sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän pääsihteerinä kesäkuusta 2015 lähtien. Tätä ennen hän on toiminut muun muassa ministeri Pia Viitasen valtiosihteerinä.Valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Hän avustaa ja edustaa ministeriä poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EU-asioiden ja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa.
NordenBladet —Valtioneuvoston 9.12.2021 tekemän asetusmuutoksen mukaisesti vesihuoltolaissa säädetyt ELY-keskusten tehtävät keskitetään Etelä-Savon ELY-keskukseen. Kyseiset tehtävät ovat pääosin erilaisia valvontatehtäviä.Keskittämisellä vahvistetaan ELY-keskusten edellytyksiä valvoa ja edistää vesihuoltolain tavoitetta. Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Tavoitteena on erityisesti vahvistaa edellytyksiä yhdenmukaisiin valvontatoimiin vesihuollon häiriötilanteisiin varautumiseksi, korjausinvestointien toteuttamiseksi sekä tiedonhallinnan ja tietoturvan parantamiseksi.Asetusmuutos tulee voimaan 1.1.2022.
NordenBladet —Iäkkäiden ihmisten palvelujen uudistuksen toinen vaihe etenee eduskuntaan. Uudistuksen tavoitteena on parantaa erityisesti iäkkäiden ihmisten kotiin annettavien palvelujen riittävyyttä ja laatua. Samalla lisätään asumispalvelujen monimuotoisuutta.Esitys on jatkoa iäkkäiden ihmisten palveluja koskevan lakiuudistuksen ensimmäiselle vaiheelle, jossa säädettiin muun muassa ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksesta.Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023 yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen rakenneuudistuksen kanssa. Laadukkaat kotiin annettavat palvelut yksilöllisen tarpeen mukaanUudistuksen tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät henkilöt voivat elää kodissaan turvallisesti ja saavat tarpeidensa mukaiset kotiin annettavat palvelut.Nykyisen sosiaalihuoltolaissa oleva kotipalvelun ja kotihoidon rakenne uudistettaisiin.Kotiin annettavia palveluja olisivat jatkossa kotihoito, johon kuuluisi myös asiakkaan tarpeen mukainen kotisairaanhoito, omana palvelunaan tukipalvelut sekä uutena sosiaalipalveluna turva-auttamispalvelu. Turva-auttamispalvelu sisältäisi asiakkaalle annettavan turvalaitteiston, hälytysten vastaanoton 24/7, avun tarpeen arvioinnin ja ns. turva-auttajan antaman avun.Kotihoitoa olisi järjestettävä henkilön tarpeen mukaan kaikkina vuorokauden aikoina, myös öisin.Kotihoidon riittävyyden vahvistamiseksi lakiin lisättäisiin säännökset kotikäyntien suunnittelusta ja kotihoidon toteuttamisesta teknologiaa hyödyntäen. Lisäksi säädettäisiin kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamisesta ja toimenpiteistä työvoiman vajaukseen puuttumiseksi. Todettuun työvoiman vajaukseen olisi reagoitava välittömästi. Henkilöstön riittävyyttä olisi seurattava jatkuvasti myös omavalvonnan avulla.Kotipalvelun käsite koskisi jatkossa ainoastaan lapsiperheiden palvelua, ja lapsiperheen oikeus kotipalveluun erotettaisiin omaksi pykäläkseen. Sen sisältö ja saannin edellytykset pysyisivät ennallaan. Muutoksella tuodaan esiin lapsiperheiden oikeutta tähän palveluun.Monimuotoisempaa asumista ja vähemmän muuttojaLisäksi uudistuksen tavoitteena on edistää monimuotoisia ja joustavia asumisratkaisuja. Asumispalveluja olisivat tilapäinen ja tuettu asuminen, joita koskevat säännökset säilyisivät asiasisällöltään ennallaan, sekä yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Yhteisöllinen asuminen korvaisi nykyisen ns. tavallisen palveluasumisen. Asumista varten tarjottaisiin esteetön, turvallinen asumisyksikkö, jossa asiakkaan käytössä olisi tarpeita vastaava huoneisto ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Palvelut toteutettaisiin erikseen asiakkaan tarvetta vastaavasti kotihoitona ja muina kotiin annettavina palveluina. Palvelut voitaisiin toteuttaa osaksi tai kokonaan yksikön oman henkilöstön avulla tai niitä voisi tuottaa yksi tai useampi ulkopuolinen yksityinen tai julkinen palveluntuottaja.Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuminen ja palvelut järjestettäisiin samoin kuin nykyisessä tehostetussa palveluasumisessa. Paikalla olisi henkilöstöä ympärivuorokautisesti ja iäkkäiden palveluissa noudatetaan säädettyä henkilöstömitoitusta. Asukkaan käytössä olisi hänen tarpeitaan vastaava asunto kuten yhteisöllisessäkin asumisessa. Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältäisi nykyiseen tapaan hoidon ja huolenpidon lisäksi täyden ylöspidon.Yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista voitaisiin toteuttaa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa tiloissa, joissa voisi olla myös ns. tavallisen asuntokannan asuntoja. Tavoitteena on mahdollistaa palvelujen saaminen samaan asuntoon palvelutarpeiden muuttuessa.Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisesta laitoshoidosta luovuttaisiin kokonaisuudessaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Riittävä siirtymäaika mahdollistaa korvaavien palvelujen varmistamisen. Vuoden 2028 alusta tuolloin vielä sosiaalihuollon laitoshoidossa olevat asiakkaat siirtyisivät pääosin nykyistä tehostettua palveluasumista vastaavaan ympärivuorokautiseen palveluasumiseen.
NordenBladet —Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista. Ääniympäristön huomioiminen on aikaisempaa tärkeämpää, koska melualueiden läheisyyteen rakentaminen, ympäristömelu ja sille altistuminen ovat lisääntyneet. Myös tietoa melun haittavaikutuksista on entistä enemmän.Nyt uudistetulla ympäristömeluasetuksella tarkennetaan menettely, jolla arvioidaan melulle altistuneiden määrää, ja määritellään melun terveysvaikutusten arviointitapa. Lisäksi säädetään selvitysten ja toimintasuunnitelmien raportoinnista sekä tavoista, joilla tietoa välitetään ja tallennetaan. Sääntelyn tarkoituksena on pienentää melulle altistuvien joukkoa ja vähentää melun haittavaikutuksia.Melun terveyshaitat ilmenevät useimmiten unihäiriöinä sekä stressivaikutusten kautta sydämen ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöinä. Terveysvaikutuksia on arvioitu sepelvaltimotaudin, vakavan unihäiriön ja melun merkittävän häiritsevyyden kohdalla.Asetuksen soveltaminen koskee suurimpia väestökeskittymiä sekä vilkkaimpia teitä, rautateitä ja lentopaikkoja. Selvitysvelvolliset kunnat, Väylävirasto ja Finavia laativat meluselvitykset viiden vuoden välein. Niistä on tiedotettava ja annettava mahdollisuus esittää mielipide. Asetus tulee voimaan 15.12.2021 ja korvaa valtioneuvoston asetuksen meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista 823/2018.Valtioneuvoston asetus meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista
NordenBladet —Valtioneuvosto päätti tänään yleisistunnossaan antaa eduskunnalle hallituksen kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta 2021. Kerran vaalikaudessa koottava kielikertomus sisältää ajankohtaistietoa Suomen kielioloista, kielellisiä oikeuksia tukevista rakenteista sekä hallinnollisten muutosten vaikutuksesta kieliryhmiin.Vuoden 2021 kielikertomuksen keskeisiä teemoja ovat digitalisaatio sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen opetuksessa, poliisissa, pelastustoimessa ja hätäkeskustoiminnassa. Mukana on myös selvitys siitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat yksityisen toimijan huolehtiessa julkisista tehtävistä.– Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia ja ne on laissa hyvin turvattu. Oikeuksien käytännön toteutumisessa on kuitenkin puutteita. Kielellisten oikeuksien toteutumiseksi tarvitsemme tietoisuuden lisäämistä, asenteiden muokkaamista, kielitaitoisen henkilökunnan lisäämistä sekä erikielisten palveluiden järjestämistä, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. – Keskeisiä kysymyksiä kielikertomuksessa ovat erot suomen- ja ruotsinkielisessä palvelussa sekä tulkkauksen tarjoaminen ja sujuvuus. Kielellisten oikeuksien turvaaminen olisi otettava huomioon jo toimintaa suunnitellessa, jotta ne toteutuvat osana tavanomaista palveluprosessia, ministeri Henriksson jatkaa.Tarpeiden kartoitus ja palveluiden hyvä suunnittelu nähdään kielikertomuksessa keskeisinä toimenpiteinä kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.
NordenBladet —Valtioneuvosto on tänään istunnossaan esittänyt, että Tasavallan Presidentti vahvistaa lain Sallan kansallispuistosta tulemaan voimaan 1.1.2022. Laki Sallan kansallispuistosta esitellään Tasavallan Presidentille 16.12.2021. Kansallispuisto perustetaan Itä-Lapin vaaramaiseman, metsien, soiden, harjujen ja niillä esiintyvien lajien suojelemiseksi sekä virkistyskäyttöä, tutkimusta ja opetusta varten.”Olen ylpeä uudesta tulevasta kansallispuistostamme ja odotan innolla ensikäyntiä. Sallan kansallispuisto turvaa kauniita vaaramaisemia sekä vanhaa metsä- ja suoluontoa ja tarjoaa hienot puitteet luonnossa oleilulle. Puiston perustaminen tukee myös kestävää luontomatkailua, sillä sinne pääsee helposti julkisilla eri puolilta Suomea,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Sallan kansallispuisto on Suomen 41. kansallispuisto. Kansallispuistoon kuuluu noin 9 983 hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Alue on ollut suojeltu vuodesta 2017 lähtien Sallatunturin luonnonsuojelualueena. Kansallispuiston alue ulottuu Venäjän rajaan luoden yhteyden myös Venäjän puoleisiin suojelualueisiin, kuten Kutsan luonnonpuistoon.Eduskuntakäsittelyssä ei merkittäviä muutoksia lain sisältöönHallituksen esitys laiksi Sallan kansallispuistosta annettiin eduskunnalle 10.6.2021 ja eduskunta hyväksyi lain 23.11.2021. Eduskunnassa lain sisältöön ei tehty merkittäviä muutoksia. Vain metsästysseurojen vieraspaikkakuntalaisten jäsenten hirvenmetsästysoikeutta selkeytettiin ympäristövaliokunnan esityksen mukaan.Poronhoito jatkuu kansallispuiston alueella nykyiseen tapaan. Paikallisten vapaa metsästysoikeus säilyy pääosassa kansallispuiston aluetta. Lisäksi hirvenmetsästys sallitaan Sallan rekisteröityjen metsästysseurojen ulkopaikkakuntalaisille jäsenille. Kävijäturvallisuuden takaamiseksi mitään metsästystä ei sallita Sallan matkailukeskuksen tuntumassa, vain hirven ajo on sallittua. Vieraspaikkakuntalaisten lupametsästys kansallispuiston alueella päättyy. Kansallispuiston ulkopuolella olevilla laajoilla valtion mailla lupametsästys jatkuu vieraspaikkakuntalaisille. Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa Sallan kansallispuistostaMetsähallituksen Luontopalvelut vastaa kansallispuistosta ja sen hoidosta. Metsähallituksen Luontopalvelut parantaa Sallan kansallispuiston palvelutasoa 4,5 miljoonalla eurolla. Seuraavaksi Metsähallitus tekee kansallispuistolle hoito- ja käyttösuunnitelman tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja antaa kansallispuistolle järjestyssäännön. Sallan kansallispuiston avajaisia suunnitellaan pidettävän ennen juhannusta kaikille avoimessa juhlassa Salla Wilderness Parkissa (Poropuisto).
NordenBladet —Valtioneuvoston periaatepäätöksellä huumausainepolitiikasta jatketaan kansallista yhteistyötä huumehaittojen ehkäisemiseksi. Periaatepäätös hyväksyttiin 9.12.2021.Ehkäisevää päihdetyötä kehitetään monialaisestiLinjauksissa korostetaan varhaista puuttumista monialaisessa viranomaistoiminnassa nuorten päihderiippuvuuden, rikoskierteen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ehkäisevää päihdetyötä kehitetään monialaisesti eri ikäryhmille. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman erityispainopisteenä on huumekokeilujen tunnistamisen ja mini-interventiomallien kehittäminen.Asiakaslähtöisyys ja saavutettavuus päihdepalveluissaPäihdepalvelut siirtyvät sote-uudistuksessa hyvinvointialueiden vastuulle. Päihdepalveluita kehitetään uusimalla lainsäädäntöä niin, että päihde- ja mielenterveyspalveluja annetaan niitä tarvitseville yhdenvertaisin periaattein muiden asiakas- ja potilasryhmien kanssa. Lainvalmistelussa huomioidaan asiakaslähtöisyys, palvelujen piiriin pääsy ja tavoittaminen, palvelujen laatu ja kohdentaminen eri syistä haavoittuville ryhmille.Haittojen vähentäminenHuumeiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämisen toimilla tuetaan huumeita käyttävien ihmisten hyvinvointia ja ympäristön turvallisuutta. Huumeiden käyttäjien sosiaali- ja terveysneuvontatoiminnan matalan kynnyksen palveluita lisätään ja huumeiden käyttäjien terveysneuvonnan vakiintuminen osana sote-uudistusta turvataan. Huumausainerikollisuuden torjunta perustuu yhteistyöhönHuumausaineiden tarjontaa pyritään rajoittamaan paljastamalla ja selvittämällä huumausainerikoksia mahdollisimman tehokkaasti. Huumausainerikollisuuden kontrolli perustuu viranomaisten monialaiseen yhteiseen tietojohtoiseen toimintaan ja analysoituun tietoon. Tiiviin kansainvälisen yhteistyön ja tiedonvaihdon avulla mahdollistetaan rikosvastuun toteutuminen myös valtakunnan rajat ylittävässä huumausainerikollisuudessa.
NordenBladet —Valtioneuvosto asetti 9.12.2021 parlamentaarisen seurantaryhmän tukemaan huoltovarmuusselonteon valmistelua. Ryhmässä on edustus jokaisesta vaaleilla valitusta eduskuntapuolueesta. Sen puheenjohtajana toimii työministeri Tuula Haatainen. Seurantaryhmän toimikausi alkaa 15.12.2021 ja kestää huoltovarmuusselonteon valmistumiseen saakka.Koronapandemia on nostanut huoltovarmuuden ja varautumistyön yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön, ja synnyttänyt tarpeen huoltovarmuuden kehittämisestä yli hallituskausien. Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä selonteon valmistelu tukee tätä kehitystyötä. Parlamentaarisen seurantaryhmän tehtävänä on: 1) arvioida, tukea sekä seurata selonteon valmistelutyötä, 2) varmistaa yhteistyö ja vuorovaikutus eduskuntaryhmien kanssa selonteon valmistelun aikana, 3) arvioida ja esittää näkemyksiä selonteon johtopäätöksistä ja linjauksista sekä 4) tukea ja toteuttaa selonteon linjausten julkituomista.Puheenjohtaja Tuula Haataisen lisäksi seurantaryhmään on nimetty jäseniksi ja varajäseniksi eduskuntapuolueiden esittämät kansanedustajat:Katja Taimela, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä (Varajäsen Mika Kari) Juha Mäenpää, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä (Sanna Antikainen) Janne Sankelo, Kokoomuksen eduskuntaryhmä (Mia Laiho) Mikko Savola, Keskustan eduskuntaryhmä (Hannakaisa Heikkinen) Hanna Holopainen, Vihreä eduskuntaryhmä (Mirka Soinikoski) Johannes Yrttiaho, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä (Pia Lohikoski) Anders Norrback, Ruotsalainen eduskuntaryhmä (Veronica Rehn-Kivi) Sari Tanus, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä (Antero Laukkanen) Harry Harkimo, Liike Nyt -eduskuntaryhmä Seurantaryhmän pysyvät virkamiesasiantuntijat ovat kansliapäällikkö Raimo Luoma, osastopäällikkö Antti Neimala ja teollisuusneuvos Eeva Vahtera työ- ja elinkeinoministeriöstä. Selonteon valmistelun ohjaamiseen on perustettu myös johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Raimo Luoma. Siinä ovat edustettuina puolustusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö sekä valtiovarainministeriö. Lisäksi selonteon valmisteluun osallistuu kiinteästi valtioneuvoston poikkihallinnollinen huoltovarmuuden yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki ministeriöt. Sen puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Antti Neimala.
