NordenBladet — EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan torstaina 9. joulukuuta Suomen kantoja ensi viikon Eurooppa-neuvostoon, Eurohuippukokoukseen sekä Itäisen kumppanuuden huippukokoukseen.Lisäksi asialistalla oli talouspolitiikan EU-koordinaation arviointi, EU:n arktinen politiikka sekä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta käyttöön otettujen rajoittavien toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen, sekä Suomen kannat seuraavan viikon neuvostokokouksin. Joulukuun Eurooppa-neuvoston (16.12.) aiheina ovat koronapandemia, kriisinhallinta ja resilienssi, energian hinnat, turvallisuus ja puolustus, muuttoliike sekä ulkosuhteet.Suomi katsoo, että koronarokotteiden tuotantoa ja väestön rokottamista on yhä vauhditettava. Rokotteiden saatavuuden parantaminen maailmanlaajuisesti on välttämätöntä pandemian lopettamiseksi.EU:n on kehitettävä resilienssiä ja kriisivarautumista kokonaisvaltaisesti ja erilaisiin riskeihin varautuen. Erityisen tärkeää on kehittää huoltovarmuutta ja varmistaa sisämarkkinoiden toiminta myös kriisitilanteissa.Energiahinnan nousun vaikutukset kuluttajille ovat valitettavia. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja uusiutuvan ja muun päästöttömän energian osuuden kasvattaminen on tärkeää, koska nämä myös auttavat suojaamaan hintashokeilta pidemmällä aikavälillä. Suomen tavoitteena on laaja-alainen strateginen kompassi, joka vahvistaa EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ja siten turvallisuutta Euroopassa ja laajemmin. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittäminen hyödyttää myös Natoa eurooppalaisen turvallisuuden ja eurooppalaisten suorituskykyjen vahvistuessa. Muuttoliikkeen ulkosuhteissa kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ovat keskeisiä. Muuttoliikkeen hallintaan kohdennettavia varoja on hyödynnettävä tehokkaasti. Maahanmuuttajien välineellistämistä ei voida hyväksyä. Valko-Venäjän osalta EU:n vahva ja yhtenäinen vastaus on tarpeen.  Suomi tukee pakotteiden laajentamista asteittain ja niin, että vahva oikeusperusta ja EU:n yhtenäisyys toteutuvat. EU:n vahva tuki Ukrainan suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle on tärkeää. EU:n ja Afrikan kumppanuuden vahvistaminen ja tulevan yhteistyön painopisteiden linjaaminen helmikuussa järjestettävässä EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksessa on tärkeää.Eurooppa-neuvoston yhteydessä (16.12.) järjestettävässä Eurohuippukokouksessa on määrä keskustella taloudellisesta tilanteesta ja tarkastella etenemistä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin osalta. Suomi korostaa, että pankkiunionin syventämisen tulee perustua sijoittajanvastuun toteuttamiseen sekä pyrkimykseen pankkien ja valtion välisen kohtalonyhteyden purkamiseksi.  Pääomamarkkinaunionia koskeva EU-tason keskustelu koskee erityisesti maksukyvyttömyyslainsäädännön, verotuksen ja yhtiöoikeuden lisäharmonisointitarpeista. Suomi on valmis tutkimaan, miten EU-tason toimilla voitaisiin edistää syvemmän pääomamarkkinaunionin toteutumista.Eurooppa-neuvostoa edeltävänä päivänä (15.12.) Brysselissä järjestettävän EU:n ja itäisten kumppanuusmaiden huippukokouksen on määrä hyväksyä itäisen kumppanuuden uuden työohjelman sekä huippukokouksen yhteinen julkilausuma. Suomi pitää tärkeänä itäisen kumppanuuden tavoitetta luoda EU:n naapurustoon vakaita, hyvinvoivia, demokraattisia ja turvallisia yhteiskuntia vahvistamalla kumppanimaiden yhteiskunnallista kestokykyä ja parantamalla kansalaisten elinoloja.EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja liittyen EU:n finanssipolitiikan uudistamiseen. Suomi osallistuu aktiivisesti keskusteluun talouspolitiikan koordinaatiokehikon ja EU:n finanssipolitiikan sääntöjen toiminnasta ja kehittämisestä. Keskusteluissa Suomi suhtautuu avoimesti eri kysymysten ja vaihtoehtojen tutkimiseen hallituksen EU-selonteon mukaisesti. Suomi muodostaa täsmennetympiä kantoja EU:n talouspolitiikan koordinaatiojärjestelmän ja finanssipoliittisen säännöstön uudistamiseen konsultaatioiden ja niihin liittyvien keskustelujen perusteella ensi keväänä.  EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kannan koskien Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta asetettujen rajoittavien toimenpiteiden voimassaolon jatkamisesta. Asiasta on määrä keskustella ensi viikon Eurooppa-neuvoston kokouksessa, ja tämän jälkeen varsinainen päätös tehdään neuvostossa. EU-ministerivaliokunnassa oli esillä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan sekä Euroopan komission unionin arktista politiikkaa käsittelevä tiedonnato. Suomi pitää tiedonantoa tärkeänä ja oikea-aikaisena. Tiedonanto vastaa hyvin Suomen näkemykseen siitä, että arktisen alueen haasteet tulee huomioida paremmin unionin toiminnassa.  EU:n roolia ja panosta tarvitaan   muun muassa ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ympäristön pilaamisen torjumisessa sekä arktisen alueen nopean muutoksen ympäristöllisistä, taloudellisista ja geopoliittisista seurauksista johtuen. Suomi pitää tärkeänä tiedonannon tavoitetta siitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi arktiset kysymykset huomioidaan kattavasti myös unionin useissa sektorikohtaisissa politiikoissa. Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:Ulkoasianneuvosto (13.12.)Maatalous- ja kalastusneuvosto (12.-13.12.)Yleisten asioiden neuvosto (14.12.)Ulkoasianneuvostossa aiheina ovat EU-Afrikka-suhteet, Keski-Aasia ja Venezuela. Lisäksi ministerit keskustelevat Qatarin ulkoministerin kanssa Afganistanin tilanteesta. Maatalous- ja kalastusneuvostossa päätetään kalastusmahdollisuuksista muun muassa Pohjanmerellä, Välimerellä ja Mustallamerellä sekä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen kalastusmahdollisuuksista vuodeksi 2022. Lisäksi päätetään ankeriaan kalastuksen rajoittamisesta merialueilla. Neuvosto hyväksyy myös päätelmät valmiussuunnitelmasta elintarvikehuollon ja ruokaturvan varmistamiseksi kriisiaikoina. Muissa asioissa kuullaan komission esittely asetusehdotuksesta liittyen metsäkatoon tai metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden saattamisesta EU:n markkinoille ja niiden viennistä. Neuvosto kuulee myös puheenjohtajavaltion tilannekatsauksen kalastuksenvalvontaa koskevien asetusten muuttamisesta. Yleisten asioiden neuvoston pääaiheita ovat joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, EU:n laajentuminen sekä tilannekatsaukset Puolaa ja Unkaria koskevista unionisopimuksen 7 artiklan menettelyistä (unionin yhteisten arvojen noudattaminen). 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on päättänyt kuntien kulttuuritoiminnan kehittämistehtävistä ja myöntänyt näihin avustuksina yhteensä 1 270 000 euroa. Valtakunnallisen kehittämistehtävän toimeenpanoon myönnettiin 170 000 euroa ja alueellisen kehittämistehtävän toimeenpanoon 1 100 000 euroa.Valtakunnallinen kehittämistehtävä myönnettiin Espoon kaupungille, ja alueelliset kehittämistehtävät Jyväskylän kaupungille, Kainuun liitolle, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporelle, Kuopion kaupungille, Pohjois-Pohjanmaan liitolle, Satakunnan ammattikorkeakoululle ja Varsinais-Suomen liitolle. – Kulttuuripalveluilla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja myös kuntien elinvoimaan ja viihtyvyyteen. On tärkeää, että kaikilla suomalaisilla asuinpaikasta riippumatta olisi mahdollisuus kokea kulttuurielämyksiä. Kehittämistehtävillä tuetaan kuntia yhteistyöhön kulttuuripalveluiden kehittämisessä ja autetaan niitä tarjoamaan kuntalaisille monipuolisia kulttuuripalveluita, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Espoon kaupungin valtakunnallisessa kehittämistehtävässä tavoitteena on jatkaa käynnistyneiden toimintamallien kehittämistä, muun muassa kuntien kulttuuritoiminnan tueksi tarkoitetun verkkosivuston kehittämistä ja tietojen haettavuutta karttapohjaisesti. Tavoitteena on jatkaa kuntien kulttuuristrategiasparrauksia, asiantuntijoiden hakua, kuntavierailuita ja valmennuksia sekä tilaisuuksien järjestämistä.Alueellisista kehittämistehtävistä Kainuun liiton kehittämistehtävän päätavoitteena on vahvistaa maakunnan kulttuuritoimijoiden yhteistyötä sekä kehittää yhteisiä toiminta- ja tuotantotapoja. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen kehittämistehtävä keskittyy visuaalisen taiteen näkökulmaan, kuten alueelliseen taidemuseotehtävään osana kuntien kulttuuritoimintaa sekä niiden vuorovaikutukseen taiteilijoiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Pohjois-Pohjanmaan liiton kehittämistehtävässä tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntien kykyä järjestää kulttuuripalveluitaan ja kulttuurin yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä. Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittämistehtävän tavoitteena on testata kuntakuvataiteilija -mallia kunnissa. Toisena tavoitteena on kuvataiteilijoiden työmahdollisuuksien laajentaminen osaksi kunnan eri toimintoja, ja kolmantena tavoitteena on kuvataiteen välittäjäverkoston kehittäminen.Varsinais-Suomen liiton kehittämistehtävä kehittää ja tukee Varsinais-Suomen kuntien mahdollisuuksia ja osaamista tuottaa laadukkaita, saavutettavia ja yhdenvertaisia kulttuuripalveluita sekä edistää taiteilijoiden työllistymistä.Jyväskylän kaupungin jatkorahoitusta saanut kehittämistehtävä edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta Keski-Suomen maakunnan alueella yhteensä 19 kunnassa. Pääpainona ovat nuorten osallisuus, ammattimaisen kulttuuritoiminnan kehittäminen ja toteutus, ammattimaisille taiteilijoille työllisyysmahdollisuuksien luominen sekä tutkimustiedon tuottaminen.Kuopion kaupungin kehittämistehtävän tavoitteena on jatkaa vuonna 2020 käynnistynyttä kehittämistehtävää, kuten verkostotyöskentelyä ja laajentaa Pohjois-Savon kulttuuriverkostoa entisestään vaikuttavuutta lisääviin sidosryhmiin, kuten SOTE-ala. Tavoitteena on vahvistaa taiteilijoiden, luovan ja kulttuurialan ammatillisen taiteellisen työskentelyn edellytyksiä.Kuntien kulttuuritoimintalain mukaan kehittämistehtävällä tuetaan kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilöstön osaamista, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja kuntien yhteistoimintaa. Valtakunnallisen kehittämistehtävän saaneen toimijan tulee tarjota asiantuntemusta kaikkien kuntien käyttöön, ja alueellisten kehittämistehtävien saaneiden toimijoiden yhden tai useamman maakunnan alueella.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tavoitteena on tehdä työehdoista ennakoitavampia ja parantaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden asemaa. Taustalla ovat EU:n työehtodirektiivin täytäntöönpano sekä hallituksen linjaus pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien aseman parantamisesta. Ehdotetut lakimuutokset on valmisteltu kolmikantaisesti.Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää 21.1.2022 mennessä lausuntoja työryhmän mietinnöstä, johon sisältyy luonnos hallituksen esitykseksi. Ehdotuksilla toteutettaisiin muutokset, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi avoimista ja ennakoitavista työehdoista (ns. työehtodirektiivi) edellyttää. Lisäksi vahvistettaisiin hallitusohjelman mukaisesti työajan vakiintumista vaihtelevan työajan työsopimuksissa (ns. nollatuntisopimukset). Ehdotetut muutokset tehtäisiin muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022.EU:n työehtodirektiivi edellyttää muutoksia kansalliseen lainsäädäntöönSuomen nykyinen sääntely kattaa työehtodirektiivin vaatimukset laajasti. Direktiivistä aiheutuu kuitenkin joitakin muutostarpeita, jotka liittyvät muun muassa kirjallisiin selvityksiin työnteon ehdoista, työntekijälle tarjottavaan koulutukseen sekä työvuorosuunnitteluun vaihtelevan työajan järjestelyissä.Keskeiset muutosehdotukset työsopimuslakiin:Työnantajan olisi annettava kirjallinen selvitys työnteon ehdoista nykyistä lyhyemmissä työsuhteissa. Lisäksi kirjalliseen selvitykseen olisi direktiivin myötä sisällytettävä eräitä uusia asioita, jotka koskevat esimerkiksi oikeutta koulutukseen, ylityötä ja sen korvaamista koskevia järjestelyitä sekä työnantajan vastuulla olevaa sosiaaliturvaa.Jos työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota koulutusta työntekijälle, säädettäisiin tällaisen koulutuksen maksuttomuudesta työntekijälle. Lisäksi koulutukseen käytetty aika olisi luettava työajaksi ja mahdollisuuksien mukaan sen olisi tapahduttava säännönmukaisten työvuorojen aikana.Työnantajan olisi jatkossa annettava määräaikaista tai osa-aikatyötä tekevän työntekijän pyynnöstä kirjallinen perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa.Työaikalakiin ehdotetut muutokset liittyvät vaihtelevan työajan järjestelyihin. Laissa säädettäisiin siitä, missä tilanteissa työvuoron teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Lisäksi työvuoron peruuntuessa 48 tuntia ennen työvuoron alkua työntekijälle olisi maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuneesta haitasta, jollei tällaista korvausta muutoin maksettaisi lain tai sopimuksen perusteella.Hallituksen tavoitteena on parantaa pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaaTyöryhmän mietintö sisältää myös hallitusohjelman kirjauksiin perustuvia muutosehdotuksia. Hallitusohjelman mukaan vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä.Työnantajan velvollisuutta tarkastella vaihtelevaa työaikaehtoa vahvistettaisiin. Työnantajan olisi vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista. Jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittaisivat, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan olisi tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta vastaamaan tarkastelun tulosta. Tämä tarkoittaisi käytännössä vähimmäistyöajan nostamista.Ehdotukset lakimuutoksista on valmisteltu kolmikantaisissa työryhmissäTyöehtodirektiivin täytäntöönpanoa valmistellut työryhmä aloitti työnsä 5.11.2020. Työryhmässä olivat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Valtion työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ry, SAK ry, STTK ry, Akava ry sekä Kirkon työmarkkinalaitos.Hallitusohjelmakirjaukseen perustuva muutos työsopimuslakiin on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka työskentelee työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alaisuudessa. Alatyöryhmässä ovat edustettuna samat tahot kuin työryhmässä, joka valmisteli työehtodirektiivin täytäntöönpanoa.Työryhmän mietintöön sisältyy Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Kirkon työmarkkinalaitoksen yhteinen lausuma, Suomen Yrittäjät ry:n lausuma sekä palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen täydentävä lausuma. Lisäksi mietinnön liitteenä on STTK:n täydentävä lausuma vaihtelevan työajan vakiintumista koskevasta säännöksestä.Lausuntokierroksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa hallituksen esityksen valmistelua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on julistanut haettaviksi Ahvenanmaan maakunnassa verkkotoimiluvat yleiseen teletoimintaan niin kutsutulle 700 megahertsin taajuusalueelle. Hakuaika päättyy 20.1.2022 kello 12.Tavoitteena on edistää 5G-verkkojen rakentamista Ahvenanmaan maakunnassa ja parantaa nopeiden langattomien laajakaistayhteyksien saatavuutta. Luvat on tarkoitus myöntää teknologianeutraalisti eli taajuusaluetta voitaisiin aluksi käyttää esimerkiksi 4G-yhteyksien tarjoamiseen ja siirtyä myöhemmin 5G-yhteyksien tarjoamiseen.Valtioneuvosto myöntää luvat teleoperaattoreille ajalle 15.3.2022-31.12.2033. Haettavia verkkotoimilupia on kolme taajuusalueella 703-733 ja 758-788 megahertsiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vähähiilisillä julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan päästövähennyksiin pyrkiviä valintoja hankintojen tekemisessä. Vähähiilisten julkisten hankintojen pelikirja on opas kaikille julkisten hankintojen parissa työskenteleville. Se auttaa hiomaan strategiaa, taktiikoita ja käytännön tekemistä vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Se osoittaa, mitkä johtamisen ja toimeenpanon tekijät ja vaiheet ovat kriittisimpiä, jotta asetetut tavoitteet toteutuvat.”Julkisten hankintojen suuri volyymi tarkoittaa, että vuoteen 2035 asetetun Suomen hiilineutraalisuustavoitteen on välttämätöntä näkyä myös vähähiilisempinä hankintoina. Siksi ekologisesti kestävistä hankinnoista on tehtävä kiinnostavampia ja helpompia niin hankintayksiköille kuin yrityksille. Uusi pelikirja tukee osaltaan tätä hankintastrategian tavoitetta”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Vähähiilisten julkisten hankintojen pelikirja on osa valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa ja yksi kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa tukeva toimenpide. Strategian tavoitteena on, että julkiset hankinnat tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitetta, ja Hankinta-Suomi haluaa tarjota tähän kaikille hankkijoille hyvät työvälineet.   Suomessa julkisia hankintoja tehdään noin 47 miljardilla eurolla vuosittain, joten hankintojen vähähiilisyydellä on suuri merkitys kansallisiin hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemisessä. Julkisella sektorilla on merkittävä rooli markkinavaikuttajana ympäristöystävällisten, vähähiilisten ja puhtaiden ratkaisujen hankkijana.  Valtion ja kuntien on toimittava siten, että julkisten hankintojen avulla edistetään ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.Pelikirja on vapaasti ladattavissa Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen (KEINO) verkkopalvelussa. Pelikirja on yksi monista vähähiilisyyteen ja kestävyyteen liittyvistä palveluista, joita KEINO-osaamiskeskuksessa tarjotaan julkisille hankintayksiköille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää ajalla 9.12.2021-9.1.2022 lausuntoja lasten seksuaaliväkivallan vastaisen Lanzaroten sopimuksen Suomen ensimmäisestä toimeenpanosuunnitelman luonnoksesta. Lausuntopalautteen ja samanaikaisesti tehtävän nuorten kuulemisen avulla toimeenpanosuunnitelma viimeistellään tammi-helmikuussa 2022.Toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu vuoden 2021 aikana sitä varten asetetun poikkihallinnollisen työryhmän toimesta. Suunnitelman laatiminen sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Toimeenpanoa toteutetaan vuosien 2022–2025 aikana.Toimenpanosuunnitelman luonnos sisältää ehdotuksia, jotka on jaettu kolmen teeman alle: ennaltaehkäisy, suojelu sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistäminen seksuaalista riistoa ja seksuaaliväkivaltaa vastaan. Suunnitelma pyrkii tekemään tunnetummaksi Lanzaroten sopimuksen sisältöjä ja kuvaamaan artikloittain mitä Suomessa on jo meneillään näitä sisältöjä koskien sekä ehdottamaan sellaisia toimenpiteitä, joilla toimeenpanoa voidaan edelleen vahvistaa. Ehdotetut toimenpiteet on pyritty muotoilemaan sellaisiksi, että niitä voitaisiin toteuttaa laajasti eri toimijoiden avulla. Valmistelutyössä on toimittu yhteistyössä eri toimijoiden ja kansallisen lapsistrategiatyön kanssa. Toimeenpanosuunnitelman nuorten kanssa tehtävä osallisuustyö on yksi kansallisen lapsistrategian osallisuuspiloteista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston johto ja turvallisuusjohto ovat käyneet läpi valtioneuvoston sisäiset koronaohjeistukset ja sopineet niihin tehtävistä tarkennuksista sekä muutoksista käytäntöihin. Ministereille laaditaan omat, valtioneuvoston covid-19-epidemian yleisohjetta tarkemmat ohjeet. Ohjeiden jakelumenettelyä parannetaan ja turvaviestien hälytysjärjestelmää kehitetään. 
 
Lisäksi valtioneuvoston yleisistunnoissa ja presidentin esittelyissä palataan ensi viikolla hajautettuun istumajärjestykseen ja usean kokoustilan yhdistävään videoneuvotteluratkaisuun. Vastaava järjestely palaa käyttöön myös hallituksen ja eri valiokuntien neuvotteluissa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n liikenneneuvosto järjestetään 9.12.2021 Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa pysyvän edustajan sijainen Tuuli-Maaria Aalto.Liikenneneuvostossa käsitellään ilmastotoimia koskevaa 55-valmiuspakettia ja siihen liittyviä asetusehdotuksia.Puheenjohtaja esittelee edistymisraportin 55-valmiuspaketista. Suomi kannattaa määrätietoisia toimia, joilla EU saavuttaa vähintään 55 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Liikenteellä on tavoitteen saavuttamisessa merkittävä rooli.Suomi on pitänyt tärkeänä, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050. EU:n 55-valmiuspakettiin sisältyvillä ehdotuksilla on yhteis- ja ristikkäisvaikutuksia, jotka on otettava kokonaisuutena huomioon.Liikenneneuvostossa käydään periaatekeskustelun ja kuullaan tilannekatsaus kolmesta Euroopan komission asetusehdotuksesta.Keskustelua käydään ehdotuksesta asetukseksi uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön edistämisestä EU:n alueella (ReFuelEU Aviation). Ehdotus sisältää lentopolttoaineen jakelijoihin kohdistuvan uusiutuvien lentopolttoaineiden sekoitevelvoitteen sekä lentoyhtiöihin kohdistuvan uusiutuvan lentopolttoaineen käyttövelvoitteen. Ehdotuksen tavoitteena on lentoliikenteen päästöjen kasvun päättyminen sekä lentoliikenteen tasapuolisen kilpailuaseman edistäminen.Suomi pitää tärkeänä, että lentoliikenteen päästövähennystoimet ovat kunnianhimoisia, mutta samalla varmistetaan eurooppalaisen lentoliikenteen kilpailukyky globaaleilla markkinoilla.Neuvostossa keskustellaan myös uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä koskevasta asetusehdotuksesta (FuelEU Maritime). Ehdotus edellyttää, että meriliikenteessä lisätään vähitellen uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden osuutta vuosina 2025-2050. Aluksi tämä tarkoittanee lähinnä biopolttoaineen sekoittamista fossiiliseen polttoaineeseen ja pitemmällä tähtäimellä siirtymistä päästöttömiin polttoaineisiin tai käyttövoimiin.Myös meriliikenteen osalta Suomi haluaa nostaa esiin 55-valmiuspaketin kokonaisvaikutukset. Merenkulun kilpailukyky ja talvimerenkulun erityisolosuhteet tulisi ottaa valmistelussa huomioon.Lisäksi keskustellaan asetusehdotuksesta, joka koskee vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin käyttöönottoa (AFIR). Ehdotuksen tarkoituksena on edistää vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtymistä kaikissa liikennemuodoissa.Suomi kannattaa yhteisiä, kunnianhimoisia tavoitteita vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurille eri liikennemuodoissa. Erityisesti raskaan tieliikenteen ja vedyn jakeluinfrastruktuuria koskeviin vaatimuksiin tarvitaan kuitenkin joustoa. Infrastruktuurin tulisi rakentua sinne, missä sille on kysyntää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 8.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että tartuntatautilakiin säädettäisiin uusi, väliaikaisesti voimassa oleva pykälä (48 a), jolla voitaisiin edellyttää sote-työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei aiheuta hoidettaville covid-19-tartuntavaaraa.Säännöksen mukaan työnantaja voisi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-tautia vastaan. Esityksessä ehdotettua sääntelyä sovellettaisiin myös virkamiehiin ja viranhaltioihin.Jos henkilöllä olisi lääketieteellinen syy sille, ettei voisi ottaa covid-19-rokotetta, voisi hän esityksen mukaan työskennellä osoittamalla aina enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun covid-19-testin negatiivisen tuloksen.Työnantajalla olisi oikeus käsitellä työntekijöiden covid-19-rokotussuojaa tai sairastettua covid-19-tautia koskevia terveystietoja. Tiedot olisi säilytettävä niin kauan kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta siitä, kun henkilön soveltuvuutta koskeva arviointi on tehty. Jos työntekijä ei täyttäisi säädettyjä edellytyksiä, työnantajan olisi ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos sopivaa työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu. Muutos edellyttäisi kuukauden siirtymäaikaa, jotta työnantajat pystyisivät järjestämään palvelut asianmukaisiksi ja jotta rokottamaton henkilökunta saisi mahdollisuuden rokotteiden ottamiseen. Työnantajan oikeus tietojen käsittelyyn tulisi kuitenkin voimaan heti.Säännös ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 31.12.2022 saakka. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi