NordenBladet — Yritysten menestyminen on yksi avain yhteiskunnan hyvinvointiin. Hallitus haluaa lisätä yritysten luottamusta siihen, että Suomessa kannattaa kehittää liiketoimintaa, työllistää ja investoida. Hallituksen periaatepäätös yrittäjyydestä linjaa tavoitteita ja toimia, joilla yrittäjyyden toimintaympäristöstä pyritään luomaan mahdollisimman suotuisa. Koronakriisi on vaikeuttanut merkittävästi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tilannetta. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että toimintaympäristö kannustaa yrityksiä kasvuun ja uudistumiseen. Tässä onnistuminen edellyttää laajempaa keskustelua yrittäjyydestä ja pitkäaikaista sitoutumista asian huomioimiseen. ”Pk-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä, suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt yli 10 henkeä työllistävissä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Pk-yritysten menestyminen on Suomelle niin keskeistä, että yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa, aivan kuten hallituksen periaatepäätös yrittäjyydestä muistuttaa”, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hyvä toimintaympäristö houkuttelee osaajia ja investointejaLausuntokierrokselle lähtevän valtioneuvoston periaatepäätöksen pyrkimys on lisätä yritysten luottamusta siihen, että Suomi on hyvä toimintaympäristö yrityksille. Tavoitteena on myös lisätä Suomen houkuttelevuutta, jotta kansainväliset osaajat ja opiskelijat haluavat työllistyä tai toimia yrittäjinä Suomessa sekä lisätä Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten investointien kohdemaana.Periaatepäätös yrittäjyydestä linjaa tavoitteet ja toimet, joilla yritysten toimintaa voidaan tukea pitkäjänteisesti eri hallinnon aloilla. Päätös pohjautuu aiemmin laadittuun yrittäjyysstrategiaan, jossa tunnistettiin yrittämiseen liittyviä haasteita ja toimia, joilla niihin voidaan vastata. Periaatepäätökseen on koottu tärkeimmät periaatteelliset, poliittisesti linjattavat toimet, jotka koskevat useampia ministeriöitä ja edellyttävät jatkuvuutta ja päätöksiä koko valtioneuvostolta.  Periaatepäätös yrittäjyydestä on voimassa vuosina 2022–2027.Sääntelyssä pitää muistaa pk-yritysten tarpeet”Digitaalinen ja vihreä siirtymä avaavat isoja mahdollisuuksia yrityksille ja koko Suomelle. Ennustettavalla sääntelyllä, nopealla luvituksella ja kannustavalla veropolitiikalla voimme tukea yrityksiä, kun ne rakentavat tulevaisuuden tuotteita”, korostaa ministeri Mika Lintilä.  Valtioneuvoston yrittäjyyden periaatepäätöksen tavoitteena on:  Lisätä yritysten kasvuhakuisuuttta vauhdittamalla yritysten kestävää kasvua, työllistymistä ja uudistumista huomioiden erityisesti digivihreäsiirtymä-kaksoishaasteeseen vastaaminen. Mahdollistaa työnantajayritysten määrän kasvu, ja tavoitella etenkin keskisuuren yritysten määrän lisäystä ja pk-yritysten kansainvälistymistä.Lisätä ulkomaisten yritysten sijoittumista ja sijoituksia ja investointeja Suomeen. Huolehtia pitkäjänteisesti pk-yritysten toimintaympäristön kilpailukyvystä ja elinvoimasta. Tukea verotuksella talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteita, kilpailukykyä ja koko Suomen elinvoimaisuutta. Sujuvoittaa sääntelyä, luvitusta ja lisätä markkinoiden toimivuutta. Tukea pk-yritysten ja erityisesti aloittavien yrittäjien liiketoimintaosaamista ja verkostoitumista sekä kannustaa yrittäjiä osaamisen kehittämiseen.Ottaa pk-yritysten erityispiirteet huomioon työlainsäädäntöä kehitettäessä.Kehittää julkisen hallinnon palveluita ja asiointia asiakaslähtöisemmäksi. Varmistaa rahoituksen saatavuus rahoitusmarkkinoita kehittämällä.Vahvistaa pk-yritysten työnantajamielikuvaa, osaamisen johtamista ja rekrytointiosaamista osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi sekä lisätä yrittäjien jaksamista.Mahdollistaa joustavat siirtymät työn tekemisen ja yrittäjyyden välillä, lisätä sääntelyn selkeyttä ja ennakoitavuutta sekä kehittää yrittäjän sosiaaliturvaa.Edistää keinoja omistajanvaihdosten sujuvoittamiseksi.Lisätä yhteistyötä ja vuoropuhelua sidosryhmien kanssa hallituskausien yli. Lausuntoja voi antaa joulu-tammikuun aikanaSyksyn aikana valmisteltu periaatepäätös on nyt lausuttavana lausuntopalvelu.fi:ssä 10.12.2021–21.1.2022 välisenä aikana. Tavoitteena on tehdä valtioneuvoston päätös yrittäjyydestä valtioneuvostossa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Digi- ja väestötietovirasto on selvittänyt toimintatapoja yritysten ja yhteisöjen digitalisaation edistämiseksi osana valtiovarainministeriön Digitalisaation edistämisen ohjelmaa. Suositukset julkaistiin 10. joulukuuta.Yritysten ja yhteisöjen siirtymää digitaaliseen asiointiin on tutkittu puolentoista vuoden ajan, ja havaintojen perusteella on muodostettu suosituksia digipalvelujen ja digituen kehittämiseksi. Suositukset on tehty yhteistyössä digipalveluja tuottavien viranomaisten kanssa. Keskeisinä havaintoina voidaan nostaa digituen tarpeen ja palveluiden laadun yhteys, yhtenäisen digituen tarve, erilaisten tukitarpeiden huomiointi sekä digituen käytännön toteutustapojen kehittäminen.Valtiovarainministeriö on myöntänyt Digi- ja väestötietovirastolle 1,8 miljoonaa euroa digituen valtakunnallisen, vakiinnutettavan toimintamallin kehittämiseen ja pilotointiin vuodelle 2022. Rahoitus myönnettiin Digitalisaation edistämisen ohjelmasta, jonka yhtenä tavoitteena on laajentaa digituen valtakunnallinen toimintamalli kattamaan myös elinkeinotoimintaa harjoittavien digituen kehittämisen. Digituki kuuluu Sanna Marinin hallituksen ohjelman yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin, joiden avulla pyritään vahvistamaan yksilöiden ja yhteisöjen osallisuutta yhteiskunnassa. Digituki-palvelut auttavat digitaalisten palvelujen ja laitteiden käyttämisessä sekä tukevat yksilöiden ja yhteisöjen digitaitojen kehittymistä. Digitaitojen kehittyminen myös madaltaa kynnystä omaksua ja ottaa käyttöön uusia sähköisiä palveluja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi esittelyssään torstaina 9. joulukuuta ulkoministeriön kehityspoliittiselle osastolle uuden osastopäällikön. Titta Maja. Kuva: Robert Nyblin Valtioneuvosto määräsi kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö, ulkoasiainneuvos Titta Majan ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikön tehtävään määräajaksi 13.12.2021–31.8.2025.Maja on toiminut kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkönä vuodesta 2020. Tätä ennen hän oli Eteläisen Aasian yksikön yksikönpäällikkönä vuosina 2018–2020. Kauppapolitiikka-lehden päätoimittajana Maja työskenteli yhden vuoden ajan vuodesta 2017 lähtien. Ennen näitä ulkoministeriön tehtäviä hän työskenteli Genevessä Suomen pysyvässä edustustossa aseriisunnan ja asevalvonnan vastuuvirkamiehenä vuosina 2015–2017. Vuotta aiemmin hän toimi samassa edustustossa ihmisoikeuskysymysten parissa. Muuta edustustokokemusta hänellä on Santiago de Chilestä ja Tallinnasta sekä Euroopan unionin delegaatiosta Brasiliasta. Ennen ulkoministeriöön tuloa Maja työskenteli YK-järjestöjen palveluksessa. Ulkoministeriön palvelukseen Maja on tullut vuonna 2002. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n raportti Suomen ympäristöpolitiikasta on valmistunut. Raportin erityisteemana on ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet.Raportin keskeiset tulokset ja suositukset julkaistaan kaikille avoimessa Teams-verkkotilaisuudessa maanantaina 13. joulukuuta klo 15.00–16.30. Tilaisuuden kieli on englanti. Tilaisuus tallennetaan ja on katsottavissa jälkikäteen OECD:n sivuilta.Suomen ympäristöpolitiikan maatutkinta tehtiin nyt kolmatta kertaa. Maatutkinnan tarkoituksena on tuottaa riippumaton arvio siitä, miten Suomi toteuttaa ympäristöpolitiikan kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita. Raporttien tulokset ja suositukset ovat tärkeää tietopohjaa ympäristöpolitiikan kehittämisessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio antoi 9.12.2021 direktiiviehdotuksen työolojen parantamisesta alustatyössä. Ehdotus sisältää säännökset alustatyötä tekevien työoikeudellisen aseman määrittämisestä sekä alustatyötä koskevia muita vaatimuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö alkaa arvioida ehdotusten suhdetta Suomen lainsäädäntöön.Alustatyöllä tarkoitetaan työtä, jota yritykset välittävät työntekijöille tai itsensätyöllistäjille digitaalisten alustojen kautta. Asiakkaille voidaan tarjota esimerkiksi ruoan ja tavaroiden kuljetusta tai palveluita verkon välityksellä.Komissio ehdottaa työsuhdeolettamaa alustatyöhönKomission tavoitteena on varmistaa, että alustojen kautta työskentelevät pääsevät osallisiksi heille kuuluvista työntekijöiden oikeuksista ja sosiaalietuuksista. Direktiiviehdotuksessa luetellaan kriteerit, joiden perusteella määriteltäisiin, oletettaisiinko alustatyön tapahtuvan työsuhteessa. Jos viidestä kriteeristä vähintään kaksi täyttyisi, alustan kautta työskentelevien oletettaisiin olevan työsuhteessa (ns. työsuhdeolettama). Tällöin heille kuuluisivat työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja etuudet, kuten palkallinen loma ja sairausetuudet. Alustayrityksillä olisi oikeus kiistää tai riitauttaa olettamaan perustuva työnantaja-asemansa oikeudellisessa tai hallinnollisessa prosessissa. Myös työn suorittajan olisi mahdollista saattaa oikeussuhteen luonne arvioitavaksi.Suomessa ei ole käytössä työsuhdeolettamaa, vaan työsuhteen olemassaolo ratkaistaan työsopimuslaissa pakottavalla tavalla säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien pohjalta. Komissio esittää lisäksi uusia oikeuksia työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tilanteissa, joissa hyödynnetään niin sanottua algoritmijohtamista. Sillä viitataan automatisoitujen järjestelmien hyödyntämiseen esimiestyön apuna tai korvaajana. Direktiivillä varmistettaisiin, että sovittujen työolojen noudattamista valvoisi ihminen. Lisäksi työn suorittajalle annettaisiin oikeus riitauttaa automaattisesti tuotetut päätökset. Direktiiviehdotukseen sisältyy myös ehdotuksia, jotka liittyvät sääntöjen valvontaan, läpinäkyvyyteen ja jäljitettävyyteen.Lisäksi komissio on aloittanut 24.2.2022 päättyvän julkisen kuulemisen suuntaviivaluonnoksesta, jossa käsitellään EU:n kilpailuoikeuden soveltamista palveluja tarjoavien yksinyrittäjien työoloja koskeviin työehtosopimuksiin. Suuntaviivojen tarkoituksena on selkeyttää olosuhteita, joissa kilpailulainsäädäntö ei estä tiettyjä itsenäisiä ammatinharjoittajia tekemästä työolojaan kohentavia työehtosopimuksia.Komission ehdotuksen arviointi käynnistyy Suomessa”On hyvä, että alustatyöntekijöiden aseman selkeyttämiseen etsitään ratkaisuja myös EU-tasolla. Komission esitystä on odotettu, ja nyt pääsemme arvioimaan sitä Suomen näkökulmasta”, työministeri Tuula Haatainen kommentoi komission ehdotusta.Valtioneuvosto muodostaa Suomen kannan direktiiviehdotukseen yhdessä eduskunnan kanssa ja kuultuaan työmarkkinajärjestöjä.Komission esitystä käsitellään jäsenvaltioiden edustajien kesken EU:n neuvoston työryhmässä, jonka jälkeen se menee EU:n työministerien päätettäväksi. Myös Euroopan parlamentti muodostaa esityksestä kannan. Lopuksi neuvoston ja Euroopan parlamentin näkemykset sovitaan yhteen niin sanotussa yhteispäätösmenettelyssä. Kun ehdotus on hyväksytty, jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viranomaiset ovat sopineet tietojenvaihdosta ja muusta yhteistyöstä rahoitusmarkkinoiden kriisien ennakoinnissa, hallinnassa ja ratkaisemisessa.Päivitetyn rahoitusmarkkinoiden kriisinhallinnan yhteistoiminta-asiakirjan ovat allekirjoittaneet valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Finanssivalvonta, Suomen Pankki ja Rahoitusvakausvirasto.Yhteistoiminta-asiakirjan tavoitteena on parantaa osapuolten kriisinhallintavalmiuksia varmistamalla, että osapuolet vaihtavat tietoja keskenään kriisitilanteen edellyttämällä tavalla. Lisäksi viranomaiset pyrkivät tehostamaan ja selkeyttämään yhteistyötään, jotta rahoitusmarkkinakriisejä voidaan ennakoida, hallita ja ratkaista parhaalla mahdollisella tavalla.Yhteistyötä normaaliaikoina ja häiriötilanteissaAiempi yhteistoiminta-asiakirja oli vuodelta 2007. Tämän jälkeen rahoitusmarkkinalainsäädäntö ja viranomaisrakenne ovat muuttuneet merkittävästi. Viranomaiset totesivat päivitystyön yhteydessä, että asiakirjan mukainen yhteistyömalli tarjoaa jatkossakin hyvät puitteet joustavalle yhteistyölle – niin normaaliaikoina kuin erilaisissa häiriötilanteissa.Viranomaiset soveltavat yhteistoiminta-asiakirjaa normaaliaikoina kriisinhallinnan toimintavalmiuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Osapuolet noudattavat sitä myös sellaisissa tilanteissa, jotka saattavat vaarantaa rahoitusmarkkinoiden vakauden tai aiheuttaa merkittäviä häiriöitä rahoitusjärjestelmän toiminnassa.Osapuolet vaihtavat tietoja ja kehittävät varautumistaOsapuolet tekevät jatkuvaa yhteistyötä parantaakseen valmiuksiaan keskinäiseen yhteistyöhön rahoitusjärjestelmän kriisitilanteiden hallinnassa. Yhteistyön muotoja ovatsäännöllinen tiedonvaihto kotimaan rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden tilasta kriisitilanteissa ja niiden ennakoinnissa tarvittavien analyysimenetelmien sekä toimintavalmiuden ja varautumisen kehittäminenharjoitusten järjestäminen kriisinhallinnan yhteistyövalmiuksien kehittämiseksi.Yhteistoiminta-asiakirja ei ole oikeudellisesti sitova, eikä sillä muuteta osapuolten lakisääteisiä velvoitteita tai toimivaltaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille 2 988 350 euroa korona-avustuksina. Avustusten tavoitteena on lievittää koronapandemian aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Avustamisessa painopisteenä ovat lasten ja nuorten harraste- ja tavoitteellinen toiminta seuroissa.Avustusta kohdennetaan aikavälillä 1.6.- 31.8.2021 aiheutuneisiin tappioihin kuitenkin korkeintaan 70 prosenttia tappioista.– Korona vaikuttaa edelleen monella tavalla seurojen toimintaan: harrastajamäärien laskun lisäksi taloudellinen ahdinko jatkuu, vaikka seurat tekevät aktiivisesti sopeutustoimia selvitäkseen juoksevista kuluista ja kaikista kustannuksista. Tämän vuoden toisella korona-avustuksella pystymme tukemaan monimuotoista suomalaista seuratoimintaa. Avustusta saavat tarpeisiinsa yhtä lailla pienet kuin suuret liigatason seurat, ministeri Kurvinen toteaa.– Seuratoiminnassa tehdään arvokasta työtä haastavissa näkymissä edelleen. Valtion korona-avustusten lisäksi kunnat ovat omalta osaltaan tukeneet seuroja. Meillä on yhteinen tahto pitää liikunta- ja urheilutoiminnan kivijalka elinvoimaisena.Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 244. Avustusta myönnettiin 213 hakijalle. Pienin avustus on 500 euroa ja suurin avustus on 60 000 euroa. Perusteluna alle tuhannen euron avustusmyönnölle on pienten seurojen tarpeista lähtevä avustaminen.Covid-19 pandemia-avustus liikunta- ja urheiluseuroille 2021, nro 2  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ELY-keskusten vesihuoltotehtävät keskitetään jatkossa Etelä-Savon ELY-keskukseen. Tavoitteena on vahvistaa ELY-keskusten vesihuoltotehtävien yhtenäistä johtamista ja toimintatapoja sekä turvata alueiden tasapuolinen palvelu. Muutos on osa kansallista vesihuoltouudistusta, joka etsii ratkaisuja vesihuoltoalan haasteisiin.Vesihuoltouudistus tuo tullessaan säädösmuutoksia sekä uusia tehtäviä kuten vesihuollon kyberturvallisuuden ja riskien hallinnan parantamisen. Vesihuoltotehtävien keskittäminen tukee näiden uudistusten toimeenpanoa. Kyseessä ei ole säästötoimenpide, vaan uusien tehtävien hoitamiseen osoitetaan lisävoimavaroja yhteensä 3,5 henkilötyövuotta vuoden 2022 alusta lähtien. ELY-keskusten yhteistyö vesihuollon alueiden toimijoiden kanssa jatkuu ennallaan. Myös käynnissä olevat ja suunnitellut yhteistyöhankkeet jatkuvat normaalisti. Monipaikkaisessa työskentelyssä ELY-keskusten vesihuoltoasiantuntijoiden paikallisasiantuntemus sekä yhteydet alueellisiin ja paikallisiin sidosryhmiin säilyvät vahvana myös jatkossa. Valtionneuvosto hyväksyi ELY-keskusten tehtäviä koskevan asetusmuutoksen 9.12.2021, ja uudistus toteutetaan vuoden 2022 alusta alkaen. Keskittäminen koskee maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa olevia vesihuoltotehtäviä kuten vesihuoltolain mukaista valvontaa ja asiantuntijapalvelua sekä muita vesihuollon viranomaistehtäviä. Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta, puh. 0295 162 123, olli-matti.verta(at)gov.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvitämme kyselyllä, miten oikeus saada asiakirjoja ja tietoja viranomaiselta toteutuu käytännössä.Perustuslaissa turvatun julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Tätä julkisuusperiaatetta toteutetaan käytännössä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain, niin kutsutun julkisuuslain, kautta. Kysely on auki otakantaa.fi:ssä 4.2.2022 saakka.Lue lisää julkisuuslain ajantasaistamisen hankkeesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina vähähiilisestä rakentamisesta. Konkreettisina toimina vähähiilisen rakentamisen edistämiseen nousivat erityisesti rakennusten päästöjen elinkaaren aikainen tarkastelu, maankäytön suunnittelu ja yhdyskuntarakenne sekä panostukset tutkimukseen ja kehitykseen. Kokouksen puheenjohtajana toimivat ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteeri Terhi Lehtonen sekä Allianssin Nuorten Agenda -ryhmän jäsen Sara Nyman.Vähähiilisen rakentamisen tulevaisuudesta ja tiekartasta alusti ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen, ja kommenttipuheenvuoro kuultiin Rakennusteollisuuden toimitusjohtajalta Aleksi Randellilta. Sekä Kuittinen että Randell korostivat alustuksissaan rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen merkitystä ja innovaatioiden tarvetta.Myös pyöreän pöydän keskustelussa korostui päästövähennystoimien tarkastelukulman muutos pelkästä rakennuksen energiatehokkuudesta rakennuksen elinkaaren aikaisiin päästöihin sekä tarkastelun ulottaminen yksittäisiä rakennuksia laajempiin alueisiin.Puurakentamisen lisäämistä erityisesti julkisessa ja teollisessa rakentamisessa pidettiin tärkeänä, mutta samalla painotettiin, että kaikkien rakennusmateriaalien päästöjä on pyrittävä ripeästi vähentämään. Yhdyskuntarakenne voi joko helpottaa tai vaikeuttaa ilmastoviisasta elämäntapaa, ja hiilijalanjäljen arviointia kaavoituksen tasolla pitäisi myös kehittää. Myös rakennusten ja energiajärjestelmän vuorovaikutusta, älyratkaisuja ja sektori-integraatiota tulisi edistää.”Kunnat luovat maankäytön ja kaavoituksen ratkaisuillaan perustan vähähiiliselle rakentamiselle”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina totesi.”Jatkossa on olennaista, miten rakennukset kytketään ilmastoneutraaliin energiajärjestelmään. Siellä missä se on mahdollista, rakennukset kannattaa kytkeä lämpöverkkoihin, mistä ne voivat saada eri lähteistä tuotettua uusiutuvaa energiaa ja niiden hukkalämpöjä voidaan ottaa talteen ja hyödyntää”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoi.Vähähiilistä rakentamista vauhditettava tukitoimilla, osaamisesta myös vientiin vetoaPyöreässä pöydässä pidettiin tärkeänä, että uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta ja kestäviä lämmitystapavalintoja vauhditetaan erilaisilla tukijärjestelmillä.”Vähähiilisen ja energiatehokkaan talon rakentaminen maksaa enemmän investointivaiheessa. Jos rakennusvaiheessa joutuu tinkimään laadusta, joutuu vuosien varrella maksamaan kovan hinnan lämmityksestä. Siksi energiatehokkuusinvestointien edullinen rahoittaminen on tärkeää”, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoi.Keskustelussa nousi esiin myös Suomen ja muiden Pohjoismaiden edelläkävijyys vähähiilisessä rakentamisessa. Pyöreä pöytä totesi, että Suomen vahvaa rakentamisosaamista tulee entisestään kehittää niin, että vähähiilisyydestä saadaan vientituote ja samalla kasvatetaan Suomen rakentamisen hiilikädenjälkeä maailmalla.Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenten WWF:n Liisa Rohwederin, Energiateollisuuden Jukka Leskelän ja Kuntaliiton Timo Reinan videokommentit (Youtube)

Lähde: Valtioneuvosto.fi