NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyytävät kirjeessään, että kunnat ja kuntayhtymät pidättäytyvät olemassa olevan kaluston, irtaimiston sekä kiinteistöjen järjestelyistä, joiden seurauksena hyvinvointialueiden mahdollisuuksia aloittaa toimintansa sekä ylläpitää nykyistä palvelu- ja turvallisuustasoa heikennetään.Ministeriöiden (STM, VM, SM) tietoon on tullut, että muutamilla alueilla on suunniteltu ja tehty päätöksiä irtaimen omaisuuden omistusjärjestelyistä, joita on tarkoitus toteuttaa ennen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä. Esillä on ollut muun muassa irtaimiston ja kiinteistöjen myyntiä ja takaisinvuokrausta. Ministeriöt toteavat vahvasti, että tämän tyyppisistä toimista pidättäydytään, sillä toimet voivat vääristää aloittavien hyvinvointialueiden rahoitusperustaa sekä heikentää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia suoriutua järjestämistehtävästään.Voimaanpanolain mukaan kunnan järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden käytössä olevat toimitilat siirtyvät hyvinvointialueen hallintaan 1. päivänä tammikuuta 2023. Hyvinvointialue ja kunta tekevät toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa ainakin 31. päivään joulukuuta 2025 asti. Jos kunta on toiminut ennen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtoa joko voimassa olevan lainsäädännön tai kuntaa sitovan sopimuksen vastaisesti, kunta vastaa tästä aiheutuvista seuraamuksista.Hyvinvointialueen asukkaat ovat samalla kuntien asukkaita ja rahoitusperustan muuttuminen voi heikentää hyvinvointialueen mahdollisuuksia järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja asukkaille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsätalouden ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta tukevien kehittämis- ja koulutushankkeiden rahoitushakuun saapui 25 hakemusta. Joulukuun 15. päivänä päättyneellä ensimmäisellä hakukierroksella rahoitetaan hankkeita noin seitsemällä miljoonalla eurolla. Maa- ja metsätalousministeriön koordinoima haku on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sisältyy yhteensä 10 miljoonan euron määräraha, joka suunnataan metsätalouden ilmastokestävyyttä edistäviin toimenpiteisiin vuosina 2022–2025. Määrärahasta rahoitetaan kehittämis- ja koulutushankkeita, joilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen.Nyt päättyneessä haussa toivottiin hankkeita erityisesti liittyenmetsänhoidon ja -käsittelyn menetelmien kehittämiseen etenkin täsmämetsätalouden osalta,metsätalouden arvonmuodostukseen,metsätoimenpideketjujen tehostamiseen,uusiin metsätalouden innovaatioihin taihyvien käytänteiden jalkauttamiseen koulutuksen avulla.Ensiarvion mukaan saapuneet hakemukset vastaavat hyvin haun tavoitteisiin. Hakemukset arvioidaan alkuvuoden 2022 aikana. Rahoituspäätökset on tarkoitus toimittaa hakijoille viimeistään maaliskuun alkupuolella, jotta valittavat hankkeet voivat käynnistyä suunnitellusti maalis-huhtikuun aikana.– Saimme todella monipuolisen joukon laadukkaita hakemuksia. Hankkeiden toteuttajissa on laajoja yhteistyöverkostoja, mitä haussa tavoiteltiinkin. Kiitämme jo tässä vaiheessa lämpimästi kaikkia hakemuksen lähettäneitä vaikuttavasta työstä, sanoo metsäneuvos, metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 23,9 hehtaarin suuruiset alueet Paljakanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristöministeriö on myöntänyt luvan lunastaa yhteensä noin 13,6 hehtaarin suuruiset alueet Raadesuon Natura 2000 -alueelta sekä yhteensä noin 3,7 ha suuruisen alueen Kivijärven metsien Natura 2000 -alueelta.Paljajanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta lunastettavat alueet edustavat ensisijaisesti suojeltavia Natura-luontotyyppejä keidassuot ja puustoiset suot sekä luontotyyppiä metsäiset dyynit. Lunastettavilla alueilla esiintyy muun muassa rahkarämettä, keidasrämettä, tupasvillarämettä, isovarpurämettä, lyhytkorsinevaa, korpirämettä sekä ruoho- ja heinäkorpea. Lunastettaviksi esitetyillä alueilla esiintyy myös mustikka-, puolukka- ja variksenmarjatyyppien kangasmetsiä, metsäisiä dyynejä sekä kallioaluetta. Lisäksi osa lunastettavista alueista sijaitsee soidensuojeluohjelma-alueella Paljakanneva-Åkantmossen.Raadesuon Natura 2000 -alueelta lunastettavat alueet edustavat ensisijaisesti suojeltavia Natura-luontotyyppejä keidassuot ja puustoiset suot. Lunastettavilla alueilla esiintyy muun muassa suopursua ja juolukkaa kasvavaa isovarpurämettä, keidasrämettä sekä lyhytkorsinevaa. Seututien eteläpuolelta lunastettavien alueiden katsotaan myös olevan sopivia elinympäristöjä suokukalla elävälle ja Raadesuon Natura-alueella runsaana esiintyvälle, mutta maassamme harvinaiselle luumittarille. Osa lunastettavista alueista sijaitsee soidensuojelu-ohjelma-alueella Raadesuo.Kivijärven metsien Natura 2000 -alueelta lunastettava alue edustaa ensisijaisesti suojeltavia Natura-luontotyyppejä boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot sekä luontotyyppiä silikaattikalliot. Lunastettavalla alueella ilmenee kunnostustarvetta liittyen alueelle aiemmin tehtyihin ojituksiin. Lunastettavalla alueella esiintyy kohtalaisen paljon haapaa, mikä tekee siitä hyvän elinympäristön Kivijärven metsien alueella elävälle liito-oravalle. Lisäksi osa lunastettavasta alueesta sijaitsee vanhojen metsien suojeluohjelma-alueella Mustalhon metsät.Lunastuksen kohteena olevien alueiden suojelu on pyritty toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin ja ennen lunastukseen ryhtymistä on pyritty neuvottelemaan maanomistajien kanssa siten, kuin luonnonsuojelulaissa on edellytetty. Alueiden rauhoittaminen yksityisinä suojelualueina tai niiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin kaupoin ei ole onnistunut. Siksi suojelu toteutetaan lunastamalla ne valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista varten.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on antanut asetuksen vapaaehtoisen paluun avustuksesta vuosille 2022-2023. Asetus tulee voimaan 1.1.2022.Vapaaehtoisen paluun tukeen ei tule muutoksia vuosiin 2020–2021 verrattuna. Uusi asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta on voimassa kaksi vuotta vuoden 2023 loppuun.Vapaaehtoisen paluun tuki voi kattaa paluumatkan kustannukset ja taloudellisen tuen, jonka avulla palaaja voi aloittaa elämänsä uudelleen kotimaassaan. Tuki voi olla rahaa tai hyödyketukea. Hyödyketuki tarkoittaa erilaisia tarvikkeita tai palveluja esimerkiksi pienyrityksen käynnistämiseksi tai koulutuspaikan hankkimiseksi.Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään ensisijaisena vaihtoehtona turvata kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen ja uudelleenkotoutuminen. Vapaaehtoisen paluun järjestelmän toimivuutta ja kehittämistä selvitetään erikseen, ja tarvittaessa tukea koskevaa asetusta voidaan muuttaa ennen kuin sen voimassaolo päättyy.Myös laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma vuosille 2021–2024 sisältää toimenpiteitä koskien avustettua vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotoutumista. Sisäministeriö seuraa ohjelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeriöiden yhteinen työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksen siitä, miten EU:n esteettömyysdirektiivi saatetaan osaksi Suomen lainsäädäntöä. Ehdotus on lausunnolla 1.2.2022 klo 16.15 asti. Esteettömyysdirektiivi on laitettava kansallisesti toimeen jokaisessa EU-maassa 28.6.2022 mennessä. Uusien vaatimusten soveltamien alkaa 28.6.2025.Työryhmän tekemässä esitysluonnoksessa ehdotetaan, että tuotteiden esteettömyysvaatimuksista säädettäisiin uusi laki. Tuotteiden valvonta on markkinavalvontaa, joten uusi laki tuotteiden esteettömyysvaatimuksista tulisi lisätä markkinavalvontalain soveltamisalaan. Lisäksi tehtäisiin muutoksia olemassa oleviin lakeihin.Muutoksia esitetään lakiin digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, joka säätää digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta. Soveltamisala laajenisi koskemaan verkkokauppaa, sähkökirjoja ja laajemmin henkilöliikenteen digitaalisia palveluja. Lakiin sähköisen viestinnän palveluista ehdotetaan muutoksia, jotka koskevat sähköisen viestinnän palveluja ja pääsyä audiovisuaaliseen sisältöpalveluun. Lakiin liikenteen palveluista lisättäisiin muun muassa liikenteenharjoittajia ja asemanhaltijoita koskevia velvoite kerätä ja tarjota saavutettavassa muodossa tiedot liikennevälineiden, palveluja ympäröivän infran ja rakennetun ympäristön soveltuvuudesta esimerkiksi pyörätuolin käyttäjille. Toiminnalliset esteettömyysvaatimukset yleiseen hätänumeroon 112 vastaamisesta sisällytettäisiin hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin.Laeissa säädettäisiin keinoista, joilla edistetään tuotteiden ja palvelujen esteettömyyttä sekä varmistetaan esteettömyysvaatimusten tehokas toimeenpano.Esteettömyysvaatimuksia sovellettaisiin sekä julkisiin että yksityisiin toimijoihin, kun he tarjoavat lain soveltamisalaan kuuluvia tuotteita tai palveluja kuluttajille.Kun tuotteista ja palveluista tehdään esteettömämpiä, yhteiskunnasta tulee osallistavampi ja vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä helpottuu. Esteettömyydestä hyötyvät myös henkilöt, joilla on toimintarajoitteita, kuten ikääntyneet henkilöt, raskaana olevat naiset ja matkatavaroiden kanssa matkustavat henkilöt.Lausuntokierroksen lisäksi työryhmä järjestää 13.1. klo 14 keskustelutilaisuuden, jossa osallistujat voivat esittää kysymyksiä ja kommentoida esitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 20.12. Brysseliin, jossa ministerit keskustelevat EU:n ilmastopaketista (Fit for 55 -paketti), akkuasetuksesta ja maaperästrategiasta. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Terhi Lehtonen.Komissio antoi heinäkuussa 2021 suuren ilmastolainsäädäntöehdotusten paketin. Niin sanotun 55-valmiuspaketin ehdotuksilla toimeenpannaan EU:n ilmastolailla asetettu velvoite vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Puheenjohtaja esittelee edistymisraportin niistä paketin ehdotuksista, joiden käsittely kuuluu ympäristöneuvostolle (päästökauppadirektiivi, taakanjakoasetus, LULUCF-asetus, asetus autojen ja pakettiautojen CO2-raja-arvoista sekä asetus ilmastotoimia koskevasta sosiaalirahastosta). Ympäristöneuvosto keskusteli ehdotuksista myös lokakuussa 2021. Lisäksi puheenjohtaja esittelee edistymisraportin kaikkien 55-valmiuspaketin ehdotusten edistymisestä eri neuvostokokoonpanoissa. Valtioneuvoston kannat ehdotuksiin on esitetty erillisissä U-kirjelmissä.”Olennaista on, että kokonaisuudessaan paketti riittää saavuttamaan ja ylittämään vähintään 55 prosentin päästövähennystavoitteen. Suomi pitää tärkeänä, että neuvottelujen edetessä paketti ei heikkene, vaan päinvastoin vahvistuu, ja siksi esitämme muun muassa ajoneuvojen CO2-rajojen ripeämpää kiristämistä komission ehdotukseen verrattuna”, valtiosihteeri Terhi Lehtonen toteaa.Ministerit keskustelevat myös EU:n komission ehdotuksesta uudeksi akkuasetukseksi, jonka komissio antoi vuosi sitten. Ehdotus on kokonaisuus, jolla edistetään kestävää eurooppalaista akkuteollisuutta, akkujen kiertotaloutta ja turvataan samalla ympäristön- ja terveydensuojelun korkea taso. Ministerit ovat viimeksi käsitelleet asetusehdotusta kesäkuun ympäristöneuvostossa. Sen jälkeen ehdotusta on käsitelty lukuisissa työryhmissä, mutta edistyminen on ollut hidasta. Suomi pitää asetusehdotusta yleisesti ottaen hyvänä ja kannatettavana. Korkean ympäristönsuojelun tason tarjoava sääntely edistää myös suomalaisen akkuteollisuuden kilpailuasemaa EU:ssa.Ministerit keskustelevat myös komission marraskuussa antamasta tiedonannosta EU:n uudeksi maaperästrategiaksi. EU:n uuden maaperästrategian visiona on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki Euroopan maaperäekosysteemit ovat terveitä. Tavoitteena on turvata maaperän suojelu, ennallistaminen ja kestävä käyttö. Suomi pitää tärkeänä ja tarpeellisena, että strategia päivitetään. Maaperään liittyvissä aloitteissa on tärkeää huomioida jäsenvaltioiden erilaiset luonnonolosuhteet ja tilanteet. Tarkemmat Suomen kannat maaperästrategiaan muodostetaan valmisteltavana olevassa E-kirjeessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi teknologia auttaa havainnollistamaan muutoksia maisemassa. Kulttuuriympäristöjen ja maisemien muutoksen seurantaan on julkaistu opas, joka esittelee esimerkiksi droonin käyttöä. Entistä tehokkaammalla seurannalla saadaan tietoa arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja uhanalaisten perinnebiotooppien tilasta.Ympäristöministeriö on tänään julkaissut raportin ”Kulttuuriympäristöjen ja maisemien visuaalisen seurannan menetelmät”. Julkaisu perustuu ympäristöhallinnon hankkeeseen, jossa on selvitetty miten uudet kuvausmenetelmät, kuten pienoiskopterin eli droonin käyttö ja panoraamakuvaus, soveltuvat erityyppisten kohteiden dokumentoinnin ja seurannan välineeksi.Julkaisussa esitellään käytännön esimerkein, millä tavoin voidaan taltioida ja havainnollistaa rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden piirteitä sekä niiden muutoksia. Kokeiltuihin kuvausmenetelmiin voidaan yhdistää myös vanhojen valokuvien, ilmakuvien ja karttojen käyttö. Raportissa esitellään, miten uusia kuva-aineistoja on mahdollista muokata ja tulkita.”Erilaista kuva- ja karttamateriaalia on nykyisin saatavilla internetin digitaalisina aineistoina. Kuvamateriaalia kertyy, mutta niitä ei aina osata käyttää seurannan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kuvauslaitteiden ja kuvamateriaalien hyödyntämiseen tarvitaan menetelmäkehittelyä ja ohjeistusta”, toteaa vanhempi tutkija Seppo Tuominen Suomen ympäristökeskuksesta. Tuominen vastasi oppaan toteutuksesta.Esiteltävät kuvausmenetelmät soveltuvat maisemien ja rakennettujen ympäristöjen ohella sovellettavaksi muun muassa myös perinnebiotooppien, viheralueiden, ennallistettavien luontokohteiden ja kaavoitettavien alueiden seurantaan.Kulttuuriympäristöjen ja maisemien visuaalisen seurannan menetelmät

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero on kutsunut somerolaisen tiedottaja Antti Kotin erityisavustajakseen. Kuntaministerin esikunnassa Kotti vastaa muun muassa kuntien ja maakuntien asioista. Kotti aloitti tehtävässään 14. joulukuuta.Kotti on työskennellyt aikaisemmin muun muassa SDP:n eduskuntaryhmän kunta- ja hallintopoliittisena asiantuntijana. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta, vesiviljelystrategiasta sekä niitä koskevasta ympäristöselostuksesta. Lausuntoaika on 17.12.2021–23.1.2022.Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) tuetaan kalastusta, vesiviljelyä, kalan jalostusta, kaupan toimenpiteitä sekä kalatalouden paikallista kehittämistä. Viranomaistoimista tuetaan esimerkiksi kalastuksen valvontaa ja tiedonkeruuta sekä meripolitiikan toimia. Ohjelmassa määritellään ohjelmakauden strategia, tuettavat toimenpiteet ja rahoitussuunnitelma. Ohjelma kattaa vuodet 2021–2027, ja toimeenpano voi jatkua vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on tukea kalatalousalan kestävää kasvua. Vesiviljelystrategian tavoitteena on luoda vesiviljelylle kilpailukykyinen ja kestävään kasvuun kannustava toimintaympäristö, tukea vastuullisuutta sekä varmistaa kalojen hyvinvointi ja terveys. Vesiviljelystrategia koskee Manner-Suomea ja ulottuu EMKVR-ohjelman tavoin vuoteen 2030.– Kuluttajia kiinnostaa terveellinen lähiruoka, ja kala vastaa tähän toiveeseen erinomaisesti. Kala on myös ilmaston ja ympäristön kannalta vastuullista ruokaa, joten kotimaisen kalatalouden kestävää kasvua todella kannattaa tukea, ministeri Jari Leppä toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan parlamentin ja neuvoston antamaa eläinlääkeasetusta (EU) 2019/6 sovelletaan 28.1.2022 alkaen. Asetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa.Eläinlääkeasetuksella yhdenmukaistetaan eläinlääkkeiden myyntilupien myöntämistä ja unionin markkinoille saattamista koskevat säännöt. Lisäksi asetus sisältää sääntelyä mm. eläinlääkkeiden valmistuksesta, tukkukaupasta, toimittamisesta, mainonnasta ja käytöstä sekä mikrobilääkkeistä, lääketurvatoiminnasta ja homeopaattisista eläinlääkkeistä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi