NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee lakimuutoksia, joilla kehitetään vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa korkotukimallia. Pitkillä 40 vuoden korkotukilainoilla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista. Asukkaat näihin asuntoihin valitaan sosiaalisin perustein. Lisäksi pitkäaikaisia korkotukilainoja myönnetään erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen tuotantoon.Ministeriö pyytää kommentteja uudistuksen suuntaviivoista 4.2.2022 mennessä. Nyt kerättävän palautteen perusteella ministeriö valmistelee luonnokset korkotukimallin muuttamista koskeviksi laki- ja asetusehdotuksiksi. Varsinaiset säädösehdotukset on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle sidosryhmille keväällä 2022. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle näillä näkymin syksyllä 2022.Lisää tukea ja parempaa tiedonsaantiaHallitusohjelman mukaan pitkää korkotukimallia kehitetään siten, että tukijärjestelmästä tulee nykyistä kannustavampi. Tuen määrää pitkässä korkotukimallissa voitaisiin lisätä muuttamalla tuen määrään vaikuttavia tekijöitä, kuten omavastuukoron tasoa tai korkotuen maksuaikaa.Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tiedonsaantia yhteisöjen ja niiden vastuuhenkilöiden taustasta hakemusvaiheessa halutaan parantaa, samoin kuin ARA:n mahdollisuuksia asettaa uhkasakko tai seuraamusmaksu. Näin ARA pystyisi paremmin valvomaan korkotukilainaa saaneita yhteisöjä.Asukasvalinnan säännöksiä päivitettäväPerustuslakivaliokunta katsoi asumisoikeuslakia koskevassa lausunnossaan (PeVL 5/2021 vp), että asumisoikeusasuntojen asukasvalinta on julkinen hallintotehtävä. Nyt valmisteltavissa lakimuutoksissa tarkastellaan, miten perustuslakivaliokunnan lausunto vaikuttaa valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan. Esimerkiksi asukasvalintoja tekevän henkilön virkavastuusta tullee säätää korkotukilaeissa. Asukasvalinnan muutoksenhakua koskevia säännöksiä päivitettäisiin samassa yhteydessä, sillä asukasvalintapäätösten luonteen vuoksi niihin parhaiten sopivana oikeussuojakeinona olisi kantelumenettely. Hallitusohjelman mukaisesti ARA-vuokra-asuntojen asukasvalintaperusteet tullaan kuitenkin säilyttämään ennallaan.Asumisen palvelullistuminen ja sote-uudistus vaikuttavatHallituksen esitystä valmisteltaessa huomioidaan asumisen palvelullistuminen. Tällä hetkellä valtion tukemien vuokra-asuntojen omakustannusvuokriin on mahdollista sisällyttää muun muassa verkkoyhteyden, autopaikan, saunan ja pesutuvan maksut. Palvelullistumisen myötä voi olla tarpeen laajentaa näitä mahdollisuuksia erilaisiin yhteiskäyttöpalveluihin, kuten yhteiskäyttöauton tarjoamiseen asukkaille. Lisäksi lainvalmistelussa tarkastellaan, mitä valtion tukemiin erityisryhmille tarkoitettuihin kohteisiin liittyviä tehtäviä on syytä siirtää sote-uudistuksen vuoksi kunnilta hyvinvointialueille.Pitkän korkomallin kehittämisen suuntaviivat LausuntopalvelussaLisätietoaLiisa Meritähti
Hallitussihteeri
[email protected]
p. 029 525 0376

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 20.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on tänään asettanut lainsäädäntöhankkeen valmistelemaan hallituksen esityksen Suomen ja Ruotsin välisen raja-alueen poliisiyhteistyöstä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi.Suomen ja Ruotsin sisäministerit allekirjoittivat lokakuussa valtiosopimuksen raja-alueen poliisiyhteistyöstä. Sopimusta sovelletaan Suomessa Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon, Tornion ja Ylitornion kuntien alueilla. Ruotsissa sopimusta sovelletaan Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kuntien alueilla.Valtiosopimus kattaa vakavien rikosten estämiseen liittyvät kiireelliset tilanteetSopimusta sovelletaan vain kiireellisissä tilanteissa, ja se sisältää pääasiassa kahdenlaista yhteistyötä: pyynnöstä ja ilman pyyntöä toteutettavat toimenpiteet. Pyyntö voidaan esittää naapurivaltiolle, jos tarvitaan kiireellistä apua sellaisen vakavan rikoksen torjumiseksi, johon liittyy ihmisen elämää, terveyttä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vaara. Tällaisia vakavia rikoksia ovat esimerkiksi raiskaus, törkeä pahoinpitely ja henkirikokset. Pyynnöstä voi kuitenkin aina kieltäytyä.Hallituksen esityksellä eduskuntaa pyydetään hyväksymään sopimus. Esitys tulee myös sisältämään lakiehdotuksen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lisäksi tarkastellaan kansallista lainsäädäntöä ja tarvittaessa se saatetaan asialliselta sisällöltään sopusointuun sopimuksen kanssa.  Lainsäädäntöhankkeen toimikausi on 20.12.2021- 31.5.2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että covid-19-sairauden itse suoritettavassa testauksessa käytettävät in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet vapautetaan väliaikaisesti verosta.Arvonlisäverosta vapauttaminen koskisi sekä Suomessa tapahtuvia kotitestien myyntejä että kotitestien hankintoja EU:n ulkopuolelta ja toisesta jäsenvaltiosta. Myynnin verovapauteen liittyisi oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä vero.Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimiin, joilla helpotetaan koronaviruspandemian torjuntaa. Arvonlisäveron poistolla on tarkoitus laskea kotitestin hintaa ja tehdä näin koronaviruksen testaamisesta helpompaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 ja se olisi voimassa 31.12.2022 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on linjannut yli 2000 aloituspaikan lisäämisestä korkeakouluihin ympäri Suomea. Ammattikorkeakoulut saavat yhteensä 822, yliopistot yhteensä 1 469 lisäaloituspaikkaa vuonna 2022 alkaviin koulutuksiin. Päätökset perustuvat korkeakoulujen esityksiin.Lisäämällä aloituspaikkoja korkeakouluihin opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa korkean osaamistason osaajapulaan sekä toteuttaa hallituksen tavoitetta osaamis- ja koulutustason nostosta.   Yliopistoissa eniten uusia lisäaloituspaikkoja kohdentuu tekniikan alle, yhteensä 370 paikkaa. Seuraavaksi eniten yliopistoissa lisätään yhteiskunnallisen alan, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä kasvatusalan aloituspaikkoja.Vuosien 2020-2021 sovituista lisäaloituspaikoista jäi täyttämättä 10 prosenttia. Täyttämättä jääneistä lisäaloituspaikoista säästynyt rahoitus käytetään uusiin lisäaloituspaikkoihin.
    
Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat 2022 (pdf)
Yliopistojen lisäaloituspaikat 2022 (pdf)Opetusneuvos Päivi Bosquet, puh. 02953 30375Opetusneuvos Maija Innola, puh. 02953 30120Ylijohtaja Atte Jääskeläinen, puh. 02953 30309
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on toiminut vuonna 2021 Pohjoismaiden N5- sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden NB8-yhteistyöformaattien puheenjohtajamaana. Ulkoministeri Pekka Haavisto isännöi puheenjohtajakausien viimeiset kokoukset virtuaalisina 20. joulukuuta (N5) ja 21. joulukuuta (NB8).Ulkoministerit keskustelevat kokouksissa ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista aiheista, kuten Valko-Venäjästä, Ukrainasta, asevalvonnasta ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin edellä, oikeusvaltioperiaatteesta sekä YK- ja Etyj-kysymyksistä. ”Suomen N5- ja NB8-puheenjohtajuudet ovat olleet hieno kokemus, sillä nämä yhteistyöjärjestelyt tarjoavat tärkeän mahdollisuuden keskustella kansainvälisen politiikan keskeisistä kysymyksistä läheisten kumppanimaiden kesken. Videokokoukset ovat hyödyllisiä, mutta erityisen hienoa oli, kun pystyimme tapaamaan syyskuussa NB8-ulkoministerien kanssa myös kasvotusten Suomessa Vanajanlinnassa”, toteaa ulkoministeri Haavisto. Ensi vuonna N5-puheenjohtajana toimii Norja ja NB8-puheenjohtajana Liettua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion nykyinen velanhallintamalli toimii pääosin hyvin, arvioi valtiovarainministeriön työryhmä. Kehittämistä olisi erityisesti korko- ja rahoitusriskien hallinnassa.Valtion velanhallinnan toimintaympäristö on muuttunut 2000-luvun alusta, jolloin velanhallinnan nykyinen toimintamalli kehitettiin. Valtio on velkaantunut huomattavasti, ja valtion takaus- ja takuuvastuut ovat kasvaneet voimakkaasti. Samaan aikaan valtion riskinkantokyky on heikentynyt.Työryhmä arvioi, että nykyinen velanhallinnan malli toimii pääosin hyvin. Keskeiset käsitteet ovat suurelta osin ongelmattomia.Työryhmä pitää kustannusten ja riskien pitkän aikavälin tarkasteluhorisonttia edelleen tarkoituksenmukaisena. Valtion lainanoton strategia ja riskienhallintapolitiikka ovat yleisesti ottaen asianmukaisia.Korkoriskin tarkastelussa otettava huomioon velkakestävyysKehittämistä olisi erityisesti korko- ja rahoitusriskin hallinnassa. Työryhmän mielestä velan korkoriskin tarkastelussa tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota talouden pitkän aikavälin kasvunäkymiin ja valtion velkakestävyyteen.Työryhmä esittää, että valtionvelalle määriteltäisiin tavoitteellinen kuoletusrakenne, joka linjaisi, miten valtion lainat erääntyisivät. Näin turvattaisiin valtion pitkän aikavälin lainanottokykyä. Tätä varten voitaisiin määritellä tavoitteellinen keskimääräinen laina-aika ja sallitut poikkeamat tästä kuitenkin niin, että otettaisiin huomioon lainanoton kustannustehokkuus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta, jossa EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö – eli koronapassin käyttö – olisi lain nojalla mahdollista myös silloin, kun rajoituksia ei olisi voimassa.Lisäksi hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että tartuntatautilain mukaisia viranomaispäätöksiä tekevät kunnat ja aluehallintovirastot voisivat päätöksellään tietyissä tilanteissa velvoittaa toimijoita edellyttämään koronapassin esittämistä. Valtioneuvosto voisi vastaavasti säätää asetuksen, joka velvoittaisi ravintoloita edellyttämään koronapassin esittämistä. Käytännössä siis kunnat ja aluehallintoviranomaiset sekä valtioneuvosto ravintoloiden osalta voisivat määrätä koronapassin pakolliseksi tietyille toimijoille ja tietyissä tilanteissa.Koronapassin käytön laajennusEU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisen käytön – eli koronapassin käytön – laajentaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että koronapassi voidaan ottaa vapaaehtoisesti käyttöön myös tilanteissa, joissa toiminnanharjoittajiin ei kohdistu rajoituksia. Toiminnanharjoittaja voisi siis edellyttää asiakkailta tai tilaisuuteen osallistuvilta koronapassin esittämistä covid-19-tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Näin koronapassi voitaisiin ottaa käyttöön myös muilla toimialoilla kuin esimerkiksi ravitsemis- ja tapahtuma-alalla. Nykyisin koronapassi on vaihtoehtoisena terveysturvallisuustoimena käytössä vain silloin, kun kyseistä tilaisuutta tai tilaa koskevia rajoituksia on voimassa.Koronapassia saisi edellyttää 16-vuotiailta ja sitä vanhemmilta kuten nykyisenkin lainsäädännön perusteella.Koronapassia ei saisi edellyttää lakisääteisissä palveluissa (kuten kirjasto, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulutus), välttämättömien palveluiden (kuten sosiaali- ja terveyspalvelut) tai tarveaineiden (ruoka, lääkkeet) hankkimisen yhteydessä. Passin esittämisvelvoite ei myöskään saisi estää oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamista. Toiminnanharjoittaja voisi edellyttää koronapassia vain asiakkailta, osallistujilta tai yleisöltä. Toiminnanharjoittaja ei voisi tämän sääntelyn perusteella edellyttää koronapassia työntekijöiltä. EU:n digitaalisen koronatodistuksen tietojen käsittelystä ja henkilöllisyyden tarkastamisesta säädetään lain 58 j §:ssäLuonnoksesta voi antaa lausuntoja 17.1.2022 saakkaLausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta voi antaa 17.12.2021–17.1.2022. Anna lausunto lausuntopalvelu.fissäLaki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja se olisi voimassa 30.6.2022 saakka.Lisätietoalakimies Mirka-Tuulia Kuoksa, [email protected]) (paikalla 21.–22.12. ja 10.1. alkaen)
hallitusneuvos Kirsi Ruuhonen, [email protected] (paikalla 20.–21.12. ja 7.1. alkaen)
johtaja Jari Keinänen, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston 16.12. tekemän päätöksen mukaisesti Suomessa voimassa olevia ulkorajoja koskevia maahantulon rajoituksia jatketaan ja terveysturvallisuustoimia tiukennetaan 20.12. lähtien. Päätös on voimassa 16.1.2022 asti.Päätöksen mukaan EU:n ja Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvilta täyden rokotussarjan saaneilta matkustajilta vaaditaan 21.12. alkaen alle 48 tuntia vanha negatiivinen Covid-19-testitulos ja lisäksi rokotustodistus.Vaatimus koskee 31.12.2021 saakka 2005 tai aiemmin syntyneitä ja 1.1.2022 alkaen 2006 tai aiemmin syntyneitä.Vaatimus ei koske Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvia heidän palatessaan asuinmaahansa eikä henkilöitä, joiden maahantulon perusteena on välttämätön syy kuten pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt.Kaikkia matkustajia koskevat kuitenkin tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä ja Aluehallintoviranomaisten tekemät päätökset pakollisista terveystarkastuksista.EU- ja Schengen-maista voi saapua Suomeen vapaasti ilman matkustusrajoituksia kuten tähänkin saakka.Tarkemmat tiedot maahantulorajoituksista löytyvät Rajavartiolaitoksen  ja terveysturvallisuustoimista THLn verkkosivuilta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ja sisäministeri Krista Mikkonen järjestivät perjantaina 17.12. pyöreän pöydän keskustelun seksuaalisen häirinnän torjumisesta pelastusalalla.Tilaisuuteen osallistui ministeriöiden edustajien lisäksi useita pelastusalan järjestöjen edustajia. Keskustelut ovat osa hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa ja niiden tarkoituksena on kannustaa pitkäjänteiseen ja systemaattiseen työhön häirinnän ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi pois yhteiskunnasta kaikilla aloilla.Keskustelussa kartoitettiin sitä, mitä pelastusalan organisaatioissa tehdään seksuaalisen häirinnän torjumiseksi ja minkälaisia lainsäädännöllisiä ja muita muutostarpeita pidetään olennaisina seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi yhteiskunnasta. Ajantasainen ohjeistus ja avoin keskustelukulttuuri työpaikoilla avainasemassaTänä syksynä on käyty keskustelua pelastusalalla koetusta seksuaalisesta häirinnästä ja muusta epäasiallisesta kohtelusta. Tutkimuksien ja työturvallisuuskyselyiden perusteella ongelma on laaja. Sisäministeriö on hyväksynyt syksyllä pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman, jonka tavoitteena on syrjintä- ja häirintävapaa pelastusala.Yhteisiin toimiin sitouduttu seksuaalisen häirinnän kitkemiseksiKeskustelussa mukana olleet pelastusalan toimijat ovat sitoutuneita seksuaalisen häirinnän kitkemiseen ja toimiin on jo tartuttu. Keskustelijat pitivät tärkeänä erityisesti avointa keskustelua seksuaalisesta häirinnästä ja johdon sitoutumista seksuaalisen häirinnän kitkemiseen sekä tasa-arvon vahvistamiseen.”Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on selkeästi yksi este sukupuolten tasa-arvon toteutumiselle. Miesvaltaisessa pelastustoimessa häirintä on kohdistunut erityisesti nuoriin naisiin, ja siten se osaltaan heikentää naisten tilannetta ja etenemistä työelämässä. Tärkeää on, että kun häirinnästä uskalletaan puhua, johto kantaa vastuun asian hoitamisesta ja sitoutuu toimiin seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi”, toteaa ministeri Blomqvist.”Seksuaalista häirintää ei tule sietää millään alalla. Pelastusalan työkulttuurista nostetut epäkohdat on syytä ottaa vakavasti, eikä niitä voi lakaista maton alle. Tänään käyty keskustelu on askel eteenpäin ratkaisujen löytämiseksi seksuaalisen häirinnän kitkemiseen. Tarvitsemme kaikilta toimijoilta sitä sitoutumista niihin yhteisiin ponnisteluihin, mistä tänään kuulimme”, toteavat ministerit Sarkkinen, Blomqvist ja Mikkonen yhteisesti.
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen järjestivät seksuaalisen häirinnän pyöreän pöydän 24.9.2021. Keskusteluun osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia sekä työelämän, opetuksen ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden asiantuntijoita. Perjantaina 17.12. järjestetty pelastustoimen seksuaalisen häirinnän pyöreä pöytä on jatkoa aikaisemmalle keskustelulle.Seksuaalisen häirinnän kitkeminen on meidän kaikkien yhteinen asia (24.9.2021) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi