NordenBladet — Ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksissä kuluvan vuoden kehitystä kuvaillaan edellisvuotta myönteisemmin eikä tilanne ole enää huonontunut. Yhä useampi maaseutuyrityksistä odottaa ensi vuodelle kasvua, joskin heikentynyt koronatilanne vaikeuttaa lähitulevaisuuden ennustamista, ilmenee EK:n tekemästä Maaseutupulssi-yrityskyselystä.Johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski maa- ja metsätalousministeriöstä pitää hyvänä signaalina sitä, että kyselyn mukaan yhä useampi yritys on taas kasvuvaiheessa ja omistajanvaihdoksissa ollaan vuoden takaista aktiivisempia: ”Vuosina 2021-2022 ydin- ja harvaanasutun maaseudun omistajanvaihdoksia edistetään äskettäin käyttöön otetulla tuella, jonka rahoitus tulee EU:n maaseuturahaston elpymisvaroista. Samalla on käynnistynyt omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi kolme maaseutuohjelman valtakunnallista hanketta.”EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen kuvailee tilannetta kaksijakoiseksi:”Maaseutuyritysten näkymät ensi vuodelle ovat myönteiset eli toiminnan laajentumiseen uskoo suurempi osuus yrityksiä kuin sen supistumiseen. Aineisto on kuitenkin kerätty ennen omikron-variantin havaitsemista. Esimerkiksi ulkomaankaupan lisääntymiseen uskoi marraskuun alussa jo melko suuri joukko maaseudun vientiyrityksistä, mutta heikentynyt koronatilanne uhkaa nyt positiivisten näkymien toteutumista.”Maaseutupulssin keskeiset tunnusluvutMaaseudun nykytilanne 2021
•    Kysyntä oli lisääntynyt 34 prosentilla ja vähentynyt 33 prosentilla ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (12 ja 61 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 26 ja 42 prosenttia (17 ja 60 prosenttia vuosi sitten).
•    Työntekijämäärän lisääntymisestä raportoi 23 prosenttia ja sen vähentymisestä 22 prosenttia ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (9 ja 39 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla työntekijöiden määrä lisääntyi 18 prosentissa ja vähentyi 23 prosentissa yrityksiä (11 ja 33 prosenttia vuosi sitten).
•    Investoinnit olivat ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla lisääntyneet 30 prosentilla ja vähentyneet 33 prosentilla yrityksistä (11 ja 52 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymisestä kertoi 19 prosenttia ja vähentymisestä 32 prosenttia yrityksistä (11 ja 49 prosenttia vuosi sitten).
•    Ulkomaankauppa oli lisääntynyt 22 prosentilla ja vähentynyt 52 prosentilla ydin- ja harvaan asutun maaseudun vientiyrityksistä (0 ja 73 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 24 ja 18 prosenttia (17 ja 66 prosenttia vuosi sitten).
 Maaseudun näkymät 2022
•    Kysynnän lisääntymiseen ensi vuonna uskoi 36 prosenttia ja sen vähentymiseen 13 prosenttia ydin ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (10 ja 37 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 33 ja 7 prosenttia (13 ja 47 prosenttia vuosi sitten).
•    Työntekijämäärän kasvua ennakoi ydin ja harvaan asutulla maaseudulla 25 prosenttia ja sen supistumista 12 prosenttia yrityksistä (9 ja 28 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla 29 prosenttia arvioi työntekijämäärän lisääntyvän ja 4 prosenttia sen vähentyvän ensi vuonna (13 ja 33 prosenttia vuosi sitten).
•    Ydin ja harvaan asutulla maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 26 prosenttia ja vähentymiseen 20 prosenttia yrityksistä (8 ja 50 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 22 prosenttia yrityksistä, kun taas 25 prosenttia arvioi niiden vähentyvän ensi vuonna (11 ja 44 prosenttia vuosi sitten).
•    Ulkomaankaupan kasvua ennakoi 47 prosenttia ja vähentymistä 18 prosenttia ydin ja harvaan asutun maaseudun vientiyrityksistä (25 ja 54 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 21 ja 15 prosenttia (26 ja 53 prosenttia vuosi sitten).Maaseutupulssin aineisto kerättiin loka-marraskuussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 043 työnantajayritystä, joista 753 oli kaupungeissa ja 290 maaseudulla toimivia yrityksiä. Aineiston analysoinnissa on käytetty yrityskoon ja päätoimialojen mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat suuntaa-antavasti yleistettävissä työnantajayritysten perusjoukkoon.Infografiikka Maaseutupulssi-tutkimuksesta 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 28.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisärajavalvonta otetaan uudelleen käyttöön Suomen rajoilla tiistaina 28.12. alkaen. Maahantulon rajoituksiin tulee myös muita muutoksia ja 28.12. alkaen samat rajoitukset koskevat kaikkia Suomeen ulkomailta saapuvia. Valtioneuvosto teki päätöksen uusista rajoituksista tänään. Päätös tulee voimaan 28.12. klo 15 ja on voimassa 16.1. asti. Sisärajavalvonta palautetaan kattavasti Suomen ja kaikkien Schengen-maiden väliseen liikenteeseen. Lisäksi maahantulon rajoituksia ja terveysturvallisuustoimia kiristetään niin, että tiistaista 28.12. alkaen kaikilta Suomeen ulkomailta saapuvilta vaaditaan todistus täydestä rokotussarjasta tai alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta Covid-19-taudista sekä näiden lisäksi todistus alle 48 tuntia vanhasta negatiivisesta Covid-19-testituloksesta.Vaatimus koskee 31.12.2021 asti vuonna 2005 tai sitä aikaisemmin syntyneitä ja 1.1.2022 alkaen vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä.Poikkeuksia muun muassa rajayhteisöjen asukkaille sekä Ahvenanmaalle saapuvilleEdellä mainitusta poiketen Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Norjan välisen maarajan rajayhteisöjen asukkaat sekä Ruotsin Norrtäljen kunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välisessä liikenteessä matkustavat voivat saapua Suomeen, jos heillä on mukanaan joko todistus hyväksytystä covid-19-rokotussarjasta, EU:n digitaalinen koronatodistus alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista tai todistus enintään 7 vuorokautta ennen Suomeen saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.Negatiivista testitulosta ei edellytetä Suomen kansalaisiltaNegatiivista koronatestitulosta ei edellytetä Suomen kansalaisilta, Suomessa pysyvästi asuvilta ulkomaalaisilta, eikä henkilöiltä, joiden maahantulon perusteena on välttämätön syy kuten pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt. Kaikkia matkustajia koskevat kuitenkin tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä ja aluehallintovirastojen tekemät päätökset pakollisista terveystarkastuksista.Suomalaisten matkailijoiden tulee myös huomioida, että vaikka Suomeen pääsee ilman testiä, muilla mailla ja lentoyhtiöillä voi olla omia testivaatimuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuodenvaihteessa 2021-2022 astuvat voimaan uudet lait eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä sekä luonnonmukaisesta tuotannosta. Lakimuutoksia tulee eläinten lääkitsemisestä annettuun lakiin sekä kiinteistönmuodostamislakiin. Rehulakiin tulevat eläinten lääkitsemistä koskevat muutokset astuvat voimaan myöhemmin tammikuussa 2022.Uusi laki ja asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä voimaanEläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva uusi EU –lainsäädäntö astui voimaan 21.4.2021. Uudistuksen johdosta myös kansallista eläintunnistusjärjestelmää koskeva lainsäädäntö on ollut tarpeen uudistaa. Uusi laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (1069/2021) tulee voimaan 1.1.2022. Uudella lailla mahdollistetaan tarvittavat eläinten jäljitettävyyttä ja rekisteröintiä koskevat kansalliset toimenpiteet myös tulevaisuudessa. Uuden lain nojalla annettava maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausuntoaika päättyi 20.12.2021. Asetuksella tarkennetaan tiettyjä kansallisia toimenpiteitä eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin osalta, sekä käytetään sitä kansallista liikkumavaraa minkä uusi EU –lainsäädäntö mahdollistaa. Asetus on tarkoitus saada voimaan vuoden 2022 alusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä on kutsunut erityisavustajakseen Markku Rajalan. Hän aloitti tehtävässään 22.12.2021. Rajala avustaa ministeriä erityisesti energia- ja ilmastoasioissa.Rajala on aiemmin toiminut elinkeinoministerin Olli Rehnin ja Mika Lintilän erityisavustajana 2015-19. Tätä ennen hän työskennellyt muun muassa Keskustan puoluejohdon erityisavustajana eduskuntaryhmän apulaispääsihteerinä ja puolueen tiedotuspäällikkönä. Ministeri Lintilän erityisavustajina jatkavat työtään erityisavustajat Jenny Hasu ja Antti Siika-aho. Lintilän valtiosihteerinä toimii Jukka Ihanus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus linjasi 21.12.2021 uusista koronarajoituksista ja muista tarvittavista toimenpiteistä. Tällä hetkellä suurin osa rajoituksista on voimassa 16.1.2022 asti.Hallitus ilmoitti varautuvansa suorien ja välttämättömien rajoitustoimista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen tilanteen edellyttämällä tavalla. Jatkovalmistelussa linjataan pikaisesti korvausten toteuttamistavasta erityisesti yritysten kustannustukilainsäädännön (sulkemiskorvaus, rajattu kustannustuki) osalta.Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt valmistelun kustannustuen ja sulkemiskorvauksen tarkemmasta toteuttamistavasta. Toimenpiteiden yksityiskohdista ei ole vielä tehty linjauksia. Hakujen suunnittelu kytkeytyy aikataulullisesti vuoden 2022 ensimmäisen lisätalousarvioon.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain muuttamiseksi ja se on lähetty lausuntokierrokselle. Lausuntokierros on käynnissä 18.1.2022 saakka.Ulkomaalaislakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jossa säädettäisiin viisumin turvaominaisuuksista ja siitä, että Digi- ja väestötietovirasto loisi viisumin digitaalisen leiman varmenteen. Viisumin digitaalisen leiman varmenne suojaa viisumin tiedot muuttamiselta ja turvaa siten niiden aitouden ja eheyden. Digitaalisessa leimassa on käytettävä Data Matrix –viivakoodisymboliikkaa eli niin sanottua 2D-viivakoodia.Muutoksella pantaisiin täytäntöön yhtenäisestä viisumin kaavaa koskevan neuvoston asetuksen nojalla annettu komission täytäntöönpanopäätös, jonka mukaan viisumeihin on lisättävä digitaalinen leima.    Digitaalisen leiman lisääminen viisumiin mahdollistaisi sen, että rajavalvonnassa voitaisiin verrata viisuminhaltijan viisumissa olevia tallennettuja tietoja digitaalisessa leimassa oleviin tietoihin ja pystyttäisiin varmistamaan viisumin aitous ja tietojen muuttumattomuus. Erityisesti tällä olisi vaikutusta silloin, kun viisumi tarkistetaan varsinaisen rajavalvontapaikan ulkopuolella partiotehtävissä.Lausuntopyyntöjä on lähetetty kohdennetulla jakelulla, mutta lisäksi esityksestä voivat lausua muutkin. Muutosesitys on osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan hoitotyön jaosto on valmistellut ehdotukset kliinisen hoitotyön erikoisaloista. Ehdotukset kattavat myös erikoisosaamisen hyödyntämisen työelämässä sekä tarpeiden ennakoinnin.Kliinisen hoitotyön erikoisosaamisella tarkoitetaan sairaanhoitajana laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillista osaamista, jota tarvitaan välittömän potilas- ja asiakastyön vaativissa asiantuntijatehtävissä sekä erikoisalan kehittämisessä. Tutkimusten mukaan kliinisen hoitotyön osaamisen kehittämisellä on yhteyttä haittatapahtumien ehkäisyyn, näyttöön perustuvaan hoitoon, toiminnan tuloksellisuuteen ja hoitotyön vetovoimaisuuteen. Kliinisen hoitotyön erikoisalojen kokonaisuutta ei ole aiemmin määriteltyLääketieteessä, hammaslääketieteessä ja sosiaalityössä on jo pitkään ollut määritellyt erikoisalat, joilla terveydenhuollon ammattihenkilön erikoisosaamista kehitetään työelämän vaatimusten mukaisesti. Kliinisen hoitotyön erikoisalojen kokonaisuutta ei ole kuitenkaan tähän mennessä määritelty. Jaoston ehdotus muodostaa 17 kliinisen hoitotyön erikoisalan kokonaisuuden. Niitä ovat esimerkiksi kansanterveyden hoitotyön, tehohoitotyön, päivystyshoitotyön ja syöpään sairastuneen hoitotyön erikoisalat. Valmistelu tehtiin laajassa yhteistyössä sairaanhoitopiirien, ammattikorkeakoulujen sekä hoitotyön asiantuntijoiden ja erityisalajärjestöjen kanssa.Myös moniammatillisissa koulutuksissa voisi syventää kliinisen hoitotyön erikoisosaamistaAmmattikorkeakoulut ovat järjestäneet erikoistumiskoulutuksia vuodesta 2016. Korkeakoulujen erikoistumiskoulutustarjonta ei kuitenkaan nykyisellään kata kaikkea työelämässä tarvittavaa kliinisen hoitotyön erikoisosaamista. Esimerkiksi sairaalat vastaavat pääosin henkilöstönsä kliinisen hoitotyön erikoisosaamisen kehittämisestä, mutta toimipaikkakoulutuksesta ei saa korkeakoulun todistusta suoritetuista erikoisalan opinnoista. Koska ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksista suurin osa on moniammatillisia, myös moniammatillisissa sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutuksissa tulisi varmistaa työelämän edellyttämä kliinisen hoitotyön erikoisosaamisen syventäminen.Ehdotusten tarkoituksena on tukea sote-palvelujärjestelmän ja korkeakoulujen yhteistyötä sote-uudistuksen tavoitteisiin ja väestön palvelutarpeeseen vastaamisessa. Myös Covid-19 -pandemia on tuonut esiin monia hoitotyön erikoisosaamistarpeita. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus linjasi, että sisärajavalvonta otetaan uudelleen käyttöön Suomen rajoilla tiistaina 28.12. alkaen. Valtioneuvosto tekee päätöksen uusista rajoituksista istunnossaan tiistaina 28.12.2021, ja päätös tulee voimaan heti. Päätös on voimassa 16.1.2022 asti.Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta löytyvät linjauksiin perustuvat maahantuloa koskevat ohjeet. Ne vahvistetaan Valtioneuvoston päätöksellä 28.12.2021. Muutokset ohjeisiin ovat tällä välillä mahdollisia.Matkustajien on hyvä huomioida, vaikka Suomi ei vaadi Suomen kansalaiselta negatiivista testitulosta Suomeen saavuttaessa, monilla mailla, lento- ja laivayhtiöillä voi olla omia testivaatimuksia maahanpääsyn edellytyksenä. Matkustajien tulee itse selvittää todistuksiin liittyvät vaatimukset kohdemaiden viranomaisilta, laiva- tai lentoyhtiöiltä.Rajavartiolaitos: Ohjeet rajanylitykseen 27.12. asti                                   Ohjeet rajanylitykseen 28.12. alkaen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Joulu tuntuu tulevan joka vuosi yllättäen keskelle vuoden kiireisintä aikaa. On kiire saada työt tehtyä, koti kuntoon ja joulu valmiiksi. Entä jos opettelisimme hyväksymään keskeneräisyyden, ja ajattelisimme, että nyt on riittävän valmista. Kun arki pysähtyy hetkeksi ja maltamme myös itse pysähtyä, voi joulu tuoda kaivattua mielenrauhaa.Joulu on sekoitus vanhoja ja uusia perinteitä. Yhteisiä ja yksilöllisiä muistoja. Ääniä, tuoksuja ja makuja. Yksinkertaisia asioita, joita olemme koronapandemian myötä oppineet arvostamaan entistä enemmän. Kun maailma ympärillämme muuttuu, tuntuu joulu tutulta ja turvalliselta. Kenties juuri siinä piilee joulun taika.Monet tutut joulun perinteet ja tavat ovat vain muutaman kymmenen tai sadan vuoden ikäisiä, mutta keskitalven juhlaa on vietetty näillä leveyksillä jo kauan ennen kuin joulu sai nykyisen merkityksensä ja muotonsa. Ikään kuin ihmisillä olisi ollut ikiaikainen tarve pysähtymiseen, rauhoittumiseen ja juhlaan, kun vuoden pimein päivä on vihdoin takana.Tove Janssonin kirjoittamassa Nyytin joululaulussa (Julsång för knytt, suom. Vexi Salmi) lauletaan:Me kylmän unohdamme
ja talven tuiskuineen.
Ja luottaa haluamme
taas uuteen kevääseen.Joulu tulee tänäkin vuonna ja niin tulee myös kevät talven jälkeen.Kuluneet kaksi vuotta ovat vaatineet meiltä kärsivällisyyttä, mukautumista ja joustamista. Moni on menettänyt läheisensä tai ollut huolissaan omasta tai perheenjäsenen terveydestä. Osan joulua synkistää myös huoli omasta työstä ja toimeentulosta, kun rajoitustoimia on jälleen jouduttu ottamaan käyttöön.Emme vielä tiedä mitä seuraava vuosi tuo tullessaan, mutta haluan uskoa, että paremmat ajat ovat edessämme. Rokotteet ovat tuoneet turvaa ja ovat edelleen tärkein ja tehokkain keino pandemian torjumiseksi. Suojataan itsemme ja pidetään huolta toisistamme.Toivon, että kaikilla on jouluna aikaa pysähtyä edes hetkeksi ja nauttia joulun juhlasta. Kukin omia perinteitään noudattaen tai uusia luoden. Itse odotan eniten rauhallista yhdessäoloa perheeni ja läheisteni kanssa.Joulu on tilaisuus levätä, ojentaa auttava käsi, muistella mennyttä ja miettiä tulevaa. Yhdessä selviämme mistä tahansa.Rauhallista ja hyvää joulua kaikille!Sanna Marinpääministeri 

Lähde: Valtioneuvosto.fi