NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti helmikuussa 2021 opettajarekisteriä ja opettajatiedonkeruuta koskevan selvitystyön. Selvityshenkilöiksi nimitettiin OTM Henriikka Hannula, KTT Hannu Karhunen ja professori Jouni Pursiainen. Selvitys luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle julkistustilaisuudessa 17.12.2021.Selvityshenkilöiden tehtävänä oli muun muassa selvittää, mihin käyttötarkoituksiin rekisteri tarvittaisiin, mikä olisi rekisterin kohderyhmä ja millaisia lainsäädäntötarpeita ja tietosuojakysymyksiä opettajarekisterin perustamiseen liittyy. Selvitystyön tarkoituksena oli löytää myös ratkaisuja erilaisiin rekisterin ylläpitoon liittyviin kysymyksiin ja selvittää opettajarekisterin toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Lisäksi selvitystyön tarkoituksena oli selvittää, että miten opettajia koskevan tiedonsaannin tarpeisiin voitaisiin vastata kehittämällä olemassa olevia tiedonkeruun menetelmiä ja tietovarantoja.
NordenBladet —Työryhmän ehdotus näkövammaisten kirjastoa koskevan lain uudistamiseksi on valmistunut. Uuden lain nimi olisi laki Saavutettavuuskirjasto Celiasta. Lailla tarkennettaisiin kirjaston tehtäviä sekä kirjaston roolia saavutettavan julkaisemisen asiantuntijana. Työryhmän ehdotus luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle 17. joulukuuta.Laissa säädettäisiin yhteistyöstä yleisten kirjastojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä kirjaston aineistojen käyttö- ja lainauskiellosta sekä kirjaston oikeudesta antaa kirjaston asiakkaita koskevat käyttösäännöt. Lisäksi yleisistä kirjastoista annettua lakia muutettaisiin viraston nimenmuutoksen johdosta.Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Saavutettavuuskirjasto Celiasta, joka korvaisi voimassa olevan lain Näkövammaisten kirjastosta. Kirjaston uudeksi nimeksi esitetään Saavutettavuuskirjasto Celiaa, joka vastaisi paremmin kirjaston nykyistä toimintaa. Kirjasto säilyisi edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena virastona. Kirjaston tarkoituksena olisi edistää aktiivista lukemista, monipuolisia lukutaitoja ja jatkuvaa oppimista tarjoamalla pääsyn saavutettavaan kirjastoaineistoon ja oppimateriaaliin sekä parantaa näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.– Jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus oppia, päästä tiedon äärelle sekä nauttia kirjallisuudesta. Tämä on aivan olennainen osa demokratiaa ja sivistysyhteiskuntaa.On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa huolehditaan näkövammaisten ja muiden lukemisesteisen henkilöiden kirjastopalveluista ja tuetaan saavutettavaa julkaisemista yhteiskunnassa, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Kirjaston pääsiallisena tehtävänä säilyisi näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden kirjastopalvelujen tuottaminen ja kehittäminen. Kirjaston aineistojen välitys- ja lainauspalvelut säilyisivät edelleen maksuttomina. Kirjaston asiantuntijatehtävää tarkennettaisiin siten, että kirjasto toimisi lukemisesteisten kirjastopalvelujen ja saavutettavan julkaisemisen asiantuntijana. Esityksen yhtenä tavoitteena on saattaa kirjastoa koskevat säädökset nykyisen perustuslain edellyttämälle tasolle. Lakiin ehdotetaan otettavaksi tarkkarajaiset ja täsmälliset säännökset siitä, mistä asioista voitaisiin säätää opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Lakiin ehdotetaan otettavaksi kirjaston johtajaa, johtokuntaa ja Braille-neuvottelukuntaa koskevat perussäännökset.Työryhmän esitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle ja julkaistaan Lausuntopalvelu.fi -palvelussa.Ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta: työryhmän raportti
NordenBladet —Suomen ympäristökeskus SYKE ja ympäristöministeriö ovat julkaisseet oppaan luontoselvitysten laadinnan ja luontovaikutusten arvioinnin tueksi. Oppaan tavoitteena on edistää laadukkaan luontotiedon kertymistä, luonnonarvojen huomioon ottamista ja siten luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle on suositus hyviksi käytännöiksi.Luontoselvitys tarkoittaa tietyn alueen luonnonarvojen selvittämistä kaikkine vaiheineen, alkaen olemassa olevien tietojen kokoamisesta ja sisältäen niin maastotyöt, arvottamisen ja suositusten antamisen kuin tulosten raportoinnin. Opas ohjeistaa muun muassa luontoselvityksen tilaajaa luontoselvityksen tarjouspyynnön laadinnassa sekä tilattavan selvityksen sisällön ja riittävyyden arvioinnissa. Luontoselvitysten tekijöille annetaan ohjeita esimerkiksi tietojen keräämisestä maastossa. Oppaassa esitellään myös luonnonarvoihin perustuva arvottamisen luokitus ja kriteerit, joiden perusteella selvitysalueen eri osat asetetaan tärkeysjärjestykseen. Yhdessä arvottaminen ja luonnonarvojen huomioon ottamisesta annettavat suositukset tiivistävät luontoselvityksen keskeisen sisällön.Luontokadon pysäyttäminen edellyttää ajantasaista tietoa luontotyypeistä ja lajeista sekä niiden esiintymien tilasta selvitettävällä alueella. Luontotietoa tarvitaan muun muassa alueiden käytön suunnittelun ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi. Luonnonarvot voidaan turvata vain, jos ne tunnetaan ja niihin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan ennen hankkeiden ja suunnitelmien toteuttamista. Luontotietoa tarvitaan myös suojelualueverkoston kehittämistä, luontotyyppien ja lajien suojelua tai ekologista kompensaatiota suunniteltaessa.Luontovaikutukset tulee arvioida järjestelmällisestiOppaassa käsitellään luontovaikutusten tunnistamista ja esitellään erilaisia arviointia tukevia menetelmiä. Luontovaikutusten arviointi sisältää vaikutusten tunnistamisen, vaikutusten merkittävyyden arvioinnin sekä mahdollisten lieventävien toimenpiteiden tarkastelun. Oppaassa ohjeistetaan myös järjestelmällistä, osatekijöihin perustuvaa vaikutusten merkittävyyden arviointia. Lisäksi tarkastellaan kaavoitusmenettelyyn, YVA- ja SOVA-lainsäädäntöön sekä Natura-arviointiin liittyviä luontovaikutusten arvioinnin erityispiirteitä.Opas antaa runsaasti eväitä luontoselvitysten laadinnassa ja luontovaikutusten arvioinnissa tarvittavaan tapauskohtaiseen harkintaan ja soveltamiseen. Oppaassa on esimerkiksi erilaisia perusteltuja hyviä käytäntöjä sekä esimerkkejä ja niihin liittyviä taustatietoja, menetelmiä ja viitteitä.Oppaassa esitellään myös ennakoivaa suunnittelua tukeva luonnonarvojen yleisselvitys. Sillä tarkoitetaan selvitystä, jossa esimerkiksi kunnan luonnonarvot kartoitetaan jo ennen kuin alueelle kohdistuu hankkeita tai suunnitelmia.”Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpien alueiden tunnistaminen joka kunnassa ja maakunnassa varmistaisi, että suunnitelmia ja hankkeita koskeva vaikutusten arviointi ja päätöksenteko perustuvat riittävään ekologiseen tietoon. Parhaiten tätä tavoitetta palvelisivat kattavat ja hyvissä ajoin laadittavat luonnonarvojen yleisselvitykset. Luontotiedon tuottamiseen tarvitaan yhä enemmän päteviä luontoselvitysten tekijöitä ja laadukkaita luontoselvityksiä,” sanoo opasta valmistelleen tukiryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Aulikki Alanen.Opas valmistuu tilanteessa, jossa luonnonsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset aiheuttavat päivitystarpeita jo lähivuosina. Opas julkaistaan ainoastaan sähköisessä muodossa.Opas on tehty yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön, opashankkeen tukiryhmän sekä useiden asiantuntijoiden ja sidosryhmien edustajien kanssa.Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle
NordenBladet —Sosiaaliturvakomitea on määritellyt nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän keskeisimmät ongelmakokonaisuudet ja julkaisee 18 kannanottoa sosiaaliturvan nykyjärjestelmän uudistamiseksi.Sosiaaliturvakomitean kannanotot ongelmalähtöisiin tilannekuvaraportteihinKannanotot perustuvat sosiaaliturvakomitean neljään ongelmaraporttiin sekä raporttiin sosiaaliturvan keskeisistä valinnoista ja perusperiaatteista. Kannanotoissa käsitellään sosiaaliturvan monimutkaisuutta, ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamista, viimesijaista turvaa, perusturvaa ja asumista sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista. ”Sosiaaliturvan nykyjärjestelmän tunnistetut ongelmat kertovat, että komitea on ratkomassa kehittyneen hyvinvointivaltion haasteita, jotka ovat erilaisia kuin hyvinvointivaltion rakentamisvaiheen ongelmat. Esiin nousevat sosiaaliturvan toimeenpanon ja hallinnon ongelmat, kuten monimutkaisuus, asioinnin vaikeus, väliinputoamiset ja toimeenpanon siiloutuminen. Toisena isona kokonaisuutena nousevat esiin näkemyserot pitkälle kehittyneen hyvinvointivaltion rajoista ja tarkoituksesta, kuten etuuksien sovittelusta ansioihin ja kysymykset yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien rajoista”, toteaa sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio. Kannanottojen pohjalta tuotetaan nykyjärjestelmän ongelmiin ratkaisuja komitean välimietintöä varten. Sosiaaliturvan pidemmän aikavälin uudistamista varten tuotetaan myös selvitys vaihtoehtoisista sosiaaliturvan järjestämistavoista, kuten perustulosta, negatiivisesta tuloverosta, perustilistä, perusturvaetuuksien yhdistämisestä ja syyperusteisesta järjestelmästä. Selvitysten valmistuttua komitea linjaa sosiaaliturvan pitkän aikavälin uudistamisen periaatteista ja rakenteista välimietinnössään. Komitea voi myöhemmässä vaiheessa ottaa kantaa myös muihin sosiaaliturvaan liittyviin kysymyksiin.Sosiaaliturvaa uudistaa parlamentaarinen komitea, jonka toimikausi alkoi keväällä 2020 ja jatkuu vuoteen 2027 asti.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi 16.12.2021 tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2022–2027. Suunnitelmia on yhteensä 18 ja niitä toteutetaan vesistö- tai rannikkoalueilla, joilla on nimetty vähintään yksi merkittävä tulvariskialue. Tavoitteena on ehkäistä ja pienentää tulvista aiheutuvia vahinkoja.Suunnitelmien avulla pyritään tehostamaan tulvariskien ehkäisyä, tulvien ennustamista, niistä varoittamista sekä pelastustoimien suunnittelua. Suunnitelmissa ehdotetaan noin 450 käytännön toimenpidettä, joita ovat mm. tulvavesien pidättäminen, vesistön säännöstelyn kehittäminen sekä penkereiden rakentaminen. Ilmastonmuutos otettiin entistä paremmin huomioon päivitetyissä hallintasuunnitelmissa. – Suomessa tulvista aiheutuvat vaaratilanteet ovat onneksi pienempiä kuin monissa muissa maissa. Yhteiskunnan varautuminen sään ja vesiolojen muutoksiin on kuitenkin entistä tärkeämpää ilmastonmuutoksen myötä, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Toimissa on tärkeä huomioida myös vesienhoidon tavoitteet. Tulvariskien hallinnan suunnittelua toteutetaankin samassa kuuden vuoden syklissä vesienhoidon kanssa. Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelman 16.12. Vastaavat tulvariskien hallintasuunnitelmat laadittiin ensimmäistä kertaa vuosille 2016–2021. Ensimmäiselle kaudelle asetettiin yli 150 alueellista tavoitetta, jotka ovat toteutuneet pääasiassa hyvin. Toimenpiteet ehkäisevät ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvia vahinkoja sekä varmistavat, että välttämättömät palvelut jatkuvat keskeytyksettä mahdollisista tulvista huolimatta. Esimerkiksi vuonna 2020 Kemijoen tulvatorjunnassa hyödyttiin siitä, että tulvariskit ja vahinkoja torjuvat toimet oli tunnistettu jo etukäteen.Tulvariskialueet vaihtuivat osittain ensimmäisen kierroksen jälkeen eli osa alueista jäi pois ja tilalle tuli muutama uusi. Uusiksi alueiksi nimettiin Lapväärtti ja Pyhäjoen alaosa, joissa oli tulvia ensimmäisen suunnitelmakauden aikana, sekä Kemin kaupunki tarkentuneen vahinkoarvion perusteella. Tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelusta ovat vastanneet alueelliset ELY-keskukset ja tulvaryhmät. Merkittävät tulvariskialueet arvioidaan seuraavan kerran 2024 ja suunnitelmat päivitetään seuraavan kerran viimeistään vuonna 2027. Tulvariskien hallinnan ohjauksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.Lue lisää:Tulvariskien hallintasuunnitelmatTulvakartta-palvelu vesi.fi -sivustowww.ymparisto.fi/VaikutavesiinLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Neuvotteleva virkamies Lauri Ahopelto, lauri.ahopelto(at)gov.fi, p. 0295 162 094 Johtava vesitalousasiantuntija Antti Parjanne, antti.parjanne(at)gov.fi, p. 0295 162 071 Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, annukka.kimmo(at)gov.fi, p. 050 478 0226
NordenBladet —Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu videoyhteydellä 17.12.2021 Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusministerikokoukseen. Ministerit keskustelivat lähialueiden turvallisuustilanteesta, sotilaallisesta huoltovarmuudesta sekä yhteistyöstä NBAP:n (Nordic-Baltic Assistance Programme) puitteissa. Lisätietoa kokouksesta antavat puolustusministeriössä erityisasiantuntija Anton Staffans, puh. 0295 140 053 sekä viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140 123.
NordenBladet —Brysselissä torstaina 16.12. järjestetyn Eurooppa-neuvoston keskeisiä aiheita olivat koronapandemia, kriisinhallinta ja resilienssi, energian hinnat, turvallisuus ja puolustus, muuttoliike sekä ulkosuhteet. Eurohuippukokouksessa oli esillä Euroopan taloudellinen tilanne. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.Eurooppa-neuvosto kiirehti rokotekattavuuden kasvattamista sekä EU:ssa että maailman laajuisesti. Se on avainkeino voittaa paheneva pandemia. Rokotevastaisuutta pyritään selättämään esimerkiksi puuttumalla disinformaatioon. Tärkeää on myös rokotesolidaarisuus, jotta köyhimpiinkin maihin saadaan hyvä rokotekattavuus. EU jatkaa koordinoituja yhteisiä toimia, kuten EU:n rokotepassikäytäntöjen yhdenmukaistamista. Eurooppa-neuvosto totesi myös, että ihmisten liikkumista ja sisämarkkinoiden toimintaa tulee rajoittaa vain todellisiin terveysriskien arviointeihin perustuen.
NordenBladet —Valtioneuvosto antoi 16.12.2021 asetuksen, jonka perusteella Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia energiainvestointeja voidaan tukea vuosina 2022–2026. Tavoitteena on edistää energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeita, joilla vähennetään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja jotka tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitteita.Elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.Ilmastotavoitteiden lisäksi rahoituksella edistetään myös yritysten uusia kestävän kasvun liiketoimintamahdollisuuksia.”Vihreän siirtymän rahoituksella tuetaan yritysten energiamurrosta ja samalla mahdollistetaan uusien teknologioiden kaupallistamista. Rahoituksella uudistetaan elinkeinorakennetta ja sitä kautta luodaan uusia työpaikkoja. Suomalaisilla yrityksillä on hyvät edellytykset olla vihreiden ratkaisujen edelläkävijöitä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.520 miljoonaa euroa energiajärjestelmän murrokseen ja teollisuuden energiaratkaisuihinAsetus mahdollistaa Suomen kestävän kasvun ohjelman energiajärjestelmän murrokseen ja teollisuuden energiaratkaisuihin liittyvien hakujen avaamisen. Rahoitusta on kokonaisuudessaan tulossa jakoon noin 520 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland tiedottavat ensimmäisen haun avaamisesta lähipäivinä.Suomen kestävän kasvun ohjelmassa energiainvestoinneille on määritelty seuraavat rahoitusosuudet: Energiainfrastruktuuri-investoinnit: 155 miljoonaa euroa Investoinnit uuteen energiateknologiaan: 155 miljoonaa euroaVähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen: 150 miljoonaa euroa Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen: 60 miljoonaa euroa Rahoitus tulee EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF). Rahoitusosuudet voivat vielä muuttua, sillä lopullinen saanto tarkentuu kesällä 2022.Rahoituspäätöksiä voidaan tehdä sekä ministeriössä että Business Finlandissa asetuksessa asetettujen raja-arvojen perusteella. Asetuksen mukaisesti Business Finland tekee päätökset tuen myöntämisestä Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille vetyhankkeille (Important Projects of Common European Interest, IPCEI).Tuen myöntämisen edellytyksenä ”ei merkittävää haittaa” -periaateAsetus vastaa sisällöltään hyvin pitkälti energiatuen myöntämiseen sovellettavaa valtioneuvoston asetusta energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2018–2022, mutta siinä säädetään lisäksi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti hankkeiden toteuttamiseen ja tuen myöntämiseen liittyvistä yleisistä ja erityisistä edellytyksistä.Esimerkiksi rahoituskriteereihin liittyy EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hyödyntämiseen kuuluvia erityisiä vaatimuksia, kuten ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen. Periaate tarkoittaa, että investointien täytäntöönpanosta ei saa aiheutua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille.Valtioneuvoston asetus tulee voimaan 16.12.2021 ja on voimassa 31.12.2026 asti.
NordenBladet —Hallitus on myöntänyt 16.12.2021 Jämsän äkilliseen rakennemuutostilanteeseen 4 miljoonaa euroa ja Utsjoen tilanteeseen 300 000 euroa. Rahoituksella tuetaan alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa.4 miljoonaa euroa Jämsään uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseksiJämsän seudulle myönnetty rahoitus on tarkoitettu UPM Kymmenen Kaipolan tehtaan sulkemisesta aiheutuvan rakennemuutoksen hoitoon. Rahoitus kohdistetaan rakennemuutostilanteen koordinaatioon ja toimintaympäristön kehittämiseen, jotta alueella syntyisi uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Keski-Suomen liitolle myönnetyt 4 miljoonaa euroa ovat loppuerä syksyn 2020 budjettiriihessä sovitusta noin 8,7 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta. Keski-Suomen liitolle on myönnetty syksyllä 2020 yritystukivaltuutta ja aluekehitysrahaa yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.”Jämsän näkymät ovat muuttuneet merkittävästi tehdasalueen kaupan ja alueella viriävän uuden aktiivisuuden myötä. Keskeistä on saada kiinnostus aluetta kohtaan muunnettua käytännön toimenpiteiksi. Juuri tätä kehitystä ja alueen uudistumista rahoituksella tuetaan”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.300 000 euroa Utsjoelle kestävän elinkeinotoiminnan edistämiseenLapin liitolle myönnetty rahoitus on tarkoitettu Utsjoen kalastuskiellosta aiheutuneen paikallisen elinkeinoelämän muutostilanteen hoitamiseen ja koordinaation sekä kestävän elinkeinotoiminnan edistämiseen. Suomi ja Norja ovat yhdessä tehneet poikkeuksellisen päätöksen Tenojoen määräaikaisesta kalastuskiellosta, joka kattaa koko Tenon lohen elinkierron alueen mereltä joelle. Rajoituksen syynä on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila. Päätöksen tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla tulevaisuudessa. Lohenkalastuksen kielto kuitenkin heikentää Tenojokilaakson taloutta. Erityisesti matkailuelinkeino ja osakaskunnat kärsivät matkailu- ja kalastuslupatulojen vähentymisestä. Alueen matkailu on rakentunut vahvasti kalastuksen ympärille ja rajoituksilla on kalastusmatkailuun merkittävät välilliset vaikutukset. Poikkeustilanteen työllisyysvaikutukset kohdistuvat suoraan matkailuun ja palvelun tuottajiin ja välillisesti kuntaan ja muihin palvelujen tuottajiin. Lohen kalastuksella on alueella voimakas kulttuurinen perinne, ja muuttuneen tilanteen vaikutuksia ei voida arvioida pelkästään taloudellisin perustein. Vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat erityisesti väestöltään pienen kunnan elinvoimaisuuteen.”Lohikantojen turvaaminen kestävälle tasolle on tärkeää. Olennaista on myös elinkeinotoiminnan ja matkailun kehittäminen sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä kestävällä tavalla. Tarvitaan myös uusia avauksia paikallisen yritystoiminnan elvyttämiseksi ja muuttuneeseen tilanteeseen vastaamiseksi. Valtion rahoituksella voidaan varmistaa toimenpiteiden alueellinen koordinaatio ja esimerkiksi analyysit uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi”, ministeri Lintilä toteaa.
NordenBladet —Suomi pyrkii houkuttelemaan tuntuvasti lisää kansainvälisiä osaajia. Eduskunnalle annettu hallituksen esitys mahdollistaisi, että ulkomailta saapuvat opiskelijat saisivat jatkossa oleskeluluvan koko opintojensa ajaksi. Uusi laki parantaisi myös mahdollisuuksia hakea töitä opintojen jälkeen. Hallituksen esitys opiskelijoiden oleskelulupiin liittyvistä muutoksista helpottaisi opintojen suorittamista, kun opiskelija saisi jatkossa oleskeluluvan koko opintojensa ajaksi. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden oikeutta tehdä töitä opintojensa rinnalla parannettaisiin. Korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden lupalaji muutetaan uuden lain mukaan tilapäisestä (B) jatkuvaksi (A), mikä helpottaa pysyvän oleskeluluvan saamista. Myös heidän perheenjäsenensä saavat lakiuudistuksen mukaan A-luvan. Valmistuneet voivat hakea helpommin töitäTutkinnon suorittaneille opiskelijoille ja tutkimuksensa loppuun saaneille tutkijoille myönnettävän oleskeluluvan eli niin sanotun työnhakuluvan voimassaoloaika pidennettäisiin lakiuudistuksessa kahteen vuoteen. Lupaa ei tarvitse käyttää heti, vaan sitä voi hakea viiden vuoden kuluessa oleskeluluvan voimassaolon päättymisestä. Lisäksi mahdollisuutta myöntää väitöskirjatutkijoille pidempi oleskelulupa selvitetään vuonna 2022. Tavoitteena on hallituksen esityksen antaminen vielä tällä hallituskaudella.”Hallitus haluaa helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden jäämistä Suomeen sujuvoittamalla lupakäytäntöjä. Uusi laki mahdollistaa nykyistä paremmin opiskelleiden työnhaun täällä ja lisää varmasti myös Suomen houkuttelevuutta kilpailussa kansainvälisistä osaajista”, sanoo työministeri Tuula Haatainen. Opiskelija vastaa yhä omasta toimeentulostaan Opiskelijalta vaadittaisiin edelleen selvitys turvatusta toimeentulosta mutta vain yhdeltä vuodelta. Opiskelijan pitäisi kuitenkin pystyä vastaamaan toimeentulostaan koko oleskelunsa ajan. Toimeentuloon liittyvää vaatimusta myös valvotaan oleskeluluvan voimassaolon aikana.Muutos ei vaikuttaisi myöskään velvollisuuteen maksaa lukukausimaksuja, joita edelleen perittäisiin Suomeen kolmansista maista tulevilta opiskelijoilta. Uusi laki vastaa paremmin elinkeinoelämän tarpeisiinEsityksen mukaan samantyyppiset oleskeluluvat koottaisiin laissa yhteen. Koska osa oleskelulupien sääntelystä pohjautuu EU-säännöksiin, uudessa laissa säädettäisiin kansallisesti opiskelijoiden, tutkijoiden, harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten luvista niin, että laki vastaisi paremmin elinkeinoelämän ja koulutuksen tarpeita. Turvapaikanhakijat voisivat taas hakea oleskelulupaa opintojen perusteella. Valtioneuvosto käsitteli istunnossaan 16.12. esityksen oleskelulupiin tulevista muutoksista. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2022.
