NordenBladet —Euroopan komissio linjasi 20.12.2021, että Suomen hakemat muutokset puitetukiohjelmaan soveltuvat EU:n sisämarkkinoille. Puitetukiohjelma on yksi Suomen viranomaisten käytettävissä oleva instrumentti, joilla yrityksiä tuetaan koronakriisissä. Keskeiset muutokset liittyvät yrityskohtaisen tuen enimmäismäärään ja ohjelman kestoon. Enimmäisraja nousee 1,8 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan euroon. Puitetukiohjelman voimassaoloa jatketaan vuoden 2021 lopusta 30.6.2022 asti.Puitetukiohjelman tavoitteena on tukea yrityksiä, jotka kärsivät äkillisestä maksuvalmiuden heikentymisestä tai jopa sen täydellisestä puutteesta koronaepidemian vuoksi. Lisäksi ohjelmalla tuetaan yritystoiminnan jatkuvuutta ja kehittämistä sekä työllisyyttä. Puitetukiohjelma mahdollistaa kansallisesti yritystukien käyttöönoton Suomessa useilla eri hallinnonaloilla. Tukiviranomaisia voivat olla valtion viranomaisten lisäksi kunnat. Komission hyväksymät muutokset myös helpottavat kustannustuen viidennen hakukierroksen täytäntöönpanoa. Kustannustuen viidettä hakukierrosta koskeva lainsäädäntö perustuu puitetukiohjelman joustavoitettuihin sääntöihin.Taustalla tilapäiset joustot EU:n valtiontukisäännöksiinSuomen puitetukiohjelma perustuu komission 19.3.2020 tekemiin tilapäisiin joustoihin valtiontukisääntöihin. Niiden avulla EU:n jäsenvaltiot voivat hyödyntää valtiontukisääntöjen täyttä joustovaraa tukeakseen talouttaan koronavirusepidemiassa. Komissio hyväksyi alkuperäisen puitetukiohjelman huhtikuussa 2020 ja siihen tehdyt muutokset maaliskuussa 2021. Tukiohjelman säännöt säilyvät keskeisiltä osin ennallaan enimmäisrajan nostoa lukuun ottamatta. Tukea ei saa esimerkiksi myöntää keskisuurille ja suurille yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa jo 31.12.2019 eli ennen koronaepidemian puhkeamista. Puitetukiohjelman nojalla myönnettyä tukea saa yhdistää ns. de minimis -tukeen, eli myöntää de minimis -tuen lisäksi. De minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksellistä tukea, jota yritys voi saada eri tuen myöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana.Kaikki komission päätöksen nojalla myönnettävät tuet on raportoitava komissiolle jälkikäteen. Komissio edellyttää myös tilapäisten puitteiden nojalla hyväksytyiltä tukitoimenpiteiltä avoimuutta, kun yksittäisen tuen määrä ylittää 100 000 euroa. Jäsenvaltioiden on julkaistava verkossa puitetukiohjelman nojalla myönnetystä yli 100 000 euron yksittäisestä tuesta merkittävät tiedot, kuten tuensaaja ja tuen määrä.Suomen hakemien muutosten taustalla on komission 18.11.2021 antama tiedonanto. Sen perusteella tilapäisten valtiontukisääntöjen voimassaoloa on jatkettu kesäkuun 2022 loppuun asti sekä tukikattoa nostettu 2,3 miljoonaan euroon.
NordenBladet —Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen tavoitteena on tukea luotettavien, esteettömien ja helposti löydettävissä olevien digitaalisten palvelujen kehittämistä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja viitekehystä kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyölle.Tavoitteena entistä paremmat mahdollisuudet edistää omaa ja läheisten hyvinvointiaHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuurin tehtävä on rakentaa yhteistä näkemystä, tavoitetilaa ja viitekehystä kansallisen, alueellisen ja paikallisen kehittämisen tueksi. Tavoitteena on tukea tiedonhallinnan ja digitaalisten palvelujen kehittämistä ja palvelujen yhteentoimivuutta.Ihmisen näkökulmasta hyötyjen tulisi näkyä löydettävillä, esteettömillä ja vaikuttavilla digitaalisilla palveluilla, joilla voi edistää omaa ja läheisten hyvinvointia ja terveyttä.Luotettavaa tietoa, esteettömiä ja kannustavia digitaalisia palvelujaHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuurin visiossa digitaaliset palvelut ovat luotettavia sekä kannustavat ja tukevat käyttäjäänsä. Palvelujen on tarjottava luotettavaa, ymmärrettävää ja helposti löydettävissä olevaa tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä palveluista ja toiminnasta.Omaa hyvinvointia ja terveyttä koskevien tietojen tulee olla ihmisen itsensä saatavilla ja hänen tarpeidensa mukaisesti turvallisesti käytettävissä. Tiedonhallinnan ja esteettömien digitaalisten palvelujen avulla kannustetaan ja tuetaan ihmistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä erilaisissa elämäntilanteissa. Takamatkalta liikkeelleHyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvän tiedonhallinnan, digitaalisten palvelujen ja tietojärjestelmien kehittäminen ei ole edennyt siinä määrin kuin esimerkiksi terveydenhuollon kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa palveluissa. Digitaalisten palvelujen potentiaali hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä on kuitenkin huomattava. Kehittämiskohteita ovat muun muassa: 1) digitaalisten palvelujen tekeminen luotettaviksi ja helposti löydettäviksi tavallisille ihmisille ja ammattihenkilöille 2) digiosallisuuden vahvistaminen palvelujen kehittämisessä 3) tiedonhallinnan ja digitalisaation kehittäminen yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.
NordenBladet —Suomen kestävän kasvun ohjelman energiainvestointitukien ensimmäinen haku on käynnissä 20.12.2021–4.3.2022. Rahoitusta on haettavissa energiainfrastruktuurihankkeisiin, uuteen energiateknologiaan, vähähiilisen vedyn tuotantoon ja varastointiin, hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.Tavoitteena on vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä, tukea Suomen hiilineutraalisuustavoitteita, sekä kannustaa elinkeinoelämää uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian käyttöönottoon. Ensimmäinen hakukierros on suunnattu energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeisiin, joiden investointikustannukset ylittävät 5 miljoonaa euroa.”Energiainvestointituet koskevat suuren mittaluokan hankkeita, joilla on todellista vaikuttavuutta. Nyt haussa olevalla rahoituksella edistetään vihreää siirtymää laittamalla energia- ja vetyinvestoinnit isosti liikkeelle Suomessa”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Energiainvestointitukea voivat hakea yritykset ja yhteisötHaussa oleva rahoitus kohdennetaan Suomen kestävän kasvun ohjelman pilarin 1, eli vihreän siirtymän mukaisiin investointeihin. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa näihin kokonaisuuksiin on varattu yhteensä 520 miljoonaa euroa.Samalla hakemuslomakkeella on mahdollista hakea rahoitusta energiainfrastruktuuri-investointeihin,uuden energiateknologian investointeihin,vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen sekäteollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.Tukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille. Tukea voidaan myöntää ainoastaan hankkeille tai hankkeen osalle, jotka eivät käynnistyisi ilman tukea.Hankkeiden on valmistuttava viimeistään 30. kesäkuuta 2026.Tavoitteena ensimmäiset tukipäätökset keväällä 2022Rahoitusta haetaan Business Finlandin sähköisen asiointipalvelun kautta, mutta rahoituspäätökset tekee työ- ja elinkeinoministeriö. Hakemusten vertailussa tarkastellaan erityisesti hankkeiden energia- ja päästövaikutuksia, kustannustehokkuutta, toteutettavuutta, hankkeisiin sisältyvän teknologian uutuusarvoa, teknologian tai hankkeen monistettavuutta sekä hankkeiden muita vaikutuksia. Hakemusten on myös noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, eli investointien täytäntöönpanosta ei saa aiheutua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille.Tukipäätösten aikataulu riippuu hakemusten määrästä ja käsittelytarpeesta. Tavoitteena on, että ensimmäiset tukipäätökset tehdään keväällä 2022. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää hakua koskevan infotilaisuuden 14.1.2022.
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriössä on vuodesta 2017 lähtien sovellettu Yksi yhdestä -periaatetta. Periaate tarkoittaa, että yrityksiin kohdistuvat välittömät sääntelykustannusten lisäykset pyritään korvaamaan vastaavan suuruisella sääntelykustannusten vähentämisellä toisessa yhteydessä.Vuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriöstä annetut hallituksen esitykset vähensivät yrityksiin kohdistuvaa sääntelytaakkaa noin 490 000 euroa vuodessa. Vähennykset syntyivät päästökaupan lupamenettelyiden sujuvoittamisesta ja lomautusprosessin väliaikaisesta nopeuttamisesta koronapandemian aikana. Ravintoloiden sulkemisesta johtuneet merkittävät kustannusvaikutukset eivät ole mukana arviossa.Vuoden 2019 aikana ministeriöstä ei annettu esityksiä, joilla olisi ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten sääntelytaakalle. Koronakriisi taas vaikutti merkittävästi lainvalmisteluun vuonna 2020, kun resursseja jouduttiin ohjaamaan poikkeustilan edellyttämien säädösten valmisteluun. Yksi yhdestä -periaatteen avulla lakiehdotusten yritysvaikutuksista tehdään läpinäkyvämpiä ja varmistetaan, että elinkeinoelämään kohdistuva sääntelytaakka ei kasva. Kokonaisuudessaan vuosina 2017–2020 yrityksien sääntelytaakkaa on työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemilla hallituksen esityksillä kevennetty noin 140 000 euroa vuodessa. Pääministeri Sanna Marinin hallitus kehittää lainsäädäntöä ja laajentaa Yksi yhdestä -periaatetta hallitusohjelman mukaisesti. Tammikuussa 2020 asetettu Sääntelyn sujuvoittamisen työryhmä ohjaa laajennuksen laatimista ja järjestää sääntelytaakan arviointia valtioneuvostossa. Laajennuksessa painotetaan lainsäädännön tarkoituksenmukaisuutta.
NordenBladet —Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan valtion sitoutumisesta Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeen rahoittamiseen. Ministerivaliokunta linjasi, että valtio sitoutuu Oulu2026-hankkeen rahoittamiseen enintään 20 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2026.Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että Oulun kaupungin rahoitusosuus hankkeelle on vähintään saman suuruinen kuin valtionrahoitus. Hankkeeseen edellytetään osallistuvan runsaasti alueellisia, seudullisia ja paikallisia toimijoita, jotka osallistuvat hankkeeseen myös omin resurssein. Valtion tuen tulee Oulu2026-ohjelman mukaisesti hyödyttää kaikkia ohjelmassa mukana olevia 33 kuntaa.Valtion rahoituksen määrästä ja jakautumisesta päätetään keväällä 2022 tehtävän vuosien 2023–2026 kehyspäätöksen yhteydessä.Valtio tekee valtion osallistumisesta hankkeen rahoittamiseen periaatepäätöksen tammikuussa 2022.Taustaa Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeellePääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksen mukaan ”valmistaudutaan rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunkia vuonna 2026”.Hallitus teki 16.11.2021 vuoden 2022 täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä Oulun kulttuuripääkaupunki -hanketta koskevan pöytäkirjamerkinnän, jonka mukaan hallitus valmistelee periaatepäätöksen Oulun kulttuurikaupunkihankkeen valtion rahoitusosuudesta vuoden 2021 aikana.Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeen, Oulu2026, teemana on kulttuuri-ilmastonmuutos. Oulun hankesuunnitelmassa on kaupungin kumppaneina 32 Pohjois-Suomen kuntaa. Hankkeella on vahva taiteellinen ja kulttuurinen sisältö. Ouluun ja kumppanikuntiin luodaan luovan talouden keskittymiä, lisätään kulttuuriperinnön hyödyntämistä sekä käynnistetään lukuisia hankkeita, joissa taide ja kulttuuri yhdistyvät kestävään kehitykseen, teknologiaan, tieteeseen ja matkailuun. Oulu2026-hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta vastaa Oulun kulttuurisäätiö.Oulun kaupunki valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2.6.2021 eurooppalaisen asiantuntijaraadin suosituksen perusteella. Vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki-tapahtumaa isännöivät Suomi ja Slovakia. Slovakian kulttuuripääkaupungiksi valittiin aiemmin tässä kuussa Trenčín. Euroopan kulttuuripääkaupunki -toiminta on Euroopan unionin tunnetuimpia kulttuuritoimia.
NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustuksia museoiden digitalisaatiohankkeisiin, digitaalisen kulttuuriperinnön palveluihin sekä yleisten kirjastojen yhteisiin palveluihin yhteensä 3 163 790 euroa.Finna-palvelun tuottamiseen ja kehittämiseen myönnettiin Kansalliskirjastolle 590 000 euroa ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC:lle Finna-palvelun tekniselle infrastruktuurille ja tukipalveluille 246 760 euroa. Kulttuuriperintö-PAS-palvelun ja PAS-ratkaisun tuottamiseen ja kehittämiseen myönnettiin Tieteen tietotekniikan keskus CSC:lle 651 000 euroa.Finna-palvelu ja Kulttuuriperintö-PAS-palvelu ovat digitaalisen kulttuuriperinnön palveluita kulttuuriperintöorganisaatioille, jotka Kansalliskirjasto ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC tuottavat. Finna-palvelu tuo arkistojen, kirjastojen ja museoiden digitaaliset aineistot laajasti saataville. Vuoden 2021 lopussa 420 organisaatiota tarjoaa aineistojaan Finnassa. Palvelusta haettava aineistomäärä on 17,5 miljoonaa, verkossa saatavilla olevan aineiston määrä on 2,5 miljoonaa ja verkkokäyntejä on kaikissa Finna-palveluissa arviolta 44 miljoonaa ja valtakunnallisessa Finna.fi-palvelussa 3,9 miljoona. Kulttuuriperintö-PAS-palvelun tavoitteena on säilyttää digitaaliset aineistot ymmärrettävinä ja käytettävinä tuleville sukupolville.Museoiden digitalisaatiohankkeisiin myönnettiin 19 hakijalle yhteensä 560 030 euroa. Avustuksilla digitoidaan monipuolisesti suomalaisten museoiden kokoelmia arkeologisista löydöistä nykyvalokuvaan ja tuodaan niitä kaikkien saataville Finna- ja Europeana-palveluissa. Museoiden digitalisaatiohankkeita koskevia hakemuksia saapui 73 kappaletta, joiden hakusumma oli yhteensä 2 685 971 euroa. Suurin avustus, 97 000 euroa, myönnettiin Museovirastolle museoalan yhteisen digitoinnin laatuohjeistuksen kehittämiseen.– Museot ovat todella aktiivisesti tuoneet aineistojaan verkkoon kaikkien saataville, mikä on pandemian aikana osoittautunut tarpeelliseksi toimintamuodoksi. Museoilla on rikkaat sisällöt, jotka kiinnostavat ihmisiä. Erityisen hienoa on, että kulttuuriperintöaineistojen yhteinen Finna-palvelu kehittyy jatkuvasti ja saa yhä uusia käyttäjiä. On tärkeää turvata tämän yhteiskunnalle arvokkaan tietovarannon säilyminen pitkälle tulevaisuuteen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Kansalliskirjastolle myönnettiin yleisten kirjastojen palveluihin sekä FinELib- ja Finna -palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen 908 000 euroa. Lisäksi Kansalliskirjastolle myönnettiin Melinda-palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen yleisille kirjastoille 208 000 euroa.
NordenBladet —Oikeusavun, yleisen edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palvelut kootaan uuteen Oikeuspalveluvirastoon. Oikeusministeriö pyytää lausuntoja uutta virastoa koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi.Uudistuksen tavoitteena on saada oikeusavun, edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan asiakkaille nykyistä yhtenäisemmät, laadukkaammat ja helpommin saavutettavat palvelut. Uuden viraston on tarkoitus hoitaa keskitetysti taloushallinnon, toiminnallisen ohjauksen ja henkilöstöhallinnon tehtävät, jotka nyt ovat hajautuneet kuudelle oikeusapu- ja edunvalvontapiirille sekä oikeusministeriölle. Järjestely mahdollistaa palvelujen tehokkaamman ja yhdenmukaisemman kehittämisen. Uudistus selkeyttää oikeusministeriön roolia, kun sillä nykyään olevat keskushallintotehtävät siirtyvät uudelle virastolle. Jatkossa ministeriön on tarkoitus hoitaa vain virastoa koskeva säädösvalmistelu ja strateginen johtaminen.Asiakas saa jatkossakin avun oikeusaputoimistoista ja edunvalvontatoimistoistaAsiakkaat saavat myös jatkossa oikeusapua, talous- ja velkaneuvontaa sekä yleistä edunvalvontaa eri puolilla maata sijaitsevista toimistoista aivan kuten nytkin. Toimistojen toimipaikkoihin ei esitetä muutoksia. Myös uuden viraston hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön on tarkoitus toimia monipaikkaisesti eri puolilla maata.Oikeusaputoimistojen ja edunvalvontatoimistojen nykyiseen henkilökuntaan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Tällä hetkellä oikeusapu- ja edunvalvontapiireissä työskentelee noin 1 200 henkilöä. Lausuntoja voi antaa 4.2.2022 asti.Lausuntopalvelu.fi
NordenBladet —Oikeusministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta, joka koskee oikeushallinnon erityisviranomaiset kokoavaa uutta virastoa. Suunnitelmissa on, että viraston muodostavat 11 itsenäistä viranomaista ja näille hallintopalveluja tuottava yksikkö.Uudistuksen tavoitteena on turvata viranomaisten riippumattomuus ja itsenäisyys sekä vähentää pienten toimijoiden haavoittuvuutta takaamalla niille yhdenmukaiset hallinto- ja tukipalvelut.Uuteen virastoon tulisivat Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI), konkurssiasiamiehen toimisto, kuluttajariitalautakunta, lapsiasiavaltuutetun toimisto, oikeudenkäyntiavustajalautakunta, Onnettomuustutkintakeskus, tasa-arvovaltuutetun toimisto, tiedusteluvalvontavaltuutettu, tietosuojavaltuutetun toimisto, vanhusasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto.Virasto tarjoaisi viranomaisille tukipalveluja ja hoitaisi keskitetysti niiden talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät, joita hoidetaan nyt lähinnä oikeusministeriössä. Jatkossa ministeriö hoitaisi vain erityisviranomaisia koskevan säädösvalmistelun ja strategisen ohjauksen.Virasto ei aiheuttaisi muutoksia erityisviranomaisten omiin organisaatioihin. Erityisviranomaisten itsenäinen asema ja nykyiset toimipaikat säilyisivät. Lausuntoja voi antaa 4.2.2022 asti.Lausuntopalvelu.fi
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt 17.12.2021 myöntää neljälle uusiutuvan energian suurelle demonstraatiohankkeelle investointitukea yhteensä 64,12 miljoonaa euroa.Tuettavista hankkeista kaksi liittyy uusiutuvan vedyn tuotantoon ja hyödyntämiseen, yksi hukkalämpöjen hyödyntämiseen energiatehokkaasti ja yksi suureen kaukolämpöverkkoon yhdistettyyn kausilämpövarastoon.– Tuettavilla hankkeilla vauhditetaan tulevaisuuden energiateknologioita, kuten vetyä. Myönnetyt tuet saavat liikkeelle liki 230 miljoonan euron hankkeet, joiden vaikutukset tulevat näkymään alueilla, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Tukea Harjavaltaan, Vantaalle, Vaasaan ja JanakkalaanP2X Solutions Oy:lle myönnettiin 25 760 000 euroa uusiutuvan vedyn tuotannon investoinnille Harjavaltaan. Hankkeen uutuusarvona on uusiutuvan vedyn tuotanto teollisessa mittakaavassa teollisuus- ja liikennekäyttöön, sekä uusiutuvan metaanin tuotantolaitoksen yhdistäminen uusiutuvan vedyn tuotantoon. Tukimäärän takia tukipäätös tehtiin ehdollisena Euroopan komission hyväksynnälle.
Vantaan Energia Oy:lle myönnettiin 19 033 000 euroa lämmön kausivaraston investointiin Vantaalle. Hankkeen uutuusarvona on energian kausivaihtelun tasaaminen suuren kokoluokan varastossa, joka on suunniteltu toimimaan optimaalisesti energiajärjestelmän tukena. Kesäajan ylimäärälämpö käytetään talven kulutushuippujen aikana, jolloin voidaan vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tukimäärän takia tukipäätös tehtiin ehdollisena Euroopan komission hyväksynnälle.
EPV Energia Oy:lle myönnettiin 14 171 000 euroa uusiutuvalla sähköllä tuotetun vedyn tuotanto-, varastointi- ja käyttöinvestointiin Vaasaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä Vaasan Sähkön ja Wärtsilän kanssa. Hankkeen uutuusarvo on kokonaisuudessa, jossa yhdistetään uusiutuvan vedyn tuotanto ja varastointi sekä vedyn käyttö moottorivoimalaitoksessa, ja jossa kokonaisuus integroidaan osaksi joustosähkömarkkinaa.
Tervakoski Oy:lle myönnettiin 5 159 000 euroa lämpöpumppuinvestointiin tehtaan höyryn tuottamiseksi hukkalämmöistä Janakkalassa. Hankkeen uutuusarvo on toteutustapa, jolla lämpöpumpuilla hyödynnetään useita teollisuuden hukkalämpöjä matalapainehöyryn tuottamiseksi.
Vuoden 2021 talousarvioon varattiin 60 milj. euroa myöntövaltuutta suurien uuden energiateknologian demonstraatiohankkeiden investointitukeen. Se on tarkoitettu etenkin tulevaisuuden energiaratkaisuihin vuoteen 2030 tähtäävien kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi TEM voi kohdentaa kivihiilen energiakäytöstä nopeutetusti luopuvien tukeen varattua käyttämätöntä noin 59 miljoonan euron valtuutta osittain myös näihin demonstraatiohankkeisiin.Lisävaltuus mahdollistaa suunniteltua suuremman tukiesityskokonaisuuden. Vuonna 2022 myös EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) tukihaku energiainvestointeihin voi tarjota mahdollisuuksia tukeen uutuusarvoltaan vaikuttaville hankkeille.Työ- ja elinkeinoministeriölle jätettiin 28.2.2021 päättyneeseen määräaikaan mennessä 22 hakemusta suuriin uuden energiateknologian demonstraatiohankkeisiin. Lisäksi hakukäsittelyyn siirrettiin vuosina 2019 ja 2020 tulleita tukihakemuksia, joille ei vielä oltu tehty päätöstä.Tukihakemuksia arvioitiin ja verrattiin keskenään. Kokonaisharkinnassa katsottiin hankkeiden demonstraatioarvoa, toteutettavuutta, energiavaikutuksia, kustannustehokkuutta ja muita vaikutuksia. Tavoitteena on myöntää tukea hankkeille siten, että tulevaisuuden energiaratkaisuja koskevat tavoitteet saavutetaan kokonaisuutena arvioiden parhaalla mahdollisella tavalla.
NordenBladet —Talous kasvaa nopeasti vuosina 2021 ja 2022, vaikka kasvu jää koronaepidemian kiihtymisen ja rajoitustoimien vuoksi vuodenvaihteessa aiemmin arvioitua hitaammaksi, arvioi valtiovarainministeriö 20. joulukuuta julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.Tänä vuonna bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 3,4 prosenttia. Vuonna 2022 bkt:n arvioidaan kasvavan 3,0 prosenttia, vuonna 2023 1,5 prosenttia ja vuonna 2024 1,4 prosenttia. Talouden elpyminen jatkuu ja kasvu kiihtyy vuonna 2022 varsinkin niillä toimialoilla, joilla tuotanto ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoaan, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus on lisääntynyt uudelleen. Ennusteessa kuitenkin oletetaan, että tautitilanteen heikentyminen hidastaa talouden toipumista vain hetkellisesti. Julkisen talouden alijäämä pienenee voimakkaasti, ja velka suhteessa bkt:hen pienenee väliaikaisesti vuosina 2021–2022. Ripeä talouskasvu ei kuitenkaan poista julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapainoa. Talouskasvun hidastuessa myös velkasuhde kääntyy uudelleen kasvuun.”Epidemia väistyy aikanaan, mutta väestörakenteen ja talouden murros jatkuvat pitkään. Murroksessa luoviminen vaatii meiltä etulinjan kilpailukykyä, osaamista, uusia teknologisia ratkaisuja ja mittavia yksityisiä investointeja sekä tarkkaa julkista rahankäyttöä”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.Maailmantalouden kasvunäkymiä varjostaa pandemian sekä inflaation kiihtyminen Maailmantalouden kasvunäkymiä varjostavat muun muassa pandemian pitkittyminen ja nopeasti kiihtynyt inflaatio. Kiihtyneen kuluttajahintainflaation taustalla on muun muassa energian hinnan nousu. Inflaatiopaineiden ennakoidaan kuitenkin hellittävän vuoden 2022 kuluessa.Maailmankaupan kasvunäkymiä heikentävät eri syistä johtuvat jakeluketjujen häiriöt sekä maailmantalouden hidastuva kasvu. Euroalueella tavarakaupan näkymät ovat vaimeammat kuin Yhdysvalloissa tai nousevissa talouksissa. Talouden elpymien jatkuu kotimaisen kysynnän vetämänä Vuonna 2021 bkt:n arvioidaan kasvavan 3,4 prosenttia. Koronapandemian pahentuminen vuoden 2021 lopulla lisää taloudenpitäjien epävarmuutta ja hidastaa talouskasvua vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2022 bkt:n arvioidaan kasvavan 3,0 prosenttia, mutta talouskasvu jää vielä hitaaksi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Koronapandemiaan liittyvien epävarmuuksien helpottaessa talouskasvu kuitenkin kiihtyy jälleen. Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala ovat luoneet edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle. Yksityinen kulutus kasvaa yhä vuonna 2022, ja myös yksityisten investointien kasvu on nopeaa. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) saatava rahoitus vauhdittaa yksityisiä investointeja, ja erityisesti tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvien investointien oletetaan hyötyvän niistä. Suomalaisen teollisuuden investointinäkymät ovat nekin hyvät. Vuonna 2022 viennin kasvu jatkuu vahvana maailmantalouden kasvun vuoksi. Myös palveluiden viennin elpyminen kiihdyttää viennin kasvua.Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, johon voidaan lyhyellä aikavälillä myös vastata, koska työttömiä on edelleen runsaasti ja hallitus tekee toimia työn tarjonnan lisäämiseksi. Työllisyyden ennustetaan kasvavan vuonna 2022 1,5 prosenttia ja työllisyysasteen nousevan runsaaseen 74 prosenttiin vuonna 2024. Inflaatio kiihtyy 2,6 prosenttiin kansallisella kuluttajahinnalla mitattuna vuonna 2022. Taustalla on energian hinta, joka pitää inflaatiota yllä vuoden vaihteen ympärillä mutta pienenee vähitellen vuoden 2022 aikana. Inflaation kiihtymisen oletetaan jäävän tilapäiseksi. Suomessa inflaatio hidastuu 1,8 prosenttiin vuosina 2023–2024.Julkinen talous toipuu kriisistä, mutta velkaantuminen jatkuuJulkisen talouden menojen ja tulojen välinen epätasapaino pienenee voimakkaasti vuonna 2021 mutta on edelleen selvästi pandemiaa edeltänyttä aikaa suurempi. Julkista taloutta ovat vahvistaneet erityisesti verotulojen ja sosiaaliturvamaksuista saatavien tulojen ripeä kasvu, joka on seurausta nopeasta talouskasvusta ja työllisyyden kohenemisesta. Lisäksi talouden nousu taantumasta on vähentänyt elvytys- ja tukitoimien tarvetta. Toisaalta koronaepidemia kuormittaa yhä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Julkisen talouden alijäämä ei kuitenkaan poistu kokonaan, vaikka talous toipuu ja pandemiakin hellittää ajallaan. Julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, jota hyvä suhdanne ei korjaa. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan 2020-luvun puolivälissä noin 1 prosentti suhteessa bkt:hen.Reipas bkt:n kasvu ja alijäämän pieneneminen taittavat velkasuhteen laskuun vuonna 2021. Talouskasvun hidastuessa valtion sekä paikallishallinnon ja hyvinvointialueiden alijäämät kääntävät velkasuhteen kuitenkin jälleen kasvuun vuodesta 2023 alkaen. Velkasuhteen arvioidaan olevan noin 69 prosenttia eli likimain 10 prosenttiyksikköä pandemiaa edeltänyttä aikaa korkeammalla tasolla vuonna 2026. Pandemian nopea paheneminen merkittävin talouskasvua uhkaava tekijä Ennusteen merkittävimmät riskit liittyvät edelleen koronapandemiaan ja sen hallitsemiseksi tehtyjen rajoitustoimien kehitykseen. Virusmuunnokset muuttavat taudinhillinnän näkymiä epävarmempaan suuntaan, ja epidemiatilanne voi heiketä nopeasti rokotusten etenemisestä huolimatta. Jos kehittyvien maiden taloudet kehittyvät heikosti ja niiden pandemian hoito epäonnistuu, on se merkittävä isku maailmantalouden kasvulle. Epidemian pitkittyminen vähentäisi yksityistä kulutusta ja erityisesti palveluiden kysyntää, mikä heikentäisi talouden toipumista. Tautitilanteen heikentyminen näkyy myös investointiympäristön epävarmuuden lisääntymisenä, mikä voi lykätä investointeja eteenpäin tai estää niiden toteutumisen. Inflaation kiihtymisen arvioidaan olevan väliaikainen ilmiö, ja inflaatio hidastuu jälleen ensi vuoden loppupuoliskolta lähtien. On kuitenkin mahdollista, että inflaatio jatkuu nopeana pidempään. Inflaatio-odotusten nousuun liittyy myös keskeisesti huoli siitä, että hintojen myötä myös palkat nousevat. Hinta-palkka-kierre taloudessa olisi itseään ruokkiva ja pidempiaikainen ilmiö, joka hidastaisi talouskasvua.Positiivisena riskinä voidaan nähdä se, että EU:n elpymis- ja palautumistukiväline saa aikaan enemmän yksityisiä investointeja kuin ennusteessa oletetaan.
