NordenBladet —Oppivelvollisuuslakiin tehdään tarkennuksia oppivelvollisuuden toimeenpanossa havaittujen muutostarpeiden vuoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierrokselle 4.2.2022 saakka.Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan 17-vuotiaat eivät voi jatkaa oppivelvollisuuden suorittamista ns. lasten perusopetuksessa, sillä oppivelvollisuuslaki ei tunnista tätä oppivelvollisuuden suoritusmuotona. Oppivelvollisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa lasten perusopetukseen osallistuminen katsottaisiin oppivelvollisuuden suorittamiseksi.
NordenBladet —Puolustusministeriö on saanut päätökseen laajan jatkotarkastelun Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) valtionavustuksen käytöstä vuodesta 2011 lähtien.Tarkastuksissa on löytynyt virheellisiä valtionavustusten kohdentamisia oikeudenkäynti-, perintä-, rahoitus- ja viestintäkuluissa. Näiden osalta ministeriö perii yhdistykseltä myönnettyä valtionapua takaisin korkoineen 49 108 euroa. Virheet eivät ole kuitenkaan puolustusministeriön arvion mukaan aiheutuneet tahallisesta tai rikollisesta toiminnasta.Puolustusministeriö on tarkastanut parin vuoden ajan MPK:n valtionavustuksen käyttöä sen taloudenpidossa havaittujen epäselvyyksien vuoksi. Tarkastukset on tehty yhteistyössä MPK:n kanssa siten, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakisääteinen toiminta ei ole keskeytynyt.Puolustusministeriö myöntää vuosittain valtionavustuksia maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseksi. Suurin tuen saajista on vuodesta 2008 lähtien ollut MPK. Valtionavustusta on yhdistykselle myönnetty vuodesta 2020 alkaen noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja tätä ennen noin 2 miljoonaa euroa vuodessa.Yhdistys järjestää eri puolilla Suomea sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä turvallisuus- ja varautumiskoulutusta, sekä sotilaille että siviileille.
NordenBladet —Valmisteilla olevassa laissa säädettäisiin valtion viranomaisten riittävistä palveluajoista ja niitä koskevista periaatteista. Viranomaisen tulisi järjestää palveluaikaa siten, että ne ottavat huomioon toimialueensa asiamäärät ja asiakkaiden neuvonnan tarpeen. Jatkossa valtion viranomainen päättäisi itse ja asiakaslähtöisemmin palveluajoistaan. Lakimuutos on lausuntokierroksella 22.12.2021–31.1.2022.Jatkossa valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa vähimmäispalveluaikojen määrää, esimerkiksi päiväkohtaista vähimmäistuntimäärää, koskevia säännöksiä. Uudistus mahdollistaisi palvelujen joustavan kehittämisen. Asetusluonnoksessa valtion viranomaiset jaettaisiin kolmen ryhmään toimipaikan mukaan siten, että toimipaikat olisivat velvollisia järjestämään ajanvarauksetonta henkilökohtaisista asiointia vähintään kuusi tuntia tai vähintään kolme tuntia päivässä. Kaikkein vähäisimpien henkilöresurssien toimipaikat saisivat palvella asiakkaita ajanvarauksella.Uudistusta tarvitaan vastaamaan nykypäivän tarpeisiinUudistuksella pyritään turvaamaan palvelun saatavuus ja joustavammat palveluajat asiakkaille. Nykyinen aukioloa koskeva sääntely on vuodelta 1994, ja se on tarkoitus kumota uudistuksen yhteydessä.Voimassa olevan aukioloasetuksen mukaan valtion virastot ovat pääsääntöisesti auki arkisin kello 8.00–16.15. Eräissä tilanteissa virasto voidaan kuitenkin avata viimeistään kello 9.00 ja sulkea viimeistään kello 20.00. Jolleivat viraston tehtävät muuta edellytä, virasto tai osa siitä voidaan tilapäisesti pitää suljettuna myös arkisin kokonaan tai osan aikaa. Valtion palvelut ovat jo pitkään sähköistyneet ja digitalisoituneet, mutta henkilökohtaisella palvelulla on edelleen tärkeä merkitys valtion palveluissa asioiville. Uudistuksessa turvattaisiin kasvokkain tapahtuva asiointi, joka sisältäisi myös ääni- ja kuvayhteyden avulla tapahtuvan asioinnin. Sääntely ei koskisi sähköisiä ja digitaalisia palveluja, eikä työaikaa, joka määräytyy valtion työ- ja virkaehtosopimusten mukaan.Hallituksen esitys eduskunnalle on tavoite antaa maaliskuussa 2022. Tämän jälkeen laki on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian.
NordenBladet —Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen valtakunnallisen hätäjarrumekanismin käyttöönotosta. Koronaepidemian hallinnassa siirrytään takaisin laajoihin rajoituksiin ja suosituksiin, joita ohjataan valtakunnallisesti voimassa olevalla lainsäädännöllä. Tavoitteena on vähentää erityisesti aikuisten kontakteja pahimmilla epidemia-alueilla ja siten hidastaa epidemian leviämistä. Suomessa on tällä hetkellä 17 koronan leviämisaluetta, joten suositeltavat toimet koskevat lähes koko maata. Loppusyksyn 2021 aikana epidemiatilanne on nopeasti huonontunut. Sairaalahoidon tarve ja terveydenhuollon kuormitus on lisääntynyt merkittävästi, mikä vaarantaa myös muiden sairauksien hoitoa. Aiemmin tehdyillä toimenpiteillä ei ole pystytty riittävästi estämään epidemiatilanteen heikentymistä. Hätäjarrulla otetaan käyttöön sekä nykylainsäädännön mukaisia että lainsäädäntömuutoksia vaativia toimenpiteitä.Useita lähikontakteja rajoittavia lisätoimia käyttöön pahimmilla epidemia-alueillaMinisteriöt ohjaavat viranomaisia ottamaan käyttöön laaja-alaiset sekä täysimääräiset pandemiantorjunnan keinot epidemian leviämisalueilla.Näitä ovat mm. yleisötilaisuusrajoitusten laajentaminen sekä korkean ja kohtalaisen riskin tilaisuuksien kieltäminen, aikuisten korkean riskin ryhmäharrastusten keskeyttäminen, etäopetukseen siirtyminen korkeakouluissa, korkean ja kohtalaisen riskin asiakas- ja osallistujatilojen sulkeminen sekä matkustajamäärän rajoitukset joukkoliikenteessä. Lisäksi suositellaan, että tilaisuuksien, tilojen ja toimintojen käyttäjät tekevät ennakkoon kotitestin.Lisäksi säädetään asetuksella kolmen viikon aika, jolloin koronapassilla ei voisi poiketa rajoituksista korkean ja kohtalaisen riskin tiloissa ja tilaisuuksissa leviämisalueilla. Myös ravitsemisliikkeiden anniskeluun ja aukioloon tulee rajoituksista ja koronapassin käyttöä rajataan kolmen viikon määräajaksi. Muutoksista säädetään asetuksella. Lisäksi hallitus on linjannut, että sisärajavalvonta otetaan uudelleen käyttöön Suomen rajoilla.Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan säännöllisestiHätäjarrumekanismia sovelletaan valtakunnallisesti ja mahdollisimman lyhyen aikaa. Se puretaan heti, kun sen ylläpitämistä ei voida perustella oikeasuhtaiseksi ja välttämättömäksi.Hätäjarrun toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin, talouteen ja perusoikeuksiin on arvioitu ennakkoon eri ministeriöiden yhteistyönä.Sosiaali- ja terveysministeriö antaa alueille ohjeen hätäjarrumekanismin käyttöönottoon.
NordenBladet —Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Koronapassin käyttöä rajoitetaan 24.12.2021 alkaen noin kolmen viikon ajaksi. Lisäksi epidemian leviämisen estämiseksi välttämättömät ravitsemistoiminnan rajoitukset otetaan käyttöön Pohjois-Savon maakunnassa ja rajoitukset poistetaan käytöstä Ahvenanmaan maakunnassa.Asetus tulee voimaan perjantaina 24.12. klo 00.Leviämisalueen rajoitukset ravitsemisliikkeille 24.12. klo 00 alkaenLeviämisalueen rajoitukset ovat voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Savon maakunnassa sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä.Anniskelu kaikissa ravintoloissa päättyy klo 17 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 05-18. Rajoitus koskee jatkossa myös ravintoloita, jotka eivät anniskele alkoholijuomia (mm. kahvilat ja pikaruokalat).Ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Vaihtoehtona yllä mainituille leviämisalueiden rajoituksille toimija on voinut edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.Määräaikaiset muutokset koronapassin käyttöön 24.12. klo 00 alkaenRavitsemisliikkeissä koronapassin käyttöä rajataan perjantaista 24.12. alkaen niin, että koronapassin käytöstä huolimatta anniskelu päättyy kaikissa ravitsemisliikkeissä klo 21 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 22 asti.Tiistaista 28.12. alkaen koronapassin käyttö ei enää nykyiseen tapaan vapauta ravitsemisliikkeitä niille asetetuista rajoituksista. Anniskelu päättyy kaikissa ravitsemisliikkeissä klo 17. Ravitsemisliikkeiden, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, aukiolo päättyy klo 18. Ruokaravintolat saavat kuitenkin olla auki klo 20:een asti koronapassia edellyttämällä.Koronapassin käytön rajoitukset ovat voimassa 20.1.2022 saakka.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa 24.12. klo 00 alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei enää vapauta rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet —Euroopan komissio on 22. joulukuuta antanut ehdotuksen neuvoston direktiiviksi, joka koskee suurten konsernien kansainvälistä minimiveroa. Direktiiviehdotuksen taustalla on talousjärjestö OECD:ssä käynnistetty kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke.Valtiovarainministeriö on lähettänyt direktiiviehdotuksen lausuntokierrokselle. Lausuntoaika päättyy 10. tammikuuta 2022. Ministeriö julkaisee saapuneet lausunnot hankesivuilla. Uusi sääntely kohdistuu suurimpiin toimijoihinGlobaalin minimiverotason tavoitteena on varmistaa, että suuret konsernit maksavat kansainvälisesti tietyn minimimäärän veroa riippumatta siitä, missä valtiossa toimintaa harjoitetaan. Globaalin minimiverotason arvioinnissa käytettävä minimiverokanta on 15 prosenttia.Säännöt koskevat toimialasta riippumatta konserneja, joiden sääntelyn mukainen kokonaisliikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa. Kansainvälisen meriliikenteen tulo on soveltamisalan ulkopuolella. Lisäksi sääntelyyn sisältyy eräitä muita poikkeuksia ja rajauksia sen soveltamiseen.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut valtionavustushaun ajalle 22.12.2021-18.2.2022. Haku on osa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen kautta maksettavaa kansallista tukea. Ensimmäisessä haussa jaettavissa oleva avustuksen enimmäismäärä on 47,5 miljoonaa euroa.Päätavoitteena on purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Elpymisvälineen rahoitusta voi käyttää muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallien uudistamiseen sekä digipalvelujen ja johtamisen ratkaisujen kehittämiseen hyvinvointialueilla. Valtionavustus voidaan myöntää kaikkien valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten suuruisena ilman omarahoitusosuutta. Ensimmäisessä haussa hakijoina ovat kunnat ja kuntayhtymät, jotka hakevat rahoitusta yhdelle hankkeelle kullakin hyvinvointialueella. Valtionavustus on käytettävissä vuoden 2022 loppuun saakka.Ensi vuodesta alkaen hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää hakemuksesta ja hankesuunnitelmasta vuosille 2023–2025.
