NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 5.1.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 5.1.2022 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut tartuntatautilain 58 i §:ssä tarkoitettua asetusta, jolla koronapassin käyttöä rajataan määräaikaisesti. Koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille Ahvenanmaan maakunnassa.Asetuksen muutos tulee voimaan perjantaina 7.1.2022 klo 00.Asetuksella rajoitetaan poikkeuksellisesti koronapassin vaikutuksia siten, että 30.12.2021–20.1.2022 koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille.Asetus koskee kaikkia yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, joihin kohdistuu voimassa olevia rajoituksia. Alueelliset viranomaiset päättävät, millaisia rajoituksia alueilla on käytössä. Rajoituksiin liittyviin kysymyksiin vastaavat ja niitä valvovat aluehallintovirastot.Tätä poikkeusta sovelletaan leviämisvaiheen tunnusmerkit täyttävien sairaanhoitopiirien alueilla, eli Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirin alueilla sekä Ahvenanmaan maakunnassa.Kyseessä on poikkeuksellisen epidemiatilanteen edellyttämä tilapäinen sääntely, jolla osaltaan turvataan oikeutta terveyteen ja hyvinvointiin hillitsemällä taudin nopeaa leviämistä. Rokotuskattavuuden lisääminen on tärkein keino tehokkaalle epidemiantorjunnalle.Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa aluehallintovirastoja tarkastelemaan omien toimialueidensa yleisötilaisuuksiin ja asiakastiloihin kohdistuvia rajoituksia erityisesti matalan riskin tilaisuuksien kohdalla.Lisätietoajohtaja Jaska Siikavirta, [email protected]
osastopäällikkö Taneli Puumalainen, [email protected]Omakantaa koskevat kysymykset: Omakannan asiakaspalvelu: [email protected] Lukusovellusta koskevat tekniset käyttötukikysymykset: Korona-info, p. 0295 535 535Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia koronapassista sekä ohje koronapassin eli EU:n koronatodistuksen hakemiseksi Omakannasta (kanta.fi)Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta, koronarajoituksista ja koronapassista toiminnanharjoittajille (avi.fi)  Tietoa sekä usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia koronapassin lukusovelluksesta eli Koronatodistuksen lukijasta (thl.fi)Yleistä perustietoa koronapassista (stm.fi) AsetuksetValtioneuvoston asetus tilapäisistä poikkeuksista EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä, 5.1.2022Perustelumuistio 5.1.2022

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Epidemian leviämisen estämiseksi välttämättömät ravitsemistoiminnan rajoitukset otetaan käyttöön Ahvenanmaan maakunnassa.Asetus tulee voimaan perjantaina 7.1. klo 00.Leviämisalueen rajoitukset ravitsemisliikkeille 7.1. klo 00.00 alkaenLeviämisalueen rajoitukset ovat voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Ahvenanmaan maakunnassa.Anniskelu kaikissa ravintoloissa päättyy klo 17 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 05-18. Rajoitus koskee myös ravintoloita, jotka eivät anniskele alkoholijuomia (mm. kahvilat ja pikaruokalat). Ruokaravintolat saavat olla auki klo 20:een asti koronapassia edellyttämällä.Ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista. Asiakaspaikkarajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Mikäli ravintola aikoo edellyttää asiakkailtaan koronapassia, passin tulee olla käytössä ravintolan koko aukioloajan.Määräaikaiset muutokset koronapassin käyttöön 7.1. klo 00 alkaenTiistaista 28.12. alkaen koronapassin käyttö ei enää nykyiseen tapaan vapauta ravitsemisliikkeitä niille asetetuista rajoituksista. Anniskelu päättyy kaikissa ravitsemisliikkeissä klo 17. Ravitsemisliikkeiden, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, aukiolo päättyy klo 18. Ruokaravintolat saavat kuitenkin olla auki klo 20:een asti koronapassia edellyttämällä.Koronapassin käytön rajoitukset ovat voimassa 20.1.2022 saakka.Rajoitukset ravitsemisliikkeille Kainuun maakunnassa 7.1. klo 00.00 alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei enää vapauta rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.Mikäli ravintola aikoo edellyttää asiakkailtaan koronapassia, passin tulee olla käytössä ravintolan koko aukioloajan.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa todettiin 7 vuorokauden aikana (26.12.2021–1.1.2022) arviolta yli 38 700 uutta koronavirustapausta, edellisen viikon aikana todettiin noin 19 600 tapausta. 4.1.2022 mennessä on todettu yhteensä 363 varmistettua omikron-löydöstä. Sairaalahoidon kokonaiskuormitus on kasvanut, ja tehohoidon tarve on pysynyt samalla korkealla tasolla.Viimeisten 14 vuorokauden aikana (19.12.2021–1.1.2022) uusia tartuntoja ilmaantui 1048 sataatuhatta asukasta kohden. Sitä edeltävillä kahdella viikolla tartuntoja ilmaantui 426 sataatuhatta asukasta kohden. 4.1.2022 arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on kääntynyt selvään nousuun ollen 1,15-1,3 (90 prosentin todennäköisyysväli).Viikon 52 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 205 potilasta, joista 153 vuodeosastoilla ja 52 teho-osastoilla. Tautiin liittyviä kuolemia oli 4.1.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 599. 14 vuorokauden aikana (21.12.2021 – 4.1.2022) ilmoitettiin yhteensä 104 menehtynyttä, joista 76 prosenttia oli yli 70-vuotiaita.Mahdollisimman korkea rokotuskattavuus ja rokotussuojan ylläpito ovat ratkaisevan tärkeitä: ne rajoittavat epidemiaa suojaamalla yksilöä ja hillitsemällä oireetonta väestöleviämistä. 5.1.2022 mennessä Suomessa 5 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 81 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 77,2 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 23,1 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta.Viikon takaiseen (29.12.2021) verrattuna ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut 0,2 prosenttiyksiköllä, toisen annoksen kattavuus 0,2 prosenttiyksiköllä ja kolmannen annoksen kattavuus 4,0 prosenttiyksiköllä.Koronavirustestejä tehdään edelleen paljon ja positiivisten koronatestien osuus on yli kaksinkertaistunut. Ajalla 26.12.2021–1.1.2022 tehtiin yli 147 200 testiä ja kaikista testatuista näytteistä positiivisia oli noin 26 prosenttia, kun sitä edeltävän 7 vuorokauden aikana osuus oli 11,8 prosenttia.Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät nyt koko Suomessa.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee keskeiset koronaepidemian seurantatiedot uudella raportointisivustolla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluevaalien ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1. ja ulkomailla 12.-15.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.2022.Ennakkoäänestysaikana voi äänestää vapaasti missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, kotimaassa tai ulkomailla. Vaalipäivänä 23.1. kukin äänestää äänioikeusilmoituksessa mainitussa äänestyspaikassa. Aluevaaleissa on kotimaassa yhteensä 900 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa. Vaalipäivän äänestyspaikkoja on 1664. Tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja aluevaaliehdokkaista löytyvät vaalit.fi-sivustolta. Kunnat tiedottavat äänestyspaikoistaan myös itse.Ulkomailla ennakkoäänestysaika on 12.-15.1. Ennakkoäänestyspaikkoja on ulkomailla 70 eri valtiossa yhteensä 94 toimipaikassa. Osa ennakkoäänestyspaikoista on avoinna vain joinakin ennakkoäänestyspäivinä. Ulkomailta on mahdollista äänestää myös kirjeitse.Helsinkiläiset ja ahvenanmaalaiset eivät äänestä aluevaaleissa Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei koske myöskään Ahvenanmaan maakuntaa.Koronaepidemiatilanne otetaan huomioon vaalijärjestelyissäAluevaalit toimitetaan epidemiatilanteen edellyttämillä järjestelyillä. Oikeusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ottavat aluevaalien järjestelyissä huomioon epidemiatilanteen. THL:n näkemyksen mukaan äänestäminen on vähäisen riskin tilanne.Oikeusministeriö ja THL ovat laatineet yhteistyössä ohjeita vaaliviranomaisille vaalien terveysturvallisesta järjestämisestä korona-aikana. Tarvittaessa noudatetaan paikallisten terveysviranomaisten antamia tarkempia ohjeita. Vaalit.fi-sivustolta löytyy äänestäjille ohjeita äänestämisen terveysturvallisuudesta korona-aikana. Kasvomaskin ja käsihuuhteen käyttö on tärkeää samoin kuin riittävän etäisyyden säilyttäminen muihin äänestettäessä. Vaalivirkailijat pitävät huolta turvallisuudesta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa. Hengitystieoireisia ja lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä olevia äänestäjiä varten on suunniteltu erityistoimenpiteitä äänestyksen mahdollistamiseksi. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta.  Äänioikeutetut aluevaaleissaHenkilöllä, joka täyttää viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta, on äänioikeus aluevaaleissa omalla hyvinvointialueellaan. Suomen kansalaisten ohella äänioikeutettuja ovat ne EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan.Äänioikeutetut ovat saaneet Digi- ja väestötietovirastolta postitse ilmoituksen äänioikeudesta. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus on lähetetty Suomi.fi-palveluun.Henkilöllisyyden todistaminenÄänestäjän on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään. Sen voi tehdä kuvallisella asiakirjalla, esim. ajokortilla, henkilökortilla tai passilla. Selvitykseksi kelpaa myös ns. pahvinen ajokortti, jos vaalivirkailija tunnistaa äänestäjän siinä olevasta kuvasta. Oleellista on, että vaalivirkailija voi varmistua äänestäjän henkilöllisyydestä. Jos äänioikeutetulla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa voimassa olevaa asiakirjaa, hän voi saada poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Vaalivirkailija voi pyytää äänestäjää poistamaan hetkeksi kasvomaskin henkilöllisyyden toteamiseksi. Seuraa äänestysvilkkautta verkossaVaalit.fi -sivustolla voi seurata ennakkoäänestyksen vilkkautta. Ennakkoäänestysaikana verkkoon päivitetään tunnin välein tietoja ennakkoon äänestäneiden määrästä hyvinvointialueilla ja koko maassa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluevaalien kansalaiskampanja näkyy ja kuuluu radiossa, televisiossa, netissä ja sosiaalisessa mediassa 4.1.-23.1.2022. Vaalikampanjan on tuottanut sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen vahvassa vetovastuussa oleva sosiaali- ja terveysministeriö. Kampanjan suunnittelussa on tehty kiinteästi yhteistyötä oikeusministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön kanssa koko syksyn ajan. Lisäksi viestintäyhteistyö tulevien hyvinvointialueiden kanssa on ollut tiivistä ja poikinut muun muassa valtakunnalliseksi levinneen #torikahvit-haasteen äänestysaktiivisuudella kisaamiseksi alueiden kesken.Aluevaaleilla valitaan edustajat hyvinvointialueiden aluevaltuustoon. Aluevaltuustot päättävät muun muassa hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen talousarviosta ja -suunnitelmasta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta ja ne aloittavat toimikautensa 1.3.2022.”Äänestysaktiivisuuden on pelätty jäävän alhaiseksi, koska ihmiset kokevat tulevat hyvinvointialueet vielä vieraiksi. Äänestämään kannattaa kuitenkin lähteä, koska kyse on jokaisen arkeen vaikuttavista asioista ja tulevista päätöksentekijöistä. Siksi kampanjan sanomasta puhuvat julkisuuden henkilöt, joita kansalaiset kuuntelisivat muutenkin”, kertoo kampanjasta viestintäpäällikkö Annette Rinne sosiaali- ja terveysministeriöstä. Tehdäänkö näissä vaaleissa maaleja? Kansalaiskampanjan viestinviejiksi on valittu neljä tunnettua äänen käytön ammattilaista, jotka tekevät aiheesta helpommin lähestyttävän suomalaisille. Kampanjakasvoina nähdään ja kuullaan Antero Mertaranta, Jorma Uotinen, Maija Vilkkumaa ja Sita Salminen. ” Esimerkiksi radiossa ja televisiossa kuullaan hyvinvointialueista Antsan selostamana. Ikään kuin hän selostaisi jääkiekko-ottelua. Tietyllä tapaa tämä sellainen sote-ja pelastustoimen uudistuksen finaaliottelu onkin. Äänestäjä on tässä pelissä se kuuluisa kuudes kenttäpelaaja, jolta odotetaan ratkaisumaalia. Eli ääntä uurnaan”, sanoo viestintäpäällikkö Rinne. Jokainen kampanjakasvoista kertoo itselleen ominaisella tavalla aiheesta, jolloin kontrasti itse asian ja siitä kertovan persoonan välillä on iso. ”Juuri se on näissä kampanjavedoissa kiinnostavaa ja uskon, että katsoja jää kuuntelemaan”, sanoo Rinne. Ihan pelkän viihteen voimaan ei kampanjassa kuitenkaan ole laskettu. Viihteellisen sisällön tarkoituksena on herättää katsojan huomio, jonka jälkeen muut viestit tarjoavat lisäinfoa ja kannustavat äänestysuurnille. Lisäksi paljon on tuotettu sisältöä jakeluun jo aiemmin infografiikan ja tekstien myötä. Hyvinvointialueiden tehtävistä on kerrottu myös äänioikeusilmoituksen mukana lähetetyssä liitteessä ja sosiaalisen median inforuuduissa. Kattavasti tietoa löytyy myös soteuudistus.fi- nettisivuilta, josta voi seurata myös hyvinvointialueiden valmistelun etenemistä.”Toimituksille annan kiitosta hyvin toimitetuista jutuista ja aktiivisuudesta uudistukseen ja vaaleihin liittyen. Tiedon puutteesta äänestysaktiivisuus ei jää kiinni. Kyse on nyt siitä, että ymmärretään oma mahdollisuus vaikuttaa ja käytetään se”, sanoo Rinne. ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18.1.2022ennakkoäänestys ulkomailla: 12. – 15.1.2022varsinainen vaalipäivä 23.1.2022aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset: 26.1.2022 Lue lisää:soteuudistus.fivaalit.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen keskustelee keskiviikkona 5. tammikuuta Saksan uuden eurooppaministerin Anna Lührmannin kanssa. Koronapandemiatilanteen vuoksi tapaaminen järjestetään etäyhteyksin.Eurooppaministerit keskustelevat useista ajankohtaisista EU-asioista kuten strategisesta kompassista, oikeusvaltio-, ilmasto- ja energiakysymyksistä, strategisesta autonomiasta, sisämarkkinoista ja finanssipolitiikasta. Esillä on myös EU:n suhde Venäjään ja Kiinaan, sekä muuttoliiketilanne Valko-Venäjän rajalla.”Euroopan unionin on oltava globaalisti uskottava turvallisuuspoliittinen toimija. Muut eivät voi puhua ylitsemme meitä koskevista asioista. Olemassa olevien keinojen hyödyntämisen lisäksi tarvitsemme uusia välineitä. Suomen tavoitteena on kunnianhimoinen strateginen kompassi ja sen osana kokonaisvaltainen, tulevaisuuteen kestävä hybridityökalupakki”, ministeri Tuppurainen sanoo.Suomen ja Saksan hyvästä ja tiiviistä EU-yhteistyöstä kertoo, että eurooppaministeri Tuppuraisen edellinen kahdenvälinen tapaaminen Saksan eurooppaministerin kanssa oli vain vähän aikaa sitten. Eurooppaministeri Lührmannin edeltäjä Michael Roth vieraili Suomessa marraskuun puolivälissä.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.OikeusministeriöArto Jääskeläinen, vaalijohtaja p. 0295 150 128
– Valtioneuvoston asetus ennakkoäänestyspaikoista ulkomailla ja Ahvenanmaan maakunnassa vuoden 2022 aluevaaleissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöVeli-Matti Syrjänen, liikenneneuvos p. 0295 342 124
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 194/2021 vp; EV 222/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaTyö- ja elinkeinoministeriöAnni Pöyry, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 288
– Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on lähettänyt kunnanhallituksille kirjeen, jossa suositellaan kiirehtimään rokotusten antamista niin, että mahdollisimman monen vaalivirkailijan täysi rokotussarja saadaan annettua mahdollisimman hyvissä ajoin ennen aluevaaleja.Asianmukainen rokotussuoja on yksi aluevaalien terveysturvallisuuden varmistamisen keinoista. Tällä voidaan vähentää riskiä saada vakavia tautimuotoja ja edistää demokratian toteutumista. Rokotusten järjestämisessä voidaan tehdä yhteistyötä kunnan keskusvaalilautakunnan kanssa.Tietoa koronaäänestämisestä äänestäjille löytyy vaalit.fi-sivustolta. Myös kunnat tiedottavat äänestämisen terveysturvallisuudesta.Oikeusministeriön kirje kunnanhallituksille: 01 Koronarokotusten vauhdittaminen ennen aluevaaleja (pdf)Koronaohjeita äänestäjille aluevaaleissa
  

Lähde: Valtioneuvosto.fi