NordenBladet — Sisäministeriö on antanut 22.12.2021 eduskunnan hallintovaliokunnalle kirjallisen selvityksen vuonna 2019 voimaan tulleen nuohousuudistuksen toteutumisesta. Selvityksen mukaan nuohousta koskevaan pelastuslain säätelyyn ei ole tarvetta tehdä muutoksia tällä hetkellä.Eduskunnalle annettu selvitys perustuu sisäministeriön asettaman nuohousuudistuksen seurantaryhmän havaintoihin ja sisäministeriön Itä-Suomen yliopistolta tilaamaan selvitykseen. Nuohousuudistuksen seurantaryhmän havaintoihin sisältyvät Omakotiliiton jäsenistölleen toteuttaman nuohousuudistuksen seurantakyselyn tulokset vuosilta 2019, 2020 ja 2021.  Nuohouspalveluja käytetään entiseen tapaanNuohouspalveluja on ollut saatavilla riittävästi ja rakennusten omistajat käyttävät palveluja entiseen tapaan. Omakotiliiton vuoden 2021 kyselytuloksien mukaan nuohouksen toteutuminen on vuoden 2019 tasolla. Lisäksi nuohouspalvelujen käyttäjät ovat olleet yleensä tyytyväisiä saamaansa palveluun. Nuohouksen hinta on ollut nousussa, mutta muutokset ovat olleet maltillisia, ja hinnat ovat säilyneet kohtuullisena myös taajamien ulkopuolella. Toimialalle on tullut myös uusia yrityksiä ja nuohoojien koulutusmäärät ovat kasvussa.Kehittämiskohtia löytyy muun muassa dokumentoinnissa ja markkinoinnissaSäädösmuutosten jälkeen rakennusten nuohoaminen on arvioiden mukaan hieman vähentynyt ja nuohousvälit ovat joissain tapauksissa pidentyneet. Nuohousyritysten toiminnassa on puutteita nuohouspalvelujen markkinoinnissa ja hintojen ilmoittamisessa. Omakotiliiton kyselytulosten mukaan nuohouksen tilaaminen on koettu syksyllä 2021 hieman vaikeammaksi kuin aikaisemmin. – Kolmen vuoden aikana nuohouksen hintatietojen saatavuus ennen nuohouksen tilaamista on hieman parantunut, mutta sen osalta on edelleen paljon kehitettävää. Omalta osaltaan nuohouksen tilaaja voi edistää kehitystä tiedustelemalla hintaa aina etukäteen, toteaa talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen Omakotiliitosta.Myös nuohouksen dokumentointia asiakkaalle tulee edelleen parantaa. Omakotiliiton vuoden 2021 kyselyn vastaajista 39 % kertoi saaneensa nuohoojalta palautetta suullisesti. Suurin osa palautteesta oli tulisijan käyttöön liittyvää ohjeistusta. Joka neljäs vastaaja ei ollut saanut nuohoojalta nuohoustodistusta.Nuohoojien vikailmoitukset ovat tärkeitä paloturvallisuuden kannaltaNuohousyritykset ilmoittavat aikaisempaa harvemmin tulisijoissa ja savuhormeissa havaitsemistaan tulipalovaaraa aiheuttavista vioista pelastuslaitoksille. Nuohoojien ilmoitusvelvoite pelastuslaitokselle tulipalovaarasta on saatava toteutumaan nykyistä paremmin. Nuohouksesta on viestittävä aktiivisesti, jotta nuohouspalvelujen käyttäjät muistavat tilata nuohouksen säännöllisesti, varmistua nuohouksen hinnasta jo ennen palvelun tilaamista ja edellyttää nuohoustodistusta laskun lisäksi. Nuohousalan tulisi ottaa nykyistä suurempi rooli toimialan kehittämisessä ja nuohouksen toteutumisen edistämisessä, jotta toimialalla toimittaisiin nykyistä yhdenmukaisemmin.Säädösmuutosten toimeenpano on vielä osittain kesken, koska nuohousyrittäjät ja kiinteistöjen omistajat eivät ole täysin omaksuneet uudenlaisia toimintatapoja piirinuohouksen päätyttyä. Lisäksi nuohousuudistuksen pitkän aikavälin vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat kotitestien hankintaa peruskoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden testaamista varten.STM ja TEM ovat valmistelemassa hankintaesitystä Huoltovarmuuskeskukselle (HVK) kotitestien hankkimiseksi. HVK toimisi alkuun kotitestien hankkijana keskitetysti ja toimittaisi testit kuntien tarpeisiin. Tavoitteena on järjestää koulujen kautta jaettavat testit mahdollisimman nopeasti kunnille yhteishankintana.Peruskoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden testaaminen on osa koronaministerityöryhmän perjantaina 7. tammikuuta ehdottamia toimia koulujen ja oppilaitosten terveysturvallisuuden parantamiseksi. Kotitestaamisen lisäksi vauhditetaan lasten ja nuorten rokotuksia.THL laatii STM:n ohjauksessa kansallisen ohjeistuksen koululaisten kotitestien tekemiseen. Ohjeet valmistuvat viikolla 3 ja THL viestii niistä erikseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen koronaministerityöryhmä on perjantaina 14. tammikuuta käsitellyt kokouksessaan epidemiatilannetta, ravitsemisliikkeiden sulkemista ja rajoitustoimista johtuvia tukia. Aamupäivän aikana koronaministerityöryhmä sai epidemiologisen tilannekuvan ja THL:n laatimia alustavia arvioita tautitilanteen ja sairaalahoidon kuormituksen kehittymisestä lähiviikkoina.Koronavirustilanteen rajoitustoimista aiheutuvien suorien ja välttämättömien kustannusten kompensointi Koronaministerityöryhmä puoltaa, että vuoden 2022 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen valmistellaan koronavirustilanteen heikentymisen takia käyttöönotetuista rajoitustoimista muun muassa elinkeinoelämälle aiheutuvien kustannusten kompensaatio- ja tukitoimia. Ensimmäinen lisätalousarvio on tarkoitus antaa eduskunnalle 3.2.2022.Koronavirustilanteen heikennyttyä merkittävästi herkästi tarttuvan omikron-variantin myötä hallitus otti joulukuussa 2021 käyttöön ns. hätäjarrumekanismin. Jälleen käyttöön otetuista sulku- ja rajoitustoimista johtuen lisätalousarvioesitykseen valmistellaan rajoitustoimista aiheutuvien suorien ja välttämättömien kustannusten kompensaatioita ja tukia.Sulkemiskorvaus valmistellaan suljetuille toiminnoille sulkutoimien ajanjaksolta. Sulkemiskorvaus koskisi lailla tai viranomaismääräyksellä suljettuja tiloja, esimerkiksi liikunta- ja urheilutiloja, kuntosaleja, kylpylöitä ja sisäleikkipuistoja. Myös yritysten kustannustuen kuudes avustuskierros valmistellaan hätäjarrumekanismin rajoitustoimien ajalle (koskien edellisen kierroksen tapaan vain rajoitustoimien kohteena olevia yrityksiä). Edellä mainitun tukikokonaisuuden valmistelussa otetaan huomioon muun muassa yleisötilaisuuksien kiellot tapahtuma-alalla. Urheilu- ja kulttuurialan rajoitustoimien takia peruuntuneille tapahtumille valmistellaan kompensaatio siltä osin kuin sulkemiskorvaus ja kustannustuki eivät näitä kustannuksia kata. Kaikkia edellä mainittuja korvauksia ja tukia maksetaan sulku- ja rajoitustoimien ajanjaksolta, kuitenkin enintään helmikuun loppuun saakka. Edellä mainittujen toimien vaatimat määrärahalisäykset arvioidaan lisätalousarvioesityksen valmistelun yhteydessä.Sulkuajan osalta valmistellaan myös tuki taide-, kulttuuri- ja luovan alan ammattilaisille. Lisäksi tavoitteena on jatkaa kesäkaudelle 2022 tapahtumatakuuta edellyttäen, että EU:n valtiontukipoikkeuksia jatketaan 30.6.2022 jälkeenkin.Työttömyysturvalain väliaikainen muutos omavastuuajan poistosta otetaan jälleen käyttöön osin takautuvasti ajanjaksolle 1.1.2022-28.2.2022. Samoin työttömyysturvalain väliaikainen muutos yrittäjien työttömyysturvaoikeuden järjestämisestä otetaan käyttöön ajanjaksolle 1.1.2022-28.2.2022 siten että yrittäjille voidaan maksaa työmarkkinatukea tietyin ehdoin, vaikka yrittäjän yritystoiminta ei olisi kokonaan päättynyt.Lisätalousarvioesityksessä varaudutaan myös uusien Covid-19-rokotteiden ja/tai tehosteannosten hankintaan. Lisäksi myöhemmin keväällä eduskunnalle annettavaan lisätalousarvioesitykseen mennessä arvioidaan vuoden 2022 määrärahatarve kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle sekä huoltovarmuuskeskukselle maksettaviin korvauksiin sosiaali- ja terveydenhuollon koronaan liittyvien välittömien kustannusten osalta (mm. testaus, rokottaminen ja hoito). Vuoden 2022 korvattavia toimintoja ja toimintokohtaisia korvauksia koskevan mallin valmistelutyö on käynnissä.Edellä mainitun kokonaisuuden johdosta tarvittava lisämääräraha budjetoidaan toukokuussa eduskunnalle annettavaan lisätalousarvioesitykseen. Hallitus on jo aiemmin linjannut, että valtio kattaa koronaan liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot.Myös viranomaisille koronavirustilanteesta aiheutuvien suorien kustannusten korvaaminen otetaan huomioon toukokuun lisätalousarvioesityksen yhteydessä.Toukokuussa annettavaan lisätalousarvioesitykseen mennessä arvioidaan myös aiemmin päätettyjen lasten ja nuorten tukemiseen kohdistuneiden määrärahalisäysten käyttö ja vaikuttavuus. Arviointiin pohjautuen valmistellaan tarvittavat uudet esitykset oppimisvajeiden kuromiseksi umpeen sekä lasten ja nuorten muuhun tukemiseen koronaepidemian vaikutusten lieventämiseksi. Yksityiskohdat arvioidaan olemassa olevan sekä kuluvan kevään aikana ilmenevän tarpeen perusteella myös aikaisemmat toimet huomioon ottaen. Lisäksi selvitetään taide- ja kulttuurilaitosten mahdollinen tukitarve sulkuajan osalta sekä julkisen henkilöliikenteen ja lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden tuen riittävyys muun muassa huoltovarmuuden kannalta tarvittavien yhteyksien turvaamiseksi.Kaikkien edellä todettujen kompensaatio- ja tukitoimien yksityiskohdat tarkentuvat vielä lisätalousarviovalmisteluiden edetessä.Ravitsemisliikkeiden lisärajoituksetKoronaministerityöryhmä päätti valmistella ravitsemisliikkeitä koskevat lisärajoitukset epidemian hillitsemiseksi. Sulkulainsäädäntö kohdistuisi niihin ravitsemisliikkeisiin, joiden pääasiallisena ravitsemistoimintana on tarjota alkoholijuomia. Sulkulainsäädännön ulkopuolelle jätettäisiin ravitsemisliikkeet, joiden pääasiallisena toimintana on tarjota ruokaa. Sulkulainsäädännön ulkopuolelle jäisivät myös henkilöstöravintolat, ulkomaanliikenteen matkustaja-alukset ja noutoruoan myynti.  Välittömästi käynnistyvä valmistelu tehdään työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Esityksessä huomioidaan alueellinen epidemiatilanne. Kun säädösvalmistelu on valmis, säädösesitys käsitellään koronaministerityöryhmässä ja siitä tehdään erillinen päätös.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroryhmä kokoontuu Brysselissä maanantaina 17. tammikuuta ja EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto tiistaina 18. tammikuuta. Suomea edustaa valtiosihteeri Maria Kaisa Aula.Talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksessa käydään periaatekeskustelu ehdotetusta neu-voston direktiivistä monikansallisia konserneja koskevan maailmanlaajuisen vähimmäisverotustason varmistamiseksi EU:ssa. Tavoitteena on varmistaa, että suuret konsernit maksavat kansainvälisesti tietyn minimimäärän veroa riippumatta siitä, missä valtiossa toimintaa harjoitetaan. Neuvostossa on lisäksi tarkoitus hyväksyä päätelmät vuotuisesta kestävän kasvun selvityksestä, ja hälytysmekanismiraportista sekä suositukset euroalueen talouspolitiikasta. Ministerit saavat myös tilannekatsauksen elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpanosta.Euroryhmässä esillä talouden sopeutuminen ja sietokykyEuroryhmä kokoontuu maanantaina 17. tammikuuta. Kokouksen aiheita ovat muun muassa
•    keskustelut euroalueen talouden sopeutumisesta ja sietokyvystä sekä yritysten haavoittuvuudesta ja rakenteellisesta kehityksestä Covid-19-kriisin jälkeen,
•    euroalueen talouspolitiikan suositukset vuodelle 2022, 
•    euroalueen näkökohdat talouspolitiikan koordinaatiokehikon tarkasteluun. Ministerit käyvät myös läpi tilannekatsauksen pankkiunionin etenemisestä ja uusimmat tiedot EVM-sopimuksen ratifioinnista laajennetussa kokoonpanossa, johon kuuluvat kaikki EU-maat.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö antoi 14.1.20221 perustellun päätelmän Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Päätelmässä TEM kertoo yhteysviranomaisena näkemyksensä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Se perustuu arviointiselostukseen, annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä ministeriön omaan tarkasteluun.YVA-menettelyssä arvioitiin Loviisan ydinvoimalaitoksen käytön jatkamista enintään noin 20 vuodella tai vaihtoehtoisesti laitoksen käytöstä poistamista voimassa olevien käyttölupajaksojen päätyttyä. Loviisa 1 ja 2 -yksiköiden ja niiden ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon kannalta tarpeellisten rakennusten nykyisin voimassa olevat käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030. Kansallisen YVA-menettelyn lisäksi hankkeeseen sovellettiin myös valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointimenettelyä niin sanotun Espoon sopimuksen mukaisesti.YVA-menettelyn jälkeen yhtiö tekee päätöksen, haetaanko voimalaitosyksiköille uusia käyttölupia, vai poistetaanko ne käytöstä.Arviointiselostus täyttää YVA-lainsäädännön vaatimukset – vaihtoehtojen vertailu riittävääPerustellussa päätelmässä työ- ja elinkeinoministeriö toteaa arviointiselostuksen täyttävän YVA-lainsäädännön vaatimukset. Tarkastelluilla vaihtoehdoilla ei todettu olevan sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, joita ei voitaisi hyväksyä, estää tai lieventää hyväksyttävälle tasolle. Ydinvoimalaitoksen merkittävin normaalikäytön aikainen vaikutus on jäähdytysveden purkamisen kuljettama lämpökuorma lähimerialueelle. Ministeriön mukaan selostuksessa eri vaihtoehtojen vertailu on toteutettu riittävällä tavalla. Käytön jatkamisen ympäristövaikutukset ovat kokonaisuutena suuremmat kuin pelkän käytöstä poistamisen ympäristövaikutukset, sillä myös voimalaitos, jonka käyttöä nyt jatkettaisiin, on lopulta poistettava käytöstä. Hankevaihtoehtojen ympäristövaikutuksia arvioitaessa täytyy kuitenkin lisäksi huomioida hankkeen energiataloudellinen merkitys, joka on valtakunnallisesti erittäin suuri. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa perustellun päätelmän tiedoksi julkisella kuulutuksella. Ministeriö toimittaa perustellun päätelmän hankkeesta vastaavalle, asianomaisille viranomaisille ja kaikille lausuntopyynnön saaneille. Päätelmä toimitetaan myös ympäristöministeriölle, joka välittää sen YVA-menettelyyn osallistuneille muille valtiolle.Perusteltu päätelmä, YVA-selostus sekä lausuntoaikana saadut lausunnot ja mielipiteet on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/loviisan-yva-selostus 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvitys kansallisen rikoksentorjuntatyön organisoinnista ja uudistamistarpeista on julkaistu. Selvityksen toteutti valtiotieteiden tohtori Olavi Kaukonen oikeusministeriön toimeksiannosta.Selvityshenkilön tehtävänä oli arvioida oikeusministeriön rikoksentorjuntatyön ja rikoksentorjuntaneuvoston suhdetta muihin valtioneuvostotason toimijoihin sekä valtioneuvostotasoisen rikoksentorjuntatyön vaikutusmahdollisuuksia ja kanavia alueellisen ja paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämiseksi. Lisäksi tehtävänä oli arvioida mm. tutkimustiedon hankkimista ja hyödyntämistä rikoksentorjunnassa.Selvityksessä on esitetty kolme kehittämisvaihtoehtoa, joista yhteiskunnallisesti vaikuttavimmaksi selvityshenkilö on arvioinut valtioneuvostolähtöisen rikoksentorjunnan tehtävien ja rakenteen uudistamisen. Esityksissä korostetaan rikoksentorjunnan toiminnallista organisointia osana hallitusohjelmaa ja oikeusministeriön tiedolla johtamisen strategiaa. Valtioneuvoston asetusta rikoksentorjuntaneuvostosta esitetään uudistettavaksi sisällöllisesti ja rakenteellisesti ajan haasteita vastaavaksi.Rikoksentorjunnan organisoinnin pohdinta jatkuu työpajoissaOikeusministeriö järjestää rikoksentorjunnan organisoinnista ja uudistamistarpeista työpajat verkossa torstaina 27.1 klo 9–12 ja perjantaina 28.1 klo 9–12. Työpajat ovat sisällöltään identtiset. Työpajat toteutetaan kahtena päivänä, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua niihin.Oikeusministeriö toivottaa kaikki aiheesta kiinnostuneet tervetulleeksi osallistumaan työpajoihin. Niihin pyydetään ilmoittautumaan viimeistään 20. tammikuuta. Ilmoittautuneille lähetetään linkki työpajaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt kahdelle uusiutuvan energian demonstraatiohankkeelle investointitukea yhteensä 4,73 miljoonaa euroa. Solarigo Oy rakentaa Kalajoelle aurinkovoimapuiston tuulivoimapuiston yhteyteen. Kiinteistö Oy DC Seinäjoki toteuttaa Seinäjoelle ratkaisun datakeskuksen hukkalämmön talteenottoon ja siirtämiseen kaukolämpöverkkoon.Kalajoelta tasaisempaa tuuli- ja aurinkovoimaa yhteiseltä tuotantopisteeltä ja varastoinnillaSolarigo Oy:lle myönnettiin 2 613 000 euroa energiatukea Kalajoelle tuulivoimapuiston yhteyteen rakennettavaan aurinkosähköpuistoa varten. Puistot käyttävät yhteistä kantaverkkoliittymää. Yhteisellä tuotantopisteellä voidaan tasata sähköntuotantoa verkkoon, sillä tuuli- ja aurinkovoima eivät tyypillisesti saavuta tuotantohuippuja samalla hetkellä. Voimalan vuosituotanto olisi noin 11,9 GWh. Hankkeen uutuusarvo liittyy sääriippuvaisten uusiutuvan energian lähteiden yhdistämiseen käyttämällä lisäksi tukena energian varastointia. Sähkövarastolla tuetaan sähköjärjestelmän tehotasapainoa ja kysyntäjoustoa. Se mahdollistaa myös osallistumisen reservi- ja tehosäätömarkkinoille. Hankkeessa demonstroidaan useita uuden teknologian ratkaisuja. Siinä toteutetaan esimerkiksi ensimmäistä kertaa kokonainen teollisen mittakaavan aurinkosähköpuisto kaksipuoleisia paneeleja käyttäen. Puisto on valmistuessaan yksi Fennoskandian suurimpia. Hankkeen CO2-päästövähennys on 1 678 tonnia vuodessa. Seinäjoen hankkeessa hyödynnetään datakeskuksen hukkalämpöä kaukolämpönäKiinteistö Oy DC Seinäjoelle myönnettiin 2 119 041 euroa energiatukea Seinäjoelle rakennettavan datakeskuksen hukkalämmön talteenottoon ja siirtämiseen kaukolämpöverkkoon.Hankkeessa investoidaan jäähdytysteknologian hyödyntämiseen palvelinsalin toiminnoissa sekä hukkalämmön siirtämiseen lämpöpumpuilla kaukolämpöverkkoon sumujäähdytysteknologian sekä kolmen erilaisen lämmöntalteenottokierron yhdistelmiin pohjautuvan jäähdytys- ja lämmöntalteenottojärjestelmän avulla.Hankkeen uutuusarvona on hukkalämmön talteenoton teknologinen ratkaisu, joka mahdollistaa sen optimaalisen hyödyntämisen kaukolämpöverkoissa. Hakijan mukaan hukkalämmön talteenoton ratkaisua voidaan hyödyntää myös muissa perustettavissa datakeskuksissa Suomessa ja globaalisti.Datakeskuksen lämmön talteenoton investoinnilla tavoitellaan 63 000 MWh hiilineutraalia energiaa kaukolämpöverkkoon. Hukkalämpö korvaa aiemmin pääosin turvetta polttamalla tehtyä lämpöä. Hakijan mukaan hankkeen avulla hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 14 000 tonnia vuodessa.Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi jo aiemmin (17.12.2021) neljälle uusiutuvan energian suurelle demonstraatiohankkeelle investointitukea yhteensä 64,12 miljoonaa euroa.P2X Solutions Oy:lle myönnettiin tuolloin 25,76 milj. euroa uusiutuvan vedyn tuotannon ja metanoinnin investoinnille Harjavaltaan, Vantaan Energia Oy:lle 19,03 milj, euroa lämmön kausivaraston investointiin Vantaalle. EPV Energia Oy:lle 14,17 milj. euroa uusiutuvan vedyn tuotanto-, varastointi- ja käyttöinvestointiin Vaasaan ja Tervakoski Oy:lle 5,16 milj. euroa lämpöpumppuinvestointiin tehtaan höyryn tuottamiseksi hukkalämmöistä Janakkalassa. Hallituksen vuoden 2021 talousarvioon varattiin 60 miljoonaa euroa myöntövaltuutta suurien uuden energiateknologian demonstraatiohankkeiden investointitukeen, etenkin tulevaisuuden energiaratkaisuihin vuoteen 2030 tähtäävien kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi TEM on kohdentanut kivihiilen energiakäytöstä nopeutetusti luopuvien tukeen varatun käyttämättömän noin 59 miljoonan euron valtuutta myös näihin demonstraatiohankkeisiin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriön hankkeessa tutkittiin keinoja, joilla voidaan selkeyttää kuvaa Suomeen lähivuosina kohdistuvasta maahanmuutosta ja sen vaikutuksista Suomen maahanmuuttohallintoon, erityisesti Maahanmuuttovirastoon. Tarkoitus on varmistaa, että maahanmuuttohallinto vastaa yhteiskunnan tarpeisiin sujuvilla palveluilla.Suomen väestö ikääntyy, joten maahanmuutolla on merkittävä rooli huoltosuhteen parantamisessa ja työikäisen väestön lisäämisessä. Muuttoliike on osa elinvoimaista yhteiskuntaa.– Työvoiman, opiskelijoiden ja perheiden muutto Suomeen on viime vuosina lisääntynyt tasaisesti. Valtiontalouden kehyksissä Migrille osoitetut määrärahat ovat lähivuosina kuitenkin laskussa. Siksi on välttämätöntä löytää keinoja, joilla virasto voi ylittää kuilun kasvavien hakemusmäärien ja käytössään olevien resurssien välillä, sanoo maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter sisäministeriön maahanmuutto-osastolta.Hankkeessa selvitettiin työkaluja, joilla Maahanmuuttovirasto voi kehittää ennakointiaan sekä toimintansa vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaamista.Ennakointitiedon julkisuus tukee poliittista päätöksentekoaEnnakointi liittyy tuleviin hakemusmääriin ja hakemusten käsittelemiseksi tarvittaviin resursseihin. Hankkeen aikana tutustuttiin Alankomaiden, Norjan ja Ruotsin maahanmuuttoviranomaisten ennakointimalleihin, joista poimittiin toimivia ratkaisuja Suomen käyttöön. Lisäksi Maahanmuuttoviraston työntekijöille järjestettiin työpajoja, joiden tuloksena syntyi ehdotus viraston omasta ennakointimallista.Hanketyöryhmä suosittelee, että Migri vakiinnuttaa viraston ennakointiverkoston toiminnan, osallistaa siihen kaikki viraston yksiköt ja prosessit ja osoittaa jollekin selvän vetovastuun. Prosessiin on syytä ottaa mukaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita.Uuden mallin mukaiset ennakointitiedot on tarkoitus julkistaa. Näin tietoa voidaan hyödyntää myös yhteiskunnallisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa esimerkiksi viraston resursseista.Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamista on kehitettävä jatkuvastiVaikuttavuuden osalta hankkeessa lähdettiin selvittämään, miten voitaisiin mitata paremmin sitä yhteiskunnallista vaikuttavuutta, jota maahanmuuttohallintoon sijoitetusta rahasta saadaan vastineeksi. Valtion talousarvion tunnuslukujen ei katsota parhaalla mahdollisella tavalla kuvaavan maahanmuuttohallinnon vaikuttavuutta.Hankkeen aikana aloitettiin kokonaisvaltaisemman mittariston kehittäminen, mutta työtä on jatkettava suunnitelmallisesti sekä Maahanmuuttoviraston sisällä että yhdessä muiden maahanmuuttohallinnon toimijoiden kanssa. Virasto tuottaa uusia mittareita valtion talousarvioesitykseen ja viraston tulossopimukseen keväällä 2022.– Vaikuttavuusmittariston kehittäminen on jatkuva prosessi. Paremmat mittarit eivät silti ole mikään itsetarkoitus tai tekninen harjoitus. Niiden avulla arvioidaan, miten Migrin toiminta vaikuttaa yhteiskuntaamme, Sutter toteaa.Tuottavuutta selvitettiin henkilöstöresursseja ja työajan kohdentumista tarkastelemallaTuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja panosten suhdetta. Tuottavuus kasvaa, jos tuotos kasvaa suhteessa enemmän kuin panosten käyttö. Edellytys tuottavuuden kehittämiselle on se, että tuottavuutta pystytään mittamaan.Tuottavuuden teemakokonaisuudessa selvitettiin Maahanmuuttoviraston henkilöstöresurssien kohdentumista ja työajan käyttöä. Lisäksi todettiin, että on tarpeen selkeyttää kuvaa automatisaation vaikutuksista viraston työhön sekä siitä, millaisia säästöjä digitalisaatiosta on odotettavissa ja millaisella aikataululla nämä säästöt tapahtuvat. Kokonaisuudessa pohdittiin ylipäänsä keinoja tuottavuuden analysoimisen kehittämiseksi.Hankkeen aikana virastossa tehtiin erilaisia työajan käytön seurantaa koskevia pilotteja sekä selvitettiin rekrytointiprosesseja. Myös tuottavuuden mittaamista koskevaa pohdintaa on kuitenkin syytä edelleen jatkaa. Hanketyöryhmä suosittelee, että Migrissä hyödynnetään jatkossa ulkopuolista asiantuntijaosaamista tuottavuusmittarien kehittämiseen.Migri haluaa palvella yhä paremmin niin asiakasta kuin yhteiskuntaaMaahanmuuttovirasto ryhtyy kehittämään ennakoinnin, tuottavuuden ja vaikuttavuuden seurantaa suositusten mukaisesti. Tulevaisuuden Maahanmuuttovirasto tuottaa oikeaa ja ajantasaista tietoa toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sekä poliittisen päätöksenteon tueksi.– Käynnissä on jo ennestään monia kehittämistoimenpiteitä, kuten työntekijöiden ja opiskelijoiden oleskelulupaprosessia sujuvoittava Lupa 22 -hanke, tiedolla johtamisen kehittäminen ja digitalisaation jatkaminen. Nyt saamamme suositukset kirittävät toimintaa entisestään. Tavoitteenamme on palvella jatkossa entistä paremmin niin asiakasta kuin yhteiskuntaa, sanoo Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Elina Immonen.Hanke toteutettiin sisäministeriön maahanmuutto-osaston johdolla 20.11.2020–31.12.2021. Työryhmässä edustettuina olivat myös työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoministeriö, valtiovarainministeriö ja Maahanmuuttovirasto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 14.1.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut lain rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Uuden lain tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamista koskevaa sääntelyä. Erityisesti rauhoitetut linnut ovat aiheuttaneet mittavia vahinkoja viime vuosina. Laki tulee voimaan sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt lakiin sisältyvät tukijärjestelmät.Uuden lain nojalla voidaan maksaa korvausta rauhoitettujen eläinten aiheuttamista viljelys- ja eläinvahingoista sekä pesintään perustuvaa laskennallista tukea maakotkan porotaloudelle ja sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamista vahingoista.Lailla parannetaan haitankärsijöiden asemaa monella tavalla. Laissa säädetään uudesta avustusjärjestelmästä, jonka kautta ennaltaehkäisevien toimien toteuttamista ja kehittämistä voidaan tukea. Vahingoista maksettavat korvaukset, tuet ja avustukset vähentävät yritykselle tai henkilölle aiheutuvaa taloudellista taakkaa. Laki keventää myös rahallisten etuuksien hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyviä menettelyjä.Uudella lailla saatetaan nykyinen asetustasoinen sääntely vastaamaan perustuslain asettamia vaatimuksia muun muassa sääntelyn tasosta sekä korvauksen hakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä ympäristöperusoikeuden merkityksestä. Euroopan unionin sääntelyn näkökulmasta laki varmistaa, että rauhoitettujen eläinten aiheuttaminen vahinkojen korvaamista ja ennaltaehkäisyn avustuksia koskeva järjestelmä on yhteensopiva valtiontukisääntöjen kanssa.Uusi laki on osa luonnonsuojelulainsäädännön uudistusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi