NordenBladet — Hallitus kävi tiistaina 18. tammikuuta laajan keskustelun koronastrategian päivittämistarpeista nopeasti leviävän omikronmuunnoksen muuttamassa epidemiatilanteessa. Käsittelyn pohjana olivat hallituksen saamat asiantuntija-arviot tautitilanteesta ja sairaanhoidon kuormituksen kehittymisestä lähiviikkoina sekä näkemykset nykyisen toimintastrategian muutostarpeista. Hallitus sai myös katsauksen koronapassin käytön laajennuksen valmistelutilanteesta.Hallitus kannustaa ottamaan koronarokotteenKoronatartuntamäärät lisääntyvät Suomessa nopeasti, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan niiden huippu saattaa olla edessä jo tammi-helmikuun taitteessa. Sama kehityskulku nähdään pienin ajallisin eroin kaikissa EU-maissa.THL:n mukaan erikoissairaanhoitoon päätyisi keskimäärin viikoittain 400–700 potilasta 12 viikon ajalla ja suurimmillaan 900–1 300 potilasta. Tehohoidon kuormitus on selvästi maltillisempaa kuin aikaisemmilla varianteilla. Luvuissa on vielä suurta epävarmuutta epidemian nykytilanteen arvioinnin ollessa haastavaa.Hallitus korostaa rokotteiden merkitystä vallitsevassa tautitilanteessa. Rokotteet suojaavat asiantuntijoiden mukaan hyvin vakavalta tautimuodolta. THL:n lausunnon mukaan sairaalakuormituksen vähentämisen kannalta on tärkeää, että ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden kolmannet rokoteannokset toteutetaan mahdollisimman nopeasti.Rajoituksia jatketaan pääosin kahdella viikollaTerveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi hallitus päätti jatkaa nykyisiä rajoitustoimia ja niitä koskevia suosituksia kahdella viikolla helmikuun puoliväliin saakka. Rajoitustoimia tarvitaan edelleen sairaalakuormituksen vuoksi ja jotta saadaan aikaa kolmansien rokotusannosten antamiselle.Tästä yleislinjauksesta poikkeuksena hallitus ei aio jatkaa korkeakoulujen etäopetussuositusta eikä suositusta koskien lasten ja nuorten harrastustoimintaa, kun ne umpeutuvat 31.1.2022.Hallitus aikoo luopua sisärajavalvonnasta 31.1.2022 jälkeen THL:n lausunnon mukaisesti. Lausunnossa todettiin, että matkustamisella on vähäinen merkitys epidemiatilanteen kehittymiselle Suomessa ja sen jatkamista ei voida perustella kansanterveydellisin syin.Koronastrategioiden päivitys käyntiinHallitus päätti neuvottelussaan käynnistää hybridistrategian ja testaus-jäljitysstrategian päivitystyön. Mikäli epidemiatilanne sallii, rajoitusten asteittainen purkaminen ja koronapassin uudelleen käyttöönotto voitaisiin aloittaa helmikuun puolen välin jälkeen. Rajoitusten purkamisjärjestyksestä ja -tavasta linjataan päivitettävässä koronastrategiassa, ja hallitus päättää asiasta erikseen myöhemmin.Koronapassin laajennuksen valmistelua jatketaan Neuvottelussaan hallitus sai sosiaali- ja terveysministeriön tilannekatsauksen koronapassin käytön laajennuksen valmistelusta. Tarkoituksena on mahdollistaa koronapassin laajempi käyttö vapaa-ajan tilaisuuksissa tekemällä tarvittavat muutokset tartuntatautilakiin. Valmistelua päätettiin jatkaa niin, että esitys voitaisiin antaa eduskunnalle helmikuussa.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä on kutsunut erityisavustajakseen Mari Kokon. Hän avustaa ministeriä erityisesti yrittäjyys- ja innovaatioasioissa. Kokko aloittaa tehtävässään 24.1.2022.Yhteiskuntatieteiden maisteri Mari Kokko siirtyy tehtävään Suomen Yrittäjien kenttäjohtajan tehtävästä, josta hän jää toimivapaalle. Tätä ennen hän on työskennellyt muun muassa Keskustan viestintävastaavana, viestintätoimisto Ellun Kanoissa, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa sekä pääministeri ja hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen erityisavustajana.  Ministeri Lintilän erityisavustajina  jatkavat työtään erityisavustaja Markku Rajala ja Antti-Siika-aho. Lintilän valtiosihteerinä toimii Jukka Ihanus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2020 uusiutuvan energian käyttöosuus kasvoi kokonaisenergiankulutuksesta suuremmaksi kuin fossiilisen energian. Päästöoikeuden hinnan nopea nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä. Biokaasualan edistäminen etenee jakeluvelvoitteen ja alkuperätakuujärjestelmän käyttöönotolla. Tiedot käyvät ilmi Uusiutuvan energian teemaraportista, joka julkistettiin 18.1.2022.Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö oli vuonna 2020 yhteensä 140 terawattituntia (TWh). EU:n Suomelle asettama uusiutuvien energialähteiden 38 prosentin käyttötavoite energian loppukulutuksesta ylitettiin selvästi osuuden noustessa 44,6 prosenttiin, mikä on 6,6 prosenttiyksikköä tavoitetta korkeampi. Tämä ylijäämä mahdollisti myös tilastollisen 1,9 terawattitunnin siirron Belgialle noin 26 miljoonan euron hinnalla. Siirron jälkeen Suomen uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on edelleen korkea, 43,9 prosenttia.Puuperäiset energialähteet muodostivat merkittävimmän osan (74 %) uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2020. Biokaasun tuotanto oli yhteensä 877 gigawattituntia (GWh) ja kulutus oli yhteensä 733 GWh. Loppu 144 GWh poltettiin soihtupoltossa.Biometaanin sisällyttäminen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen tämän vuoden alusta alkaen voi lisätä biokaasun kysyntää erityisesti liikennepolttoaineena ja parantaa biokaasuhankkeiden kannattavuutta. Samalla paranee biokaasuhankkeiden rahoituskelpoisuus. Jakeluvelvoite on voimassa olevan lain mukaan tällä hetkellä 19,5 prosenttia ja nousee asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.Alkuperätakuujärjestelmän laajentamisella biokaasuun sekä lupamenettelyjen sujuvoittamisella edistetään myös biokaasun tuotantoa. Tosin vasta alkuperätakuun tuleva hintataso määrittää järjestelmän lopullisen vaikutuksen biokaasuyrityksen talouteen ja kannattavuuteen.Tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ohjaa vahvasti myös autoteollisuutta. Suurimpana epävarmuutena biokaasun yleistymiselle on kaasuajoneuvojen saatavuus tulevaisuudessa. Sääntelyn vuoksi ajoneuvovalmistajien on vähennettävä merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.EU:n 55-valmiuspaketin sisältämä esitys henkilöautojen nollapäästöistä vuodesta 2035 lähtien suosii yksipuolisesti sähkö- ja vetyautojen käyttöönottoa. Esityksen kaltainen tulevaisuus jättäisi biokaasun liikennekäytön kehittymisen pelkästään raskaan liikenteen ja laivaliikenteen kulutuksen varaan. Lisäksi teollisten prosessien tarvitsema lämpöenergia voidaan tuottaa biokaasulla hyvin vaivattomasti.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuivat 17. tammikuuta Brysselissä. Ministerit kuulivat Ranskan kesäkuun 2022 loppuun jatkuvan puheenjohtajakauden ohjelmasta, sekä keskustelivat maataloustuotteiden markkinoiden ja kansainvälisen kaupan tilanteesta. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Uusi puheenjohtajavaltio Ranska esitteli puheenjohtajakautensa ohjelman. Ranskan puheenjohtajakaudella huomio keskittyy suvereniteettiin ja elintarvikeomavaraisuuteen maataloussektorilla. Ranskan avainprioriteetteja ovat neuvostossa käytävät keskustelut ympäristöä ja terveyttä koskevien standardien vastaavuudesta eurooppalaisten ja kolmansista maista Eurooppaan tuotujen tuotteiden välillä, vähähiilinen maatalous ja hiilen sitominen maatalousmaahan sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvien aloitteiden edistäminen, mm. kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen.Ministerit keskustelivat maataloustuotteiden markkinoiden tilanteesta. Keskustelussa esille nousi erityisesti sianlihan vaikea markkinatilanne sekä maatalouden tuotantopanosten korkeat hinnat. Komissio ei ollut kuitenkaan valmis avaamaan markkinatoimia tai myöntämään kriisitukia sianlihasektorille. Jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, olivat hyvin huolissaan maatalouden tuotantokustannusten, kuten energian, lannoitteiden ja rehun hintojen noususta. Ministeri Jari Leppä totesi, että tuottajien on saatava oikeudenmukainen tulotaso markkinoilta, mikä edellyttää epäterveitä kauppatapoja koskevan direktiivin toimeenpanon seuraamista ja tarvittaessa epäkohtiin puuttumista. Lannoitteiden korkeiden hintojen osalta ministeri Jari Leppä pyysi komissiota kartoittamaan kaikki mahdolliset keinot markkinoiden tasapainottamiseksi. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli kansainvälisen kaupan tilanteesta. EU:n kauppaylijäämä maataloustuotteissa on Covid-kriisistä huolimatta jatkanut kasvuaan ja uusia kauppasopimuksia ollaan solmimassa mm. Meksikon ja Chilen kanssa. Kaikki ministerit korostivat tarvetta tasapainoisiin kauppasuhteisiin kolmansien maiden kanssa ja EU:n kauppapolitiikan ja maatalouspolitiikan parempaan koherenssiin. Ministerien mukaan Euroopan unioniin tuotavien maataloustuotteiden tulee täyttää vastaavat kestävyysstandardit kuin mitä EU vaatii omilta tuottajiltaan.Neuvoston muissa asioissa komissio esitteli 15.12.2021 antamansa tiedonannon kestävästä hiilen kiertokulusta. Keskustelussa tiedonanto sai myönteisen vastaanoton, sillä hiilen sidonnan nähtiin hyödyttävän sekä viljelijöitä että ilmastoa. Asiassa on kuitenkin yhä paljon avoimia kysymyksiä toimenpiteistä, hiilen sidonnan laskennasta ja hiilimarkkinoiden luomisesta. Keskustelu jatkuu helmikuun alussa epävirallisessa maatalousneuvoston kokouksessa.Lisäksi muissa asioissa kuultiin mm. EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistamiseen liittyvän konferenssin tuloksista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lääkeasioiden uudistuksen koordinaatioryhmä keskusteli kokouksessaan 16.12.2021 valmistelun edistymisestä sekä vuoden 2022 työsuunnitelmista.Ohjaus- ja rahoitusjaos on käynyt läpi toimeksiantoon liittyviä asiakokonaisuuksia ja luonut yhteistä tilannekuvaa. Jaoksen asettamien valmisteluryhmien työ on käynnissä ja jaoksen työn tueksi ollaan valmistelemassa selvityshenkilön asettamista. Selvityshenkilön tehtävänä olisi tarkastella lääkehoidon ohjauksen kehittämistä uusissa sote-rakenteissa. Jaoksen valmisteltavaksi on tulossa myös HTA-asetuksen (EU-asetus terveysteknologian arvioinnista) voimaantulon edellyttämien toimien suunnittelu. Jaos tulee tarkastelemaan myös lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeita mm. avo- ja laitoshoidon rajapintatilanteissa. Tiedonhallinnan jaos on edistänyt kaikkia työkokonaisuuksiaan. Lääkityslistan toiminnallinen ja tekninen valmistelu etenee suunnitellusti. Lääketietovarannon selvityksen osalta viranomaisten työstettävänä on kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä tuotettava ratkaisukuvaus. Lääketietovarannon kustannushyötyanalyysi on suunniteltu aloitettavaksi alkuvuonna 2022. Lääketiedon hyödyntämisen kartoitukseen liittyvät haastattelut sekä dokumenttianalyysit ovat käynnissä. Raportin on tavoitteena valmistua helmikuussa 2022.Apteekkijaos on toteuttanut loppuvuodesta 2021 kyselyn apteekkitoimijoille apteekkien ja muiden sote-toimijoiden yhteistyöstä. Kyselyssä tunnistettiin muun muassa keskeisiä edellytyksiä ja esteitä yhteistyön toteutumiselle. Apteekkijaos arvioi tarvetta perustaa uusia alatyöryhmiä työskentelynsä tueksi vuonna 2022. Koordinaatioryhmä päätti kokouksessaan kevään 2022 kokousaikatauluista. Koordinaatioryhmän muistiot ja muu kokousaineisto löytyvät Hankeikkunasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja valtion tukemien vuokratalojen asukkaiden ja omistajien yhteishallintoa koskevan lakiesityksen luonnoksesta. Hallitusohjelman mukaisesti yhteishallintolain uudistuksella halutaan vahvistaa vuokratalojen asukkaiden päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia.Suomessa on lähes 370 000 valtion tukemaa vuokra-asuntoa, jotka tarjoavat kohtuuhintaista asumista yli 600 000 asukkaalle. Valtion tukemissa asunnoissa asukasvaikuttaminen on tärkeä osa talojen oikea-aikaista kunnossapitoa ja viihtyisyyttä, mutta se tarjoaa asukkaille myös yhteisöllisyyttä ja osallistumisen mahdollisuuksia.Asukasvaikuttaminen perustuu yhteishallintolakiin, joka edellyttää, että asukkaille annetaan tietoa omaan asumiseen vaikuttavista asioista sekä tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa niihin. Yhteishallintolain toimivuutta koskevassa selvityksessä kuitenkin huomattiin, että yli 30 vuotta voimassa ollut laki on uudistettava vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja vuokrataloyhteisöjen toimintaympäristöä.Yhteishallinnolle asetetaan vähimmäisvaatimuksetUudistettavalla lainsäädännöllä yhteishallinnolle halutaan asettaa vähimmäistaso – laissa määriteltäisiin yhtäältä, mihin vuokratalojen asukkaat ovat oikeutettuja osallistumaan ja toisaalta, millaisia velvollisuuksia vuokrataloyhteisöillä tulisi olla.Laissa säädettäisiin myös vuokrataloyhteisöjen ja asukkaiden välisten yhteistyöelinten oikeuksista osallistua koko vuokrataloyhtiötä koskevien asioiden valmisteluun. Samalla yhteistyöelinten roolia kasvatetaan, jotta ne toimisivat paremmin nykyisessä toimintaympäristössä, jossa pienet kiinteistöyhtiöt on usein fuusioitu suuriksi vuokrataloyhtiöiksi.Nuorten vaikutusmahdollisuuksia lisätäänVuokratalokohteiden asukastoiminta, asukaskokoukset ja asukastoimikunnat säilytetään lakiluonnoksessa tärkeänä yhteishallinnon perustasona ja niiden toimintatapoihin lisätään joustavuutta. Asukaskokoukset valitsisivat edelleen ehdokkaat vuokrataloyhtiön hallituksen asukasjäseniksi, ja jatkossa myös 15-17-vuotiaat asukkaat saisivat äänioikeuden ja mahdollisuuden osallistua yhteishallintoon. Erityisryhmille tarkoitetuissa asuinkohteissa yhteishallinto voitaisiin jatkossa järjestää erityisryhmien tarpeet huomioiden.Asukkailla olisi myös oikeus valita yhteisökohtainen talouden ja hallinnon valvoja, ja asukkaiden edustaja olisi jatkossa mukana taloyhtiöiden laajojen peruskorjaushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksen seurannassa.Lakiluonnoksessa edistetään myös sähköisten toimintatapojen – esimerkiksi hybridikokousten – järjestämistä, kuitenkin asukkaiden yhdenvertaisuus huomioiden.Valtuus yhteishallinnon toteutumisen valvontaan ja tarvittaessa uhkasakkojen langettamiseen ehdotetaan annettavaksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle.Lausuntoja valtion tukemien vuokratalojen asukkaiden ja omistajien yhteishallintoa koskevan lakiesityksen luonnoksesta voi antaa 18.3.2022 asti Lausuntopalvelu.fi -palvelussa.Lausuntopalvelu.fi: Yhteishallintolain uudistus (VN/325/2021-YM-33)Lisää aiheestaYmpäristöministeriö: Yhteishallintolain uudistus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsätalouden todennetut vaikutukset pohjavesien laadulle ovat osoittautuneet verrattain pieniksi. Tutkittua tietoa vaikutuksista on kuitenkin melko vähän ja siksi seurantoja tulisi lisätä ja kehittää mahdollisimman nopeasti. Tähän tulokseen päädyttiin selvityksessä, jossa koottiin laaja tietopaketti metsänomistajille ja asiantuntijoille sekä tunnistettiin jatkokehitystarpeita.”Nykyiset metsänhoidonsuositukset ja metsäsertifiointijärjestelmien kriteeristöt huomioivat pohjaveden suojelun ja varovaisuusperiaatteen pääsääntöisesti melko hyvin. Parantamisen varaa on niihin sisältyvien ohjeiden viestinnässä metsänomistajille”, toteaa hankkeen vetäjä Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskuksesta.”Hankkeessa selvisi, että pohjavesiasiantuntijat kaipaavat pohjavesivaikutusten lisäksi tarkempaa tietoa metsänhoitotoimenpiteistä ja metsäpuolen ammattilaiset pohjavesiasioista. Juuri valmistuneeseen raporttiin onkin koottu tutkimustiedon ohella kattavasti myös käytännön tietoa”, Britschgi jatkaa.Uusi tietopaketti käsittelee metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään luokitelluilla pohjavesialueilla, jotka kattavat Suomen pinta-alasta 4 %. Metsätalous on pohjavesialueiden merkittävin maankäyttömuoto.Hakkuut nostavat pohjaveden nitraattityppipitoisuuksiaPuuston poistaminen eli hakkuut ovat nostaneet pohjavesien nitraattityppipitoisuuksia, ja jo näillä pitoisuuksilla pohjavedestä riippuvaisten lähde-ekosysteemien tila voi vaarantua. Lisäksi hakkuiden seurauksena pohjaveden lämpötila voi kohota ja liukoisia ravinteita sekä hiiltä vapautua normaalia enemmän. Ylijäämä liukoisista ravinteista huuhtoutuu pintavesiin tai suotautuu sadeveden mukana pohjaveteen.Suomalaista tutkimus- ja seurantatietoa ei ole muista metsätaloustoimista kuin hakkuista. Pohjaveteen mahdollisesti vaikuttavia metsätaloustoimia ovat hakkuiden lisäksi mm. maanmuokkaus, ojaston kunnossapito, kasvinsuojeluaineiden ja metsälannoituksen käyttö sekä kulotus. Niiden arvioinnissa on osin tukeuduttu kansainvälisiin tutkimustietoihin.Seurantatietoa tulisi kerätä kiireestiMetsätalouden pohjavesivaikutusten tutkimiseen on tärkeää löytää kohteita, joissa seuranta voidaan aloittaa jo hyvissä ajoin ennen toimenpiteiden toteutusta.”Seurantatiedoille on suuri tarve ja pyrkimyksenä onkin löytää jatkossa tahoja, joiden kanssa päästäisiin yhteistyössä aloittamaan pohjavesiseurantaa erityisesti ojien kunnostuksen ja kulotuksen yhteydessä” kertoo ylitarkastaja Janne Juvonen Suomen ympäristökeskuksesta.Uusia työkaluja pohjavesivaikutusten hallintaanHankkeessa viimeisteltiin uusi KUNNOS-työkalu, jonka avulla voidaan arvioida metsien ojitusten vaikutusta pohjavedenpinnan ja purkautumisolosuhteiden muutoksiin.  Lisäksi laadittiin tarkistuslista ojitusilmoituksen yhteydessä huomioitavista seikoista, jotka liittyvät pohjavesialueisiin.Metsätalouden pohjavesivaikutukset (MEPO) -hanke (2020–2021)Valtioneuvoston tilaaman MEPO-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Tapio Oy, Oulun yliopisto, WaterHope (insinööritoimisto) ja Gain Oy. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Suomen metsäkeskus. Hanketta ohjasivat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen tavoite oli antaa tutkimustietoon perustuvia suosituksia pohjavesialueiden metsänhoitotoimenpiteisiin.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisen hakumenettelyn Euroopan meri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan toimenpiteeseen. Hakumenettelyn teema on innovatiiviset toimet Itämeren tilan parantamiseksi.Hankkeiden tulee:a) edistää kestävää sinistä taloutta ja vähentää meriliikenteen päästöjä Itämerellä tavoitteena meriliikenteen nollapäästöisyystaib) edistää Itämeren suojelua.Hakuaika alkoi 22.12.2021 ja päättyy 4.2.2022. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä puoleenyöhön mennessä rahaston tietojärjestelmään tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella klo 16.15 mennessä Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Energiatehokkuussopimukseen kuuluvat suuret yritykset voivat hakea tänä vuonna valtion energiatukea energiatehokkuus- ja ilmastoinvestointeja edeltäviin syväselvityksiin. Sen avulla suuri yritys voi selvittää energiankäyttönsä tehostamista, uusiutuvan energian käytön lisäämistä tai energiankäytön muuttamista vähähiiliseksi.Tuen tavoite on vauhdittaa investointeja, jotka vähentävät yritysten hiilidioksidipäästöjä ja tehostavat energiankäyttöä.”Energiatehokkuus etusijalle on energiaunionin keskeisiä periaatteita. Jotta Suomi pystyy vastaamaan EU:n kunnianhimoisiin tavoitteisiin, tarvitsemme enemmän investointeja energiatehokkuuteen”, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Pekka Kärpänen.
 
”Syväselvitykset auttavat yrityksiä löytämään merkittäviä energiansäästöinvestointeja. Viime vuonna kokeiltu tukimuoto todettiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Saatujen hyvien kokemusten perusteella käynnistetään nyt toinen laajennettu pilotti”, Kärpänen jatkaa.Tukihaku on avoinna koko vuoden Business Finlandin sähköisen asiointipalvelun kauttaSyväselvitykselle myönnettävän tuen suuruus on 40 prosenttia työn hyväksyttävistä kustannuksista. Kustannuksiltaan alle 10 000 euron tai yli 100 000 euron syväselvityksiä ei tueta. Konsernitasolla syväselvitysten yhteenlaskettu kustannusraja on 200 000 euroa. Syväselvitykselle voi hakea valtion energiatukea Business Finlandin sähköisen asiointipalvelun kautta 17.1 – 31.12.2022 välisenä aikana. Selvityksen pitää valmistua viimeistään 30.4.2023 mennessä.Yritys voi vapaasti valita syväselvityksen toteuttajan. Työn sisällölle, toteutustavalle tai raportoinnille ole määrämuotoisia vaatimuksia.  Edellytykset tuen hakemiselleEnergiatukea voidaan myöntää vain energiatehokkuussopimukseen liittyneelle suurelle yritykselle, joka on tehnyt energiatehokkuuslain edellyttämät pakolliset energiakatselmukset tai vaihtoehtoisesti suorittanut lakivelvoitteesta vapauttavan energianhallintajärjestelmän kuuluvan katselmustyön. Syväselvityksen kohde tulee olla energiakatselmoitu. Katselmointia ei edellytetä syväselvityksiltä, jotka liittyvät uuden teknologian käyttöönottoon, digitaalisuuden tai tekoälyn hyödyntämiseen tai vähähiilisyyteen omassa energiantuotannossa tai -käytössä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön budjettiosaston osastopäällikön virkaan tuli määräaikaan mennessä 7 hakemusta. Virka on tarkoitus täyttää 1. maaliskuuta alkaen viiden vuoden määräajaksi.Virkaa hakivat seuraavat henkilöt:Gabriella AdlercreutzTuulia Hakola-UusitaloAnn-Mari KemellAnnika KlimenkoPeter MarksMika NiemeläMikko SpolanderBudjettiosaston toimialaan kuuluvat keskeisinä asiat, jotka koskevat finanssipolitiikkaa, kehysmenettelyä ja valtion talousarviota, valtion taloushallintoa, maksupolitiikkaa sekä valtion kiinteistöhallintoa.Osastopäällikkö johtaa budjettiosaston toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti, seuraa toimialansa kehitystä ja kehittää osaston toimintaa. Lisäksi osastopäällikkö huolehtii osaston henkilöstön kehittämisestä ja siitä, että osastolle kuuluvien tehtävien suorittamiselle on riittävät edellytykset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi