NordenBladet — Etelä-Korea on hyväksynyt siipikarjanlihan tuonnin Suomesta. Suomi ja Etelä-Korea ovat sopineet viennin ehdoista ja viennissä käytettävästä eläinterveystodistuksesta. Etelä-Korea on tänään ilmoittanut, että vienti Etelä-Korean viranomaisten hyväksymistä vientilaitoksista voi alkaa välittömästi. Nyt saatu siipikarjanlihan vientilupa koskee myös erilaisia elintarvikkeeksi soveltuvia ruhon osia kuten varpaita ja kivipiiraa.Siipikarjanlihan vientiluvan hakemista käynnisteltiin jo vuonna 2007, mutta varsinainen työ päästiin aloittamaan vuonna 2016 Ruokaviraston vahvistettujen vienninedistämisresurssien turvin. Näiden vuosien aikana Etelä-Koreaan on toimitettu laajoja selvityksiä Suomen viranomaisvalvonnasta, eläintautitilanteesta ja elintarviketurvallisuudesta. Etelä-Korean viranomaiset Ministry of Food and Drug Safety (MFDS) ja Animal and Plant Quarantine Agency (APQA) suorittivat markkinoillepääsyyn liittyvät tarkastusmatkat Suomeen kesä- ja heinäkuussa 2017 sekä joulukuussa 2021. Lihateollisuus on arvioinut vientiluvan olevan erittäin merkittävä suomalaiselle siipikarjateollisuudelle. Etelä-Korea on Suomelle tärkeä kauppakumppani elintarvikeviennissä. Etelä-Koreaan viedään jo esimerkiksi sianlihaa ja maitotuotteita. Sianlihan osalta Etelä-Korea on Kiinan jälkeen toiseksi tärkein viennin kohdemaa, vuonna 2020 Suomesta vietiin Etelä-Koreaan sianlihaa 15,5 miljoonan euron edestä. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio uskookin, että myös suomalaiselle siipikarjanlihalle löytyy Etelä-Koreasta kysyntää: ”Suomalaisen siipikarjanlihan myyntivalttina on Suomen hyvä eläintauti- ja salmonellatilanne sekä antibioottivapaus”, Husu-Kallio sanoo. Ruokaviraston lisäksi hän haluaa kiittää Suomen Soulin suurlähetystön maatalousattasea Juhani Vuentoa tämän korvaamattomasta työpanoksesta vientiluvan saamiseksi.Vientilupia Etelä-Koreaan haetaan myös useille muille elintarvikkeille. Tällä hetkellä käynnissä on markkinoillepääsyhankkeita koskien kananmunia ja munatuotteita, äidinmaidonkorviketta, voita ja jäätelöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja yhdeksän muuta EU:n jäsenvaltiota ovat toimittaneet 21.-22.1. Ranskan Amiensissa pidettävän epävirallisen energiaministerien tapaamisen alla Euroopan komissiolle ja Ranskalle neuvoston puheenjohtajamaana kirjeen, jossa esitetään huoli bioenergian kestävyyskriteereistä.Komissio on esittänyt muutoksia uusiutuvan energian direktiiviin (RED II) kestävyyskriteereihin vain kaksi viikkoa sen jälkeen, kun direktiivin äskettäin hyväksytyt bioenergian kestävyyttä koskevat säännökset oli saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tästä syystä on kirjeen mukaan liian aikaista tarkistaa bioenergian kestävyyttä koskevia säännöksiä.Ehdotetut tarkistukset lisäävät kiistanalaisia vaatimuksia bioenergialle ja nostavat selvästi hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Allekirjoittajien mukaan jäsenvaltioiden metsänhoitokäytäntöjä, maantieteellistä sijaintia ja energiantuotantoa koskevia kansallisia erityispiirteitä ei ole otettu komission uudessa esityksessä riittävästi huomioon. Kirjeen mukaan metsien käyttöön ja monimuotoisuuteen liittyvät mahdolliset haasteet on ratkaistava ensisijaisesti muilla keinoin kuin muuttamalla uudelleen bioenergian kestävyyskriteerilainsäädäntöä. Kirjeessä kannetaan myös erityistä huolta EU:n investointivarmuuden säilymisestä. Selvänä uhkana on, että säännösten toistuvat tarkistukset ja uudet vaatimukset lähettävät sijoittajille viestin välttää investointeja bioenergiaan juuri silloin, kun niitä eniten EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden ja energiasiirtymän kannalta tarvittaisiin.Kirjeen ovat allekirjoittaneet Ruotsin, Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Unkarin, Bulgarian, Tsekin tasavallan ja Slovenian vastuuministerit. Suomen puolesta kirjeen on allekirjoittanut elinkeinoministeri Mika Lintilä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö sitoutuu rahoittamaan Suomesta valittavia eurooppalaisia digitaalisia innovaatiohubeja kolmen ensimmäisen vuoden ajan. Hubit tukevat yrityksiä ja julkista sektoria digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä ja käyttöönotossa.Työ- ja elinkeinoministeriö sitoutuu vastinrahoittamaan Suomesta valittavia eurooppalaisia digitaalisia innovaatiohubeja (European Digital Innovation Hubs, EDIH) niiden kolmen ensimmäisen toimintavuoden ajan. Kansallinen vastinrahoitus on 30 prosenttia jokaisen valitun hubin kuluista, yhteensä enintään 3 709 200 euroa. Suomesta on tavoitteena valita yhteensä neljä EDIH:iä, joten rahoitus on enintään 927 000 euroa yhtä hubia kohden.”Euroopan digitaalisten innovaatiohubien kautta yritykset saavat uudenlaista tukea digitalisaatiokehitykseensä. Samalla suuri joukko suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita pääsee EDIH-konsortioiden jäseniksi ja osaksi Euroopan laajuista verkostoa, jolla on tärkeä rooli digivihreän siirtymän tukemisessa”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Puolet hubien rahoituksesta tulee EU:n uudesta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, jossa EDIH:ien kolmen ensimmäisen toimintavuoden rahoitukseen on osoitettu noin 320 miljoonaa euroa. Suomen osuus tästä on noin 6,2 miljoonaa euroa. EDIH:ien suunnitellun seitsemän vuoden toimintakauden aikana Suomelle varattu rahoitus on noin 14,8 miljoonaa euroa. Nyt vahvistetulla kansallisella vastinrahoituksella rahoitetaan 30 prosenttia hubien toiminnasta ja loput 20 prosenttia kuluista hubien on katettava muista lähteistä.Ehdokkaista valitaan hubit EU:n kattavaan verkostoonSuomen ehdokkaat eurooppalaisiksi digitaalisiksi innovaatiohubeiksi valittiin 1.3.2021 avoimen haun perusteella. Ehdokkaat ovat:
•    5STAR eCorridors (DIMECC Oy)
•    FAIR – Finnish AI Region (koordinaattori Helsingin kaupunki)
•    HealthHub Finland (Turku Science Park Oy)
•    Location Innovation Hub (LIH) (Maanmittauslaitos / Paikkatietokeskus FGI)
•    Robocoast EDIH Consortium (Prizztech Oy)
•    SIX Manufacturing EDIH (Tuotekehitys Oy Tamlink)
•    WellLake EDIH (Business Jyväskylä)Suomen EDIH:it valitaan EU-tason haussa, joka sulkeutuu 22.2.2022. Hubit toimivat digi-investointeja sekä erityisesti pk-yritysten digitalisaatiota vauhdittavina palvelukeskuksina. Hubien toiminnan on oltava voittoa tavoittelematonta. Valituista hubeista muodostetaan noin 200 hubin Euroopan laajuinen verkosto. Verkoston kautta palveluita voi hankkia myös yli kansallisten rajojen. Ensimmäisten hubien toiminnan on tarkoitus käynnistyä 1.9.2022. Suomessa EDIH:it ovat osa liiketoimintaa vauhdittavaa Tekoäly 4.0 -ohjelmaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluevaalipäivänä sunnuntaina 23.1.2022 voi äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka mainitaan äänioikeutetulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa.Tieto vaalipäivän äänestyspaikasta löytyy äänioikeusilmoituksesta. Äänestyspaikan voi selvittää myös verkosta äänestyspaikat.fi-karttapalvelusta tai sitä voi tiedustella vaalien maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4770. Aluevaalien äänioikeusilmoitukset on lähetetty äänestäjille joulukuun aikana. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus äänioikeudesta on lähetetty hänelle Suomi.fi-palveluun. Aluevaaleissa sähköisen äänioikeusilmoituksen sai yhteensä 599 127 äänioikeutettua. Aluevaalien 2022 äänioikeusrekisteri pohjautuu väestötietojärjestelmässä 3.12.2021 olleisiin tietoihin. Mikäli henkilö on muuttanut 3.12. jälkeen, äänestyspaikka määräytyy aiemman asuinpaikan mukaisesti. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ympäristö- ja energiaministerien epäviralliset kokoukset järjestetään 20.-22.1.2022 Ranskan Amiensissa. Ranskan isännöimiin kokouksiin osallistuvat Suomen edustajina ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sekä elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Jukka Ihanus.Torstaina 20.1. ympäristöministerit keskustelivat omassa tapaamisessaan muun muassa EU:n kemikaalistrategiasta, torjunta-aineista sekä metsäkadosta.Perjantaina 21.1. energia- ja ympäristöministerien yhteistapaaminen alkaa työlounaalla, jonka aiheena on oikeudenmukainen siirtymä. Ministerit keskustelevat siitä, vastaako 55-valmiuspaketin rakenne sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyväksyttävyyden haasteisiin, millä EU-tason toimin varmistetaan, että vihreä siirtymä on oikeudenmukainen säilyttäen samalla ilmastopoliittisen kunnianhimonsa, ja millä sektoreilla 55-paketti tuottaisi eniten kasvu- ja työllistymismahdollisuuksia. Iltapäivällä yhteiskokouksen teemana on metsien ja puutuotteiden rooli ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikassa. Ministerit keskustelevat mm. taloudellisista tai säädöspohjaisista keinoista, joilla metsästä otettavan puun pitkäikäisempää ja hiilinieluja kasvattavaa käyttöä voitaisiin lisätä.Energiaministerit pohtivat energian hinnannousua, vetytaloutta ja energiatehokkuuttaLauantaina 22.1. energiaministerien oman kokouksen kolme aihetta ovat: energian hinnat eurooppalaisen kuluttajan kannalta, EU:n energiatehokkuusdirektiivin tiukentuvien velvoitteiden kohdentaminen jäsenmaille sekä uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn edistäminen.Energian hintojen nousu on kuluttajille valitettavaa, mutta häiriö vaikuttaisi tilapäiseltä. EU:n ei tulisi ryhtyä toimiin, jotka häiritsisivät päästökauppajärjestelmää tai sähkömarkkinoita. Energian vähittäismarkkinoiden koskevat kysymykset kuuluvat pääosin kansalliseen toimivaltaan, joten toimienkin tulisi pysyä kansallisina. Fossiilisista luopuminen ja uusiutuvien sekä muiden päästöttömien energialähteiden lisäys suojaa energian hintashokeilta pidemmällä aikavälillä. Energiatehokkuuden edistämisen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa vahvistuu, kun energiatehokkuustoimilla on todellisia ja merkittäviä vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Jäsenvaltiot ovat hyvin erilaisia sekä energiankäytön että energiajärjestelmien osalta. Sellaista yksittäistä EU-tason energiatehokkuustoimenpidettä ei ole olemassa, jolla olisi sama vaikutus päästöihin kaikissa jäsenvaltioissa. Kustannustehokkaiden toimenpiteiden optimointi on pystyttävä tekemään jäsenvaltiokohtaisesti, perustuen todellisiin jäsenvaltiokohtaisiin tietoihin. EU-tason mallinnuksiin perustuvat tavoitteet saattavat jäsenvaltiotasolla johtaa suuriin kustannuksiin ja tehottomuuteen päästöjen vähentämisessä. Vetytaloudessa Suomi pitää tärkeänä, että kehitys saadaan ripeästi käyntiin ja teollisuus investoimaan. Sääntelyn tulee olla avointa, ketterää ja teknologianeutraalia. Voittavat ratkaisut valitaan markkinoilla. Pidemmällä aikavälillä voidaan painottaa ilmastopoliittista kunnianhimoa, mutta alkuvaiheessa se ei saa hidastaa teknologioiden ja markkinan kehitystä.  Ministerien kokouksiin osallistuvat myös Euroopan komission ilmastopolitiikasta ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava varapuheenjohtaja Frans Timmermans, energia-asioista vastaava komission jäsen Kadri Simson sekä ympäristö-, valtameri ja kalastusasioista vastaava komission jäsen Virginijus Sinkevičius.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on nimittänyt Marko Laitisen Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin määräaikaiseen virkasuhteeseen 24.1.2022‒31.7.2025 tai enintään niin kauan kuin viran vakinainen haltija on virkavapaalla.Kasvatustieteen tohtori Marko Laitinen on työskennellyt Poliisiammattikorkeakoulussa hallintojohtajana vuodesta 2019 lähtien. Vuosina 2008–2019 hän toimi Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä ja vuosina 2006–2007 ylikomisariona. ”Tunnen poliisin ja Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan jo pitkältä ajalta. Meillä on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö sekä kansainvälisestikin ainutlaatuinen kampusalue, joten puitteet Polamkin toiminnalle ja sen kehittämiselle ovat erinomaiset. Otan siis rehtorin tehtävän vastaan luottavaisin ja innostunein mielin”, sanoo Laitinen.Poliisiammattikorkeakoulun rehtori johtaa Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa. Lisäksi hän käsittelee ja ratkaisee ne sisäistä hallintoa koskevat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi taikka ohjesäännössä määrätty muun Poliisiammattikorkeakoulun virkamiehen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.Poliisiammattikorkeakoulu on Suomen ainoa poliisioppilaitos. Poliisiammattikorkeakoulu toimii sisäministeriön hallinnonalalla ja tuottaa tietoa ja osaamista sisäisen turvallisuuden asiantuntija- ja johtamistehtäviin sekä yhteiskunnan turvallisuuden kehittämiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on myöntänyt tutkimusluvat kolmelle merituulivoimahankkeelle avomerelle Suomen talousvyöhykkeellä. Wpd Finland Oy:lle lupa myönnettiin 20.1.2022 Pietarsaaren länsipuoliselle tutkimusalueelle. Viikko sitten tutkimusluvat myönnettiin OX2 Finland Oy:n kahdelle hankkeelle Hailuodon ja Pietarsaaren länsipuolisille tutkimusalueille. Yhtiöiden luvat Pietarsaaren edustalla on myönnetty samalle alueelle. Tutkimuksia on tarkoitus tehdä tämän ja ensi vuoden aikana.Valtioneuvoston päätös lopullisesta merituulivoimapuiston toteuttajasta tutkimusalueilla tehdään myöhemmin talousvyöhykkeen rakentamislupaprosessissa, kunhan myös ympäristövaikutusten (YVA) arviointimenettely on ensin valmistunut. Hankkeet tarvitsevat myös vesilain mukaisen luvan.Merituulivoiman hankekehittäjien kiinnostus Suomen merialueita kohtaan on kasvanut viime aikoina. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi joulukuussa esitystä huutokauppamalliksi, jota on tarkoitus soveltaa Metsähallituksen hallinnassa olevien yleisten vesialueiden vuokraamisessa yrityksille merituulivoiman hankekehitykseen ja -rakentamiseen. Toimijoiden kiinnostus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään aluevesille, joilla Metsähallituksen hallinnassa olevat vesialueet sijaitsevat. Talousvyöhyke on kansainvälistä merialuetta, jossa toimitaan Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain mukaisesti. Sen taloudellista hyödyntämistä koskeva lupaprosessi on tähän asti koskenut lähinnä infrastruktuurihankkeita, ja lainsäädäntö ei kunnolla huomioi merituulivoiman erityispiirteitä. Huomattavin tunnistettu puute on, että lainsäädäntö ei anna ratkaisumalleja tilanteeseen, jossa samasta merialueesta on kiinnostunut useampi toimija. Merituulivoimahankkeissa tarvittavat selvitykset ennen rakentamista ovat kalliita, useita miljoonia euroja, ja toimijoiden riski hankekehityksessä on joka tapauksessa merkittävä. Riskiä lisää nykytilanteessa se, että lainsäädäntö mahdollistaa tutkimusluvan myöntämisen usealle toimijalle samalle alueelle, eikä takaa tutkimukset tehneelle toimijalle etusijaa hankkeen rakentamiseen, mikäli alue osoittautuu soveltuvaksi merituulivoimalle ja hanke taloudellisesti kannattavaksi. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi yhdessä muiden ministeriöiden kanssa talousvyöhykkeen hyödyntämistä koskevien menettelyjen ja lainsäädännön kehittämistarpeita merituulivoiman kannalta.Merituulivoima ei ole tällä hetkellä markkinaehtoisesti kannattavaa Suomen merialueilla, mutta tilanne voi muuttua tulevina vuosina teknologian kehittyessä ja kustannusten laskiessa. Merituulivoimahankkeiden hankekehitysajat ovat tyypillisesti pitkiä, 5-10 vuotta. Hankkeiden kehittämiselle on tärkeää luoda toimivat, ennakoitavat ja riittävän investointivarmuuden takaavat säännökset ja hallinnolliset menettelyt aikaisessa vaiheessa, jotta merituulivoiman kannattavuuden parantumiseen voidaan varautua. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yrittäjät ovat voineet väliaikaisesti saada työmarkkinatukea tavallista kevyemmin ehdoin koronaviruspandemian aikana. Heikentyneen koronatilanteen vuoksi hallitus antoi eduskunnalle torstaina 20.1.2022 esityksen, jolla väliaikaista muutosta jatkettaisiin.Päätoimisesti yrittäjänä työllistyneellä on oikeus työttömyysetuuteen lähtökohtaisesti vasta sen jälkeen, kun yritystoiminta on lopetettu kokonaan. Korona-aikana yrittäjät ovat voineet väliaikaisesti saada työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely on päättynyt tai tulot vähentyneet koronapandemian vuoksi.Heikentyneen pandemiatilanteen vuoksi käyttöön otetut rajoitustoimet vaikeuttavat jälleen elinkeinon harjoittamista. Tämän takia hallitus esittää työttömyysturvalain muuttamista uudelleen väliaikaisesti aiempaa vastaavalla tavalla.Koska esitys on valmisteltu kiireellisesti, siitä ei ole järjestetty lausuntokierrosta. Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti kuitenkin kommentointipyynnön muun muassa työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanijoille sekä keskeisille työelämän järjestöille ja Suomen Kuntaliitolle.Väliaikainen muutos olisi voimassa helmikuun 2022 loppuun. Muutoksen perusteella työmarkkinatukea voitaisiin maksaa tammi–helmikuun ajalta. Työmarkkinatuen saaminen edellyttää muun muassa sitä, että yrittäjä on työnhakijana TE-toimistossa. Muutoksen takautuvan soveltamisen takia tästä edellytyksestä voitaisiin poiketa 15.2.2022 asti. Tarkemmat ohjeet tulevat TE-palveluiden verkkosivuille. Ensimmäinen vastaava työttömyysturvalain väliaikainen muutos tuli voimaan 8.4.2020, ja sen voimassaoloa jatkettiin useaan otteeseen koronaviruspandemian jatkuessa. Viimeisin väliaikainen muutos oli voimassa 30.11.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 20.1.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö asetti 24.11.2021 työryhmän kehittämään Evon retkeilyalueen matkailu-, virkistys-, tutkimus- ja opetuskäyttöä.Työryhmän tehtävänä on toimeenpanna Evolle viime vuonna vahvistettua matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmaa niin, että kehitystyössä otetaan korostetusti huomioon Natura-verkostoon kuuluvat alueet sekä tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet. Työ tulee toimeksiannon mukaan saada valmiiksi 30.6.2022 mennessä, ja siitä saatuja kokemuksia on tarkoitus sen jälkeen hyödyntää myös muiden valtion retkeilyalueiden kehittämisessä sekä mahdollisten uusien retkeilyalueiden suunnittelussa.Työryhmän 18.1.2022 kokouksessa kuultiin alueellisten toimijoiden alustuksia kehittämisen pohjaksi. Alustuksia kuultiin Hämeen liitolta, Hämeenlinnan kaupungilta, Padasjoen ja Asikkalan kunnilta, MTK:lta, Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piiriltä ja Hämeen metsänhoitajilta. Alustuksissa korostuivat mm. seuraavat asiat: Tarve tarkastella Evon retkeilyalueen kehittämismahdollisuuksia ja erilaisia saavutettavia hyötyjä kokonaisvaltaisesti ei lainsäädäntölähtöisesti ja nykyisiä toimintoja poissulkemalla.Varsinaista Evon retkeilyaluetta laajempi kehittämisote ja kokonaisuuden rakentaminen sisältäen mm. Aulangon, Salpausselkä geoparkin, Pulkkilan harjun, Päijänteen kansallispuiston sekä alueella sijaitsevat kuntien alueet, mm. Hämeenlinnan kaupungin omistaman Taruksen retkeilyalueen.Tarve ajanmukaistaa Evon ja myös yleisemmin valtion retkeilyalueiden brändiä.Palveluiden ja erityisesti majoituskapasiteetin kehittäminen Evon kiinnostavuuden ja alueellisen vaikuttavuuden kannalta, johon yleissuunnitelman nähtiin tarjoavan hyvän lähtökohdan.Yritysverkostojen ja mm. alueellisen yhteismarkkinoinnin kehittämisen tarve.Hämeenlinna kaupungin sekä Asikkalan ja Padasjoen kuntien kiinnostus aktiivisesti osallistua Evon retkeilyalueen kehittämiseen mm. kaavoituksen ja markkinoinnin osalta. Retkeilyn palvelurakenteiden hyvästä kunnosta ja reitistöjen maisemasta huolehtiminen. Paikallisten maanomistajien näkökulma, metsästyksen merkitys hirvituhojen hallinnassa, metsätalouden alueellinen merkitys sekä tiestön ja alueiden saavutettavuuden merkitys.Evon merkitys Etelä-Suomen ainoana isompana, myös maata omistamattomille metsästäjille harrastuksen mahdollistavana, lupa-alueena.Työryhmä jatkaa työtä seuraavassa kokouksessa perehtymällä mm. alueen tutkimus- ja opetuskäyttöön sekä niiden kehittämismahdollisuuksiin.Valtion retkeilyalueita voidaan ulkoilulain mukaan perustaa valtion maalle, jolla ulkoilun kannalta on huomattava yleinen merkitys. Tällaisella alueella on metsätalouden harjoittaminen, metsästys ja kalastus samoin kuin maa- ja vesialueen muukin käyttö järjestettävä niin että ulkoilutoiminnan tarpeet tulevat riittävästi otetuiksi huomioon. Retkeilyalueen perustamisesta ja sen käytön perusteista päättää valtioneuvosto24.11.2021 tiedote: MMM asetti työryhmän kehittämään Evoa retkeilyalueena

Lähde: Valtioneuvosto.fi