NordenBladet —Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa torstaina 3.2.2022 Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi. Liputus alkaa klo 8 ja päättyy auringon laskiessa. Helmikuun 3. päivä on Alvar Aallon syntymäpäivä ja sitä on vietetty vuodesta 2012 arkkitehtuurin päivänä.– Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat tärkeä osa suomalaista osaamista. Suomalaisessa suunnittelussa yhdistyvät hyvinvointiin, sivistykseen ja luontosuhteeseemme liittyvät arvot. Design ja funktionaalisuus ovat käsitteitä, jotka ovat luoneet kuvaa Suomesta maailmalla. Tässä keskeisinä uranuurtajina toimivat Alvar ja Aino Aalto, joiden työn kunniaksi sisäministeriö suosittaa liputusta. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu ovat liputuksen arvoisia, toteaa sisäministeri Krista Mikkonen.Sisäministeriö seuraa liputuspäivästä saatavaa palautetta. Palautteen perusteella päätetään mahdollisista myöhemmistä suosituksista. Liputuspäivää on esittänyt mm. Alvar Aalto -säätiö. Valtion virastot ja laitokset on määrätty liputtamaan kyseisenä päivänä.
NordenBladet —Pääministeri Sanna Marin on kutsunut erityisavustajakseen teologian maisteri Niilo Toivosen. Toivonen vastaa pääministerin eduskunta-asioista. Hän aloittaa tehtävässään 24. tammikuuta.Toivonen on toiminut aiemmin muun muassa eduskunnassa varapuhemies Antti Rinteen erityisavustajana, valtioneuvoston kansliassa koordinaattorina ja SDP:n puoluetoimistolla puolueen puheenjohtajan poliittisena avustajana.
NordenBladet —Oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun Olen antirasisti -kampanjalla aktivoidaan ihmisiä ja organisaatioita tekemään konkreettisia antirasistisia tekoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.Kampanjan ensimmäinen osa toteutettiin alkusyksystä ja toinen osa käynnistyy tänään 24.1.2022. Nyt jatketaan keskustelua rasismin vaikutuksista yhteiskunnassa sekä visioidaan antirasistista tulevaisuutta, jota rakennetaan yhdenvertaisuutta edistävien tekojen avulla. Rasismi vaikuttaa läpileikkaavasti koko yhteiskunnassa ja sen poistamiseksi tarvitaan jokaista. Antirasistisen tulevaisuuden rakentaminen vaatii myös jatkuvaa toimintaa. Olen antirasisti -kampanjan toisessa osassa kannustetaan pohtimaan, miltä antirasistinen tulevaisuus näyttäisi, ja mitä se käytännössä tarkoittaisi. Millaista olisi esimerkiksi asua Suomessa, jossa ihonväri tai nimi eivät vaikuttaisi työnhakuun tai asunnon saantiin? – Rasismi rikkoo Suomea. Rasismi vaikuttaa monien ihmisten elämään kokonaisvaltaisesti ja vaikeuttaa esimerkiksi työn saantia. Konkreettisilla antirasistisilla teoilla, rakenteellisen rasismin purkamisella ja pitkäjänteisellä rasismin vastaisella työllä voimme rakentaa antirasistista tulevaisuutta. Sellaisessa tulevaisuudessa jokaisella on aidosti yhdenvertainen mahdollisuus olla osa yhteiskuntaa; osallistua työelämään, käydä koulua, harrastaa, osallistua politiikkaan. Jokainen saa elää oman näköistään elämää ilman pelkoa syrjinnästä tai rasismista, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.Oikeusministeriö, yhdenvertaisuusvaltuutettu ja 140 yhteistyökumppania kannustavat rakentamaan rasismista vapaata SuomeaKampanjassa on mukana yli 140 yhteistyökumppania ja he ovat lähteneet määrätietoisesti kehittämään erilaisia toimintamalleja yhdenvertaisuuden edistämiseksi omassa toiminnassaan. Kampanjan aikana on muun muassa perustettu antirasismiin keskittyviä työryhmiä, uudistettu yhdenvertaisuussuunnitelmia sekä otettu käyttöön henkilöstön monimuotoisuutta lisääviä rekrytointikäytäntöjä. Syrjinnän ja rasismin torjunta on myös hallituksen tärkeä tavoite. Valtioneuvoston rasismin vastaisella toimintaohjelmalla pyritään muun muassa purkamaan yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita, edistämään suomalaisen työelämän monimuotoisuutta ja kasvattamaan tietoisuutta rasismin eri muodoista.– On ollut ilahduttavaa nähdä kampanjan aikana, miten eri tavoin organisaatiot ja ihmiset edistävät ihmisoikeuksien toteutumista. Nämä teot osoittavat konkreettisesti sen, että jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että yhteiskunta on yhdenvertaisempi kaikille. Myös valtionhallinnon toiminnassa puututaan rasismiin ja edistetään yhdenvertaisuutta. Viime vuonna hyväksytty valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi on yksi keskeinen työkalu antirasistisen tulevaisuuden rakentamiseksi, sanoo oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston päällikkö Johanna Suurpää.Organisaatiot voivat edelleen lähteä mukaan kampanjaan. Kampanjaan voi liittyä osoitteessa olenantirasisti.fi. Yhteistyökumppaneiden henkilöstöllä on lisäksi mahdollisuus osallistua Antirasismin ABC -koulutukseen, joka järjestetään kampanjan puitteissa rasisminvastaisella viikolla maaliskuussa.
NordenBladet —Vuoden alussa voimaan tullutta eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevaa lakia (1069/2021) täydentävä asetus tulee voimaan 24. tammikuuta. Asetuksella tarkennetaan tiettyjä kansallisia toimenpiteitä eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin osalta, sekä käytetään sitä kansallista liikkumavaraa jonka uusi EU –lainsäädäntö mahdollistaa.Pitopaikan toimijoilla on jatkossakin tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite. Kirjaamisvelvoite pitää sisällään mm. vaatimuksen pitää kirjaa kaikista pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä, sekä eläinlajeista, eläinluokista, ja eläinten lukumääristä. Tiedot tulee kirjata viimeistään kolmantena päivänä tapahtumasta, joko sähköisessä muodossa tai paperilla. Kirjaamisvelvoitetta ei kuitenkaan vaadita, jos toimija ilmoittaa vastaavat tiedot suoraan sähköistä ilmoitusväylää käyttäen rekisteriin siinä määräajassa, jossa vastaavat tiedot tulee rekisteriin ilmoittaa. Kirjaamisvelvoite koskee jokaista rekisteröityä pitopaikkaa.Rekisteriin tehtävien ilmoitusten ja määräaikojen osalta merkittävin muutos aiempaan verrattuna koskee lampaiden ja vuohien syntymäilmoituksen määräaikaa. Lampaiden ja vuohien syntymää koskevat tiedot tulee ilmoittaa rekisteriin 90 päivän kuluessa eläimen syntymästä. Vastaava määräaika koskee jatkossa myös lammas- ja vuohieläinten merkitsemistä. Aiemmin vastaava määräaika oli kuusi kuukautta eläimen syntymästä. Ennen asetuksen voimaantuloa syntyneiden lammas- ja vuohieläinten osalta ilmoitusaika on edelleen kuusi kuukautta. Määräajan muutoksella pyritään varmistamaan lammas- ja vuohieläinten parempi jäljitettävyys, sekä vähentämään väärinkäytösten mahdollisuutta. Tarkemmat tiedot rekisteriin ilmoitettavista eläinlajikohtaisista määräajoista, sekä teurastamoiden ilmoitusvelvollisuuksista löytyy asetuksen 3. pykälästä.Tilapäismerkin käyttö laajenee jatkossa nautaeläinten lisäksi koskemaan myös lammas- ja vuohieläimiä. Tilapäismerkin käyttäminen on mahdollista vain niissä tapauksissa, joissa teurastettavaksi lähtevän nauta-, lammas- ja vuohieläimen tunnistimista vain toinen on pudonnut, vaurioitunut tai tullut lukukelvottomaksi ajallisesti niin lähellä teuraskuljetuksen lähtöä pitopaikasta, että korvaavan tunnistimen toimittaminen perille pitopaikkaan ei olisi enää mahdollista. Tilapäismerkin käyttöönotolla pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa yksittäinen eläin jäisi teuraskuljetuksesta pois jääden mahdollisesti yksin pitopaikkaan. Muista eroon jäävä eläin on eläimen hyvinvoinnin kannalta haitallista. Yksittäin jääneen eläimen käsittely voi olla myös työturvallisuusriski.Vesiviljelypitopaikkojen osalta rekisteröintiin sekä tietojen kirjaamista ja säilyttämistä koskeviin toimijoiden velvoitteisiin tuli asetuksessa poikkeuksia. Mm. joidenkin omaan kulutukseen vesiviljelyeläimiä pitävien kotitalouksien, sekä tiettyjen koristevesieläimiä kuljettavien ei tarvitse pitää kirjaa vesieläimistä.Uudessa laissa säädetään eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä nyt myös lemmikkieläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä tullaan velvoittamaan kaikkien koirien yksilöllistä tunnistamista, sekä rekisteröimistä viranomaisrekisteriin. Ruokavirasto kilpailuttaa rekisterin ylläpidon ja eläintenpitäjien asiakaspalvelun. Tavoitteena on saada rekisteri käyttöön vuoden 2023 alkuun mennessä. Lain nojalla on myöhemmin mahdollista velvoittaa myös kissat tunnistettavaksi ja rekisteröitäväksi. Tämä on tarkoitus tehdä 1.1.2026 alkaen.
NordenBladet —Epävirallinen kilpailukykyministerikokous (tutkimus, innovaatiot) järjestetään Pariisissa 24.−25.1.2022. Kokouksessa aiheena ovat korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden synergiat sekä korkeakoulujen tulevaisuus Euroopassa.Korkeakoulutuksesta, tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavat ministerit kokoontuvat epäviralliseen kilpailukykyneuvostoon vuodenvaihteessa EU-puheenjohtajuuskautensa aloittaneen Ranskan johdolla. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Jukka Ihanus. Keskusteluaiheina ovat eurooppalaisten korkeakoulujen strategia ja tulevaisuus sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden synergiat. Suomelle on tärkeää, että tiedon, osaamisen ja tutkijoiden liikkuvuutta kehitetään ja tuetaan niin EU-tasolla kuin kansallisestikin. Myös tutkimuksen avoimuuden kehittämistä tulee jatkaa. Avoimuudella edistetään tutkimuksen laatua, luotettavuutta ja vaikuttavuutta sekä tutkijanuran houkuttelevuutta.Kokouksen teemat ovat keskeisiä myös kansallisen tki-tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävässä työssä. Huippuosaamistarpeiden kasvaessa EU:n tulee määrätietoisesti tavoitella globaalia kärkiasemaa korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa. Epävirallisissa neuvostoissa ministerit keskustelevat ajankohtaisista teemoista, mutta niissä ei tehdä päätöksiä.
NordenBladet —Sote-kiinteistöinvestointien arviointiin ja niihin liittyvien sairaansijojen ja ikääntyneiden pitkäaikaispaikkojen määrän määrittelyyn ei ole olemassa yksiselitteistä mallia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa laadittiin arvioinnin ja hankesuunnittelun tueksi laskentamalli sekä arviointikriteeristö. Samalla hanke vertaili sairaansijojen ja pitkäaikaispaikkojen määrää sekä laskentamallin tuottamia ennusteita eri sairaanhoitopiirien alueilla.Paikkamäärien tarpeeseen vaikuttavat monet tekijät, joiden kehitystä on vaikea ennustaa. Lisäksi investoinnin tarpeellisuuden määrittelyyn vaikuttavat useat arviointikriteerit ja niiden tulkinta sekä palvelutuotantoon suoraan liittymättömät tekijät, kuten aluepolitiikka.Kiinteistöinvestoinnit ovat pitkäikäisiä, mikä tekee kapasiteetin nopean säätelyn vaikeaksi. Tämä näkyy myös alueiden välisissä eroissa, kun paikkamääriä suhteutetaan sairastavuusvakioituun väestömäärään. Investoimalla muunto- ja käyttöjoustaviin ratkaisuihin on mahdollista säädellä kiinteistön käyttötarkoitusta myös sen elinkaaren aikana.Sairaansijojen ja pitkäaikaispaikkojen tarpeen uskotaan vähenevän tulevaisuudessaHoitojaksojen määrät ovat vähentyneet ja kestot ovat jatkuvasti lyhentyneet viime vuosina. Tämän kehityksen uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa teknologian, toimintamallien ja hoitomenetelmien kehittyessä. Samalla asiakkaiden, potilaiden sekä heidän läheistensä odotukset palveluiden toteutukselle muuttuvat. Tämä vaikuttaa palveluiden toteuttamiseksi tarvittavien fyysisten tilojen rakentamistarpeeseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita rahoitustarpeen vähenemistä vaan varojen kohdentamista palvelutuotannon uusiin ratkaisuihin. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollossa investoidaan uusien tilojen sijaan nykyistä enemmän henkilöstöön ja uusiin laitteisiin, mikä mahdollistaa esimerkiksi ikääntyneiden kotona asumisen pidempään ja vuodeosastopotilaiden nopeamman kotiuttamisen.Investointien suunnittelussa tulee huomioida myös henkilöstön saatavuus, joka on jo tällä hetkellä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Riittävän henkilöstön saaminen vuodeosastoille ja pitkäaikaishoivan yksiköihin tulee vaikuttamaan sote-investointeihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Henkilöstön työskentelyolosuhteisiin tulee panostaa, sillä se edistää työhyvinvointia, helpottaa rekrytointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Toisaalta pula henkilöstöstä voi estää kotiin vietävien palveluiden lisäämistä, sillä se vaatii enemmän työvoimaa kuin keskitetyssä yksikössä tuotettu palvelu.Hankkeessa määriteltiin viitekehys, johon on koottu näkökulmia, joita tulisi huomioida kiinteistöinvestointeja arvioitaessa. Viitekehys jakautuu kahteen osa-alueeseen.Ensimmäisessä osa-alueessa keskitytään investoinnin tarpeellisuuden ja koon arviointiin. Arvioinnin tueksi tuotettiin Excel-pohjainen ennustemalli alueittain vuoteen 2040 asti. Mallin avulla rakennettiin erilaisia skenaarioita paikkamäärän kehitykselle perustuen kansainvälisiin esimerkkeihin ja alan asiantuntija-arvioihin.Toisessa osa-alueessa arvioidaan investointisuunnitelmaa alueellisten kehityssuunnitelmien ja palveluiden toteutuksen sekä rakentamisen laadun ja kustannusten näkökulmista.Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.Hankkeeseen osallistui laajasti alan asiantuntijoita ikäihmisten palveluista, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta sekä sote-rakentamisesta. Tämän lisäksi hankkeessa hyödynnettiin kansainvälisiä asiantuntijoita sekä alan tutkimustietoa. Hankkeen toteutuksesta vastasivat NHG Finland ja Aalto-yliopiston Sosiaali- ja terveysalan rakentamisen tutkimusryhmä Sotera.
NordenBladet —Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen vierailee maanantaina 24. tammikuuta Varsovassa ja tapaa kollegansa, Puolan eurooppaministeri Konrad Szymańskin sekä maan kansallisen turvallisuusviraston johtajan, valtiosihteeri Paweł Solochin. Tapaamisissa käydään laaja keskustelu ajankohtaisesta EU-agendasta sekä Euroopan turvallisuuskysymyksistä.Ministerit Tuppurainen ja Szymański keskustelevat EU:n tavoitteesta vähentää päästöjä 55% vuoteen 2030 mennessä, sisämarkkinoiden kehittämisestä, avoimen ja sääntöpohjaisen kauppapolitiikan edistämisestä, oikeusvaltioperiaatteesta sekä unionin kriisivarautumisen kehittämisestä. Ministerit Tuppurainen ja Szymański ovat kollegoja EU:n yleisten asioiden neuvostossa, joka muun muassa valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja käsittelee säännöllisesti oikeusvaltiokysymyksiä.Ministeri Tuppuraisen ja Puolan kansallisen turvallisuusviraston johtajan, valtiosihteeri Paweł Solochin (Head of the National Security Bureau) keskustelujen aiheena on Euroopan turvallisuustilanne. Agendalla ovat muun muassa Ukrainan ja Valko-Venäjän tilanteet sekä EU:n ja Naton yhteistyön kehittäminen. Keskusteluissa käydään läpi myös Itämeren turvallisuustilannetta sekä niin sanotun EU:n strategisen kompassin kehittämistä. Strategisella kompassilla tarkoitetaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnan määrittämistä ja tavoitteiden kirkastamista seuraavan 5-10 vuoden aikana.”Puola on Suomelle tärkeä kumppani. Rakentava vuoropuhelu maidemme välillä on ajankohtaista ja tärkeää. Jaamme yhteisen intressin Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehittämisessä, ja Puolan painoarvo Itämeren alueen turvallisuuden takaamisessa on huomattava. Keskustelemme vierailulla myös oikeusvaltiokysymyksistä”, ministeri Tuppurainen sanoo.
NordenBladet —Ennakkomaksun avulla vauhditetaan Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa määriteltyjä uudistuksia ja investointeja, joilla tavoitellaan pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia. Kokonaisuuksilla on tarkoitus edistää talouden rakennemuutosta.EU:n neuvosto hyväksyi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman 29. lokakuuta 2021. Suomi saa nyt ennakkomaksuna 13 prosenttia elpymissuunnitelman EU-rahoituksesta eli 271 miljoonaa euroa nykyhinnoin.Suomi saa seuraavia maksatuksia elpymis- ja palautumistukivälineestä sitä mukaa, kun saavuttaa tavoitteita ja välitavoitteita, jotka EU:n neuvosto on hyväksynyt täytäntöönpanopäätöksessä.Elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
NordenBladet —Työ-ja elinkeinoministeriö arvioi kilpailulain yrityskauppojen ilmoituskynnyksen muutostarvetta. Lisäksi tarkastellaan, voisiko Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyytää ilmoittamaan myös liikevaihtorajojen alle jäävän kaupan. Ministeriö pyytää lausuntoja arviomuistiosta 11.2.2022 mennessä.Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman arviomuistion taustalla on ministeriön Kilpailu- ja kuluttajavirastolta (KKV) pyytämä selvitys. Selvityksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain useampia ilmoitusvelvollisuuden ja siten tutkinnan ulkopuolelle jääviä yrityskauppoja, joista todennäköisesti aiheutuu markkinoiden haitallista keskittymistä ja kuluttajahaittaa. Nykyisen kilpailulain mukaan yrityskaupat tulee ilmoittaa, jos osapuolten yhteenlaskettu maailmanlaajuinen liikevaihto on 350 miljoonaa euroa. Selvityksessä KKV ehdottaa, että jatkossa sille tulisi ilmoittaa yrityskaupat, joissa osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa. Vähintään kahden osapuolen Suomesta kertyneen liikevaihdon raja, 20 miljoonaa euroa kummankin osalta, säilyisi ennallaan.Lisäksi KKV ehdottaa, että sillä olisi oikeus ottaa käsittelyyn yrityskauppoja, jotka eivät tulisi sen käsittelyyn ilmoitusrajan perusteella. Tämä otto-oikeus koskisi tapauksia, joissa yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa. KKV:n ehdotuksen mukaisilla muutoksilla virastolle tulisi vuosittain ilmoitettavaksi arviolta noin kymmenen yrityskauppaa enemmän kuin nykyisillä liikevaihtorajoilla. Nykytilanteessa ilmoitetaan vuosittain noin 30-40 yrityskauppaa. Mahdollisella muutoksella ilmoittamisvelvollisuuteen ei olisi vaikutusta yrityskauppojen arviointiprosessiin tai puuttumiskynnykseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt arviomuistion 11.2.2022 asti kestävälle lausuntokierrokselle. Arviomuistiosta järjestetään myös virtuaalinen kuulemistilaisuus 2.2.2022 (ilmoittaudu tästä). Etenemistapa valitaan saatujen lausuntojen ja muun jatkovalmistelun perusteella.
NordenBladet —Kelassa laaditun tuoreen selvityksen mukaan opintolainahyvityksen käyttöönoton jälkeen opintolainaa käytetään yleisemmin ja lainamäärät ovat suuremmat kuin ennen hyvityksen käyttöönottoa. Myös opintolainahyvityksen edellyttämässä määräajassa valmistuu suurempi osuus opiskelijoista kuin aiemmin.Opintolainahyvitystä on vuosien 2015–2021 aikana maksettu yhteensä noin 226,5 miljoonaa euroa kaikkiaan 54 747 henkilölle. Selvityksessä on vertailtu opintolainaa nostaneiden osuutta ja opintolainahyvityksen määräajassa valmistuneiden osuutta ennen ja jälkeen lainahyvityksen käyttöönoton.Opintolainan käyttöaste on noussut yli 7 prosenttiyksikköä 55 prosentista 63 prosenttiin, ja keskimääräinen (enimmäis)lainamäärä yli 15 prosenttia 12 160 eurosta 14 023 euroon. Opintolainahyvityksen edellyttämässä, tutkinnon laajuuteen perustuvassa, määräajassa valmistuneiden osuus on noussut 7 prosenttiyksikköä 48 prosentista 55 prosenttiin. Yliopistoissa tutkintonsa suorittaneilla nousu on ollut yli 12 prosenttiyksikköä. Korkeakoululainsäädännön mukaisessa tutkinnon laajuuteen perustavassa tavoitteellisessa suorittamisajassa valmistuneiden osuus on noussut noin 4 prosenttiyksikköä 34 prosentista 38 prosenttiin. Yliopistoissa tutkintonsa suorittaneilla nousu on ollut 6 prosenttiyksikköä.Keskimääräinen opintolainahyvitys on ollut noin 3 600 euroa ammattikorkeakouluissa tutkintonsa suorittaneilla ja 5 600 euroa yliopistoissa tutkintonsa suorittaneilla. Summien perusteella hyvitys hyödynnetään yleensä täysimääräisenä.Yli 60 prosentilla opintolainahyvityksen saajista on kotikuntana ollut yliopistokaupunki. Noin 38 prosentilla kotikunta on sijainnut Uudenmaan maakunnassa. Harvimmin lainahyvityksen saajan kotikunta on sijainnut Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla tai Ahvenanmaalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi selvityksen Kelan tutkimusyksiköstä. Selvitys perustuu Kelan rekisteritietoihin. Ministeriö on ollut asiassa aloitteellinen saadakseen tietoa opintolainahyvityksen toimivuudesta ja kehittämistarpeista sekä tarpeellisista jatkoselvityksistä. Ministeriön toimeksiannosta on laadittu myös esiselvitys Norjan mallin mukaisesta alueellisesta opintolainahyvityksestä. Kyseinen esiselvitys on tarkoitus julkaista tammikuun aikana.TaustaaOpintolainahyvitys otettiin käyttöön vuonna 2014. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen. Hyvitystä voivat saada korkeakoulu-opintonsa määräajassa suorittaneet, jotka ovat nostaneet valtion takaamaa opintolainaa vähintään 2 500 euroa. Määräaika riippuu suoritettavasta tutkinnosta, ja siihen voi saada pidennystä esimerkiksi varusmiespalveluksen, sairauden tai lapsen syntymän vuoksi. Opintolainahyvitystä maksetaan 40 % siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa. Lainahyvityksessä on enimmäismäärä, joka perustuu suoritettavan tutkinnon laajuuteen. Esimerkiksi 210 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinnossa opintolainahyvityksen enimmäismäärä on 4 120 euroa ja 300 opintopisteen (ylemmässä) korkeakoulututkinnossa 6 200 euroa.Selvitys opintolainahyvityksestä (Kela/Tutkimusyksikkö) LINKKI hankeikkunaan
