NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 20.1.2022 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää yrityssaneerauksen ja yksityishenkilön velkajärjestelyn uudistamista. Tavoitteena on parantaa yrittäjien ja yritysten asemaa helpottamalla velkajärjestelyyn ja yrityssaneeraukseen pääsyä. Esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön EU:n maksukyvyttömyysdirektiivi ja toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman kirjaukset velkajärjestelystä.Esityksen mukaan elinkeinotoiminnassa velkaantuneiden pääsyä velkajärjestelyyn helpotetaan ja uutta alkua nopeutetaan keventämällä velkajärjestelyn edellytyksiä ja sallimalla pääsy velkajärjestelyyn velallisen taloudellisen tilanteen vakiintumattomuudesta huolimatta. Lisäksi elinkeinonharjoittaja voisi hakeutua nykyistä helpommin yrityssaneerauksen sijasta velkajärjestelyyn. Vaikka velkajärjestelyn muutosten painopiste on yrittäjävelallisissa, valtaosa muutoksista koskee kaikkia velallisia. Esimerkiksi velalliselle aiemmin vahvistettu velkajärjestely ei muodostaisi pysyvää estettä uudelle velkajärjestelylle. Velallisten selviytymistä maksuohjelmasta helpotettaisiin ja menettelyä yksinkertaistettaisiin.Maksuohjelman kesto olisi jatkossa viiden vuoden sijaan kolme vuotta myös silloin, kun velallinen ei maksa velkojaan lainkaan. Myös työttömät pääsisivät nykyistä nopeammin velkajärjestelyyn.– Velkajärjestelyyn pääsyn helpottaminen on yksi hallituksen tärkeistä toimista yrittäjien auttamiseksi. Näillä muutoksilla haluamme helpottaa yrittäjien pääsyä uuteen alkuun ja parantaa myös muiden velallisten asemaa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Uusi varhainen saneerausmenettely nykyisen rinnalleHallitus esittää lisäksi, että yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin luotaisiin uusi varhainen saneerausmenettely. Nykyistä yrityssaneerausta kutsuttaisiin jatkossa perusmuotoiseksi saneerausmenettelyksi. Velallinen voisi hakeutua varhaiseen saneerausmenettelyyn, kun hän ei ole vielä maksukyvytön vaan maksukyvyttömyys on vasta uhkana. Varhaiseen saneerausmenettelyyn myös pääsisi helpommin.Yrityssaneeraukseen hakeutumista koskevan päätöksen voisi jatkossa tehdä osakeyhtiössä ja osuuskunnassa hallitus. Nykyisin yrityssaneeraukseen hakeutuminen edellyttää yhtiökokouksen tai osuuskunnan kokouksen päätöstä.Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään tämän vuoden heinäkuussa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt valtiotieteiden tohtori Lauri Kajanojan valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattoriksi. Kajanoja toimii tällä hetkellä johtokunnan neuvonantajana Suomen Pankissa.”Tulevaan työkenttään kuuluu toinen toistaan kiinnostavampia talouspoliittisia kysymyksiä. Odotan tiivistä yhteistyötä koko ministeriön ja laajemmin valtioneuvoston kanssa”, kertoo Kajanoja.Kajanoja on työskennellyt useissa tehtävissä Suomen Pankissa, kuten kotimaisen talouspoliittisen vaikuttamisen prosessin päällikkönä ja ennustepäällikkönä. Kajanoja on työskennellyt myös muun muassa Euroopan komissiossa ja Euroopan keskuspankissa.Valtioneuvosto päätti nimityksestä torstaina 20. tammikuuta. Kajanoja nimitettiin virkaan 1.2.2022–31.1.2027 määräajaksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut tartuntatautiasetusta THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ilmoittamisesta. Jatkossa lääkärien ei tarvitse tehdä tartuntatauti-ilmoitusta muun uuden koronavirustyypin aiheuttamasta vaikeasta infektiosta.Asetus tulee voimaan 21.1.2022.Lääkärin ja hammaslääkärin on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus yleisvaarallisista ja valvottavista tartuntataudeista. Eri rekistereiden yhdistäminen ja sitä kautta kerätty tieto on kuitenkin mahdollistanut sen, että lääkärin tartuntatauti-ilmoitukselle covid-19-taudista ei ole enää tarvetta. Muutos koskee ainoastaan SARS-CoV-2 –viruksen aiheuttamaa vaikeaa tautia, ei SARS-CoV-1 tai MERS-viruksen aiheuttamaa tautia.Lääkärin tartuntatauti-ilmoituksella saadut tiedot voidaan nykyään kerätä yhdistämällä tartuntatautirekisterin tieto positiivisesta laboratoriolöydöksestä Hilmon, Avohilmon, Terhikki-rekisterin ja Väestötietojärjestelmän tietokantoihin tallentuneen muun tiedon kanssa. Näitä tietoja ovat perussairaudet, terveydenhuollon työntekijästatus, mahdollinen sairaalahoito, tehohoito, raskaus, kuolema.Asetuksen muutoksella pyritään vähentämään koronadiagnoosista seuraavien tartuntatauti-ilmoitusten aiheuttamaa kuormitusta kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntatautiyksiköille heikentämättä tilannekuvan ylläpitoon tarvittavaa tiedonkeruuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää joitakin aiemmin käytössä olleita työttömyysturvapoikkeuksia uudelleen käyttöönotettavaksi. Muutokset liittyvät työttömyysturvan omavastuuaikaan ja yritystulojen sovitteluun.Uusien rajoitustoimenpiteiden taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi hallitus esittää, että työttömyysturvan omavastuuajalta maksettaisiin väliaikaisesti työttömyysetuutta. Poikkeus koskisi omavastuuaikoja, joiden ensimmäinen päivä olisi ajalla 1.1.2022 -28.2.2022. Hallitus esittää myös työttömyysturvan sovitteluun väliaikaista poikkeusta, jonka mukaan yritystulot soviteltaisiin yrittäjän oman ilmoituksen mukaan, jos tuloissa on tapahtunut merkittävä muutos koronaepidemian vuoksi. Sovittelua koskeva muutos liittyy toiseen väliaikaiseen poikkeukseen, jolla mahdollistetaan yrittäjille oikeus työmarkkinatukeen tavanomaisesta poikkeavin edellytyksin. Sovittelua koskeva poikkeus olisi voimassa myös 1.1.-28.2.2022. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö valtuuttaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) toimimaan valtakunnallisena toimijana tiettyjen covid-19 -sairauden hoitoon liittyvien lääkkeiden hankinta-, varastointi- ja jakelutehtävissä. Sosiaali- ja terveysministeriö sitoutuisi korvaamaan toiminnasta HUS:lle aiheutuvat kustannukset enintään 20 miljoonan euron suuruisella valtionavustuksella.HUS:lle myönnettäisiin enintään 20 miljoonaa euroa, josta 15 miljoonaa euroa ylittävä osa myönnettäisiin ehdollisena. 15 miljoonan euron ylittävä osuus olisi käytettävissä eduskunnan erillisellä päätöksellä.HUS:n valtakunnallinen hankintatoiminta tulisi palvelemaan kaikkia sairaanhoitopiirejä ja koko Suomea. Covid-19 -sairauden hoidon osalta on tarkoituksenmukaista, että lääkkeet olisivat käytettävissä potilastyössä mahdollisimman nopeasti ja olemassa olevien kanavien kautta.Valtion vuoden 2021 talousarvion momentin ”33.60.38. Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin” määrärahaa saa käyttää muun muassa valtionavustuksena kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle välittömien covid-19 kustannusten korvaamiseen. Momentille on varattu määrärahaa yhteensä 1 615 000 000 euroa, josta valtaosa käytetään laajaan kuntien ja kuntayhtymien covid-19-kustannuksiin kohdistettavaan valtionavustuskokonaisuuteen. Esityksen tarkoituksena on varautua mahdollisiin lääkehankintoihin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koulutustiedot halutaan saada nykyistä kattavammin rekistereihin, jotta niitä voi helpommin käyttää oman osaamisen osoittamiseen.  Myös viranomaiset saisivat näin keskitetysti tarvitsemansa tiedot yhdestä paikasta luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoja asiasta valmistelemiinsa lakimuutoksiin 7.3. mennessä.Tietoja suoritetuista opinnoista ja tutkinnoista tallennetaan jo nykyisin Koski-koulutustietovarantoon. Tallennettavia tietoja on tarkoitus laajentaa koskemaan kattavammin julkisesti rahoitettua koulutusta. Uusia tietoja olisivat muun muassa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamat koulutukset sekä taiteen perusopetuksessa suoritetut opinnot. Muutokset helpottavat osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Rekisterin tietoja voi käyttää esimerkiksi työhön tai koulutukseen hakeuduttaessa tai opintojen aikaisten etuuksien saamiseksi. Viranomaiset saisivat keskitetysti tarvitsemansa tiedot esimerkiksi tilastointiin ja päätöksentekoon.Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että koulutuksen järjestäjällä olisi velvollisuus tallentaa Jatkuvan oppisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittaman muun kuin säännellyn koulutuksen tiedot uuteen rekisteriin. Palvelukeskus rahoittaa koulutusta ja osaamispalveluita, jotka on suunnattu työssä tai työvoiman ulkopuolella oleville ja jotka täydentävät muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa. Myös vapaan sivistystyön oppilaitoksille, kuten esimerkiksi kansalaisopistoille tai kansanopistoille, esitetään jatkossa velvollisuutta tallentaa tiedot palvelukeskuksen rahoittamista opinnoista.  Taiteen perusopetuksessa tietojen tallentaminen olisi mahdollista, ja siitä päättäisi koulutuksen järjestäjä. Tallentaminen edellyttäisi oppilaan suostumusta. Tallennettavan koulutuksen laajuus määriteltäisiin opintopisteinä. Yksi opintopiste vastaisi noin 27 tunnin työpanosta.Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lausuntopalautteen jälkeen kevätistuntokaudella. Lait voisivat tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Laajemmin opintoihin ja osaamiseen liittyvien tietovarantojen kehittämistä tullaan selvittämään osana jatkuvan oppimisen digitaalisia palveluja.Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maaatilatalouden kehittämisrahasto Makera rahoittaa ensisijaisesti sellaisia tutkimus-, kehittämis- ja selvityshankkeita, jotka parantavat maa- ja elintarviketalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kestävällä tavalla tai tuottavat hallinnonalan tehtävien hoitamiseen tarvittavaa tietoa. Jaettava summa on viime vuosina ollut noin 3,8 miljoonaa euroa ja sillä on rahoitettu vuosittain noin 17 uutta hanketta.Makeran maa- ja elintarviketalouden painopisteistä tehdään useamman vuoden painopisteohjelma, jossa eri vuosille valitaan erilaisia painotuksia. Keväällä 2022 julkaistaan koko ohjelma, mutta nyt vain vuoden 2023 hankehaun painopisteet, jotka ovat seuraavat:Maatalouspolitiikan toimintaympäristön ja ruokajärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja ennakointi sekä varautuminen. Arvojen ja asenteiden tuntemisella parempaan politiikkavalmisteluun sekä tuuppaus kohti kestävämpiä valintoja.Uudet teknologiat ja toimintamallit ja niiden käytäntöön vieminen sekä innovaatioiden pohjustaminen maa- ja elintarviketaloudessa.Haku on kaksivaiheinenVuoden 2023 rahoituksen haku toteutetaan kaksivaiheisena. Aiehaku avautuu torstaina 20.1.2022 ja päättyy keskiviikkona 30.3.2022 klo 16.15. Toiseen vaiheeseen hyväksytään ensisijaisesti ne, jotka parhaiten vastaavat haun painopisteisiin ja toteuttavat Makeran t&k-rahoituksen tavoitteita. Toisen vaiheen hakuaika avautuu heinäkuussa ja päättyy tiistaina 13.9.2022 klo 16.15.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Arkkitehtuuri vaikuttaa olennaisesti ihmisten ja luonnon hyvinvointiin. Hyvä arkkitehtuuri ja suunnittelu kestää aikaa ja muuntautuu tarvittaessa uuteen käyttöön. Nämä ovat kantavia teemoja Suomen uudessa arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa. Ohjelma asettaa tavoitteet ja toimenpiteet, joilla rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista kestävyyttä kehitetään vuosina 2022–2035.Ohjelma korostaa arkkitehtuurin merkitystä osana jokaisen arkea. Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen keinoin sekä tietoa jakamalla vahvistetaan tietoisuutta rakennetun ympäristön merkityksestä ihmiselle ja kulttuurisista arvoista osana paikkojen identiteettiä. Kulttuurin, taiteen ja kulttuuriperinnön läsnäolo rakennetussa ympäristössä tukee hyvinvointia, alueellista elinvoimaa ja kansainvälistä vetovoimaa. ”Meillä on erinomaiset edellytykset vahvistaa entisestään asemaamme kansainvälisesti tunnettuna arkkitehtuurimaana. Huolehtimalla yhteistyössä rakennetusta ympäristöstä voimme luoda uusia ja kestäviä ratkaisuja myös talouskasvun tueksi”, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kannustaa. Edellytyksiä kestäville ratkaisuille luovat koulutus ja tutkimus. ”Alan osaamisen ja työvoiman turvaamiseksi arkkitehtuurin alan ammattilaisten tulevat osaamis- ja työvoimatarpeet on hyvä selvittää”, Kurvinen toteaa.”Alueilla, rakennuksilla ja materiaaleilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillinnässä. Meidän on torjuttava haitallisia vaikutuksia kaavoituksesta ja rakennussuunnittelusta lähtien ja kehitettävä uusia työkaluja ja yhteistyön muotoja”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari peräänkuuluttaa. Pitkäikäiset rakennukset vähentävät luonnonvarojen käyttöä sekä vaikutusta ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Laadukas rakennettu ympäristö torjuu myös eriarvoisuutta. ”Rakennettua ympäristöä pitää suunnitella ja kehittää yhdessä käyttäjien kanssa ja kuulostella herkällä korvalla myös tulevia tarpeita erilaisilla alueilla. Huolehditaan ihmisten mahdollisuudesta vaikuttaa elinympäristöönsä”, ministeri Kari painottaa. Paikallinen työ toteuttaa valtakunnallisia ja kansainvälisiä tavoitteitaSuomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui vuonna 1998. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä valmisteli nyt julkaistun toisen ohjelman. Ohjelman laatimiseen ja kommentointiin osallistui laaja joukko toimijoita, joilla on ratkaiseva rooli myös siinä, miten ohjelma toteutuu. Ohjelma korostaakin, että laadukas rakennettu ympäristö voi syntyä vain, jos yhteistyö suunnittelijoiden, rakennuttajien ja muiden avaintoimijoiden välillä toimii.  Asukkaille näkyvin työ etenee vauhdilla kaupungeissa, kunnissa ja maakunnissa tehtävillä paikallisilla ohjelmilla, joita on jo tehty – ja toivotaan laadittavan lisää. Näiden paikallis-Apolien kautta valtakunnalliset tavoitteet konkretisoituvat ja rakennettu ympäristö kehittyy.  Kansainväliset tavoitteet tukevat ohjelman käytännön toimia paikallistasolla ja eri sektoreilla. Uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma jatkaa ensimmäisen ohjelman herättämän kansainvälisen kiinnostuksen jäljillä, kurkottaen vielä pidemmälle. Nyt Suomen ohjelma seuraa Davosin julistuksen sekä Euroopan komission vuonna 2021 käynnistämän aloitteen Uusi eurooppalainen Bauhaus näyttämää tietä, jolla kestävyys otetaan huomioon laajasti rakennetussa ympäristössä. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2022–2035  Ministeriöiden tiedote 12.1.2021, jolloin työryhmä luovutti esityksensä arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sunnuntaina 23.1. toimitettavien aluevaalien alustavia tulostietoja julkaistaan verkossa oikeusministeriön tulospalvelussa vaali-iltana alkaen kello 20.Alustavissa tulostiedoissa kerrotaan laskennan edistymisen mukaisesti puolueiden äänimäärät ja ääniosuudet koko maassa, hyvinvointialueilla, kunnissa ja äänestysalueilla. Ehdokaskohtaisia äänimääriä julkaistaan sitä mukaa, kun ääntenlaskenta valmistuu kullakin äänestysalueella. Valituksi tulleet henkilöt julkaistaan alustavan laskennan valmistuttua kullakin hyvinvointialueella.Tulokset julkaistaan laskennan valmistuttua myös ladattavina tiedostoina. Aluevaalilautakunnat vahvistavat vaalien tuloksen keskiviikkona 26.1. viimeistään klo 18 aloitettavissa kokouksissaan, minkä jälkeen vahvistetut tulokset päivitetään tulospalveluun.Aluevaalien tulospalvelu verkossa

Lähde: Valtioneuvosto.fi